Varusmiesten puuttuvat sosiaaliset taidot

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#1
Millaisia henkilökohtaisia kokemuksia foorumilaisilla on otsikon aiheesta?

LM: Ylilääkäri huolestui uudesta intti-ilmiöstä – ei osaa kertoa syytä alokkaiden käytökselle

Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri kertoo Lännen Medialle, että osalta varusmiehistä puuttuvat sosiaaliset taidot. Arkistokuva. (KUVA: Jussi Helttunen)
Julkaistu: 27.9. 6:52 , Päivitetty: 27.9. 7:46


Armeijan ylilääkäri on huolissaan siitä, että joiltakin varusmiehiltä puuttuvat sosiaaliset taidot kokonaan.
Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä kertoo Lännen Medialle, että uusien varusmiesten keskuudessa on pieni sosiaalisesti lahjattomien joukko, joka huolestuttaa häntä.

– Jotkut eivät osaa ollenkaan luoda toverisuhteita ja ylläpitää niitä, Ämmälä ihmettelee lehdille.

Yleisesti ottaen varusmiesten taistelukunto on Lännen Median mukaan ainakin yhtä hyvä kuin heidän talvisodassa taistelleilla isoisillään. Sotatilanteessa myös sosiaaliset taidot ovat kuitenkin tärkeitä, sillä taistelutovereilta saatu tuki suojaa sotilaiden mielenterveyttä.

Ämmälän mukaan sosiaalisten taitojen puute koskee toistaiseksi hyvin pientä joukkoa. Hän ei osaa sanoa ilmiön syytä.

Ilta-Sanomat kirjoitti heinäkuussa uusien varusmiesten aloittaessa palvelua, miten puolustusvoimissa moni asia on toisin kuin siviilissä. Nuoren olisi osattava olemaan osa suurempaa joukkoa.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Henrik Vuornos sanoi IS:ssä, että suuriin muutoksiin kuuluu muun muassa se, että kaikenlainen elämänrytmi toimii palveluksen tehtävien mukaan eikä alokkaan oman entisen siviilielämän mukaan.

Tiukkoja paikkoja ovat aikaiset aamuherätykset, tarkat ohjeet ja aikataulut.

Herätyksen jälkeen peseydytään tuvittain siinä järjestyksessä kuin määrätään, pedataan vuode ohjeiden mukaan, puetaan ylle ne vaatteet ja varusteet, jotka määrätään.

– Käytännöt tietysti vaihtelevat eri varuskunnissa esimerkiksi siinä, milloin siirrytään aamupalalle, mutta joka tapauksessa aamulla odotetaan jossain vaiheessa omassa tuvassa selkä suorana istuen ja kädet polvilla eli ”jäpitetään” ennen seuraavaan koulutukseen siirtymistä. Paikasta toiseen siirrytään yhtenäisesti käskyjen mukaan.

Alokkaan on totuttava muun muassa siihen, että sosiaaliseen mediaan hän voi osallistua vasta, kun päivän palvelus on päättynyt.

Anu-Elina Ervasti
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1443312439217.html
 
#3
Nykyajan yhteiskunnassa ihannoidaan amerikkalaista äärimmäisen ekstroverttiä sosiaalisuutta, mikä tarkoittaa paljon turhaa tyhjänpuhumista, käsien heiluttelua ja pinnallista näennäistä verkostoitumista.

Käytännössä tämä verkostoituminen tarkoittaa sitä, että ensin jätät vessassa kätesi pesemättä, kättelet uutta ihmistä, jauhat tämän kanssa itsestäänselvyyksiä päivän säästä ja lopuksi unohdat hänen nimensä 5 minuutin kuluessa. Koko ajan pitää venyttää hymyä korvasta korvaan ja ehkä välissä jaetaan käyntikortteja.

Kaikki tähän normiin taipumaan kykenemättömät tai siihen varauksella suhtautuvat ovat jollain tavalla epänormaaleja. Suo, kuokka ja Jussi ovat niin eilistä. Hienoja vaikutteita on hollywoodin suunnasta suomalaiseen kulttuuriin saatu.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#4
Nykyajan yhteiskunnassa ihannoidaan amerikkalaista äärimmäisen ekstroverttiä sosiaalisuutta, mikä tarkoittaa paljon turhaa tyhjänpuhumista, käsien heiluttelua ja pinnallista näennäistä verkostoitumista.

