Varusmiesten puuttuvat sosiaaliset taidot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
En nyt oo ihan varma, mihin tällä viittaat, mutta laitetaanpa yleisesti tiedoksi:

http://yle.fi/uutiset/perhesurmien_maara_on_puolittunut_sitten_1960-luvun/7553310

"Lehden mukaan tapaukset, joissa surmataan sekä puoliso että lapset, ovat puolittuneet 1960-luvulta."

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lastensurmat-vahentyneet-huomattavasti/1939352

"
– Etenkin vastasyntyneiden surmat ovat vähentyneet todella paljon. Siihen on monia tekijöitä kuten suomalainen neuvolajärjestelmä ja synnytysten keskittäminen sairaaloihin, erikoistutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta kertoo.

– Aviotonta lastaan häpeävien äitien tekemän surmat ovat kadonnutta kansanperinnettä Suomessa.
...
– Kuritusväkivaltaan liittyvät vanhempien lasten kuolemat ovat myöskin vähentyneet paljon. Suomessa piestiin hengiltä useita lapsia vielä 1960–1980-luvuilla"

Perhesurmien tekijänä on useimmiten jompikumpi perheen vanhemmista. Nykyperheissä tietysti ne ex- ja exex-puolisot ovat ehkä selvemmin yhtälössä mukana.

Kirjoittaessani lapsiväkivallasta tarkoitin lasten harjoittamaa väkivaltaa ja murhia/surmia liittyen ketjun aiheeseen. Väkivallan kokonaismäärä voi olla vähentynyt, mutta erityisesti lasten ja nuorten tekemien järjettömien tekojen luonteessa on huolestuttavia piirteitä. En viitsi kaivaa linkkejä, mutta lööpeistä löytyy ikävä kyllä murhanimikkeellä tutkittavia henkirikoksia joissa tekijänä on lapsi/nuori.

Mitä liikkuu sellaisen lapsen mielessä, joka hyppii maassa makaavan uhrin pään päällä? Missä napsahtaa, jos lapsi surmaa toisen lapsen ihmissuhdesotkujen vuoksi?
 
Uskaltaisin vastaavasti ilman lähteitä väittää, ettei lasten väkivaltaisuus ollut 60-luvulla ainakaan nykyistä harvinaisempaa.
 
Uskaltaisin vastaavasti ilman lähteitä väittää, ettei lasten väkivaltaisuus ollut 60-luvulla ainakaan nykyistä harvinaisempaa.

Jätetään 60-luvun opiskelijaradikalismi väliin, samoin. 80-luvun taitteen tienoilla erilaiset ryhmittymät (esim. punkkarit ja diinarit) tai kaupunginosajengit isoilla paikkakunnilla ottivat ajoittain väkivaltaisesti yhteen. Kättä pidemmät eivät olleet outo näky. Onhan tätä ollut joka vuosikymmenellä muodossa sun toisessa. Tähän väkivaltaan liittyy sosiaalinen ulottuvuus eli halutaan kuulua ryhmään ja pistää sen turvissa ranttaliksi. Viimemmäksi taisivat rasismin vastustajat yrittää yhteenottoa mielenosoitusten yhteydessä, mutta poliisi torppasi yritykset.

Muistinvaraista tietoahan tämä on, mutta ei väkivalta lasten keskuudessa 60-luvulla mahdottoman harvinaista ollut. Tappelun muodossa sitä saattoi esiintyä jopa nykyistä enemmän? Nyrkit heiluivat, mutta potkiminen yms. ninjailu oli harvinaisempaa ja oikeastaan sääntörikkomus. Tappelu yleensä loppui kun senkka oli otettu nenästä ja tulos oli sillä selvä.

Onko väärin ilmaistu, jos sanotaan että tälle ajalle ominaista on väkivallan totaalinen ulottuvuus: kun hakataan, niin hakataan "paskaksi" eikä vähän ja haudotaan kostoa tappoajatusten kera. Tappaminen koetaan myös oikeutetuksi ratkaisuksi koettuun väärinkohteluun tai kohdattaessa toiminnan rajoituksia. Mallit ja toiminnan säännöt tähän ovat peräisin - niin mistä?
 
Aikoinaan teininä Savonlinnan Haka-alueella asuneena 80-luvun alussa voin sanoa, että alueen lempinimi "Golanin kukkula" ei ollut tuulesta temmattu. Alueella oli puolet kerrostaloista kaupungin vuokrataloja ja puolet omistusasuntoja. Meno oli nuorisotalolla ja sen pihassa joskus aika...vauhdikasta. :D
 
Ainakin lasten väkivaltakuolemat ovat vuosien saatossa pikemmin vähentyneet.
 
