Varusmieskoulutuksen sisällöstä

[jmtapio]

:huh: Uskooko joku, että sotilas jolla on 25kg kannossa pystyisi taistelemaan tippaakaan. Tuskin edes huippu-urheilija pystyy tuolla kuormalla toimimaan taistelussa. Ja tohon määrään lisäksi vielä tellut, singot ja radiot ni voi pyhä jeesus. Omien kokemusteni perusteella varustus saisi painaa maksimissaan 10kg mieluiten vähemmän. Tuolla 25kg painomäärällä todennäköisesti jokainen lamaantuisi taistelussa täysin.

Jos taisteluvarustuksessa on päällä kypärä, sirpaleliivit, 6 täyttä lipasta, vettä, radio, henkilökohtainen ase ja esim. käsikranaatteja niin mitä ajattelit jättää pois?

Helppo kysymys. Tuossa on ylimääräistä kolme lipasta ja ne sirpaleliivit.
Liivit olivat kaiketi jonkinlainen vitsi, ei sellaisia tavallisille taistelijoille jaettu 90-luvulla, eikä taatusti jaettaisi tänäänkään kovassa tilanteessa.

Meikäläisen alokasajan oleskelu Kaartissa saattaa vaikuttaa, mutta elän toivossa että oleellisella osalla iskukykyisistä joukoista on tehtävän sitä vaatiessa käytettävissä liivit. Ja jos on tarkoitus kunnolla taistella jalkaväen voimin (varsinkin asutetulla alueella), niin minä en mielelläni lähtisi tilanteeseen ellei ne kolme lisälipasta ole vähintäänkin muutaman kädenmitan päässä olevalla kaverilla, ellei suoraan itsellä mukana. Vain kolmeen lippaaseen nojaaminen edellyttää mielestäni kykyä hallita itse lipastamisaikataulua.

 

[setämies]

:huh: Uskooko joku, että sotilas jolla on 25kg kannossa pystyisi taistelemaan tippaakaan. Tuskin edes huippu-urheilija pystyy tuolla kuormalla toimimaan taistelussa. Ja tohon määrään lisäksi vielä tellut, singot ja radiot ni voi pyhä jeesus. Omien kokemusteni perusteella varustus saisi painaa maksimissaan 10kg mieluiten vähemmän. Tuolla 25kg painomäärällä todennäköisesti jokainen lamaantuisi taistelussa täysin.

Jos taisteluvarustuksessa on päällä kypärä, sirpaleliivit, 6 täyttä lipasta, vettä, radio, henkilökohtainen ase ja esim. käsikranaatteja niin mitä ajattelit jättää pois?

Helppo kysymys. Tuossa on ylimääräistä kolme lipasta ja ne sirpaleliivit.
Liivit olivat kaiketi jonkinlainen vitsi, ei sellaisia tavallisille taistelijoille jaettu 90-luvulla, eikä taatusti jaettaisi tänäänkään kovassa tilanteessa.

Meikäläisen alokasajan oleskelu Kaartissa saattaa vaikuttaa, mutta elän toivossa että oleellisella osalla iskukykyisistä joukoista on tehtävän sitä vaatiessa käytettävissä liivit. Ja jos on tarkoitus kunnolla taistella jalkaväen voimin (varsinkin asutetulla alueella), niin minä en mielelläni lähtisi tilanteeseen ellei ne kolme lisälipasta ole vähintäänkin muutaman kädenmitan päässä olevalla kaverilla, ellei suoraan itsellä mukana. Vain kolmeen lippaaseen nojaaminen edellyttää mielestäni kykyä hallita itse lipastamisaikataulua.

Ihme juttu tosiaan, että lippaita ei muka olisi jakaa kuutta kappaletta jokaiselle JV taistelijalle? Varsinkin kun taisteluun lähdettäessä pitäisi sen verran olla joka jampalla kannossa. (2 tuliannosta) Kyllä se vaan niin on että tuo määrä kuulaa on oltava lipastettuna minimissään, jotta pystytään tulta käyttämään riittävästi.

Oleellisempi kysymys nykyään liiviasiassa on ketkä saavat luotisuojaa ja ketkä "joutuvat tyytymään" sirpaleliiviin.

 

[baikal]

:huh: Uskooko joku, että sotilas jolla on 25kg kannossa pystyisi taistelemaan tippaakaan. Tuskin edes huippu-urheilija pystyy tuolla kuormalla toimimaan taistelussa. Ja tohon määrään lisäksi vielä tellut, singot ja radiot ni voi pyhä jeesus. Omien kokemusteni perusteella varustus saisi painaa maksimissaan 10kg mieluiten vähemmän. Tuolla 25kg painomäärällä todennäköisesti jokainen lamaantuisi taistelussa täysin.

