Näin Suomi selvittää itärajalta tulleiden taustat – ”Tämän tarkempaa seulaa ei ole”
Itärajalta saapuvien turvapaikanhakijoiden taustat selvitetään perusteellisesti, vakuuttaa Maahanmuuttovirasto. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
MAAHANMUUTTOVIRASTON erityisylitarkastajan
Teemu Mäkisen mukaan Maahanmuuttovirastolla on riittävästi keinoja selvittää turvapaikkaa hakevien taustat.
Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu siitä, voisiko Venäjä masinoida turvapaikanhakijoiden joukossa Suomeen henkilöitä, jotka ovat vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Mäkinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Jos henkilö haluttaisiin tänne lähettää salaa, turvapaikkajärjestelmä ei ole kovin hyvä järjestelmä, koska paljoa tämän tarkempaan seulaan ei Suomessa joudu.
Suomeen on viime viikkojen aikana saapunut runsaasti turvapaikanhakijoita Venäjän kautta.
Suomen viranomaisten mukaan Venäjä masinoi henkilöitä rajalle eikä päästä heitä palaamaan takaisin. Rajavartiolaitoksen mukaan tulijoista suurin osa on ollut kotoisin Somaliasta, Jemenistä ja Syyriasta.
KUN HENKILÖ hakee kansainvälistä suojelua, hänen taustojensa selvittäminen alkaa jo heti rajalla.
– Hakemuksen jättämisen yhteydessä häneltä otetaan sormenjäljet, pyydetään henkilötiedot ja hänen henkilöasiakirjansa otetaan haltuun ja niiden aitous tutkitaan, Mäkinen kertoo.
Sen jälkeen viranomaiset tarkistavat eri rekistereistä, onko henkilö hakenut aiemmin turvapaikkaa Euroopasta ja onko hänellä Suomessa oleskelulupaa tai viisumia. Lisäksi selvitetään mahdollista rikostaustaa ja kuulutuksia Schengen-alueella.
– Kun henkilö saapuu turvapaikkapuhutteluun, selvitämme hänen henkilöllisyyttään suullisesti sekä maahantuloreittiä. Näistä henkilöllisyyden selvittäminen on tärkein ja kattaa myös perheen ja lähisukulaiset.
Virkailijan tehtävänä on arvioida, kertooko henkilö taustoistaan uskottavasti.
– Olemme aika hyviä tunnistamaan, jos tähän liittyy selkeitä epäselvyyksiä. Tähän panostetaan, Mäkinen vakuuttaa.
MÄKINEN luottaa Maahanmuuttoviraston kykyyn seuloa mahdolliset turvallisuudelle uhkaa aiheuttavat henkilöt hakijoiden joukosta.
– Koulutamme työntekijämme tunnistamaan maakohtaisia tai profiilikohtaisia viitteitä, jotka liittyvät turvallisuusuhkiin.
Mitä se tarkoittaa konkreettisesti?
– Maahanmuuttovirasto ei voi avata käyttämiään taktisia menetelmiä tarkemmin. Konkreettisena esimerkkinä Maahanmuuttovirasto selvittää aina hakijan mahdollisen osallistumisen aseelliseen toimintaan. Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa viitteitä tästä.
Lisäksi Suojelupoliisilta voidaan pyytää tarvittaessa lausuntoa henkilöstä.
– Maahanmuuttovirasto pyytää Suojelupoliisilta lausuntoa aina, kun katsoo sen tarpeelliseksi. Tiedonvaihto viranomaisten välillä on jatkuvaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista ei muodostaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle, Mäkinen sanoo.
MITEN toimitaan, jos paljastuu, että henkilöllä on aiempaa rikostaustaa?
Lain mukaan kansainvälistä suojelua ei voida myöntää henkilölle, joka on syyllistynyt sotarikokseen, terroristiseen rikokseen tai tehnyt jonkin muun rikoksen, joka on kokonaisuudessaan törkeä.
– Kuvitellaan tilanne, että henkilö olisi kotimaassaan murhannut jonkun. Tämä voi olla peruste olla myöntämättä suojelua. Lisäksi jos henkilö saa kielteisen päätöksen ja pelätään, että hän voi olla vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle, hänelle voidaan määrätä maahantulokielto.
Nyt Suomeen saapuneet ovat olleet enimmäkseen Jemenistä, Somaliasta ja Syyriasta. Miten hyvin Maahanmuuttovirasto saa näistä maista viranomaistietoja, kuten rikosrekisterejä?
– Turvapaikanhakijan kotimaasta hankittavien tietojen osalta tulee huomioida, että lain mukaan kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa tietoa ei saa hankkia tavalla, jonka seurauksena vainoa harjoittavat tai vakavaa haittaa aiheuttavat toimijat saavat tietää kansainvälistä suojelua koskevasta asiasta, ja joka vaarantaa asianomaisen tai hänen läheistensä turvallisuuden.
MITÄ tapahtuu heille, jotka eivät Suomesta turvapaikkaa saa?
– Käytännössä lähes aina kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Osa kielteisen päätöksen saaneista palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa ja osa lähtee muualle Eurooppaan. Kuten hyvin tiedetään, osa jää hakemaan turvapaikkaa uudestaan.
Mäkisen mukaan osa hakee turvapaikkaa useita kertoja. Hakemiselle ei ole määrärajoitteita.
– Mikäli henkilöllä ei ole perusteita kansainväliselle suojelulle ja hän hakee turvapaikkaa yhä uudestaan, voimme käsitellä hänen hakemuksensa nopeutetussa menettelyssä.
Tarkoittaako tämä käytännössä, että henkilö voi oleskella Suomessa vuosia?
– Kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa ei lähtökohtaisesti voida poistaa maasta ennen turvapaikkapäätöksen lainvoimaista ratkaisua. Sama koskee tilannetta, missä turvapaikanhakijalla on vireillä uusintahakemus. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on mahdollista käsitellä nopeutetussa menettelyssä, jos se arvioidaan ilmeisen perusteettomaksi.
Jos selviää, että henkilö olisi potentiaalisesti uhka Suomen turvallisuudelle, saako hän kulkea vapaana ennen kielteistä turvapaikkapäätöstä ja mahdollista maasta poistamispäätöstä?
– Säilöön ottamisesta päättää poliisi tai Rajavartiolaitos. Yksi säilöön ottamisen perusteista on henkilön aiheuttama uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Itärajalta saapuvien turvapaikanhakijoiden taustat selvitetään perusteellisesti, vakuuttaa Maahanmuuttovirasto. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
www.is.fi
yle.fi
