commando kirjoitti:
Jotkut valmistajat tekevät gore tex -kenkien lisäksi kenkiä jotka on vuorattu eristeellä joka imee nestettä (hikeä) jolloin jalat pysyvät kuivempina kuin gore tex -kalvoisissa. Kengät voivat siis painaa jopa 200 grammaa enemmän hikisinä ja taasen kenkien keventäminen vaatii pitkän tuuletuksen ja kuivauksen. Itse en valitsi kuin kalvokengät ja jos taas joutuu lumihangessa möyrimään niin sukset ja saappaat. Toisaalta on olemassa pitkävartisia ja erittäin hyvin kuivina pysyviä varsikenkiä jotka menevät kuin kumpparista kahlatessa vedessäkin esim. Meindl Army Pro. Toisaalta jos tarvitsee tropiikissa kahlata niin viidakkokengissä on yleensä reiät joista ylimääräinen vesi pääsee pois.
Joissakin Haixin kengissä on pohjissa kanavisto, johön kertyvää kosteata ilmaa askelten myötä vaihtuva paino pumppaa eteenpäin varrne kanavistoa myöten ylös ja poisto"venttiilit" (käytännössä reiät) ovat varren suun ulkopuolella. Kun ei erehdy näitä peittämään housun lahkeella, niin toimivat yllättävän hyvin.
Ensimmäisen Persianlahden sodan myötä ja jälkeen on aavikkokenkiä kehitetty ahkerasti. niissä on hyviä versioita joukossa, mutta silti oma ykkösvalintani hiekkalaaitkkoihin on brittiläinen klassinen desert-tyyppinen nilkkuri tai sen pidempi vartinen varsikenkä-serkku.
Noihin hiekan värisiin maihareihin vaihtamisen takana on värityksen lisäksi toinenkin seikka. Amerikkalaiset olivat tutkimuksissaan havainnut, että paksuun paraatilankkiin vetäistyt kengät ovat erittäin palonherkät ja vammatilastoja tarkastellessa oli nähtävissä vaunujen sisällä tapahtuneiden kenkien syttymisen aiheuttamien jalkaterän ja säärien palovammojen piikki. Varmaan jokaiselle täälläkin on tuttua kuinka hyvä sytyke kenkälankki on. Nupukkipintaisena, ei hiekanvärisiä kenkiä tarvi lankata, vaan ne kyetään huoltamaan toisin tavoin vaaditulle esteettiselle tasolle. Jalkineiden kalleudesta johtuneen muinaisen hoitotarpeen kehittämä huoltotarve, jonka valvomiseksi niiden kiillottaminen keksittiin, on hväinnyt kun jalkineiden suhteellinen hinta muihin varusteisiin nähden on pudonnut romahdusmaisesti ja useimmilla sotilailla on varaa useampiin kenkiin tai huonokuntoisten uusimiseen. Ylikiillottaminen tuhoaa usein myös uusien kenkien gorekalvojen ominaisuudet. Tuollainen ylihuoltaminen on siis käynyt suorastaan haitalliseksi toimenpiteeksi ja siitä ollaan luopumassa kokonaan.
Odotettavissa oli, että seuraavan vihreitä asuja suosivan mission yhteydessä olisi käyttöön ilmaantunut tumman ruskeita tai vihreitä nupukkipintaisia varsikenkiä (ehkä myös mustia), mutta tämä multicam suuntaus asuissa ehti ensin ja aavikkopuvut, ja harmaapohjaiset ACU-kuosit hävisivät ja nyt osotusavona onkin joko nuo yllä mainitut vihreät tai ruskeat hieman vaalempina väyinä (aavikkokenkiä itse asiassa on jo coyote brown sävyissä) tai suora hyppäys maastokuvioituihinkenkiin materiaalien ja värjäystekniikoiden kehittyessä.
Viidakkokengissäkin on olemassa tuota perinteistä kehittyneempiä versioita. Niitä on lähinnä maksukykyisillä erikoisjoukoilla joilla on niille myös käyttöä. Suuressa mittakaavassa kehitystyötä ei kuitenkaan tehdä, koska tällä hetkellä ei merkittävä operaatioita viidakkoalueilla tehdä sellaisten armeijoiden toimesta, joilla on kykyä kehitystyötä rahoittaa.
Talvikengän kehitystä koskee osin samat tekijät. Tosin Afganistanin vuoriston olosuhteet jonkin verran edistävät sitä. Talvikenkien kehitys kulkeekin lähinnä siviilimarkkinoiden työkenkien innovaatioita mukaillen.