Venäjä tulee kysymään, mihin Suomi kuuluu

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Hanna Smith on kuin virkistävä henkäys Aleksanteri-instituutin tunkkaisista YYA-kammioista:

Jos Suomi päättäisi liittyä puolustusliitto Natoon, se ei olisi välttämättä ongelma Venäjälle. Hanna Smithin mukaan Suomen pitäisi vain osata esittää asia oikein Venäjälle.
– Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Smith korostaa muutenkin, että Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee.
– Kahdenväliset suhteet ovat yhä tärkeitä eri valtioiden välillä muuallakin Euroopassa, ei vain Suomessa.



Venäjä tulee kysymään, mihin Suomi kuuluu


Kainuu Julkaistu 9.10.2014 klo 07:45 | 1
Kysymys esitetään varmasti, jos Ukrainan tilanne kiristyy edelleen.
Tanja Nuotio

Suomen on seurattava tiiviisti Venäjän puolustuspolitiikan eliitin ja talouseliitin valtataistelua.

– Yhteiset rivit repeilevät Venäjän johdossa. Vallasta ei haluta luopua ja siksi maan paras kärsii, tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista painottaa. Toinen lähiajan tärkeä kysymys Venäjällä on Ukrainan parlamenttivaalien tulos. Vaalit pidetään sunnuntaina 26.10.

Helsingin yliopiston Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskuksessa työskentelevä Smith käy puhumassa paljon eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa Suomessa ollaan huolissaan naapurimaan kehityksestä.
– Eikä turhaan olla. Pienen valtion suurvallan naapurissa on oltava hereillä. Venäjän kehitys vuodesta 2012 eteenpäin on ollut huolestuttava.

Smith puhui keskiviikkona Kajaanin kauppakamariosaston talousseminaarissa.

Jos Ukrainan tilanne kiristyy uudelleen, Venäjä voi pakottaa naapureitaan – myös Suomen – tekemään valintoja.
– Venäjä tulee kysymään, kuuluuko Suomi itään vai länteen.
Hanna Smithin mukaan tämän myötä esimerkiksi kauppapolitiikka voi kiristyä entisestään: Esimerkiksi Venäjä voi alkaa tehdä kauppaa vain niiden maiden kanssa, jotka ovat valmiita tekemään erillissopimuksia. Taloudellinen alamäki ei ainakaan vielä näy kovin vahvasti venäläisten arjessa.
– Kuitenkin kun olin viime viikolla itse Moskovassa, kansallisessa televisiossa kehotettiin kansalaisia ostamaan auto nyt, ja muutakin talousneuvontaa tuli. Smithin mukaan Suomi seuraa hyvin itänaapurinsa sotilaallista kehitystä, mutta ei tarpeeksi hyvin ja tiiviisti yhteiskunnan poliittisen dynamiikan kehittymistä.

OP-Pohjolan ekonomisti Maarit Lindström totesi talousseminaarissa, että Venäjä on luisumassa taantumaan.
– Bruttokansantuote-ennuste Venäjälle näyttää ensi vuodelle miinusta 2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Venäjän talousongelmat näkyvät Suomen itärajan läheisyydessä. Hanna Smith toteaa, että syrjäseuduilla on aina tiukempaa kuin isoissa kaupungeissa silloin, kun maa on talousvaikeuksissa. Mitään erityistä talousahdinkoa ei Smithin korviin ole kuulunut esimerkiksi Karjalasta.

Jos Suomi päättäisi liittyä puolustusliitto Natoon, se ei olisi välttämättä ongelma Venäjälle. Hanna Smithin mukaan Suomen pitäisi vain osata esittää asia oikein Venäjälle.
– Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Smith korostaa muutenkin, että Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee.
– Kahdenväliset suhteet ovat yhä tärkeitä eri valtioiden välillä muuallakin Euroopassa, ei vain Suomessa.

Neuvostoliiton hajoaminen reilut 20 vuotta sitten on noussut uudelleen keskusteluihin.
– Hajoamista ei ohitettukaan niin hyvin kuin luultiin, Smith sanoo.
Hän muistuttaa, että Ukrainan ja Krimin irrottautumisesta ja statuksesta väännettiin kättä vuosina 1991–94.
– Venäjä ei tykännyt silloin tehdystä sopimuksesta. Venäjä oli kuitenkin silloin heikko.
– Ehkä oltiin liian optimistisia kansallisvaltioiden syntyyn Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tätä kannattaa Suomen miettiä politiikassaan. Euraasian maat eivät ole ihan uusia valtioita, vaan niillä on historiansa. Itä-Ukrainassa on meneillään eräänlainen hengähdystauko ennen parlamenttivaaleja.

