Varalaskupaikkojen käytännöllisyys

Protheon_93

Kenraali
Ottaen huomioon että varalaskupaikat rakennettiin Ilmavoimille sodan ajan hajautukseen kuitenkin julkisesti sillä perusteella, että niille voi lentokoneet hätätilassa laskeutua, mietin että kuinka käytännöllistä lentokoneelle olisi laskeutua varalaskupaikalle.

Sanotaan vaikka että joku Boeing 757 saa pahan teknisen vian ja yksikään lentokenttä ei ole sopivan matkan päässä, mutta läheltä löytyy sopiva varalaskupaikka ja pilotti informoi lennonjohtoa, joka ottaa heti yhteyden poliisiin.

Kuinka todennäköisesti poliisi pystyy paikalle tyhjentämään tien ja kuinka pian saadaan relevantit viranomaiset paikan päälle auttamaan hätälaskun tehnyttä konetta ja sen kyydissä olleita matkustajia?

Sillä nykyään liikkuvan poliisin lakkautuksen myötä, en usko että tienpätkää saataisiin tarpeeksi nopeaa kiinni, että lentokoneen olisi turvallista laskeutua.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Ja jos vielä joku valmiusasioista vastaava viranomainen voisi vastata, kiitos?
Pelastustoimi jakaa valtakunnan riskiruutuihin, joille on asetettu toimintavalmiusaika jonka sisällä palokunnan pitäisi saavuttaa onnettomuuspaikka. Ei ole varalaskupaikoilla mitään vaikutusta siihen.

Palokunnan saapumiseen vaadittavan ajan voi melko helposti arvioida eli katsoo etäisyyden lähimpään paloasemaan ja laskee ajoaikaa. Vakinainen palokunta lähtee periaatteessa 1 minuutissa ja puolivakinainen 5 minuutissa.

Kyllä fakta on se, että jos keskimääräiselle varalaskupaikalle tarvitaan palokunta pelastamaan palavan lentokoneen sisälle jääneitä ihmisiä niin auttamatta ovat myöhässä.

Toisaalta oikeita lentokenttiäkin on niin taajassa, ettei kysymälläsi matkustajakoneella ole mitään tarvetta varalaskupaikkoja käyttää, kun kone liitää moottorit pysähdyksissäkin vähintään kymmeniä kilometrejä. Jostain 30 000 jalasta eli 10 km:stä liitää kaikille Etelä-Suomen lentokentille. Eikä se kone ilmoittamatta laskuun tule eli siellä on palosotilaat jo vastassa.

Termi "varalaskupaikka" on kyllä ihan sitä itseään eli YYA-ajan terminologiaa. Kuulostaa se ehkä vähemmän sotaiselta kuin maantietukikohta. Niitä ne kuitenkin ovat.
 

Tumppi

Luutnantti
Koneella voi kyllä liukua aika kauas. Kymmeniä kilometrejä, ehkä satakin. Aika usein joku kenttä löytyy ympyrän sisältä.
 

YJT

Eversti
Mitenkähän se kone muuten saataisiin pois sieltä; riittääkö varalaskupaikan pituus myös nousuun jollekin isolle koneelle? Vai vaatiiko laskeutuminen enemmän tilaa kuin nouseminen?
 

arix

Kenraali
Mitenkähän se kone muuten saataisiin pois sieltä; riittääkö varalaskupaikan pituus myös nousuun jollekin isolle koneelle? Vai vaatiiko laskeutuminen enemmän tilaa kuin nouseminen?
Nousun pitäisi onnistua lyhyemmältä matkalta, vähän polttoainetta ja kuorma pois.
 

Passi

Kenraali
.

Toisaalta oikeita lentokenttiäkin on niin taajassa, ettei kysymälläsi matkustajakoneella ole mitään tarvetta varalaskupaikkoja käyttää, kun kone liitää moottorit pysähdyksissäkin vähintään kymmeniä kilometrejä. Jostain 30 000 jalasta eli 10 km:stä liitää kaikille Etelä-Suomen lentokentille. Eikä se kone ilmoittamatta laskuun tule eli siellä on palosotilaat jo vastassa.
21 kenttää finavialla, mutta kuinka moni on 24h kenttiä? Moni kenttä on niin hiljainen että taitaa pelastuspalvelut olla vain suunnitelluille laskuille ja nousuille? Tuskin mitään päivystystäkään on.


