Suomen ja Venäjän rajatilanne ei vielä ole näkynyt vihapuheen kasvuna, mutta riski on olemassa, sanoo apulaisprofessori
Maahanmuuttovirastossa ei ole tiedossa, että vastaanottokeskuksiin olisi viime päivinä kohdistunut tavallista enemmän ilkivaltaa.
Petterssonin mukaan aiempaa kärjistyneempää.
– Ihmisten arkipuhe ja poliittinen keskustelukulttuuri ruokkivat toisiaan. Ne muuttuvat käsi kädessä yhä vihaisempaan suuntaan.
Vihapuhe kasvussa
Vihapuheen määrä internetissä on Petterssonin mukaan kasvanut vuoden 2015 jälkeen hitaasti, mutta varmasti. Vihapuhetta kohdistetaan yhä useampaan eri ryhmään.
Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportin mukaan kirjattujen viharikosten määrä oli viime vuonna toiseksi korkein vuonna 2008 aloitetun nykymuotoisen viharikosselvityksen historiassa. Viime vuonna viharikoksia kirjattiin 1 245 kappaletta, eli viisi vähemmän kuin ennätysvuonna 2015.
Kun rikoksen motiiviksi epäiltiin uhrin etnistä tai kansallista taustaa, raportin mukaan 626 tapauksessa tekijä kuului valtaväestöön ja uhri vähemmistöryhmään. Yhteensä 127 rikosilmoituksessa teko oli yhden vähemmistöryhmän toiseen kohdistamaa. 13 tapauksessa vähemmistöryhmä kohdisti rikoksen valtaväestöön.
Petterssonin mukaan nykyinen epävakaa maailmanpoliittinen tilanne lisää epävarmuuden tunnetta.
– Silloin helposti syytetään tilanteesta toisia ihmisryhmiä. Oman epävarman olon takia viha purkautuu.
Jos vihapuhe kasvaa Venäjän ja Suomen rajatilanteen vuoksi, sijaiskärsijöiksi voivat joutua monet suomalaiset tai Suomessa asuvat, Pettersson muistuttaa.
– Pitää muistaa, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat lähtöisin näistä maista, joista turvapaikanhakijoita nyt Venäjän kautta saapuu.
Maahanmuuttovirastossa ei ole tiedossa, että vastaanottokeskuksiin olisi viime päivinä kohdistunut tavallista enemmän ilkivaltaa.
yle.fi