Aikoinaan teininä Savonlinnan Haka-alueella asuneena 80-luvun alussa voin sanoa, että alueen lempinimi "Golanin kukkula" ei ollut tuulesta temmattu. Alueella oli puolet kerrostaloista kaupungin vuokrataloja ja puolet omistusasuntoja. Meno oli nuorisotalolla ja sen pihassa joskus aika...vauhdikasta. :D

Sama oli Espoon Viherlaaksossa, jossa "Kaltsit" olivat Viherin ja Viherkallion kusilahioiden seka Karakallion pahamaineisten kymppi-talojen erotus-/ etulinjana itaisessa valimetsassa vanhan Turun- / tupakkatien varressa pohjoispuolella... siella oli aina jotain sapinaa viikonloppuisin, en tosin ole varma paikannimen etymologiasta ja vaatisi (harhaisen?) -rohkean kulttuuriantropologin liittamaan sen suoraan Golanin 1967 vapautukseen, tai edes 1973 Golanin Salpaan :D

Mutta siella nakyy maastossa viela vanhojen molotovien jalkia, eli se oli ihan pelimesta. Ja pirun kallioista ja kivikkoista, ei vaunuille ;);)
Ei tietankaan aikuiselle ihmiselle ole noi jutut, jotenkin armeijan ja AUK:in ja RUK:in jalkeen loppui kiinnostus noihin hommiin (noh...), vastuu itse asiassa kasvatti todella paljon.
Mulla on yksi hyva frendi tsirrakuskina joka oli hyvin hard core nuori, mutta heti kun tuli vastuu ihmisten elamasta tai kuolemasta niin muuttui kaytos ihan taysin, kaytannossa yli yon kun koulutuksen jalkeen alkoi hommat.
 
Tällainenkin ilmiö vaikeuttaa kommunikaatiotaitojen kehittymistä. Mahdolliset vaikutukset näkyvät aikanaan.

http://yle.fi/uutiset/puhumattomat_kolmevuotiaat_uusi_ilmio__some_varastaa_vanhempien_ajan/8356936

Sen se teettää kun teini mammat ja papat viettää kaiken aikansa sosiaalisessa mediassa ja antaa lapsille vaan eriläisiä korvaavia virikkeitä kun toinen todellinen henkilö. Onhan se hieman surullista, mutta onneksi mm. mainittu vm palvelus "pakottaa" kohtuullisen hyvin sosialisoimaan ja olemaan mukana yhteisessä toiminnassa. Toki on hyvä antaa apua ja ehkäistä syrjäytymistä hyvissä ajoin, mielestäni tähän tulisi puuttua enemmän ja hyvissä ajoin!
 
Hmm...meiltä löytyy sekä lähes puhumaton kolmevuotias että jatkuvasti puhua pärpättävä yksivuotias. Molemmille puhuttu yhtä paljon.

Edit: Mutta varmaan suurena linjana juttu pitää paikkansa.

Nimenomaan, onhan yksilöllisiä eroja valtavasti, mutta eihän tässä olekaan siitä. En usko että ns. muuten hiljaiset luonteeltaan ja rauhallisen temperamentin omaavat ovat suhteessa väkilukuun kasvanu ollenkaan. Nyt kyse on ihan uudesta trendistä, jossa lapset eivät yksinkertaisesti puhu koska se eivät osaa keskustella tai reagoida sosiaalisiin ärsykkeisiin.
 
Nimenomaan, onhan yksilöllisiä eroja valtavasti, mutta eihän tässä olekaan siitä.

Myös erilaisissa "ryhmissä" saattaa olla keskimäärin erilaiset sosiaaliset taidot ja valmiudet verrattuna johonkin toiseen samankokoiseen joukkoon. Esimerkkinä nyt vaikka työkaverin mainitsemat teoreettisen/teknillisen fysiikan opiskelijat, joista ei kuulemma kovin montaa rentoa läpänheittäjää ja mukavaa seuramiestä löytynyt. Meidänkin SA-pumpussa on yksi ihan noheva ressuluutnantti jonka en ole kyllä montaa sanaa kuullut sanovan muutoin kuin kysyttäessä. Joku matemaatikko se muistaakseni oli.
 
Back
Top