Jos taisteluvarustuksessa on päällä kypärä, sirpaleliivit, 6 täyttä lipasta, vettä, radio, henkilökohtainen ase ja esim. käsikranaatteja niin mitä ajattelit jättää pois?

Helppo kysymys. Tuossa on ylimääräistä kolme lipasta ja ne sirpaleliivit.
Liivit olivat kaiketi jonkinlainen vitsi, ei sellaisia tavallisille taistelijoille jaettu 90-luvulla, eikä taatusti jaettaisi tänäänkään kovassa tilanteessa.

Meikäläisen alokasajan oleskelu Kaartissa saattaa vaikuttaa, mutta elän toivossa että oleellisella osalla iskukykyisistä joukoista on tehtävän sitä vaatiessa käytettävissä liivit. Ja jos on tarkoitus kunnolla taistella jalkaväen voimin (varsinkin asutetulla alueella), niin minä en mielelläni lähtisi tilanteeseen ellei ne kolme lisälipasta ole vähintäänkin muutaman kädenmitan päässä olevalla kaverilla, ellei suoraan itsellä mukana. Vain kolmeen lippaaseen nojaaminen edellyttää mielestäni kykyä hallita itse lipastamisaikataulua.

Ihme juttu tosiaan, että lippaita ei muka olisi jakaa kuutta kappaletta jokaiselle JV taistelijalle? Varsinkin kun taisteluun lähdettäessä pitäisi sen verran olla joka jampalla kannossa. (2 tuliannosta) Kyllä se vaan niin on että tuo määrä kuulaa on oltava lipastettuna minimissään, jotta pystytään tulta käyttämään riittävästi.

Oleellisempi kysymys nykyään liiviasiassa on ketkä saavat luotisuojaa ja ketkä "joutuvat tyytymään" sirpaleliiviin.

En ollenkaan setämies sinua nyt yksistään tarkoita, vaan liitän tähän arvosteluun myös itseni: me ressut itketään vähän liian herkästi puutteista ja arvioidaan asioita juuri sitä kautta, mikä on perseellään. Tähänkin liiviasiaan on mielestäni otettava sellainen kanta, että liivejä on kelle on ja lopuille on jotain muuta ja joku osa jäisi ihan ilman. Ja sillä siisti.

Tarvomme ressuina loputtomassa aavassa suossa, jos/kun alamme kiinnittää huomiota joka asiassa puutteisiin ja epäkohtiin. Niitä puutteita ja kurjuutta on kysta kyllin.....voivottamalla ne eivät miksikään muutu. Olen tätä votinaa itsekin harjoittanut ja varmaan pitää votista eteenkinpäin....sillä on viihdearvoa, mutta ei kyllä mitään muuta.

 

[setämies]

:huh: Uskooko joku, että sotilas jolla on 25kg kannossa pystyisi taistelemaan tippaakaan. Tuskin edes huippu-urheilija pystyy tuolla kuormalla toimimaan taistelussa. Ja tohon määrään lisäksi vielä tellut, singot ja radiot ni voi pyhä jeesus. Omien kokemusteni perusteella varustus saisi painaa maksimissaan 10kg mieluiten vähemmän. Tuolla 25kg painomäärällä todennäköisesti jokainen lamaantuisi taistelussa täysin.

Jos taisteluvarustuksessa on päällä kypärä, sirpaleliivit, 6 täyttä lipasta, vettä, radio, henkilökohtainen ase ja esim. käsikranaatteja niin mitä ajattelit jättää pois?

Helppo kysymys. Tuossa on ylimääräistä kolme lipasta ja ne sirpaleliivit.
Liivit olivat kaiketi jonkinlainen vitsi, ei sellaisia tavallisille taistelijoille jaettu 90-luvulla, eikä taatusti jaettaisi tänäänkään kovassa tilanteessa.

Meikäläisen alokasajan oleskelu Kaartissa saattaa vaikuttaa, mutta elän toivossa että oleellisella osalla iskukykyisistä joukoista on tehtävän sitä vaatiessa käytettävissä liivit. Ja jos on tarkoitus kunnolla taistella jalkaväen voimin (varsinkin asutetulla alueella), niin minä en mielelläni lähtisi tilanteeseen ellei ne kolme lisälipasta ole vähintäänkin muutaman kädenmitan päässä olevalla kaverilla, ellei suoraan itsellä mukana. Vain kolmeen lippaaseen nojaaminen edellyttää mielestäni kykyä hallita itse lipastamisaikataulua.