STT kertoi keskiviikkona, että Ukrainassa on kuollut yli 330 ihmistä sen jälkeen, kun tulitauko alkoi kuukausi sitten. Tiedot ovat YK:n lukuja.
– Missään nimessä Itä-Ukraina ei ole jäätynyt konflikti.
Jäätynyt konflikti on konflikti, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Jäätyneitä konflikteja on muun muassa Transnistriassa ja Etelä-Ossetiassa.

Yhteiset rivit repeilevät Venäjän johdossa. Vallasta ei haluta luopua ja siksi maan paras kärsii.
Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.



Hanna Smith


Aleksanteri-instituutti
 
Mielestäni ei pidä antaa liian mustavalkoista vastausta. Itse vastaisin, että Suomi kuuluu länteen, kahdenväliset suhteet Venäjään ovat Suomelle tärkeitä, eikä Suomen NATO-jäsenyys muuttaisi tätä asetelmaa Suomen näkökulmasta.
 
Mielestäni ei pidä antaa liian mustavalkoista vastausta. Itse vastaisin, että Suomi kuuluu länteen, kahdenväliset suhteet Venäjään ovat Suomelle tärkeitä, eikä Suomen NATO-jäsenyys muuttaisi tätä asetelmaa Suomen näkökulmasta.

Niin, olisiko vihdoinkin aika ajatella itsekkäästi nimenomaan Suomen etua?

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/119...vilna+ovat+helsinkia+paremmassa+turvassa.html
Kokoomuksen Satonen: Tallinna, Riika ja Vilna ovat Helsinkiä paremmassa turvassa
Joel Maisalmi - Arkisto
Satellite

Arto Satonen

Kotimaa | 9.10.2014 | 12:47 | Päivitetty 12:491
Lauri Nurmi

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen arvioi, että Baltian pääkaupungit Tallinna, Riika ja Vilna ovat Nato-kaupunkeina paremmassa asemassa kuin Suomi ja maamme pääkaupunki Helsinki.- Kun kuuntelin Obaman puheenvuoron , jossa hän totesi, että Tallinnaa, Riikaa ja Vilnaa puolustetaan samalla tavalla kuin Länsi-Euroopan suuria pääkaupunkeja, niin kyllä se olisi ollut kiva kuulla Helsinki sillä samalla listalla, Satonen sanoi torstaina ryhmäjohtajien paneelissa.- Kyllä näkisin, että tämä [Nato-jäsenyys] olisi luontainen vaihtoehto. Olemme integroituneet länteen muissakin asioissa. Martti Ahtisaari on sanonut, että olisimme siinä arvoyhteisössä, jonka kanssa muutenkin teemme yhteistyötä maailmanpolitiikassa.Satonen uskoo, että kokoomuksen ei erikseen tarvitse tehdä seuraavista eduskuntavaaleista Nato-vaaleja.- Luulen, että turvallisuuspolitiikka tulee joka tapauksessa isoksi teemaksi vaaleissa.
 
Niin, olisiko vihdoinkin aika ajatella itsekkäästi nimenomaan Suomen etua?

Tottahan toki, omista lähtökohdista ja itsenäisesti, mutta siitä huolimatta emme ole ikään kuin keskellä Tyyntämerta oleva saarivaltio, joka voi julistaa mitä hyvänsä ja miten hyvänsä, koska ympärillä ei ole ketään.

Asiat voi esittää monella tavalla. Pahin vaihtoehto on mielestäni lähteä uhoamaan ja vähätellä Venäjän merkitystä meille. Tämä siksi, että Venäjä [lue: Putin] reagoi myös tunteella. Kun asian esittää avoimesti ja suoraan jotenkin niin, että "me tässä tulemme tekemään seuraavanlaisen päätöksen, että liitymme NATO:on, mutta jatkamme teidän [Venäjän] kanssa rauhallista kauppaan perustuvaa naapuruutta", niin en jaksa uskoa että sen takia Kamenkassa vedetään saappaita jalkaan ja torrakkoa olalle.

Henkisesti tekisi Suomelle hyvää, että emme aina peilaisi ylikorostuneesti päätöksiämme Venäjään. Korostan vielä, että ei Venäjää pidä tyystin sivuuttaa, mutta sille ei pidä antaa todellista suurempaa painoarvoa.
 
Poliittisesti Suomi kuuluu EU:hun. Sotilaallisesti puolueeton. Kyllähän Venäjä tämän tietää.
 