Käytännössä tämä verkostoituminen tarkoittaa sitä, että ensin jätät vessassa kätesi pesemättä, kättelet uutta ihmistä, jauhat tämän kanssa itsestäänselvyyksiä päivän säästä ja lopuksi unohdat hänen nimensä 5 minuutin kuluessa. Koko ajan pitää venyttää hymyä korvasta korvaan ja ehkä välissä jaetaan käyntikortteja.

Kaikki tähän normiin taipumaan kykenemättömät tai siihen varauksella suhtautuvat ovat jollain tavalla epänormaaleja. Suo, kuokka ja Jussi ovat niin eilistä. Hienoja vaikutteita on hollywoodin suunnasta suomalaiseen kulttuuriin saatu.
Itse asiassa tälle esilleotolle antaisin pointsit siitä, että se EI tuomitse introverttiutta epä- tai antisosiaalisuudeksi. Ilta-Sanomat ei kyseistä kohtaa katsonut tarpeelliseksi nostaa esille.

http://www.sss.fi/2015/09/lannen-media-armeijan-ylilaakari-huolissaan-sosiaalisesti-lahjattomista/

On aivan eri asia olla vetäytyvä, hiljainen, arka ja ujokin, jos kuitenkin pystyy luomaan kontaktin kaveriin ja tietää, miten ihmisiä lähestytään.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#5
Ainahan varusmiehissä(kin) on ollut syrjäänvetäytyviä. Osa on varmasti kärsinyt jostakin henkisistä ongelmista, mutta enemmistö heistä lienee ollut aivan tyytyväisiä olotilaansa.

Ylilääkäri Ämmälän puheet kuulostavat siltä niin muodikkaalta medikalisaatiolta. Lääkärikunta haluaisi olla laatimassa diagnoosia ja ennen kaikkea tarjoamassa kalliita pillereitä tuohonkin vaivaan. Sotavaltion tapauksessa taustalla voi tietysti olla sekin, että tuollaisistakin varusmiehistä haluttaisiin eroon. Tunnetusti jokainen palveluksesta karsittava on silkkaa säästöä, ja lääkärikunta on ohjeistettu karsimaan rekryyttejä isolla pensselillä. Ilmeisesti viesti ei ole mennyt perille ja vieläkin tulee turhia miehiä palvelukseen.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#6
Enpä jaksa uskoa mihinkään salaliittoon että Ämmälä nostaisi aiheen esille jotta voisi tarjota pillereitä hieman sosiaalisesti lahjattomimmille persoonille. Yhteiskunnassa laajalti käsitellään tälläisiä asioita. Sosiaalisten tilanteiden pelolla taitaa saada vapautuksen, mutta se on toki aika äärimmäinen tila verrattuna aloitusviestissä kuvattuun ilmiöön.

Ihan hyvä että tälläisiäkin asioita mietitään, niin sosiaalisesti lahjattomien itsensä kuin myös PV:n kannalta. Ainut mikä jutussa ihmetyttää on se, että tämäkö on uusi ilmiö? Uusi ilmiö vai uusi Ämmälälle?
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#7
Enpä jaksa uskoa mihinkään salaliittoon että Ämmälä nostaisi aiheen esille jotta voisi tarjota pillereitä hieman sosiaalisesti lahjattomimmille persoonille. Yhteiskunnassa laajalti käsitellään tälläisiä asioita. Sosiaalisten tilanteiden pelolla taitaa saada vapautuksen, mutta se on toki aika äärimmäinen tila verrattuna aloitusviestissä kuvattuun ilmiöön.

Ihan hyvä että tälläisiäkin asioita mietitään, niin sosiaalisesti lahjattomien itsensä kuin myös PV:n kannalta. Ainut mikä jutussa ihmetyttää on se, että tämäkö on uusi ilmiö? Uusi ilmiö vai uusi Ämmälälle?
Samoilla linjoilla tässä, ei tämä varmasti täysin uusi ilmiö ole mutta olisko yleistynyt.

