Varustus Kaukopartiohiihtoon

operator_

Alokas
Terve,
Olen osallistumassa ensimmäistä kertaa Kaukopartiohiihtoon ja kaipaisin kokenemmilta apua varustuksen valintaan.

Kaapista löytyy puolustusvoimien Karhu-sukset vm 81 siteineen. Näihin ei ole sopivaa kenkää / saapasta eikä sauvoja. Kannattaako satsata vielä niihin vai hankkia jotakin täysin muuta? Saappaat varmaankin ovat painavat ja sukset korkeintaan keskinkertaisessa kunnossa, mutta saadaanko jollakin muulla varustuksella merkittävää eroa hiihtomukavuuteen ja tehokkuuteen? Matkana sprintti eli 75km.

Kiitos avusta!
 
Otanpa tästä ketjun seurantaan.

Kaukopartiohiihto kiinnostaa, ja varusteet puuttuu suksista alkaen. Mistähän nämä sukset saisi hankittua?
 
Näköjään tuolta Utista saa lainatakin noita välineitä hiihtoon.

Viimeisen 20 vuoden ajalta hiihtokertoja n 15, eli pohjakuntoa tai -taitoa ei tähän hommaan ole. Kerkeäisiköhän sen verran treenailla, että uskaltautuisi jonkinlaiseen settiin..
 
Näköjään tuolta Utista saa lainatakin noita välineitä hiihtoon.

Viimeisen 20 vuoden ajalta hiihtokertoja n 15, eli pohjakuntoa tai -taitoa ei tähän hommaan ole. Kerkeäisiköhän sen verran treenailla, että uskaltautuisi jonkinlaiseen settiin..
Oma näkemys on se, että ei kannata mennä kylmiltään. Eräsiteillä hiihto on ihan muuta kuin normi murtsikka. Tietty jos on kova kunto niin pahalla sisulla pärjää ;)
En ole tuohon kaukopartiohiihtoon perehtynyt, mutta 75km ilman hiihtokokemusta metsäsuksilla kuulostaa omaan korvaan ja omaan kokemukseen pohjaten aika haastavalta. Tietty on siitä kiinni millaset kelit ja millainen hiihtoura on tarjolla.
 
Last edited by a moderator:
Jos joltain jäänyt löytämättä, niin vuoden 2019 hiihdon kutsu löytyy tuolta. Linkkisivun alalaidan Next Page -linkillä ohjeita useampi sivu lisää.


Instagram-kuvia. Lainattavat sukset lienevät kuvassa olevien kaltaisia PV:n Peltosia.
51793556_256379048636157_5607108614191186704_n.jpg



Vuoden 2010 hiihdon maalintulosta pari kuvaa, joista voi tihrustella käytettyä varustusta:
STP61955.jpg


STP61953.jpg


Vielä Ylen juttu kaukopartiohiihdon järjestäjä Jorma Laukkasesta
 
Kerkeäisiköhän sen verran treenailla, että uskaltautuisi jonkinlaiseen settiin..

Onkohan se -pikamatka- sellainen, että siinä saa vuorokaudenkin meloa, jos siltä tuntuu? Kylmiltään lähtevälle suosittelen hidasta kiiruhtamista ja ennakkovalmistautumista. Ja kyllä se kaikki hiihtäminen valmistaa myös hiihtoon tuossa turneess.a
 
mutta saadaanko jollakin muulla varustuksella merkittävää eroa hiihtomukavuuteen ja tehokkuuteen?

Monot ja suksicombolla ilman muuta. Monot sopivat ja koetellut, sukset mustapohjaiset ja hyvin voidellut. Onhan se ihan eri tarina hiihtää kuin huopakumikkaalla ja intin sankopohjalämillä. Intin hiihtotapahtumassahan lähtökohtaisena tarkoituksena on osoittaa asevelvolliselle, että hiihtäminen on / c stä ja sopivalla varustamisella tähän tulokseen päästään hyvin.

Jäsen @Woodsman varmasti osaa ohjata retkihiihtovermeasiassa. Mutta jos tapahtuman SE on hiihtää lutkuttaa intin kalustolla niin sitten se on niin.

Tosin ne kaukopartiolaisetkin taisivat modifioida itselleen käypäiseksi katsomiaan hiihtovälineitä. Mono-rotanloukku esiintyy kuvissa alati ja monojen käytettävyys maksimoitiin riittävällä sukkavarastolla repussa. Ei kaukopartiohiihtoja taidettu hiihtää Suomessa sotien aikaan millään mäystinratkaisulla a la kenttäarmeija. Eli tässä mielessä????