Poliittisesti Suomi kuuluu EU:hun. Sotilaallisesti puolueeton. Kyllähän Venäjä tämän tietää.

Tästä päästään näppärästi halkomaan hiuksia, että onko Suomi puolueeton vai liittoutumaton, mutta siitä lienee väännetty täällä jo riittämiin. ;)
 
Tästä päästään näppärästi halkomaan hiuksia, että onko Suomi puolueeton vai liittoutumaton, mutta siitä lienee väännetty täällä jo riittämiin. ;)
Kauppapoliittisesti Suomi on selkeästi osa EU:ta eikä tässä pidä lähteä sooloilemaan.
 
"Meiltä voidaan kyllä pyytää, mutta meiltä voi olla paha tulla mitään vaatimaan.." :D
 
Poliittisesti Suomi kuuluu EU:hun. Sotilaallisesti puolueeton. Kyllähän Venäjä tämän tietää.

Emme ole sotilaallisesti puolueettomia. Olemme myös sotilaallisesti osa länttä, vaikka NATO:on emme kuulukaan, mutta juurikaan tämän lähemmäksi NATO ei ilman jäsenyyttä voida mennä. Venäjä tämän tietää varsin hyvin.

Jos Euroopasta hakee sotiaallisesti puolueettomia maita, niin niitä on kovin vähän. Sveitsi lienee lähinnä sellaista, mutta oikein tiukassa paikassa sekin olisi täysin länsiliittouman jäsen.
 
Emme ole sotilaallisesti puolueettomia. Olemme myös sotilaallisesti osa länttä, vaikka NATO:on emme kuulukaan, mutta juurikaan tämän lähemmäksi NATO ei ilman jäsenyyttä voida mennä. Venäjä tämän tietää varsin hyvin.

Tämähän riippuu tarkastelun kontekstista. YYA-sopimukseen ei ole paluuta, mutta toisaalta emme ole NATO:n jäseniä. De facto olet oikeassa
 
Poliittisesti Suomi kuuluu EU:hun. Sotilaallisesti puolueeton. Kyllähän Venäjä tämän tietää.

Suomi on sotilaallisesti puolueeton, vain niin kauan kuin ryssä sen sallii! Heti kun poliittinen todellisuus sitä vaatii, niin Suomi on liittoutunut ryssää vastaan ja se on Suomen häpeä, jos liittosopimus ei tuota Suomelle mitään hyötyä, vaan on pärjättävä yksin.

Suomen Nato jäsenyys ei ole venäjälle uhka, ellei ryssät ole aikeissa aloittaa sotatoimia Suomea vastaan (tai natoa). Nato ei venälälle ole aikeissa hyökätä.
 
... ja suomalaisilla ulkopoliitikoilla ei ole munaa sanoa "Länteen. Yksiselitteisesti länteen."
 
Lueskentelelen juuri uusinta Helsingin Reservin Sanomia. Sen pääkirjoituksessa (Kari Talikka) on useampikin huomion arvoinen kohta, ohessa muutama:

"Nato-jäsenyyskeskustelussa ponnahtaa tämän tästä esiin väite, että jäsenyys murentaisi maanpuolustustahdon. Tätä väitettä ei perustella mitenkään, vaan se esitetään annettuna totuuna."

Kirjoittaja tyrmää väitteen todeten mm. että aktiivisreserviläiset ovat suurelta enemmistöltään Nato-jäsenyyden kannalla. Jäsenyyden kannatus kasvaa niin sotilasarvon kuin sosio-ekonomisen aseman myötä. Kannatus on sitä korkemmalla mitä paremmin reseriläinen tuntee puolustusvoimien materiaalitilanteen ja sodan ajan joukkojemme varustuksen.

"On vihdoin aika romuttaa myytti itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta. Suomen resursseilla saadaan vain toinen, ei molempia yhtä aikaa. Itsenäisen puolustuksen käisitehän luotiin aikana, jolloin Suomi oli sidottu Neuvostoliittoon YYA-sopimuksella. Itsenäinen puolustus oli lähinnä kotimaisille neuvostoystäville tarkoitettu kiertoilmaisu siitä, ettemme olisi missään tapauksessa halunneet sopimuskumppanimme "apua"".

Päätoimittaja peräänkuuluuttaa rehellistä ja avointa keskustelua materiaalisen valmiutemme tilasta. Kansalaisille olisi välitettävä se julkinen tieto, jonka asiantuntijat kyllä tietävät (ja mahdollinen hyökkääjä/oma kommentti). Talikka esittää seuraavaan itsenäisyyspäivän paraatiin yhtä tyypillistä reserviläispataljoonaa tai -patteristoa sillä varustuksella, mikä kyseiselle joukolle olisi oikeastikin tarjolla. Tämän luulisi käynnistävän kiivaan keskustelun.