Ihme juttu tosiaan, että lippaita ei muka olisi jakaa kuutta kappaletta jokaiselle JV taistelijalle? Varsinkin kun taisteluun lähdettäessä pitäisi sen verran olla joka jampalla kannossa. (2 tuliannosta) Kyllä se vaan niin on että tuo määrä kuulaa on oltava lipastettuna minimissään, jotta pystytään tulta käyttämään riittävästi.

Oleellisempi kysymys nykyään liiviasiassa on ketkä saavat luotisuojaa ja ketkä "joutuvat tyytymään" sirpaleliiviin.

En ollenkaan setämies sinua nyt yksistään tarkoita, vaan liitän tähän arvosteluun myös itseni: me ressut itketään vähän liian herkästi puutteista ja arvioidaan asioita juuri sitä kautta, mikä on perseellään. Tähänkin liiviasiaan on mielestäni otettava sellainen kanta, että liivejä on kelle on ja lopuille on jotain muuta ja joku osa jäisi ihan ilman. Ja sillä siisti.

Tarvomme ressuina loputtomassa aavassa suossa, jos/kun alamme kiinnittää huomiota joka asiassa puutteisiin ja epäkohtiin. Niitä puutteita ja kurjuutta on kysta kyllin.....voivottamalla ne eivät miksikään muutu. Olen tätä votinaa itsekin harjoittanut ja varmaan pitää votista eteenkinpäin....sillä on viihdearvoa, mutta ei kyllä mitään muuta.

Veli baikalilta viisauden sanoja. Lähinnä halusin huomauttaa, että tässäkin asiassa ollaan menty eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana melkoinen harppaus. On totta että kaikki eivät saa niitä varusteita jotka tahtoisivat, mutta esimerkiksi ilman liivejä kulkeva taistelija on tulevaisuudessa yhä harvinaisempi ilmiö. Se on sitä itseasiassa jo nyt. Se, että välillä itsekkin tulee muodostettua käsitys varustekokonaisuudesta oman asepalveluksen perusteella antaa hivenen valheellisen kuvan siitä mitä se todellisuudessa on. Vaikka budjetti on mitä on, ei niitä varustekokonaisuuksia ihan tuulestakaan temmata.

Ja tottahan toki. Viihdearvoltaa tälläiset aiheet ovat parhaita. Jokainen (jopa minä) pystyy osallistumaan mielipiteellään...

 

[skärdis]

Oleellisempi kysymys nykyään liiviasiassa on ketkä saavat luotisuojaa ja ketkä "joutuvat tyytymään" sirpaleliiviin.

Suurin osa reservläisistä joutuu tyytymään peltipaitaan!

Vai meinaatko tosiaan, että 250 000 traktorin lavalla istuvaa miestä varustetaan jollakin liiveillä? Hyvä jos kymmenesosa siitä saa parempia varusteita.

 

[Kapiainen]

No..sanotaan vaikka niin, että jos ja kun kenttäarmeijan vahvuus puolittuu..tai jopa enemmänkin..niin kyllä se myös varustuksessa näkyy konkreettisesti.
Ehkä tässä asiassa on toisinaan havaittavissa vähän sellaista Suomalaiskansallista piirrettä kuin omien kykyjen ja oikeastaan kaiken muunkin oman vähättelyä. Meille on jotenkin nautinnollista ruoskia itseämme ja rypeä eräänlaisessa itsesäälissä hokien samalla mantraa omasta huonoudestamme..
Fakta on, että kenttäarmeijan varustus ei ole täydellinen, mutta väitän, että myös se on fakta, että se varustus on PALJON parempi kuin useimmiten itse itsellemme kukin vuorollamme uskottelemme.

