Jos käy niin, että tilanne itärajalla eskaloituu ja ihmisiä alkaa väkisin pyrkiä suljetun rajan yli, silloin Suomi voi tarvittaessa häätää tulijoita voimatoimin takaisin rajan taakse, kuten Espanja aikanaan teki.
Espanjan ennakkotapaukseen viitataan esimerkiksi perustuslakivaliokunnan ratkaisussa (22.6.2022), kun rajalakiin tehtiin reilu vuosi sitten muutoksia.
Espanjan tapauksessa taustalla on se, että EU-maa Espanja on jo vuosien ajan yrittänyt hillitä Afrikasta tulleiden siirtolaisten ja pakolaisten määrää. Rajalle on rakennettu aitaa ja valvonta on tiukkaa. Näistä toimista huolimatta ihmisiä pyrkii toisinaan väkivalloin Espanjan raja-aidan yli.
Espanja, kuten Suomikin on Schengen-alueen ulkorajamaa, ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuksien toteutuminen edellyttää, että EU:n ulkorajavaltioiden pitää mahdollistaa rajalle saapuville laillisia väyliä maahan pääsemiseksi.
Siksi Espanjan ja Suomen on lain mukaan varmistettava ihmisille aito mahdollisuus jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, vaikka rajapisteitä olisi suljettu.
Tilanne ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomeen tai Espanjaan saa tulla laittomasti ja väkivalloin turvapaikkaa hakemaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut ratkaisussaan, miten maat voivat toimia, jos rajan yli alkaa saapua väkivalloin ihmisiä. (N.D. ja N.T. v. Espanja, 8675/15 ja 8697/15, 13.2.2020).
EIT:n kuvaamassa tapauksessa henkilöt olivat pyrkineet saapumaan Espanjan alueelle väkivaltaisesti murtautumalla raja-aidan läpi Espanjan ja Marokon välisellä noin 13 kilometrin pituisella rajalla. Espanjalle kuuluu pieni Mellilan alue Pohjois-Afrikassa.
Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei Espanja ollut loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista joukkokarkotuksen kieltoa, vaikka viranomaiset olivat tulijoiden henkilökohtaisia olosuhteita tutkimatta torjuneet potentiaaliset turvapaikanhakijat ja palauttaneet heidät fyysistä voimaa käyttäen Espanjan alueelta takaisin Marokon puolelle.
Toisin sanoen maahan väkisin tulleiden ”takaisin työntäminen” on EIT:n mukaan mahdollista, jos henkilöt ovat väkivaltaisesti ja laittomasti ylittäneet rajan.
EIT:n ratkaisun mukaan Espanja oli myös tarjonnut ihmisille tosiasiallisen mahdollisuuden lailliseen maahantuloon, eikä rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista palautuskiellon loukkausta, koska Espanjan ja Marokon välisellä noin 13 kilometrin mittaisella rajalla oli ollut auki yksi saavutettavissa oleva laillinen rajanylityspaikka.
Ihmisoikeustuomioistuimen arviota ei muuttanut sekään seikka, että saavutettavissa olevalle rajanylityspaikalle pääsy oli voinut olla fyysisesti haastavaa.
Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan Espanjan esimerkki voi toimia myös Suomelle mallina siitä, mitä ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden takaamisen ristipaineessa voidaan tarvittaessa tehdä.
Kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien punninnassa kovat keinotkin ovat tarvittaessa sallittuja, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.
www.iltalehti.fi