Varusmiespalvelus, mitä opit, mitä jäi mieleen kokemuksena?

87 vuonna oli kolme viikkoa reippaasti yli kolmekymmentä pakkasta, jäi endurotreenit vähiin, sitten kun lauhtui miinus viiteentoista, tuntui kun olisi voinut olla ilman paitaa ulkona. Vuosia aikaisemmin intissä vekaralla oli myös yli kolmeakymmentä pakkasta, aika hyvin pärjäsi, yhden krran muistan, että näpit oli jäässä. Meillä ei siis ollut muuta kuin se telaketjupatja ja mantteli yöpymisvarusteina teltassa, yhden kerran väijyyn purkasin manttelin kääröstä, muuten sai olla tetsarissa kiinni
Noi vuodet muistaa yleensä jostain tapahtumista, autosta, tyttöystävästä.
Olen tuosta vuodesta varma, koska lapsukaiseni oli juuri syntynyt. Hän oli ensimmäiset kuukaudet tottunut nukkumaan ulkona ja pakkaset kun alkoi, emme uskaltaneet ulkoistaa.
Mukelo kitisi päivät yöt ja nukkui vartin kerrallaan. Ei hermo pitänyt ja tempaisin sakset, ei, ei, ei sitä, vaan leikkasin makuualustasta vaunujen kokoisen biitin, patja, kaninkarva, villapeite ja makuupussi. Emäntä kävi vartin välein koittamassa niskasta lämpöä, hikinen. Näin meni viikko pari, oli alkuvuosi -87.
Kuorma autot kävi yötäpäivää, ne jotka kävi. Minä menin fillarilla töihin, suosiolla. Saatana, että oli kylmää.
Ei liittynyt varusmiesmuistoihin, siten ot, mutta ehdottoman välttämätön huomio.
 
Aikaa tosiaan on se n. 25 vuotta ja järjestelmät, joihin koulutuksen silloin sain ovat jo poistuneet aktiivikäytöstä. Ehkä päällimmäisenä nousee mieleen se koko ikäluokan kirjo ja mitä erilaisimpien ihmisten kanssa toimiminen. Samoin myös se, että itseltä löytyi/löytyy yllättäviä voimavaroja saada asioita aikaiseksi silloinkin kun se ei välttämättä ole niin kivaa.
 
"Jauhesammuttimella pilveä tulen tukahduttamiksi tehdessä käden pitää käydä kuin turkkilaisella vitun suolaajalla".
"Se on kaunista kun kranaatti räjähtää rungon sisällä kuljetusaluksessa ja runko täyttyy sirpaleista, räjähdyskaasuista sekä ihmisen kappaleista"
"Ja sitä meritorjuntaohjusta ei ammuta mihinkään vitun kalastaja-Andersonin fiskariin"

Näillä kolmella opilla olen pärjännyt muun muassa yksityis- ja liike-elämässä mainiosti ja kuulun nettoveronmaksajien joukkoon. :)

(vakavissaan jäi todella paljon ja olen erittäin kiitollinen että valtio sijoitti vähiä varojaan minuun kouluttamalla RUK:ta myöten).
 
Näillä kolmella opilla olen pärjännyt muun muassa yksityis- ja liike-elämässä mainiosti ja kuulun nettoveronmaksajien joukkoon. :)

Apropoo, jos on julkisella sektorilla nettoveronmaksaja niin pitäisikö sitten ajatella että on sitä pahempi yhteisen kakun kuluttaja koska mitä enemmän palkkaa saa, sitä enemmän muut maksaa veroja?
 
Apropoo, jos on julkisella sektorilla nettoveronmaksaja niin pitäisikö sitten ajatella että on sitä pahempi yhteisen kakun kuluttaja koska mitä enemmän palkkaa saa, sitä enemmän muut maksaa veroja?
Paha dilemma! En ole yksityisellä sektorilla toimivana joutunut sen eteen. Vahva ehkä? :D
 
Kävin 1997. Positiivisena opin sitä henkistä kanttia, eli kyllä sitä energiaa ja toimintakykyä löytyy vielä pitkään sen jälkeen kun tuntuu siltä, että kaikki on annettu.