Tilanne on suunnilleen samanlainen kuin kaikilla muillakin armeijoilla. Osalle joukoista on viimeisen päälle olevat, modernit varusteet..osa joutuu tyytymään vähän vanhempaan/ vähempään, mutta kaikilla kuitenkin on se mitä tarvitaan.
Ihan sama se on vaikkapa USA:nkin armeijalla. Jos tarkastellaan vaikkapa Irakin sotaa/sotia, niin hyvin nopeasti käy varustuksen osalta ilmi se tosiseikka, että osalla on modernit varusteet, mutta (iso) osa joutuu tyytymään muuhun/vanhempaan.
Näinhän se meilläkin menee: KRIHA-tehtävissä ja erikoisjoukoilla varustus on pääsääntöisesti huippua, valmiusyhtymillä pääosin modernia ja ajanmukaista, alueellisilla joukoilla varustus on kelvollista, mutta ei välttämättä uusinta uutta..tosin joillakin alueellisillakin joukoilla varustus on valmiusyhtymätasoista.
Täysin sama kaava toimii käytännössä kaikilla maailman armeijoilla.
Toisekseen..kuten on ennenkin ollut esillä...paljon hyödyllisempää on keskittyä siihen, miten saamme parhaan mahdollisen tehon irti siitä mitä meillä on, kuin että keskittyisimme voivottelemaan sitä, mitä meiltä puuttuu..

 

[baikal]

Se vähättely-surkeus-ilmiö voi tosiaan olla suomalaiskansallinen piirre. Minua huvittaa nämä kieli- ja mielikuvat, joita tähän liittyy. Skärdis pukee välillä surkeuden sellaiseen asuun, että oikein hekottelen... Mutta tosiaan välillä on kenties asiallista palauttaa tilanne sikäli paikoilleen, että välineet ja vehkeet ovat mitä jaetaan ja niillä sitten mennään...näin se on muuten joka hommassa siviilissäkin, ei sitä aina saa parasta mahdollista kalustoa käyttöönsä eikä kaupan hyllyltä uusinta uutta kehiin.

Joskus tosin sillä, että sotaväelle ei "ehditä, pystytä, voida, tulla edes ajatelleeksi" hankkia välttämättömintä kampetta etukäteen olla karmeat seuraukset. Viime talvena oli tv:ssa ohjelma, jossa nuoret tutkijat Saksassa toivat esiin Wermachtin talvivaate-voiteluaine-jäähdytinneste yms. ongelmat vuosilta 41-42. He olivat sitä mieltä, että tämä fiasko kaadettiin täysin perusteetta Hitlerin niskaan, heidän mielestään syy oli Wermachtin intendentuurin eikä kenenkään muun. Tämä tutkijatrio penkoi ymmärtääkseni asioita siitä näkökulmasta, miten paljon sodan jälkeen kaikkien mahdollisten asioiden "syyllisyys" vieritettiin jo kuolleen Hitlerin niskaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, Napoleonin Venäjän retki kaatui osin samaan asiaan....eikä jenkkienkään kamppeissa Normandian jälkeisenä talvena ollut hurraamista....tai NL-joukot Suomussalmella....näitä esimerkkejä kyllä riittää ihan pikkuhaulla. Onko kyseessä joka kerta "yllätys" vai erittäin syvään syöpynyt tarpeiden vähättely terävässä päässä? "kyyyllä ne pärjääähh"....

 

[skärdis]

Ehkä tässä asiassa on toisinaan havaittavissa vähän sellaista Suomalaiskansallista piirrettä kuin omien kykyjen ja oikeastaan kaiken muunkin oman vähättelyä. Meille on jotenkin nautinnollista ruoskia itseämme ja rypeä eräänlaisessa itsesäälissä hokien samalla mantraa omasta huonoudestamme..

Toisekseen..kuten on ennenkin ollut esillä...paljon hyödyllisempää on keskittyä siihen, miten saamme parhaan mahdollisen tehon irti siitä mitä meillä on, kuin että keskittyisimme voivottelemaan sitä, mitä meiltä puuttuu..

En minä voivottelua itsetarkoituksena pidäkään, mutta tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Valitettavan usein varusmiehillä ja vielä reserviläisilläkin tuntuu olevan sellainen kuva, että pilliin vihellettäessä juuri heille jaettaisiin parasta ja moderneinta kalustoa mitä löytyy.

Meille laajan reservin jäsenille osuu todennäköisesti jakokamasta ne kuuskekkoset, kumisaappaat ja liikkuvuus hoituu Valmetilla tai siviilistä otetulla kuorma-autolla. Panssarointia tai erityisempää suorituskykyä taistelukentän olosuhteissa, kuten telakuorma-auto, ei ole odotettavissa. Toki kyseinen kalusto on hyväksi havaittua ja varmatoimista. Hakkaa todennäköisesti venäläisen reservijoukon varustuksen sekin.