Kaukopartioon lähtöä tekevät tervasivat huolella suksensa, jotka vain harvoin olivat mitään intin varastosta kaivettuja lämiä. Niihin huollettiin jalkavuutta ja siteiden kiinnitykset varmistettiin. Sauvat eivät olleet mitään kuusentaimesta vuoltuja härpäkkeitä. Monet toivat kotiseutujensa tunnetuilta suksisepiltä ihan sen ajan parasta kalustoa. Kainuun osastolla oli esim. runsaasti haapavetisiä, tunnettuja ummensuksia. Rukajärvellä palveli joku tietty suksimerkki, jota en muista. Jne.

Monella kaukopartiolaisella oli kilpahiihtotausta ja osaamista suksista ja ymmärrystä siitä, että kulkupeliin on panostettava sen luotettavuus ja lujuus silti säilyttäen.

Jos tuon tapahtuman Henki ja Status sallivat, niin sinuna katselisin jotain muuta kuin huopakumikas-intinlämä- tarjontaa.
 
jos tapahtuman henki sallii muuta kuin huopakumisaappaat, niin tuossa on hyvät(ellei parhaat) kengät perinteiseen retkisiteeseen:
https://armyworld.pl/product-eng-14...I-M2-Lundhags-Czarne-Print-Oryginal-Nowe.html
Toinen mahdollinen kombo on perinteiset tellu 75mm kärkisiteet ja esim Alicon doublet.
Molemmat noista löytyy itseltä ja toi Husky on ehdottomasti parempi omaan jalkaan, vaihtovuorien kanssa pärjää pitemmatkin reissut. Alicon kengät on sen verran jäykät, että kävely menee aika veemäiseksi, mutta hiihtotuntumaltaan paremmat koska 75mm side.

Sukset sitten pitää taas miettiä kelin ja lumen mukaan. Tuolla näköjään hiihdetään valmiilla ladulla/kelkkauralla. Silloin parempi on jäykempi suksi jossa jalkavuutta ja hieman kanttia. Ja ehdottomasti voideltavat, suomupohjaset ei luista häävisti valmiilla uralla. Jos taas himottaa hiihtää umpiseen, niin silloin pitemmät ja ”lötkömmät”, nousee kärki paremmin pintaan eikä tarvi nostella niin paljoa.
Vaikka @baikal moittikin noita kuvan Peltosia, niin ei ne paskemmat ole hiihtää valmiilla uralla, itseltäkin juuri samanlaiset löytyy. Ja saa ne voideltuakin auttavasti.
Erä/metsähiihto on valitettavasti myös välinelaji, jos oikein haluaa naatiskella, niin saa olla äkkiä kahdet/kolmet erilaiset sukset erilaisille hankikeleille:cool:

Ja eräsiteisiin sitten vararemmit mukaan ja ainakin yksi jousi. Ja sauvoihin varasommat, mikään ei v**uta niin ankarasti kun jokin noista pettää reissussa.

Jos itse tuon matkan hiihtäisi valmiilla uralla ja matkalla ei tarvitse tehdä muuta kuin välillä ottaa evästä, niin silloin menisin Alicoilla ja tellusiteillä. Jos taas on enemmän aktiviteettiä tiedossa, niin Huskyt, säärystimet ja eräside. Ja jos sitten on ihan sohjokeli, niin silloin se huopakumisaapas.

Nämä nyt istten kuitenkin on makuasioita, itse menisin noin, mutta varmasti joku muu lähestyisi asiaa eri tavalla.
 
jos tapahtuman henki sallii muuta kuin huopakumisaappaat, niin tuossa on hyvät(ellei parhaat) kengät perinteiseen retkisiteeseen:
https://armyworld.pl/product-eng-14...I-M2-Lundhags-Czarne-Print-Oryginal-Nowe.html
Toinen mahdollinen kombo on perinteiset tellu 75mm kärkisiteet ja esim Alicon doublet.
Molemmat noista löytyy itseltä ja toi Husky on ehdottomasti parempi omaan jalkaan, vaihtovuorien kanssa pärjää pitemmatkin reissut. Alicon kengät on sen verran jäykät, että kävely menee aika veemäiseksi, mutta hiihtotuntumaltaan paremmat koska 75mm side.