Sitten niitä negatiivisia asioita.
- Aina oli kiire odottamaan.
- Toistoja ei koskaan ole liikaa, niin niitä telamiinoja haudattiin viikkoja maahan. Tosin yhtenä syynä oli tuleva armeija-ajan lyhennys, jolloin se ylimääräinen 2kk käytettiin toiseen peruskauteen.
Tärkeämpää oli typerä käskytys ja juoksutus (eli se yksilöllisyyden ja oman älynkäytön tappo), monesti se perusteellinen opetus jäi sitten toteuttamatta. Esim. kerrospukeutuminen, hygienia ja terveydenhuolto (rakkulat, hankaumat jne.)

Naiset sekä positiivisena, että negatiivisena asiana. Eli oli muutama kokelasnainen joilla oli maatalous taustalla. 6 telamiinaa kantoon ja juoksu metsään, eipä voineet miespuoliset pioneerit valittaa, että ne painaa liikaa(tai ainahan sitä valitetaan).

Sitten negatiivisena. Kun ei ehditty tehdä asiaa annetussa ajassa, niin se tehtiin vanhan mallin mukaan uudestaan, kunnes se suoriutui koko joukkueelta annetussa ajassa. uuden lepsumman mallin mukaan taas odoteltiin että se töhöinkin saa hommansa valmiiksi ja sitten ollaan valmiita lähtöön. Eli omana alokasaikana oli se 5 minuuttia aikaa lähtöön, niin sitä toistettiin kunnes siihen päästiin. Sitten myöhemmin taas mentiin sen mukaan että jos töhöllä menee 7 minuuttia, niin se on hyvä ja seuraavalla kerralla onkin 10 minuuttia aikaa lähtöön ja naiskokelas lässyttää vieressä, ettei tässä niin kiire ja kyllä se siitä.

Toinen negatiivisuus oli nämä metsäkeikat. Naisia joukkueessa. Yöpyvät samoissa teltoissa kuin miehet. Ja tietenkin niille vartiovuorot keskellä yötä. Koko porukan herätys ja miehet pihalle, jotta nainen saa pukeutua. Nainen palaa tunnin päästä ja taas miehet ylös, jotta nainen voi riisuuntua. Ja tietenkin samaa puljaamista illalla ja aamulla. Ei tämä tietysti ollut naisten vika.

Ampumakeikkka Vekaralta Uttiin pakkasta alle -30. Proto ainut käynnistyvä, myöhemmin muutama kuorma-auto, masit ja rasit eivät lähteneet käyntiin. Proton kuskilla oikeudet ajaa isompaa kuormaa, joten sinne ahdettiin joukkue sisään ja oltiin ,kuin sillit suolassa ja tarkoitus hakea toinenkin joukkue. No ne kuorma-autot lähtivät käyntiin, mutta oli pienemmällä kortilla olevia kuskeja. Sinne lavalle sitten otettiin 8 tai 9 minkä sillä C-kortilla sai kuskata. No onneksi paluureissulla oli enemmän tilaa.

Viikonlopuista tuli oltua yli puolet kiinni. Useampi johtui siitä että tarvitsi olla korvaajana hälyryhmässä tai portinvartijana leirillä yms. Onneksi niistä sai sitten korvaavia viikonloppuvapaita. Sain olla sitten heinäkuun lomalla 26 päivää. Käyttämättä jäi usempi HL ja KL, kun aika loppui kesken.
 
