Janne Riiheläisen kolumni: Suomea ei voi painostaa paperittomilla maahanpyrkijöillä – paitsi jos hermomme pettävät
Venäjän operointi Suomen itärajalla on tyypillinen hybridioperaatio,
jossa isketään heikoksi arvioituun kohtaan. Ymmärtämällä operaation tavoitteita, on mahdollista viedä tältä toiminnalta voimaa pois.
Se, mitä Suomen ja Venäjän rajalla nyt tapahtuu, on kuin suoraan hybridioperaation käsikirjasta.
Hybridi tarkoittaa tässä yhteydessä toimintaa, jossa käytetään isoa kirjoa vihamielisiksi tarkoitettuja toimia. Venäjä on ainakin vuodesta 2014 käynyt salaista sotaansa demokraattisia maita vastaan. Käytetyt keinot ovat ulottuneet informaatiovaikuttamisesta salamurhiin ja korruptiosta vaikuttaja-agenttien värväämiseen. Tällaiset toimet pyritään yleensä pitämään joko salassa tai reaktiokynnyksen alla.
Nyt tähtäimessä on suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyys.
Käynnissä oleva operaatio hyödyntää suomalaisen mielipideilmaston ja puoluepolitiikan jyrkkiä jakolinjoja.
Keskustelu tilanteesta valtakunnan rajalla halutaan johtaa maahanmuuttoon – sen sijaan, että katse tarkentuisi Venäjän toimintaan.
Maahanmuutto on ollut keskeinen venäläisten Suomeen kohdistaman infovaikuttamisen teema jo vuosia. Yhdysvalloissa vastaava, mahdollisimman paljon vastakkainasettelua synnyttävä teema on ollut rotukysymys.
Myös Venäjän etua julkisesti ajavat suomalaiset ovat olleet hyvin maahanmuuttovastaisella linjalla jo vuosia.
Naapurin strategia näyttää osin toimivan.
Tilanne on saanut isänmaallisiksi itseään nimittävät öyhöttäjät liikkeelle sosiaalisessa mediassa. He lietsovat Putinin toimillaan tavoittelemaa vihaa ja epäluottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Jo nyt on nähtävissä, että
julkisessa keskustelussa maalataan sisäistä viholliskuvaa niistä, jotka esittävät maltillisempia näkemyksiä tilanteesta. Jopa se, että kieltäytyy epäinhimilistämästä venäläisiä, tai Venäjän valtion aseenaan käyttämiä turvapaikanhakijoita, näyttää olevan joillekin liikaa.
Irti päästetty pelko ja viha toimii myös sillä tavalla Venäjän tavoitteiden mukaisesti, että samalla suomalaisia voidaan perustellusti syyttää epäinhimillisyydestä ja venäläisvastaisuuden lietsonnasta.
Osa operaation synnyttämistä voimakkaista tunteista nousee myös Venäjän härskistä kaksinaamaisuudesta. Venäjän toimintatapoihin kuuluu usein, että vaikka lakeja ja sopimuksia rikotaan itse julkeasti, niiden noudattamista vaaditaan häpeilemättä samaan aikaan toisilta.
Venäjän valtio ei ihmishengistä välitä, vaikka hyödyntääkin propagandassaan ihmisoikeuksia jatkuvasti. Jos Suomi ottaa vastaan ihmisiä, Venäjä hyötyy. Jos rajan yli pyrkivien annetaan kärsiä ja kuolla, Venäjä hyötyy silloinkin. Kun toinen puoli pelaa ilman sääntöjä, meille vahinkoa tavoitellen,
Suomelle ei ole tarjolla varsinaista voittavaa strategiaa.
Jotta vastuu ja syyllisyys hybridioperaatioon voidaan kieltää, sellaisessa käytetään usein ulkopuolisia toimijoita. Ei-valtiollisten toimijoiden käyttö tässä tapauksessa tarkoittaa yrityksiä, kuten kuljetusfirmoja, ja myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Viranomaiset toimivat ihmissalakuljettajien tukena, muun muassa pakottaen ihmisiä liikkeelle ja avaamalla rajan.
Putinin Venäjällä valtiolla on mahdollisuus pakottaa mikä tahansa toimija oikeusistuimesta rikollisryhmään mukaan tällaiseen operaatioon. Tai mikä ehkä vielä kätevämpää, antaa jollekulle tilaisuus hyötyä asetelmasta rahallisesti.
Suomalaisten kannattaa huolestumisensa keskellä muistaa, että voidakseen saada oikeaa haittaa aikaiseksi, Venäjän olisi liikuteltava satojatuhansia ihmisiä. Venäjällä on tosiaan miljoonia paperittomia siirtolaisia, mutta sodan synnyttämän työvoimapulan myötä heitä myös tarvitaan. Ja
jos Venäjän operaatio paisuisi massiiviseksi, myös operaation hinta Venäjälle kasvaisi: silloin EU:n ja Nato:n olisi pakko ryhtyä vastatoimiin.
Sitä paitsi, vaikka rajan yli pyrkisi tuhansiakin ihmisiä, meillä ei olisi varsinaista hätää. Suomessa on valmistauduttu tähän skenaarioon, ja koneisto pystyy hoitamaan tilanteen. Lisäksi apuun on saapumassa rajakenraali Talvi, joka toivottavasti mahdollisimman pian sulkee tiettömän taipaleen osuuden valtakunnan rajasta.
Mutta se, mikä voi epäonnistua, on pään pitäminen kylmänä.
Jos tämä ”aseistettu” siirtolaisuus pistää Suomen sisäpolitiikan sekaisin tai aiheuttaa levottomuuksia, Venäjä on voittanut.
Maltillinen, jämpti ja lainmukainen toiminta on nyt paras vastaus. Oikeusvaltion ryhti ei saa romahtaa. Emme tiedä, mitä kaikkea nyt rajoillamme tapahtuneen takana on. Mutta sen kyllä tiedämme, että vastaavaa lienee luvassa tulevaisuudessakin.
Niin pitkään kun Venäjällä on nykyisenkaltainen hallinto.
Janne Riiheläinen
Kirjoittaja on turvallisuuspolitiikan tarkkailija, joka asuu tunnin automatkan päässä Niiralan rajanylityspaikalta.
Venäjän operointi Suomen itärajalla on tyypillinen hybridioperaatio, jossa isketään heikoksi arvioituun kohtaan. Ymmärtämällä operaation tavoitteita, on mahdollista viedä tältä toiminnalta voimaa pois.
yle.fi