Toiseksi kehotan lukemaan puheenvuorojani tarkemmin. En ole väittänyt suomalaisen reserviläisarmeijan iskukärkeä huonosti varustetuksi saati huonoksi sotilaiksi. Ongelma on siinä, että siihen kärkeen kuuluu kohtuullisen pieni osa reserviläisistä, jos nyt lainkaan mahtuvat SA-vahvuuteen. Siksi on syytä tuoda toistuvasti esiin faktat, ettei sitten tule yllätyksenä pilliin vihellettäessä ja ottelua kotisohvalta seuratessa.

 

[Kapiainen]

Joskus tosin sillä, että sotaväelle ei "ehditä, pystytä, voida, tulla edes ajatelleeksi" hankkia välttämättömintä kampetta etukäteen olla karmeat seuraukset. Viime talvena oli tv:ssa ohjelma, jossa nuoret tutkijat Saksassa toivat esiin Wermachtin talvivaate-voiteluaine-jäähdytinneste yms. ongelmat vuosilta 41-42. He olivat sitä mieltä, että tämä fiasko kaadettiin täysin perusteetta Hitlerin niskaan, heidän mielestään syy oli Wermachtin intendentuurin eikä kenenkään muun. Tämä tutkijatrio penkoi ymmärtääkseni asioita siitä näkökulmasta, miten paljon sodan jälkeen kaikkien mahdollisten asioiden "syyllisyys" vieritettiin jo kuolleen Hitlerin niskaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, Napoleonin Venäjän retki kaatui osin samaan asiaan....eikä jenkkienkään kamppeissa Normandian jälkeisenä talvena ollut hurraamista....tai NL-joukot Suomussalmella....näitä esimerkkejä kyllä riittää ihan pikkuhaulla. Onko kyseessä joka kerta "yllätys" vai erittäin syvään syöpynyt tarpeiden vähättely terävässä päässä? "kyyyllä ne pärjääähh"....

Huomionarvoista tässä on se, että on äärimmäisen epätodennäköistä että Suomen nykypäivän kenttäarmeijalle kävisi samalla tavalla. On 99.99% varmaa, että se mitä tarvitaan on olemassa ja jaettavissa..se, mikä menee sen yli on plussaa..ja sitä plussaakin on aikalailla jo nyt ja jatkossa vieläkin enemmän.
Se ei jää näkymättä, jos armeijan vahvuus puolittuu ja se yli 500 000 miehen varustus jaetaan 250 000- 300 000 miehen kesken. Se kun ei ollut ilman varusteita se 500 000miehen armeijakaan..vaikka moni väkisin haluaa niin ilmeisesti uskoakin.
Muutenkin..turha tehdä kynnyskysymystä jostakin maastopuvun mallista tai kumisaappaista jalkineina. Loppujenlopuksi vaatteena maastopuku M62 ja M05 ovat suhteellisen samanlaisia. Kumpikin on kangasta, joka ei pidä vettä, kastuttuaan muuttuu painavaksi ja kuivuu hitaasti, M05 ei ole pätkääkään lämpimämpi kylmällä kuin M62, kuumalla M62 on kenties jopa hivenen käytännöllisempi kuin M05 jne jne jne.
M05 on modernimman näköinen..mutta siihen se sitten tosiasiassa jääkin ne merkitykselliset erot.
Sama pätee jalkineisiin. Kumisaappailla on heikkoutensa, mutta myös vahvuutensa..kuten on varsikengälläkin. Tosiasiassa kyseessä on suhteellisen tasavahvat jalkineet.
Vasta sitten kun sekä maastopuku että jalkineet ovat modernia tekniikkaaja ja niissä hyödynnetään nykyaikaisia kalvoja ym aletaan puhumaan asioista, joilla on tosiasiallista merkitystä sotilaan kestokykyyn eri olosuhteissa.
Makuupussit, talvijalkineet ym ovat huomattavasti olennaisempi asia kuin maastopuvun tai kypärän malli..ja nekin asiat ovat kunnossa.
Tottakai asiat voisivat olla paremminkin..ja aina pitää parempaan myös pyrkiä, mutta pyrkiessä parempaan, pitää huomioida mikä on oikeasti tärkeää ja mikä pelkkää kosmetiikkaa.

 

[koponen]

Onhan Suomessa kansallisvarallisuutta myös kenttäarmeijan tarvitsemassa muodossa yllin kyllin, kun mieskohtaisesta varustuksesta puhutaan. Ei minua häiritse yhtään että jalassa on trekking-sukka mallia pirun kallis Retkiaitasta eikä M91, puhumattakaan siviilimallin Windstopper-hupusta teräskypärän alla. Makuupusseja, vaelluskenkiä, kalastusvehkeitä, valaisimia ja vaikka sitten tarkkuuskivääreitä on jakaa omasta varastosta ainakin lähitaistelijoille tuosta vain.