87 vuonna oli kolme viikkoa reippaasti yli kolmekymmentä pakkasta, jäi endurotreenit vähiin, sitten kun lauhtui miinus viiteentoista, tuntui kun olisi voinut olla ilman paitaa ulkona. Vuosia aikaisemmin intissä vekaralla oli myös yli kolmeakymmentä pakkasta, aika hyvin pärjäsi, yhden krran muistan, että näpit oli jäässä. Meillä ei siis ollut muuta kuin se telaketjupatja ja mantteli yöpymisvarusteina teltassa, yhden kerran väijyyn purkasin manttelin kääröstä, muuten sai olla tetsarissa kiinni
Mä muistan ton! Olin yläasteella, ja ei pärjänny farkuissa koululle... piti olla toppahousut. Noi oli ne -87 -viikot, kaikki muistaa ton. Helvetin kylmää Espoossakin, siis -34 astetta tai jotain vastaavaa, ja viikkotolkulla. Parikyt päivää.
 
Toinen negatiivisuus oli nämä metsäkeikat. Naisia joukkueessa. Yöpyvät samoissa teltoissa kuin miehet. Ja tietenkin niille vartiovuorot keskellä yötä. Koko porukan herätys ja miehet pihalle, jotta nainen saa pukeutua. Nainen palaa tunnin päästä ja taas miehet ylös, jotta nainen voi riisuuntua. Ja tietenkin samaa puljaamista illalla ja aamulla. Ei tämä tietysti ollut naisten vika.

A

Ei kai tämä ole normaalia ollut muualla kuin sen ihan alun aikaan kun naiset tuli armeijaan?
Meillä ei enää 03 eikä kertaakaan sen jälkeen kovissa tai vapaaehtoisissa harjoituksissa ole tuollaista koettu. Vilpitön myötätuntoni moisen kokeneelle, se vitutuksen määrä säteilee tänne vuosikymmenien ylikin tuosta!
 
Ei kai tämä ole normaalia ollut muualla kuin sen ihan alun aikaan kun naiset tuli armeijaan?
Meillä ei enää 03 eikä kertaakaan sen jälkeen kovissa tai vapaaehtoisissa harjoituksissa ole tuollaista koettu. Vilpitön myötätuntoni moisen kokeneelle, se vitutuksen määrä säteilee tänne vuosikymmenien ylikin tuosta!
Ei ainakaan 99 tuollaista pelleilyä ollut.
 
Jäi mieleen tritium tähtäimen hehku pimeässä.

Lisäksi talven ampumaharjoituksessa tapahtunut kylmettyminen, jossa joku kaatui suorilta jaloilta maahan. Vieressä ollut, ja tapahtuman itsekin nähnyt luutnantti, silminnähden säikähti tulevaa paperisotaa. Muistaakseni tyyppi virkosi lämpimässä auton hytissä.

Jälkikäteen olen miettinyt, että oliko tapahtumalla jotain seuraamuksia käytäntöön, koska jossain lähimettän miinaharjoituksessa aseen kylmä piippu puraisi peukaloon paleltuman, jonka seurauksena alikersantti talutti pois metsästä, vaikka omin neuvoin olisin varmasti osannut.
 
Ei kai tämä ole normaalia ollut muualla kuin sen ihan alun aikaan kun naiset tuli armeijaan?
Meillä ei enää 03 eikä kertaakaan sen jälkeen kovissa tai vapaaehtoisissa harjoituksissa ole tuollaista koettu. Vilpitön myötätuntoni moisen kokeneelle, se vitutuksen määrä säteilee tänne vuosikymmenien ylikin tuosta!
Joo kyllähän ne oli sitä alun hakemista. Jossain vaiheessa naisia ei otettu tiettyihin yksiköhin, niin ne ongelmat olivat vähäisempiä, kun yksiköissä oli sitten enemmän naisia ja niille oma teltta. Muistini mukaan seuraavassa erässä ne naisalokkaat ja jääkärit yms. nukkuivat naisalikessujen ja -koksujen kanssa samoissa teltoissa.

