Venäjän pelko

[adam7]

Niin, ja varattava suurii määrä ajoneuvoja ja kuskeja, joilla tyhjentää n. 1000 varastosuoja räjähteistä ja muusta materiaalista ja miettiä minne hajasijoittaa roina turvallisesti. Jos kamaa ei tarvita, on kaikki siirrettävä takaisin ja huollettava, ei mikään pieni operaatio ja onhan siinä vielä pari muutakin "pikku" hommaa, jotka olisi hoidettava jos valmiutta nostetaan ja jopa käynnistetään liikekannallepano.

Muistutan että "liikekannallepano", eli kaikki perustetaan kerralla ei ole doktriinin mukainen toimi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alueellinen_puolustusjärjestelmä#Valmiuden_kohottaminen

Mutta, totta höpäjät, se mitä sanoin eli "varustaa" on huomattavan paljon laajempi asia kuin vain materiaalin jakaminen paikalle saapuneelle henkilöstölle. Menemättä detaljeihin ja mihinkään ei-julkiseen tietoon, itse kukin voi tietojensa ja ymmärryksensä perusteella laskea reservin pataljoonan varustamisen vaatiman ennakko-ajan, vaikka kaikki järjestelmät on valmiiksi suunniteltu ja harjoiteltu. Vaikka kyseessä ei olisi kovinkaan pitkä aika lisää tämäkin tuota reserviläisjoukon reagointiaikaa.

 

[Tacitus]

Menemättä detaljeihin ja mihinkään ei-julkiseen tietoon, itse kukin voi tietojensa ja ymmärryksensä perusteella laskea reservin pataljoonan varustamisen vaatiman ennakko-ajan, vaikka kaikki järjestelmät on valmiiksi suunniteltu ja harjoiteltu. Vaikka kyseessä ei olisi kovinkaan pitkä aika lisää tämäkin tuota reserviläisjoukon reagointiaikaa.

Jos se on joku Karjalan prikaatin II/14 saapumiserästä koostuva joukko, niin 24-36:ssa tunnissa ovat varustettuina väistöalueella ja suojanneet omat asemansa. Sen jälkeen - jos on aikaa - voivat hifistellä torrakoiden kohdistamisen yms kanssa.

 

[baikal]

Jos se on joku Karjalan prikaatin II/14 saapumiserästä koostuva joukko, niin 24-36:ssa tunnissa ovat varustettuina väistöalueella ja suojanneet omat asemansa. Sen jälkeen - jos on aikaa - voivat hifistellä torrakoiden kohdistamisen yms kanssa.

Entäs vaikka kahden viikon kuluttua saapumiserä 1/15?

 

[adam7]

No, tässäkin valmiusasiassa Suomessa tehtiin (onneksi) päätökset jo 90-luvulla, eikä vasta nyt, kun hätä on jo käsissä (niin kuin siellä joidenkin ihailemissa Puolassa ja Baltian maissa). Eikös valmiusprikaatien idea ollutkin juuri siinä, että saadaan säädettyä valmiutta joustavasti ja vaikka kaikki kolme prikaatia täyteen valmiuteen muutamassa päivässä. Jälleen kerran, sanokaapas Suomen (ja Venäjän) lisäksi muu maa Euroopasta, joka saa kolme prikaatia valmiuteen parissa päivässä? Useimpien Euroopan maiden koko sodanajan vahvuus ei ole kolmea prikaatia...

Sen lisäksi meidän maakuntakomppanioilla on varusteet jaettu kotiin, joten ovat todennäköisesti valmiina alle vuorokaudessa puhelinsoitosta.

Ihan julkisten tietojen mukaan valmiusprikaateissa ei ole tarkoitus taistella varusmiesten avuilla, vaan kyllä sinne ressut kutsutaan ja kalusto luovutetaan heille. se että kalustoa on valmiina, eikä jouduta "jostain" haalimaan, lyhentää luonnollisesti reagointiaikaa. Mainitsemiisi päiviin en ota kantaa koska en tiedä todellista aikaa ja vaikka tietäsin, en sitä voisi kertoa

Puolassa on nykyään ammattiarmeija, ja siellä on menossa suuri varustautuminen jossa vaihdetaan neukkuperäinen kalusto länsimaiseen. En ollenkaan epäile että siellä saadaan nopeasti prikaateja liikkeelle.

Liettuassa ja Latviassa ollaan heikoilla, mutta heräämässä.

Viron työtä rajallisilla resursseilla en lähtisi irvimään.

Alla taisteleva jv-, mekanisoitu- tai panssarikomponentti, ei huolto- viesti-, tai muita tukijoukkoja ja olen laskenut ainoastaan prikaatit, en erillisiä pataljoonia:

Italiassa ollaan keskellä reformia, mutta sen päättyessä Italian maavoimilla on 9 prikaatia ammattisotilaita
Saksalla on 3 divisioonaa á 3 prikaatia ja 2 maahanlaskuprikaatia sekä pataljoonia yhteisissä joukoissa Ranskan ja erikseen Alankomaien kanssa
Briteillä on kymmenisen prikaatia ammattisotilaita
Espanjalla on 9 prikaatia ammattisotilaita
Puolalla on 13 prikaatia (3 divisioonaa+prikaateja) ammattisotilaita
Ranskalla on 9 prikaatia, + yhteinen prikaati Saksan kanssa sekä Legioon, joka vastaa reilua prikaatia, kaikki ammattisotilaita.