Juttu oli mielestäni asiallinen, koska siinä ei tehty niin tyypillistä introvertti = huono ja epäsosiaalinen -mutkansuoristusta. Se että tarvitsee omaa aikaa ja hiljaisuutta "latautumiseen" aika ajoin ei varmasti ollut edes silloin torjuntavoitoissamme mitään tavattoman harvinaista. Tietysti hiljaisuutta oli ehkä harvoin tarjolla tietyissä tilanteissa, mutta tuskinpa ulospäinsuuntautuneistakaan suurin osa sai henkistä voimaa tykistökeskityksissä.

Lukiossa oikein nauratti, kun pakollisella psykologian kurssilla tehtiin testi onko introvertti vai ekstrovertti. N. 25 oppilaan luokassa olin AINOA joka ilmoittautui virallisesti introvertiksi kun asiaa kysyttiin. Todella uskottavaa tässä introverttipainotteisessa maassa... :rolleyes: Mutta hyvin oli silloin mennyt viesti perille, että vain ulospäinsuuntautunut hauskanpito on sosiaalisesti hyväksyttyä. Aikuisten maailmassa tuntuu onneksi olevan elämän monimuotoisuus paremmin haarukassa.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#8
Enpä jaksa uskoa mihinkään salaliittoon että Ämmälä nostaisi aiheen esille jotta voisi tarjota pillereitä hieman sosiaalisesti lahjattomimmille persoonille. Yhteiskunnassa laajalti käsitellään tälläisiä asioita. Sosiaalisten tilanteiden pelolla taitaa saada vapautuksen, mutta se on toki aika äärimmäinen tila verrattuna aloitusviestissä kuvattuun ilmiöön.

Ihan hyvä että tälläisiäkin asioita mietitään, niin sosiaalisesti lahjattomien itsensä kuin myös PV:n kannalta. Ainut mikä jutussa ihmetyttää on se, että tämäkö on uusi ilmiö? Uusi ilmiö vai uusi Ämmälälle?
Ei se lääkkeiden myynti varmastikaan Ämmälälle mikään tavoite ole, eikä hänellä olisi siitä rojalteja tulossa. Hän edustakin lääkärikuntaa, jolla on yhtenäinen koulutus, yhtenäiset ajatusmallit ja toimintatavat. Siihen sapluunaan medikalisaatio sopii, huomaapa yksittäinen ämmälä sitä tai ei.
 
#9
No, sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan nykyterminologiassa kykyä tulla toimeen, muodostaa kaverisuhteita, toimia osana suurempaa ryhmää, kykyä ottaa vastaan ohjeita ja käskyjä jne. Kyllähän tämä on nykyajalle leimallinen ongelma muuallakin kuin armeijassa.

Ylilääkäri voi olla ihmeissään, allekirjoittanut ei. Syy-seuraussuhde on ollut tiedossa ja ongelmakierre syventynyt jo pitkälti yli 20 vuoden ajan. On tähän olemassa oikaisukuurikin mutta yhä harvempi haluaa poistua mukavuusalueeltaan eikä edes välitä koko asiasta kun se ei muka kutita omaa ahteria.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#10
En kuitenkaan tästä voi mitenkään tulkita asiaa siten, että Ämmälä edistäisi medikalisaatiota. Kyllä lääkäri voi puhua haitallisista ilmiöistä ilman että taustalla on "medikalisaatio". Se, että lääkärit pyrkivät osaltaan löytämään hoitokeinoja (mm. lääkkeet) erilaisiin vaivoihin on ihan toivottavaa.

Onkohan tuossa @Sarek1 n väitteessäkään perää? Eiköhän sitä ole ennenkin niskuroitu ym.
 
#11
Todennäköisesti testit, raportointi jne ovat vain parantuneet eivätkä ihmiset ole muuttuneet.
Mutta oli miten oli, puolustusvoimien rahanpuute on isompi ongelma. Suomen sodan ajan kokoonpano on 230 000 miestä, vaikka se voisi olla 900 000 tai enemmänkin, ainakin väliaikaisesti. Joten Mikäli Suomen reservissä on enää vain 899 999 miestä, on se silti n. 350 000 miestä enemmän kuin entisellä suurvallalla ja nykyisellä pasifistivallalla, Saksalla.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#14
On niskuroitu. Nykyäänkin on niitä, jotka niskurovat, mutta melko vähän. Tässä on kyse eri asiasta.
Jep. Tässä on kyse kykenemättömyydestä luoda normaaleita ihmisten välisiä yhteyksiä. Kykenemättömyydestä kommunikoida kasvokkain, ja tuntea empatiaa.