Voin toki olla väärässä

.
 

skärdis

Ylipäällikkö
21 kenttää finavialla, mutta kuinka moni on 24h kenttiä? Moni kenttä on niin hiljainen että taitaa pelastuspalvelut olla vain suunnitelluille laskuille ja nousuille? Tuskin mitään päivystystäkään on.
Varmaan noin, mutta ei se kone edelleenkään tyhjästä sinne tupsahda. Se 10-15 minuuttia riittää varmasti kaikilla Finavian kentillä palokunnan sinne saamiseen.

Miten lienee, voidaanko lennonjohdon toimet hoitaa etänä eli jos lentokone ilmoittaa hätätilanteesta ja kertoo laskeutuvansa Joensuun kentälle vartin kuluttua. Yöllä kenttä on suljettu, mutta kai sinne lähestymisvalot ym. saadaan etäohjauksella toimintaan ilman, että herätellään kentän henkilökuntaa kotoaan ja toivotaan, että ehtii paikalle..

Enpä näistä osaa sanoa. Pelastuspuolesta jotain ymmärränkin.
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kone varmaan liukuu 10km kilometrin korkeudessa. 10km korkeudessa 100km.
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Hornetin siipien kärkiväli on 11 metriä. Esimerkiksi A359:n kärkiväli on hieman vajaa 65 metriä. Varalaskupaikkojen vähimmäisleveys on 20 metriä, joten ahdasta voi tulla paikasta riippuen.

Jos tilanne on sellainen (onneksi kovin epätodennäköinen), että kone ei todellakaan pääse millekkään lentokentälle, niin sitten valintatilanne on mallia rutto vai kolera, tai siis varalaskupaikka vai metsä. Parhaassa tapauksessa varalaskupaikalla ei ole liikennettä, mutta vaikka olisikin liikennettä niin kaipa ne maanteiden ritarit älyävät reagoida kun matkustajakone tulee laskuun. Ja vaikka kävisikin niin ikävästi, että autoilija ottaisi osumaa, niin on sekin parempi kuin antaa koneen syöksyä ryteikköön parinsadan matkustajan kera.

Nykyaikaisten matkustajakoneiden liitosuhteet lienevät jotain 10-20 luokkaa, eli aika dramaattinen tilanne on kyseessä, mikäli pitää laskeutua maantielle.

Ei nuo varalaskupaikat mitenkään käytännöllisiä ole siviililiikenteen varalaskupaikkoina. Jos ne todella olisi siviililentoliikenteen tarpeita varten (mikä on kummallinen ajatus, sen verran turvallista lentoliikenne on), niin siellä olisi syytä olla jonkinlainen etäohjattu valojärjestelmä, joka tarvittaessa pysäyttää liikenteen, ja olisi myös ihan hyvä, että leveyttä olisi sen verran ettei lentäjiltä vaadita aivan tarkkaa keskilinjalle laskeutumista, laskeutuminen kun voi olla muutenkin haastavaa tuollaisessa tilanteessa...
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
21 kenttää finavialla, mutta kuinka moni on 24h kenttiä? Moni kenttä on niin hiljainen että taitaa pelastuspalvelut olla vain suunnitelluille laskuille ja nousuille? Tuskin mitään päivystystäkään on.


Voin toki olla väärässä

.
Ammattipalokunta löytyy Suomesta yhdeltä kentältä, Helsinki-Vantaalta. Muissa pelastustoiminta on käytännössä kunnossapidon hoitamaa. PV:n toiminnasta en tiedä.
 

YJT

Eversti
21 kenttää finavialla, mutta kuinka moni on 24h kenttiä? Moni kenttä on niin hiljainen että taitaa pelastuspalvelut olla vain suunnitelluille laskuille ja nousuille? Tuskin mitään päivystystäkään on.


Voin toki olla väärässä

.
Voisin kuitenkin kuvitella, että kylmälläkin kentällä on helpompi hoitaa pakkolasku kuin jollakin varalaskupaikalla. Jos ei muuta niin voi sitä ruuhkan määrää, kun kesä-perjantaina Lusin suoralle pärähtää matkustajakone tonttiin...
 

Fremen

Ylipäällikkö
Hornetin siipien kärkiväli on 11 metriä. Esimerkiksi A359:n kärkiväli on hieman vajaa 65 metriä. Varalaskupaikkojen vähimmäisleveys on 20 metriä, joten ahdasta voi tulla paikasta riippuen.