Ja se rokotusrumba jäi mieleen. Omassa saapumiserässä rokotettiin miehet ja naiset erikseen. Seuraavassa erässä mentiin samassa jonossa molemmat olkavarret perskannikat/alaselkä paljaana. Oli kaksi miestä kastelemassa puhdistuslappuja ja kaksi miestä putsaamassa paikat. Sitten oli neljä henkilöä hoitamassa piikityksen ja kirjauksen. Päivässä rokotettiin reilut 2000 alokasta. jokainen sai ne neljä piikkiä riippumatta aiemmista saaduista rokotteista.
 
Mä muistan ton! Olin yläasteella, ja ei pärjänny farkuissa koululle... piti olla toppahousut. Noi oli ne -87 -viikot, kaikki muistaa ton. Helvetin kylmää Espoossakin, siis -34 astetta tai jotain vastaavaa, ja viikkotolkulla. Parikyt päivää.

Perkeleen nössö! :) Se oli ala-aste aikaa ja Minä olin sentään jo Viitosluokalla enkä missään päiväkodissa enää, joten farkuissa mentiin bermudashortsit alla ilman pipoa näyttämään kouluun kenellä on uusi musta/harmaa änäritoppis ja takatukka!

No ok, matkaa oli se ~2km ja siitä osaksi oikopolkua jossa sen johonkin taskuun sunnotun pipon kehtasi laittaa päähän, kun oli niin tanan kylmä... varmaan jostain tuolta ajalta se nykyinenkin kävelynopeus tulee... ja alaraajojen karvoitus...
 
Perkeleen nössö! :) Se oli ala-aste aikaa ja Minä olin sentään jo Viitosluokalla enkä missään päiväkodissa enää, joten farkuissa mentiin bermudashortsit alla ilman pipoa näyttämään kouluun kenellä on uusi musta/harmaa änäritoppis ja takatukka!

No ok, matkaa oli se ~2km ja siitä osaksi oikopolkua jossa sen johonkin taskuun sunnotun pipon kehtasi laittaa päähän, kun oli niin tanan kylmä... varmaan jostain tuolta ajalta se nykyinenkin kävelynopeus tulee... ja alaraajojen karvoitus...
Vedä pipos silmilles :) ! Sillon oli ihan vitun kylmä, virallisesti... kiinnosta jonkun suomalais-lapsen näkökanta.

Se oli ihan virallisesti perseestä. Täysin kelvoton sää.
 
Vaihdoin siviilipalvelukseen kesken varusmiespalveluksen, niin eihän sieltä paljoa jäänyt. Punkan opin tekemään ehkä kunnolla ja jotain perusjuttuja. Moni varmaan ihmettelee miksi olen edes täällä, mutta kiinnostaa sinällään nää asiat, ja toisaalta mitä jos olisin jäänyt.

Välillä mietityttää että jäikö jotain hienoja asioita kokematta ja olisiko vaikka alkanut kiinnostamaan enemmän aseharrastus.
 
Toinen negatiivisuus oli nämä metsäkeikat. Naisia joukkueessa. Yöpyvät samoissa teltoissa kuin miehet. Ja tietenkin niille vartiovuorot keskellä yötä. Koko porukan herätys ja miehet pihalle, jotta nainen saa pukeutua. Nainen palaa tunnin päästä ja taas miehet ylös, jotta nainen voi riisuuntua. Ja tietenkin samaa puljaamista illalla ja aamulla. Ei tämä tietysti ollut naisten vika.
Nukuitteko alasti:eek:Meillä aina vaatteet päällä ja rynkky rinnalla poikittain, notta pääsee ripeästi liepeen alta surmatyöhön.