Sukset sitten pitää taas miettiä kelin ja lumen mukaan. Tuolla näköjään hiihdetään valmiilla ladulla/kelkkauralla. Silloin parempi on jäykempi suksi jossa jalkavuutta ja hieman kanttia. Ja ehdottomasti voideltavat, suomupohjaset ei luista häävisti valmiilla uralla. Jos taas himottaa hiihtää umpiseen, niin silloin pitemmät ja ”lötkömmät”, nousee kärki paremmin pintaan eikä tarvi nostella niin paljoa.
Vaikka @baikal moittikin noita kuvan Peltosia, niin ei ne paskemmat ole hiihtää valmiilla uralla, itseltäkin juuri samanlaiset löytyy. Ja saa ne voideltuakin auttavasti.
Erä/metsähiihto on valitettavasti myös välinelaji, jos oikein haluaa naatiskella, niin saa olla äkkiä kahdet/kolmet erilaiset sukset erilaisille hankikeleille:cool:

Ja eräsiteisiin sitten vararemmit mukaan ja ainakin yksi jousi. Ja sauvoihin varasommat, mikään ei v**uta niin ankarasti kun jokin noista pettää reissussa.

Jos itse tuon matkan hiihtäisi valmiilla uralla ja matkalla ei tarvitse tehdä muuta kuin välillä ottaa evästä, niin silloin menisin Alicoilla ja tellusiteillä. Jos taas on enemmän aktiviteettiä tiedossa, niin Huskyt, säärystimet ja eräside. Ja jos sitten on ihan sohjokeli, niin silloin se huopakumisaapas.

Nämä nyt istten kuitenkin on makuasioita, itse menisin noin, mutta varmasti joku muu lähestyisi asiaa eri tavalla.
Aika samat ajatukset - ja yhden kohdan nostan vielä uudelleen esiin:

Jos on tarkoitus hiihtää PV:n sotilassuksilla, niin ehdottomasti versio voideltava!! Pitopohjat ja suomupohjat unohtaisin itse.
Jos ihan uusinta Nanogrip, Optigrip jne pohjaa on eräsukseen saatavilla niin se voisi tulla pitopohjasuksena kyseeseen. En tiedä onko niitä eräsuksina saatavissa, mutta kuulemma kapeammissa suksissa toimii ihan kohtalaisesti.
Suksen voitelua sinänsä ei kannata pelätä, se ei ole vaikeata - ennenkuin ehkä sitten kun mennään kovalle kilpatasolle jossa marginaalit ovat pieniä.
 
Suksen voitelua sinänsä ei kannata pelätä, se ei ole vaikeata - ennenkuin ehkä sitten kun mennään kovalle kilpatasolle jossa marginaalit ovat pieniä

Suksen voiteluun löytyy hitosti opetusvideoita netistä, niillä pääsee takuulla alkuun. Ja paikallisen hiihtoseuran voitelukopissa voi yleensä vierailla....paitsi kisojen alla. :cool:

Kuntohiihtäjän voidepakki supistuu näköjään kuin pyy maailmanlopun edellä. Melkein aina pärjää pitona nolla-terva, tervaporkkana ja sininen, plus liisteri. Luistot violetti ja sininen palikka ja plus keltainen. Ja luiston alle aina pohjustusvoide, pysyy voiteet puolta paremmin kiinni. Vesikeleillä holvaan mehtäsukset melkein pelkällä silikoonilla, myös päältä, eivät takalla märässä. Panen silikoonia aika ajoin myös latusuksiin päälle, eivät juurikaan jäädy päältä jne.

Pitkissä maratonhiihdoissa ymmärrän, että ihmiset haluavat käyttää todella kovia ja pysyviä voiteita, tavalliselle latutallaajalle ei synny juurikaan lisäarvoa noista lähes kullan hintaisista jauheista.
 
Suksen voiteluun löytyy hitosti opetusvideoita netistä, niillä pääsee takuulla alkuun. Ja paikallisen hiihtoseuran voitelukopissa voi yleensä vierailla....paitsi kisojen alla. :cool:

Kuntohiihtäjän voidepakki supistuu näköjään kuin pyy maailmanlopun edellä. Melkein aina pärjää pitona nolla-terva, tervaporkkana ja sininen, plus liisteri. Luistot violetti ja sininen palikka ja plus keltainen. Ja luiston alle aina pohjustusvoide, pysyy voiteet puolta paremmin kiinni. Vesikeleillä holvaan mehtäsukset melkein pelkällä silikoonilla, myös päältä, eivät takalla märässä. Panen silikoonia aika ajoin myös latusuksiin päälle, eivät juurikaan jäädy päältä jne.