Jos tilanne on sellainen (onneksi kovin epätodennäköinen), että kone ei todellakaan pääse millekkään lentokentälle, niin sitten valintatilanne on mallia rutto vai kolera, tai siis varalaskupaikka vai metsä. Parhaassa tapauksessa varalaskupaikalla ei ole liikennettä, mutta vaikka olisikin liikennettä niin kaipa ne maanteiden ritarit älyävät reagoida kun matkustajakone tulee laskuun. Ja vaikka kävisikin niin ikävästi, että autoilija ottaisi osumaa, niin on sekin parempi kuin antaa koneen syöksyä ryteikköön parinsadan matkustajan kera.

Nykyaikaisten matkustajakoneiden liitosuhteet lienevät jotain 10-20 luokkaa, eli aika dramaattinen tilanne on kyseessä, mikäli pitää laskeutua maantielle.

Ei nuo varalaskupaikat mitenkään käytännöllisiä ole siviililiikenteen varalaskupaikkoina. Jos ne todella olisi siviililentoliikenteen tarpeita varten (mikä on kummallinen ajatus, sen verran turvallista lentoliikenne on), niin siellä olisi syytä olla jonkinlainen etäohjattu valojärjestelmä, joka tarvittaessa pysäyttää liikenteen, ja olisi myös ihan hyvä, että leveyttä olisi sen verran ettei lentäjiltä vaadita aivan tarkkaa keskilinjalle laskeutumista, laskeutuminen kun voi olla muutenkin haastavaa tuollaisessa tilanteessa...
Uusista komposiittirunkoisista ja -siipisistä juppiputkista Boeing 787 Dreamlinerin glide ratio on 12:1. Luku lienee muilla matkustajakoneilla jonkin verran tämän alle. Toisaalta liito-ominaisuudet ovat hyvin konetyyppiriippuvaisia, esim. vanhassa säätyväsiipisessä F-111 Aadvarkissa tässä tilanteessa noudatettiin lyhintä mahdollista check list:iä :):

From the F-111 flight manual: Double engine out, single engine re-start FAIL: step 1) Eject.
 
Viimeksi muokattu:

arix

Kenraali
Uusista komposiittirunkoisista ja -siipisistä juppiputkista Boeing 787 Dreamlinerin glide ratio on 12:1. Luku lienee muilla matkustajakoneilla jonkin verran tämän alle. Toisaalta liito-ominaisuudet ovat hyvin konetyyppiriippuvaisia, esim. vanhassa säätyväsiipisessä F-111 Aadvarkissa :):

From the F-111 flight manual: Double engine out, single engine re-start FAIL: step 1) Eject.
Liitää kuin nisäkäs...
 

PSB 5500

Kenraali
Jos joku nykypäivän liikennekone joutuu sellaiseen tilanteeseen että varalaskupaikan käyttö tulisi kyseeseen niin silloin on tilanne jo sen luontoinen että pakkolaskupaikakkaa valitaan pellon, metsän ja varalaskupaikan väliltä ja kone on tulossa tonttiin sellaisella vauhdilla että tuskin kukaan missään ehtii tehdä mitään.. No ehkä lentäjät ehtii ilmoittaa lennonjohtoon että "mayday" . Eli kone on jostain syystä lento- ja liitokelvottomassa kunnossa, ts reikä kyljessä tai peräsin irrallaan tms. Kaikissa muissa tapauksissa koneet kuitenkin lentää yhdelläkin moottorilla lähes saman matkan kuin molemmilla moottoreillakin. Ja matkalentokorkeudesta liitävätkin sen 100 km. Eli jollekin lentokentälle päästään 99.9 pros varmuudella. Jos kuitenkin päädytään laskeutumaan johonkin muulle kuin lentokentälle niin koneen tai sen mitä jää jäljelle, poiskuljetus tapahtuu lavetilla ja nosturilla.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Voisin kuitenkin kuvitella, että kylmälläkin kentällä on helpompi hoitaa pakkolasku kuin jollakin varalaskupaikalla. Jos ei muuta niin voi sitä ruuhkan määrää, kun kesä-perjantaina Lusin suoralle pärähtää matkustajakone tonttiin...
Lusissa sentään harjoitellaan säännöllisesti sitä vanhan tien kautta kiertämistä eli autoilijat kyllä selviävät mökeilleen.
 
Top