----------------------

Todellisen maanpuolustuskykymme pahimpia jarruttajia ovat maanpuolustustuhnaajat joiden ambitiotaso riittää korkeintaan uskottavan itsenäisen puolustuksen mantran hokemiseen ilman, että ollaan valmiita satsaamaan konkretiaan! Siinä meillä todelliset tšuhnat (чухна) ja entiset YYA-miehet!

Hanna Smith: "Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee."

Edit: Kehitys kehittyy!
http://yle.fi/uutiset/enemmisto_puolueista_valjentaisi_hallitusohjelman_nato-kirjausta/7520312
 
Viimeksi muokattu:
Lueskentelelen juuri uusinta Helsingin Reservin Sanomia. Sen pääkirjoituksessa (Kari Talikka) on useampikin huomion arvoinen kohta, ohessa muutama:

"Nato-jäsenyyskeskustelussa ponnahtaa tämän tästä esiin väite, että jäsenyys murentaisi maanpuolustustahdon. Tätä väitettä ei perustella mitenkään, vaan se esitetään annettuna totuuna."

Kirjoittaja tyrmää väitteen todeten mm. että aktiivisreserviläiset ovat suurelta enemmistöltään Nato-jäsenyyden kannalla. Jäsenyyden kannatus kasvaa niin sotilasarvon kuin sosio-ekonomisen aseman myötä. Kannatus on sitä korkemmalla mitä paremmin reseriläinen tuntee puolustusvoimien materiaalitilanteen ja sodan ajan joukkojemme varustuksen.

"On vihdoin aika romuttaa myytti itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta. Suomen resursseilla saadaan vain toinen, ei molempia yhtä aikaa. Itsenäisen puolustuksen käisitehän luotiin aikana, jolloin Suomi oli sidottu Neuvostoliittoon YYA-sopimuksella. Itsenäinen puolustus oli lähinnä kotimaisille neuvostoystäville tarkoitettu kiertoilmaisu siitä, ettemme olisi missään tapauksessa halunneet sopimuskumppanimme "apua"".

Päätoimittaja peräänkuuluuttaa rehellistä ja avointa keskustelua materiaalisen valmiutemme tilasta. Kansalaisille olisi välitettävä se julkinen tieto, jonka asiantuntijat kyllä tietävät (ja mahdollinen hyökkääjä/oma kommentti). Talikka esittää seuraavaan itsenäisyyspäivän paraatiin yhtä tyypillistä reserviläispataljoonaa tai -patteristoa sillä varustuksella, mikä kyseiselle joukolle olisi oikeastikin tarjolla. Tämän luulisi käynnistävän kiivaan keskustelun.

----------------------

Todellisen maanpuolustuskykymme pahimpia jarruttajia ovat maanpuolustustuhnaajat joiden ambitiotaso riittää korkeintaan uskottavan itsenäisen puolustuksen mantran hokemiseen ilman, että ollaan valmiita satsaamaan konkretiaan! Siinä meillä todelliset tšuhnat (чухна) ja entiset YYA-miehet!

Hanna Smith: "Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee."

Edit: Kehitys kehittyy!
http://yle.fi/uutiset/enemmisto_puolueista_valjentaisi_hallitusohjelman_nato-kirjausta/7520312

Tämä oli sentään muistutus siitä, että räksytyksen takana on ajatus:

Keskusta ei halua sitoa valtiojohdon käsiä seuraavan vaalikauden aikana.

– Välttämättä ei kannata tehdä semmosta kirjausta, mikä sitoo valtiojohdon käsiä neljäksi vuodeksi. Ei tarvita tämmöistä ehdottomasti ei -kirjausta vaan valtiojohdolla on oltava valmius arvioida tilannetta, selvensi keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen.
 
Jos sitä rehellistä ja avointa keskustelua peräänkuulutetaan, niin miksi nämä NATO:tajat eivät keskustele lainkaan aiheesta kuinka KURALLA NATO:n Eurooppalaiset jäsenmaat ovat puolustuskykynsä puolesta? Suurin osa on kuralla. Vain Englanti ja Ranska ovat jotenkuten huolehtineet sotilaallisesta kyvystään.

Mitä helkutan apua semmoisista maista on tulossa, jotka ovat kuralla? Miksei tästä keskustella vaan aina pitää jankuttaa, kuinka "Suomi ei yksin pysty".

