Taitaa olla jo kuollut viestiketju, mutta täällä on ehkä turvallista menettää poikuus tämän foorumin ensimmäisellä postauksella... aihe kun sattui kiinnostamaan. Lienee syytä perustella kun olen nimittäin aikaisemmin siellä ollut, täydennyskoulutuksessa nimittäin... Aikoinaan tuli lähdettyä ihan miehistöpohjalta liikenteeseen. Nuorena miehenä tuli temuttua KV-tehtävässä rj:na kessun palvelusarvolla. Silloin sai kuulla kitinää siitä, miksi resevin lentskari saa olla kessu ja alaisena on AUK:n käyneitä jääkärin palvelusarvolla olevia taistelijoita. Ehkä siksi, että kitisin kait vähemmän. Ja koska kertaaminen on kyllästymisen äiti tuli sitä tehtyä sen verran liikaa, että aikanaan tuli korpin ja alikin jämät viiden vuoden välein. No silloin oli tosin aika hyvä sijoitus voimassa ja harrastuspohjaltakin tuli tetsattua. Erinäisten vaiheiden kautta tuli sitten käytyä se täydennys AUK ja kessun jämät seurasivat kun tiima tuli täyteen. Änkyräjääränä ja jo hiljalleen ukkoutuvana ikäänkuin kostoksi yhteiskunnalle treenasin 3K cooperkuntoon ja siihen kylkeen vähän maratoonia sekä etunojapumppi silleen, että 60 minuutissa meni läpsystä. Iältä jo setämies, mutta kunnoltaan lähes Sissi-RUK:n varusveijarien tasoa, siis paperilla... RUK:n täyskäri vielä kylkeen vielä ihan nohevassa iässä ja siitä hyvästä aikanaan vanhaksi vänrikiksi. Ja koska se kertaus on edelleen kyllästymisen äiti, niin aikanaan se luutnantin nappulakin napsahti. Nykykertseissä saa tosin olla enimmäkseen miehistötehtävissä, koska vapaaehtoispuolella on runsaasti ylitarjontaa AUK:n ja RUK:n käyneistä. Mutta ne ovatkin mielenkiintosia tehtäviä. Saa perstuntumaa erilaisista johtamiskohtauksista ja joskus kyllä joutuu nykäisemään hihasta, että eikö kuitenkin tehtäisi perusasiat kunnolla ja perseiltäisiin vaikka omalla ajalla. Ja nuoremmille pitää tietysti antaa tilaa turvallisesti yrittää, erehtyä ja oppia. Sitähän se itselläänkin on. Jatkuvaa oppimista. Aina voi vaihtaa tehtävää, aselajia ja asemaa. Välillä piirrellä käppyröitä karttaan esikunnassa ja joskus porata nurmea kankaalla, eli syödä omaa myrkkyään. Mitä järkeä tässä on? Ei sillä ole väliä. Tulipa tehtyä koska se on mahdollista. Reserviläisarmeijaahan tämä kotomaamme harrastaa, joten teen osani kunnes joku päivä en enää kelpaa ja jatkan sitten yksittäisen taistelijan etenemismuotoja vaikka somettamalla. Ja jos fakta, että kaveri ikääntyy on ärsyttävää, niin huoli pois. Aika hoitaa senkin ongelman itse kunkin kohdalla. Laki sallii reserviläistaitojen kehittämisen varmaan kuuden kympin pintaan saakka. Ja mikään ei estä täydennyskoulutuksiin hakeutumista...