No joo, ilmeisesti joku kappari halusi todistaa, että tällästa se sitten tulee olemaan. Asia lienee korjaantunut.
(Eli naiset riisuuntuu siinä ja palvelustoverit tunkee viiseurosia tangannyöreihin)
 
Vaihdoin siviilipalvelukseen kesken varusmiespalveluksen, niin eihän sieltä paljoa jäänyt. Punkan opin tekemään ehkä kunnolla ja jotain perusjuttuja. Moni varmaan ihmettelee miksi olen edes täällä, mutta kiinnostaa sinällään nää asiat, ja toisaalta mitä jos olisin jäänyt.

Välillä mietityttää että jäikö jotain hienoja asioita kokematta ja olisiko vaikka alkanut kiinnostamaan enemmän aseharrastus.

Itsellä on paljon sivarin käyneitä kavereita enkä yhtään pidä heitä huonompina ihmisinä sen takia. Kyllä tänne minusta mahtuu kaikki kunhan käsiteltävät aihepiirit kiinnostavat ja keskustelut pysyvät asiallisina.

Tuosta asekoulutuksesta sen verran että ne erinäiset ampumaharjoitukset ja asekoulutukset olivatkin tosiaan ehkä parhainta antia. Olihan niissä sinällään ihan tunnelmaa esim. yöllä taikka pikemminkin illalla kun ammuttiin jostain poterosta valojuovilla esiin nousevia harjoitusmaaleja. Se asekoulutus oli silloin ehkä sitä konkreettisinta antia koko touhussa vaikka omasta mielestäni sain aika vaatimattoman asekoulutuksen jääkäriksi ja ryhmänjohtajaksi (RK95, KVKK, PKM, kertasingot ja ITKO).

Haulikko, pistoolit, tarkkuuskiväät ja oikeat sirpalekranaatit jäivät pois mm. silloisen koulutuksen sisällöstä ja "turha kouluttaa kun ette te kumminkaan näitä tule ikinä käyttämään"-asenteesta johtuen.

Ei ainakaan 99 tuollaista pelleilyä ollut.

Itse kävin palveluksen siihen aikaan kun naisia oli oikeasti paikalla vain kourallinen. Ymmärtääkseni nykyään palvelukseen hakeutuu valtavasti naisia some-kampanjoiden ja sen "naissotilaat"-sarjan ansiosta ja sitten ovat vielä nämä ns. "sekatuvatkin".

Omana aikanani naisilla oli oma tupa AU-kurssilla ja muistaakseni taisivat majoittua omaan telttaan maastossa. Suurin osa häipyi RU-kurssille ja tämän jälkeen sitten jäljelle jääneet majoittuivat miesten kanssa samoihin telttoihin. Ongelmaa ei noussut esiin tässä järjestelyssä.

Toisekseen tuo oli myös sitä aikaa kun naiset palvelivat ensisijaisesti huollossa, viestissä/spolleina ja kai pari oli tykistössäkin jossain hommissa. Nykyään naiset pääsevät kai ihan kaikkialle noissa normaaleissa varuskunnissa kun omaankin entiseen palvelusyksikköön oli ilmaantunut lehtijutun perusteella ryhmyreiksi uusille alokkaille naispuolisia alikersantteja.
 
Naisia joukkueessa. Yöpyvät samoissa teltoissa kuin miehet. Ja tietenkin niille vartiovuorot keskellä yötä. Koko porukan herätys ja miehet pihalle, jotta nainen saa pukeutua. Nainen palaa tunnin päästä ja taas miehet ylös, jotta nainen voi riisuuntua. Ja tietenkin samaa puljaamista illalla ja aamulla.
Nyt en ymmärrä ollenkaan. (Puoli)alastominako siellä nukuttiin ?:unsure:
 
Onko tosiaan noin paljon muuttunut omista ajoista kun maattiin sen telaketjupatjan päällä korkeintaan saappaat pois jalasta, nykyiseen savottahotelliin missä nopean toiminnan joukot yöpyvät valkoisten lakanoiden välissä, buduaarimeininkiä :p
 
Back
Top