PV:n hankintarahoista kun vain mahdollisimman suurin osa menee havainto-vaikuttaminen -ketjun palasiin maalla, merellä ja ilmassa niin minulle passaa. Joku yhtenäinen tuulitakki olisi tietenkin hyvä jakaa blue-on-blue -tappioiden vähentämiseksi, vaikka siinäkin keinovalikoimasta suurin osa on muuta.

 

[baikal]

Hehheh...olisinkin juuri lähiaikoina ottanut esille tuon talvisaapasasian. Siinä ei ole lähdetty leikkimään mitään, vaan on pitäydytty saappaassa, joka pitää jalan lämpimänä ja suojaa jalkaa muutenkin suht hyvin. Huopapari repussa takaa mahdollisuuden kuivaan kenkäpariin, kunnes edellinen pari on saatu kuivateltua. En ole vielä tässä elämässä törmännyt tilanteeseen, jossa tuo huopasaapas olisi antanut käpäläni jäähtyä ja olen porkannut suht vaativissakin oloissa.

En verrannut kapiainen Suomen armeijan varustilannetta Wermachtiin v. 41, totesin vain, että historiasta löytyy tilanteita pikkuhaulla, kun katastrofin ainekset ovat ilmaantuneet puutteellisen varustuksen oloissa.

Miten hyvin muuten varusmiehet/ressut osaavat kuivata varatöppöset aina kun mahdollista ja ylipäätään pitää jaloistaan huolta maasto-oloissa, olipa nyt kesä tai talvi?

 

[Kapiainen]

En verrannut kapiainen Suomen armeijan varustilannetta Wermachtiin v. 41, totesin vain, että historiasta löytyy tilanteita pikkuhaulla, kun katastrofin ainekset ovat ilmaantuneet puutteellisen varustuksen oloissa.

Jep..mutta toisaalta vertaus on siinä mielessä jopa paikallaan, että tietyllä tavalla Suomen kenttäarmeijan voidaan katsoa olevan paremmin varustettu kuin Wehrmacht 1941. Mikä onkin sinänsä imartelevaa meille, koska usein ajatellaan vuoden 1941 Wehrmachtin olleen kaikin puolin huippuunsa hiottu sotakone..

 

[Second]

Hehheh...olisinkin juuri lähiaikoina ottanut esille tuon talvisaapasasian. Siinä ei ole lähdetty leikkimään mitään, vaan on pitäydytty saappaassa, joka pitää jalan lämpimänä ja suojaa jalkaa muutenkin suht hyvin. Huopapari repussa takaa mahdollisuuden kuivaan kenkäpariin, kunnes edellinen pari on saatu kuivateltua. En ole vielä tässä elämässä törmännyt tilanteeseen, jossa tuo huopasaapas olisi antanut käpäläni jäähtyä ja olen porkannut suht vaativissakin oloissa.

Jeps. Kun huopakumisaapas otettiin käyttöön niin jalkojen paleltumat tipahtivat marginaaliin. Kun aiemminpien mannesaappaiden aikana lukemat olivat melkoisen isot. Ehkä jopa 20% palellutti jalkansa jollakin tapaa. Nyt tuo on vissiin olla 2%. Jos joku kotimainen varuste on todella asiallinen pohjoismaalaisella asteikoilla niin se juuri huopakumisaapas. Norskit ja Hurrit tekee sitten muita esineitä paremmin.

Raskaat ne kyllä on. Tuo PV:n saapasparihan painaa liki 3 kiloa. pikkuista päälle 2 kilon painolla saisi saappaita, esim kotimaista Rokkaa ja muitakin, mutta tuleeko vastaan sitten se ongelma että hieman keveämmissä saappaissa (joku 0.5-0.7 kiloa?) kärsii pavelusmukavuus. Paleltuvat varpaat kun siinä mielessä vittumainen juttu että niitä ei laiteta taskuun tai takin alle.

 

[OldSkool]

:huh: Uskooko joku, että sotilas jolla on 25kg kannossa pystyisi taistelemaan tippaakaan. Tuskin edes huippu-urheilija pystyy tuolla kuormalla toimimaan taistelussa. Ja tohon määrään lisäksi vielä tellut, singot ja radiot ni voi pyhä jeesus. Omien kokemusteni perusteella varustus saisi painaa maksimissaan 10kg mieluiten vähemmän. Tuolla 25kg painomäärällä todennäköisesti jokainen lamaantuisi taistelussa täysin.