Kuten lääkärikin totetaa, tämä EI ole normaalia arkuutta tai ujoutta tai yksin viihtynistä - ne ovat normaalia käytöstä.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#15
Onko siitä jotain näyttöä? Varmaan aina ollaan mollattu uutta sukupolvea. Niin voi ollakkin, että kyvyttömyys yhteistyöhön on lisääntynyt, mutta onko siitä näyttöä? Kyllä näitä antisosiaalisia tapauksia on ennenkin ollut, myös puolustusvoimissa.

Itse olen luottavainen suomalaisen nuorison suhteen. Ei tuo menneiden sukupolvien elämä ole ollut pelkkää yhteen hiileen puhaltamista torjuntavoittojen ohella.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
#16
Eräs koulukaveri kesti armeijaa kolme päivää, kunnes hajosi yksityisyyden puutteeseen. Ilmeisesti tupamajoitus oli 20 vuotta omassa huoneessaan eläneelle kaverille liikaa. En kyllä tässä tapauksessa puhuisi sosiaalisten taitojen puutteesta, vaan ihan siitä, ettei kaverin kantti ollut sitä kaliiperia, mitä asepalvelus edellyttää. Tällaisia miehiä on luonnollisesti ollut aina.

Lääkärin huolenaihe jäi tuossa lyhyessä jutussa hämäräksi ja epäselväksi. Millaista sosiaalisten taitojen puutetta hän tarkoittaa, ja onko se hänen mielestään siis jonkinlainen psykologinen oireyhtymä? Nuo varusmiesliiton jampan kommentit viittaavat mun nähädäkseni enemmän siihen, että asepalveluksessa arkimeno on kertakaikkiaan hyvin erilaista verrattuna moderniin siviilielämään ja sen mukavuuksiin, mihin väestö on luonnollollisesti tottunut. Mielenkiintoinen yksityiskohta voi olla myös eräs työkaveri, joka sai ammattikoulussa lääkärintodistuksella pitää lippalakkia luokassa. Se oli ilmeisesti jonkinlainen neuroosin oire, kaverilla hajosi keskittymiskyky kuulemma täysin ja alkoi häiriköidä jos lakki otettiin päästä, mutta oli aivan normaali jos sai pitää lakkiaan. Aikuisiällä ei tällaisia oireita enää esiintynyt, joskin muistaakseni mainitsi omaavansa edelleen joitain pakkomielteitä.
 
#17
Näyttöä on ja nousevasta polvesta tulee jatkuvasti lisää. Heistähän tässä ollaan eniten huolissaan. Tällaisten ongelmien määrä suhteessa ikäluokan kokoon on selvästi lisääntynyt eli kyseessä ei ole matemaattinen "vakiotermi".

Oman kouluajan muistelot vastaavat sitä huonommin nykytilannetta ja tulevaisuutta, mitä pitempi aika on ehtinyt kulua kouluvuosista.


Mikä on muuttunut? Diagnostiikka ja sitä myöten terminologia on aikain saatossa kehittynyt, joten meillä on hienompia sanoja ja ilmauksia kuvaamaan erilaisia asioita. Ympäristötekijöissä on tapahtunut suuria muutoksia, joiden kaikkia vaikutuksia ei välttämättä vielä edes tunneta eikä tunnisteta riittävän hyvin. Yhteiskunta ja siihen liittyvät ilmiöt muokkaavat meitä lapsesta saakka eri formuun kuin vaikkapa 30-40 vuotta sitten. Kasvatus (tai oikeastaan voisi osin puhua kasvattamatta jättämisestä) on suurelta osin hyvin erilaista ja ei ole epätavallista, että vanhemmat tuntevat keinottomuutta ja voimattomuutta kiukuttelevien tai oirehtivien pientenkin lasten kanssa. Vastoinkäymisten sietämisessä on suuremmalla osalla nykyikäluokkia enemmän vaikeuksia kuin aiemmin. Osittain on kyse siitä, että on totuttu toimimaan jo pienestä pitäen "just niinku mä haluun".

