Esitän lausuntonani seuraavaa.
On oikeusvaltion ylläpitämisen ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisen kannalta erittäintarpeellista, että rajavartiolainsäädännön muutostarpeet kartoitetaan kattavasti.
Kansainvälisenja Suomen turvallisuusympäristön merkittävät ja laaja-alaiset muutokset sekä osaksi myösuudenlaiset tai uudelleen ajankohtaisiksi tulleet riskit kuten maahanmuuton välineellistäminenja muut hybridivaikuttamisen tilanteet ja pandemiat sekä tulevaisuudessa todennäköisesti myösilmastomuutokseen liittyvistä ilmiöistä johtuvat vaikutukset rajaturvallisuudelle samoin kuin Euroopan unionin lainsäädännön muutokset ja vireillä olevat muutosehdotukset korostavattarvetta varmistaa rajavartiolainsäädännön ajantasaisuus sekä toimivuus eri tilanteissa.2 (3)
Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisesti julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessajulkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tästä oikeusvaltioperiaatteenlakisidonnaisuuden vaatimuksesta seuraa myös, että rajavartiolainsäädännössä tulee riittäväntarkasti ja täsmällisesti säännellä viranomaisten toimivaltuuksista ja myösviranomaisyhteistyöstä näköpiirissä olevissa tilanteissa. Lainsäädännön ajantasaisuuteen jakattavuuteen suhteessa kehittyvään teknologiaan, turvallisuusympäristön uhkiin ja kansallisenturvallisuuden tarpeisiin on laillisuusvalvonnassa tehtyjen havaintojeni mukaan tarve kiinnittääerityistä huomiota.
Nähdäkseni on vältettävä erityisesti sellaista tilannetta, jossa lainsäädäntöon jäänyt aukolliseksi ja sen vuoksi viranomaisvaltuuksien käytössä jouduttaisiin liikkumaantulkinnanvaraisella tai harmaalla alueella. Koronapandemian ajan kokemukset osaltaan tuovatesille ajantasaisen yleislainsäädännön merkityksen oikeusvarmuudelle ja yksilön oikeuksillesekä yhteiskunnan häiriönsietokyvylle. Olen tuonut näitä koronapandemian kokemuksialainsäädännön osalta kokoavasti esille eduskunnalle antamassa kertomuksessani K 17/2021vp (erityisesti s. 12-21).
Valtioneuvoston oikeuskanslerin antamat lausunnot ovat osa ennakollista laillisuusvalvontaa,erityisesti ennakollista säädösvalvontaa. Lainsäädännön kehittämiseksi oikeuskansleri tuolausuntokierroksilla tarvittaessa esille laillisuusvalvonnassa koottuja havaintojaviranomaistoiminnasta ja julkista tehtävää hoitavista sekä lainsäädännön kehittämistarpeista.Tavoitteena lausuntokierroksella esitettävillä havainnoilla on perus- ja ihmisoikeuksientasapainoinen toteutuminen sekä lainsäädännön johdonmukaisuus ja sovellettavuus sekäymmärrettävyyden lisääminen. Pääsääntöisesti varsinainen ennakollisen säädösvalvonnanarvio ehdotuksista voidaan tehdä vasta kun käytettävissä ovat luonnokset hallituksenesitykseksi. Tämän vuoksi en arvioi vielä yksityiskohtaisesti arviomuistiossa esitettyjä muutostarpeita.
Arviomuistiossa esiintuodut muutostarpeet vaikuttavat sinänsä perustelluilta,mutta monilta osin niiden hyötyä tulee jatkovalmistelussa arvioida tarkemmin suhteessaperusoikeuksiin, kuten muistiossa todetaankin. Monilta osin kyse on perusoikeuksien kannaltavarsin herkästä sääntelystä.Kiinnitän kuitenkin jo tässä vaiheessa huomiota siihen, että virka-apua koskevan sääntelynajantasaisuutta ja mahdollisia sääntelytarpeita olisi vielä tarpeen selvittää arviomuistiotalaajemmin. Koronapandemian aikana muun muassa tartuntatautilakiin otettiin väliaikaisiasäännöksiä muun muassa rajavartiolaitoksen antamasta virka-avusta ja samalla myöstartuntatautilain 89 §:n pysyvää säännöstä virka-avusta muutettiin. Taustalla oli, ettärajavartiolaitoksen suorituskykyjä tarvittiin terveysturvallisuustoimien yhteydessä ja malli, jossakunnan tartuntatautiviranomainen ja sen rajoille järjestämät terveydenhuollon ammattihenkilötvastasivat täysimääräisesti rajaterveysturvallisuustoimista osoittautui vahvastiterveydenhuollon voimavaroja kuormittavaksi ja järjestelyssä oli rajaviranomaisten toiminnankanssa muutenkin yhteensovitettavaa. Luonnollisesti minkään viranomaisen toimintaa ei voidarakentaa yksin virka-avun varaan. Olisi kuitenkin nyt lainsäädännön ajantasaistamisen tarpeita3 (3)arvioitaessa perusteltua arvioida myös Rajavartiolaitoksen virka-apua koskeva lainsäädäntökokonaisuudessaan.