Jos taisteluvarustuksessa on päällä kypärä, sirpaleliivit, 6 täyttä lipasta, vettä, radio, henkilökohtainen ase ja esim. käsikranaatteja niin mitä ajattelit jättää pois?

Helppo kysymys. Tuossa on ylimääräistä kolme lipasta ja ne sirpaleliivit.
Liivit olivat kaiketi jonkinlainen vitsi, ei sellaisia tavallisille taistelijoille jaettu 90-luvulla, eikä taatusti jaettaisi tänäänkään kovassa tilanteessa.

Tässä ketjussa on ylläolevan viestin jälkeen jo sanottu paljon viisaita sanoja, mutta laitanpa tähän yhden lainauksen. Myönnetään että tämä voisi yhtähyvin olla sotahistoria- tai aseet ja varusteet -osastoa mutta mielestäni sopii aikas hyvin tähän ketjuun. Nimittäin (ennenkin lainaamani) Deighton kirjoittaa Keisarillisen Japanin armeijasta toisessa maailmansodassa, ja erityisesti Filippiinien, Indokiinan ja Singaporen valtauksessa seuraavasti:

Uniformut, kuten suurin osa Keisarillisen Japanin Armeijan varusteista, vaihteli suuresti joukosta toiseen. Aiemmat nahkavarusteet korvattiin hyvin mietityillä kumitetusta kankaasta tehdyillä varusteilla. Vakiorepuksi tuli vajaat 30 cm läpimitaltaan ja 12 cm paksu kangasreppu. Siinä oli nauhoja (tapes?) myös lisävarusteiden kiinnitystä varten. Varustamisfilosofia painotti keveyttä, käytännöllisyyttä ja muunneltavuutta, tarvittaessa kestävyyden kustannuksellakin.

Brittien kaukoidän varustus oli kaikkea muuta kuin kevyt. Raskaat saappaat, teräskypärä, kantopusseja selässä, vyötäröllä ja kaasunaamarilaukku edessä. Varusteita pidettiin koossa suurella määrällä kangasvöitä, joissa jokaisessa oli pronssiset soljet. (Pronssisolkien kiillottamatta jättäminen rankaistiin ankarammin kuin taisteluharjoitusten rikkomukset).
Lee-Enfield -kivääri ja sen bajonetti lisäsivät oman painonsa.

Tämän painavan varustuksen alla, brittisotilaat eivät kyenneet liikkumaan nopeasti paikasta toiseen, vaan olivat riippuvaisia kuorma-autokuljetuksista. Brittien johto väitti että se ei ole ongelma, koska hyökkääjällä olisi sama ongelma. Mutta Japanilaiset eivät toimineetkaan niin vaan perustivat hyökkäyksensä pientenkin osastojen koukkauksiin ja tarvittaessa polkupyöriin.

 

[koponen]

Polkypyöriä peräkärryineen, maitokärryjä, mönkkäreitä, enduropyöriä, moottorikelkkoja... Kevyt jalkaväki mallia 2010+ !!!

Jos olisi Suomessa korkean koulutustason kevyttä jalkaväkeä, niin miltähän se näyttäisi tänä päivänä erityisolosuhteisiimme sovitettuna?

 

[noska]

Unohdit koponen listastasi golf-kärryt. Enkä tarkoita nyt niitä ajoneuvoja joilla laiskemmat golffarit ajelevat, vaan niitä joilla vedetään bagiä perässä. Amerikkalaiset pst-miehet näkyvät hyödyuntävän sellaisia sinkojen ja ohjusten kuljetuksessa jo nykyisellään.

 

[KorpiSISSI]

Polkypyöriä peräkärryineen, maitokärryjä, mönkkäreitä, enduropyöriä, moottorikelkkoja... Kevyt jalkaväki mallia 2010+ !!!

Jos olisi Suomessa korkean koulutustason kevyttä jalkaväkeä, niin miltähän se näyttäisi tänä päivänä erityisolosuhteisiimme sovitettuna?

SISSEILTÄ ..kuten aina ennenkin.. :a-wink:

 

[Second]

Polkypyöriä peräkärryineen, maitokärryjä, mönkkäreitä, enduropyöriä, moottorikelkkoja... Kevyt jalkaväki mallia 2010+ !!!

Jos olisi Suomessa korkean koulutustason kevyttä jalkaväkeä, niin miltähän se näyttäisi tänä päivänä erityisolosuhteisiimme sovitettuna?