No kyllä Suomi pystyy yksin aika merkittävän vastuksen naapurille antamaan - ja jos esim. Ruotsi vähän jeesii esim. ilmatilannekuvan ja tiedustelun kanssa, niin ei tänne niin vain tulla! Veikkaanpa, että jääpi tulematta Venäjän nykykunnolla. Ei sielläkään kukaan varmaan kuolemaan halua juosta. Stalinin ajat on ohi. Luultavasti pysyvästi.
 
Suomen turvallisuusajattelun logiikka ei mulle aukea: ajataan niin lähelle Natoa kuin mahdollista, joka käänteessä painotetaan että Suomi on osa länsi-Eurooppaa mutta ei oteta samoja turvatakuita jotka Naton myötä ovat 95% Euroopan asukkaista! Ne tahot jotka sanovat että tällä hetkellä Suomi on pahimmassa mahdollisessa asemassa, ovat täysin oikeassa. Olemme syvästi osa länsimaita ja viimeistään Isäntämaa-sopimuksen kautta niin, lähellä Natoa että Suomen kielessä ei enää ole ilmaisua sille läheisyydelle mutta kuten Ukrainasta näkee, vain Naton täysjäsenyydellä on merkitystä. Tositilanteessa Nato ei tee yhtään mitään meidän avuksi koska jäsenyys puuttuu. Jo rauhan aikana Venäläiset uskaltaa painostaa Suomea eri tavoin ihan vapaasti koska he tietävät että olemme todellisuudessa täysin yksin.
 
Suomi on sotilaallisesti puolueeton, vain niin kauan kuin ryssä sen sallii! Heti kun poliittinen todellisuus sitä vaatii, niin Suomi on liittoutunut ryssää vastaan ja se on Suomen häpeä, jos liittosopimus ei tuota Suomelle mitään hyötyä, vaan on pärjättävä yksin.

Suomen Nato jäsenyys ei ole venäjälle uhka, ellei ryssät ole aikeissa aloittaa sotatoimia Suomea vastaan (tai natoa). Nato ei venälälle ole aikeissa hyökätä.

Tämä kuvio tuo kummasti mieleen 75 vuoden takaisen tilanteen. Ehkä Venäjän kysymys pitääkin käsittää retorisena, koska siellä on vastaukset valmiina.

Minusta voisimme edetä tiivistetyllä yhteistyöllä USA:n kanssa riippumatta siitä miksi sitä kutsutaan. Kuvioon voisi kuulua kasvava puolustusbudjetti, aseostot, vastaostot, yhteiset harjoitukset ja lisätyt kertausharjoitukset uuden kaluston vuoksi. Näitähän me halutaan ja NATO-jäsenyys on sitten nimet paperissa kun on sopiva aika.
 
Jos sitä rehellistä ja avointa keskustelua peräänkuulutetaan, niin miksi nämä NATO:tajat eivät keskustele lainkaan aiheesta kuinka KURALLA NATO:n Eurooppalaiset jäsenmaat ovat puolustuskykynsä puolesta? Suurin osa on kuralla. Vain Englanti ja Ranska ovat jotenkuten huolehtineet sotilaallisesta kyvystään.

Myös Kanadan asevoimat ovat kuralla vaikka maa Amerikassa onkin. Suomen tärkeimmällä EU-kumppanilla Saksalla taas on sellaiset väkiluvultaan noin neljä kertaa itseään pienemmän maan asevoimat. Puolako meidät pelastaa jos Venäjä tänne hyökkää vai kenties ystävämme Kreikka ja Turkki?
 
Myös Kanadan asevoimat ovat kuralla vaikka maa Amerikassa onkin. Suomen tärkeimmällä EU-kumppanilla Saksalla taas on sellaiset väkiluvultaan noin neljä kertaa itseään pienemmän maan asevoimat. Puolako meidät pelastaa jos Venäjä tänne hyökkää vai kenties ystävämme Kreikka ja Turkki?
Olihan Ukrainallakin aikaa anoa apua ympäri maapalloa. Joku herra se sano että Ukraina ei ole Nato tai EU-maa niin apua hankala antaa. Mutta annettiin sitä pakotteiden avulla vaikka se ei ukrainalaista sotilasta paljon lämmitä.

On vaan sellanen "fiilis" että ei me nyt ihan yksin jäädä jos Venäjä alkaa rajalinjoja telojen avulla muuttamaan. Tuskin sitä nyt saatas F-22 kentät täyteen ja Abramsseja laivalasteittain. Jotain kuitenkin. Ehkä.
 
Back
Top