Tällainenkin ääritapaus liittyy ketjussa käsiteltävään problematiikkaan:
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/kouluampujaksi-nimettiin-taynna-vihaa-oleva-26-vuotias/708487/
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#18
Onko siis jotain tutkimusnäyttöä tms., ei sellaista "ei tuollaista kyllä minun nuoruudessa tapahtunut" huttua? Varmaan tälläisiä asioita nostetaan esille enemmän nykyään kuin ennen. Se voi antaa illuusion siitä, että ilmiö olisi yleistynyt, vaikkei se suoraan siitä kerro.

Jos käytetään väkivaltarikollisuutta tämän mittarina, niin ei se taida osoittaa tälläisen ilmiön olemassa oloa. Tietääkseni Suomessa väkivaltarikollisuus on ollut laskussa pidemmän aikaa. Suomessa ensimmäinen kouluampuminen tapahtui jo 80-luvulla.

Varsinkin tuossa ennen 20-lukua taisi joillain olla ongelmia esivallan kanssa ja se manifestui varsin väkivaltaisesti...
 
#19
Väkivaltarikollisuus ei ole hyvä mittari, surmatekojen tapahtuessa ruskea on jo tuulettimen lavoissa lujasti kiinni. Kaikki oirehtiminen ei suinkaan aiheuta ihmisuhreja. Esille laitettu linkki ihmispommin räjähdyksestä on äärimmäistä laitaa ja marginaalia tästä ongelmasta. Tilastolukuina väkivaltarikollisuus on ollut laskussa jo tovin aikaa, mikä on positiivinen kehityssuunta. Väkivallan suhteen eräänlainen järjetön vakava lapsiväkivalta on sen sijaan lisääntynyt ja jopa raa'an väkivallan näkeminen ihmissuhdeongelmien ratkaisuna on yleistynyt. Kaikkia nousevan polven edustajia tämä ei luonnollisestikaan koske vaan kyse on vähemmistöstä.

Varmaan tästäkin saadaan tiedettä sun toista tehtyä, tosin aikamme kotimainen "tiede" on usein ennakkoasenteiden ja ideologioiden kyllästämää näennäisbesserwisseröintiä. Asia on kuitenkin ajankohtainen, joten tieteilijät hoxhox!

Tarkastelen tätä aihetta puhtaasti ammatillisesta näkökulmasta ja aikamme ilmiönä. Jos kertoisin, että olen tehnyt leipätyötäni (myös) tämän ketjun ongelman ja yleensä ottaen muuttuvan ongelmakentän parissa täällä kotimaassa (valtakunnallinen otanta vuodesta -91 alkaen lasten ja nuoruusikäisten parissa) ja väittäisin kontaktipinnan ongelmatiikan muuttuneen merkittävällä tavalla, olisiko sillä mitään merkitystä tällä foorumilla? Epäilen, mutta sellaiset ovat liivit, sano ruottalainen.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
#20
Väkivallan suhteen eräänlainen järjetön vakava lapsiväkivalta on sen sijaan lisääntynyt ja jopa raa'an väkivallan näkeminen ihmissuhdeongelmien ratkaisuna on yleistynyt.
En nyt oo ihan varma, mihin tällä viittaat, mutta laitetaanpa yleisesti tiedoksi:

http://yle.fi/uutiset/perhesurmien_maara_on_puolittunut_sitten_1960-luvun/7553310

"Lehden mukaan tapaukset, joissa surmataan sekä puoliso että lapset, ovat puolittuneet 1960-luvulta."

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lastensurmat-vahentyneet-huomattavasti/1939352

"
– Etenkin vastasyntyneiden surmat ovat vähentyneet todella paljon. Siihen on monia tekijöitä kuten suomalainen neuvolajärjestelmä ja synnytysten keskittäminen sairaaloihin, erikoistutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta kertoo.

– Aviotonta lastaan häpeävien äitien tekemän surmat ovat kadonnutta kansanperinnettä Suomessa.
...
– Kuritusväkivaltaan liittyvät vanhempien lasten kuolemat ovat myöskin vähentyneet paljon. Suomessa piestiin hengiltä useita lapsia vielä 1960–1980-luvuilla"
 
Top