SISSEILTÄ ..kuten aina ennenkin.. :a-wink:

Näinpä. Sissit, laskuvarjojääkärit ja ehkäpä myös erikoisjääkärit tuota ne on ne nykyajan keveäm jalkaväen joukot... Toisaalta sehän riippuu ihan siitä mitä keveällä jalkaväellä tarkoitetaan. Taistelutapaa, varustusta vai puhdasta nimikettä?

Suomessa lähes kaikki joukot ajoneuvoista riippumatta voidaan luokitella käyttävän keveän jalkaväen taistelutapaa, vaikka AMV, Pasi tai Teka, kuorma-auto, traktori heitä kyyditsee. Mielestäni myös ainakin panssariprikaati, myös mek.tst.ossit, toimi periaatteessa keveän jalkaväen tapaan. Huonosti panssareille soveltuvissa maastoissa niitä ajateltiin käytettävän, vaikkakaan ne eivät kykene liikkumaan maastossa kuin maastossa toisin kuin puhtaasti keveä jalkaväki. Myös eräs saksalainen upseeris-mies oli tätä mieltä, vaikkei täysin kotimaista panssaritaktiikkaa tuntenut hänkään. Ja taisipa sanan panssarijääkäri antaa hämätä itseään.

 

[baikal]

Polkypyöriä peräkärryineen, maitokärryjä, mönkkäreitä, enduropyöriä, moottorikelkkoja... Kevyt jalkaväki mallia 2010+ !!!

Jos olisi Suomessa korkean koulutustason kevyttä jalkaväkeä, niin miltähän se näyttäisi tänä päivänä erityisolosuhteisiimme sovitettuna?

SISSEILTÄ ..kuten aina ennenkin.. :a-wink:

Ei niin kaukana totuudesta, kun joukko on hieman valikoitunutta, kohtuudella kertautettu, edes säällisesti aseistettu ja motivoitunut. Saa siihen tuoda tuontitavarana ukkoja verrokiksi.

Voe, jos oliski kohtuulliset viestivälineet, NLAW-tasoinen pst-ase käytössä ja isommissa tukikohdissa kenties ilmasuojaksi olalta ammuttavaa it:aa.... van ei ole. Mutta niillähän sitä mennään mitä on.

Tämä kevyt jalkaväki ja sen kehittäminen on minun mieliteemani mp-saralla. Ja koska en väitä olevani objektiivinen, niin minusta tuntuu välillä, että tätä lajia väheksytään...olletikin, että se taitaa edelleen olla paketti, johon meillä aidosti olisi varaa ja pystyisimme resursseillamme fiilaamaan siitä tosi ärhäkän kokonaisuuden. Mutta kuten sanottu, lempiaihe tekee sen, että tunne on liikaa pelissä.

 

[OldSkool]

Tämä kevyt jalkaväki ja sen kehittäminen on minun mieliteemani mp-saralla. Ja koska en väitä olevani objektiivinen, niin minusta tuntuu välillä, että tätä lajia väheksytään...olletikin, että se taitaa edelleen olla paketti, johon meillä aidosti olisi varaa ja pystyisimme resursseillamme fiilaamaan siitä tosi ärhäkän kokonaisuuden. Mutta kuten sanottu, lempiaihe tekee sen, että tunne on liikaa pelissä.

Tunnetta Peliin ! (taisi olla veikkausliigan iskulause tosin).
Itse haluaisin vääntää tästä kevyen jalkaväen kehittämisestä vähän toisesta(kin) syystä. Nimittäin, näin YYA-sukupolven patuna oma mielikuvani oikeastaan jokaisesta uhkakuvasta menee liian helposti siihen, että "hyökkääjä tulee jokaista tieuraa pitkin ja leveyttä ja syvyyttä on aina maakunta kerralla". Näihän se ei ehkä jatkossa ole (??), koska hyökkääjänkään joukkoja ei ihan joka paikkaan riitä. Mutta edelleen luulen, että tieurista ja ilmatilasta valtaosa on hyökkääjän hallussa, jolloin kevyellä jalkaväelle ehkä jää paikkoja ottaa aloite sinne väleihin ja käyttäen taktiikkaa joka puree. Ei se saa olla ainoa puolustuskeino, mutta kun katsoo tulevaisuuden trendiä puolustustarvikkeiden hinnan noususta jne niin tällainen uskottava puolustuksen elementti ei saa jäädä poiskaan.