(määrät on otettu wikipedian artikkeleista. jollei englannikielisessä artikkelissa ollut tarvittavia tietoja menin ensin kyseisen maan oman kielen wikipediaan ja käytin kääntäjää ja osin esim. Puolan osalta divisioonakohtaisille wikisivuille. wikipedia ei aina ole oikeassa, mutta yleensä tämän tason tiedot ovat kohtuullisen oikeita)

Kuten aiemmin todettu, ammattisotilaiden saaminen taisteluvalmiiksi on eria asia kuin reserviläisjoukkojen saaminen taisteluvalmiiksi, joten en nyt taisteluvalmiuden osalta lähtisi elvistelemään.

Edelleen, omassa organisaatiossamme eivät operatiiviset joukot ole ainoita ensin perustettavia yksiköitä. Tarkemmin
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=fd6484804d2b52cc87f8fffc14f02601
josta myös tämä kuva

 

[koponen]

Muutamassa tunnissa Suomessa on on useita tuhansia sotilaskoulutettuja, aseistettuja ammattisotilaita ja muita turvallisuusammattilaisia toimimassa, niiden lisäksi jotka ovat joka hetki töissä. Tämä ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, kun katsoo palkkatyötä asian parissa tekeviä. Toki, joukkoja syntyy rajallinen määrä, mutta valvonta- ja rajoittamiskapasiteettia paljonkin. Vuorokaudessa on rajusti enemmän väkeä "sotatöissä", jos maakuntajoukoissa ja muissa hiljaisemmin korkeassa valmiudessa pidetyissä eri puolustushaarojen yksiköissä on tehty mitään oikein. Ja onhan sitä. Ja tunnetusti lentely- ja purjehduspuolella on isompikin osa koko kapasiteetista lyhyessä lähdössä.

Olen toki samaa mieltä kuin adam7 et al siitä, että (maavoimien) reserviläisiä voisi avainhenkilöiden / runkojen osalta kouluttaa paljon, paljon laajemmin ja tiheämmin kuin nykyään. Voisi = pitäisi.

 

[Taitolaji]

Ruotsin puolustusvoimien piirissä "Venäjän huoli" on konkreettista. Venäjä soveltaa enenemässä määrin hybridisodankäynnin menetelmiä, joissa liikkutaan harmaalla alueella (esimerkkinä Ukraina ja Georgia). Ruotsissa tähän ei ole valmistauduttu, mutta onko Suomessa? En tällä kysymyksellä nyt tarkoita niitä innokkaiden reserviläisten märkiä unia, jotka nähdään juuri ennen heräämistä todellisuuteen, vaan kokonaismaanpuolustuksemme todellisia valmiuksia.

SvD 12.1.2014
ÖB: Rysk krigsföring rör sig i gråzoner
ÖB varnar för den ryska hybridkrigföringen och ser en ökad underrättelseinhämtning mot Sverige. Samtidigt menar försvarsminister Peter Hultqvist (S) att det svenska försvarets operativa förmåga snarast måste öka.

ÖB Sverker Göranson.

FOTO: TT

12 januari 2015 kl 14:54, uppdaterad: 12 januari 2015 kl 15:10

- Under de kommande åren måste den viktigaste prioriteringen vara att höja den operativa förmågan i förbanden, säger Peter Hultqvist.

Som en förlängning av det framträder också en bild som visar att försvarsminister Peter Hultqvist menar att basplattan - det elementära som exempelvis övning och personalförsörjning - måste prioriteras i Försvarsmakten. Detta till förmån för dyra och komplex materielsystem som ligger långt bort i tiden. Det är också en uppfattning som verkar finnas inom Försvarsmakten.

Enligt ÖB Sverker Göranson är det just personalförsörjning, övningsverksamhet och personlig utrustning som måste förstärkas inom en snar framtid. Konkret kan det innebära att anskaffning av ubåtar och fler Gripen-plan kan skjutas framåt i tiden.


Bakgrunden till detta ställningstagande går delvis att finna i att man nu uppfattar Ryssland som ett allt större och mer akut hot mot säkerheten i Östersjöområdet.

- Främmande makts underrättelseverksamhet mot vårt land har intensifierats, säger Sverker Göranson.

Och just oron för så kallad hybridkrigföring - då krig förs med både civila och militära resurser - vilket Ryssland gjort i Ukraina, är central.

- Hybridkrigföring sätts i system av Ryssland. De rör sig i gråzoner i sin krigföring, säger Sverker Göranson.

- Vi måste vara överens om att hybridkrigföring är ett samlingsbegrepp av både militära och civila delar och då är det svårt att sortera. Vi måste applicera det i vår försvarsplanering. De resurser som vi har, inklusive polisen, måste samarbeta. För hur lätt är det i början att veta att man är utsatt för ett väpnat angrepp?, säger Sverker Göranson.

Möjligen kan man också se att den svenska underrättelsetjänsten nu kommer att intensifiera sitt arbete österut.

- Vi måste anstränga oss ännu mer att förstå och förutse det ryska tänkandet, säger Sverker Göranson.