Pitkissä maratonhiihdoissa ymmärrän, että ihmiset haluavat käyttää todella kovia ja pysyviä voiteita, tavalliselle latutallaajalle ei synny juurikaan lisäarvoa noista lähes kullan hintaisista jauheista.
Tälläsen purkkirivistön ostin paikallisen urheiluliikkeen loppuunmyynnistä itselleni. Muuttui voitelu huomattavasti helpommaksi :)
http://rex.fi/fi-fi/pitovoiteet/powergrip-fluor-pitovoiteet
 
Joo, mulla on Vauhdin purkkeja ja jotain Startteja. Pitovoiteen levittämisessä ja painelussa ei pidä pelätä peukalon likaantumista. Kyllä se miehen peukalo on kuin luotu pitovoiteen tasailuun ja paineluun. Liekö missään muualla peukalo niin tähdellinen kuin tuossa hommassa. :cool:

Noihin merkkeihin ei kannata kenenkään jumittua, mutta johonkin kun tottuu, niin niillähän sitä tekee, mitä pakista löytyy.

Vauhdin oranssia pitoa pidän parhaana yksittäisenä tuotteena -kaikista-. Legendaarinen porkkana vaan toimii.
 
Joo, mulla on Vauhdin purkkeja ja jotain Startteja. Pitovoiteen levittämisessä ja painelussa ei pidä pelätä peukalon likaantumista. Kyllä se miehen peukalo on kuin luotu pitovoiteen tasailuun ja paineluun. Liekö missään muualla peukalo niin tähdellinen kuin tuossa hommassa. :cool:

Noihin merkkeihin ei kannata kenenkään jumittua, mutta johonkin kun tottuu, niin niillähän sitä tekee, mitä pakista löytyy.

Vauhdin oranssia pitoa pidän parhaana yksittäisenä tuotteena -kaikista-. Legendaarinen porkkana vaan toimii.
Jep. Itsellä pitää täydentää valikoimaa uudelle, hienolle lumelle. Nuo powercripit ei ole parhaillaan uudella lumella.
Vaimokulta kauhtui jo tuossa äsken kun aloin haaveilemaan lumesta ja hiihtämisestä :cool:
 
Tosin ne kaukopartiolaisetkin taisivat modifioida itselleen käypäiseksi katsomiaan hiihtovälineitä. Mono-rotanloukku esiintyy kuvissa alati ja monojen käytettävyys maksimoitiin riittävällä sukkavarastolla repussa. Ei kaukopartiohiihtoja taidettu hiihtää Suomessa sotien aikaan millään mäystinratkaisulla a la kenttäarmeija. Eli tässä mielessä????

Kaukopartioon lähtöä tekevät tervasivat huolella suksensa, jotka vain harvoin olivat mitään intin varastosta kaivettuja lämiä. Niihin huollettiin jalkavuutta ja siteiden kiinnitykset varmistettiin. Sauvat eivät olleet mitään kuusentaimesta vuoltuja härpäkkeitä. Monet toivat kotiseutujensa tunnetuilta suksisepiltä ihan sen ajan parasta kalustoa. Kainuun osastolla oli esim. runsaasti haapavetisiä, tunnettuja ummensuksia. Rukajärvellä palveli joku tietty suksimerkki, jota en muista. Jne.

Monella kaukopartiolaisella oli kilpahiihtotausta ja osaamista suksista ja ymmärrystä siitä, että kulkupeliin on panostettava sen luotettavuus ja lujuus silti säilyttäen.

Jos tuon tapahtuman Henki ja Status sallivat, niin sinuna katselisin jotain muuta kuin huopakumikas-intinlämä- tarjontaa.
Ja tuohon aikaan jos välineet tai voitelu petti niin seurauksena ei ollut se että mitali tai pokaali jäi saamatta vaan henki saattoi lähteä.
 
Yhden, vesisateessa alkaneen Kaukopartiohiihdon kokemuksia:

Vaatetta sopivasti mukaan, itselle firman pakkastakki oli turhaa painoa. Pidemmät ruokatauot olivat lämmitetyissä sisätiloissa, eikä partiomme 50/10min hiihtotahdilla tullut takkia puettua tauoille. Joku ultrakevyt taukotakki voisi olla hyvä. Repuksi mahdollisimman pieni ja kevyt. Itselle SA- varustus oli se juttu tässä hommassa, mutta jälkikäteen olisin huopikkaiden tilalle laittanut kesäkumpparit jeesusteipillä sovitettuna, kuten on nähty Oltermanni- hiihdoissa.

Nesteytykseen Camelbak/ vastaava ja pikkupullo urheilujuomaa. Energiageelejä ja patukoita, tai muuta energiaa sen mukaan mitä vatsa kestää. Käteistä rahaa soppatarjoilupisteille.

Seuraavaksi tärkeimmät varusteet ovatkin jonkinnäköiset voiteluvehkeet reppuun. Useampaa kierrosta tavoittelevalle ehkä jopa valmiiksi voidellut varasukset lähtöpaikalle. Hyvä otsalamppu ja suunnistusvälineet kompassia unohtamatta. GPS ei ole huono olla varmuuden välttämiseksi.
 
Back
Top