Venäjän propagandakoneiston päivittäiset ylilyönnit ja riman alitukset

tulikomento kirjoitti:
Mikä yllätys.

yle.fi

Suomi syyllistyi kansanmurhaan jatkosodassa, päätti Karjalan korkein oikeus Venäjällä

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Just tossa luin yhen kirjan asiasta ja laitoin kommentiakin viikko pari sitte iltapaskeelle, kun asia esiin nousi.... Lopputulema kirjassa oli, että suomalaiset katsoivat onnistuneensa hyvin valloitettujen alueiden väestön kohdalla... Kuolleisuus oli alueilla pienempi kuin Neuvostoliitossa rauhan aikana.... että tämmönen kansanmurha.....
 
tulikomento kirjoitti:
Mikä yllätys.

yle.fi

Suomi syyllistyi kansanmurhaan jatkosodassa, päätti Karjalan korkein oikeus Venäjällä

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomi voisi tästä kyllä laittaa nootin, että II maailmansodan loppuselvittelyistä sovittiin tuomioiden osalta Pariisin rauhansopimuksessa ja siihen liittyneissä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, että tarkoittaako tämä sitä, että Venäjä haluaa mitätöidä sen ja palata vuoden 1940 Moskovan rauhansopimuksen mukaiseen tilaan rajoineen.
 
J0h1F kirjoitti:
Suomi voisi tästä kyllä laittaa nootin, että II maailmansodan loppuselvittelyistä sovittiin tuomioiden osalta Pariisin rauhansopimuksessa ja siihen liittyneissä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, että tarkoittaako tämä sitä, että Venäjä haluaa mitätöidä sen ja palata vuoden 1940 Moskovan rauhansopimuksen mukaiseen tilaan rajoineen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomi ei noottia laita, kuten ei laittanut muistomerkkien tuhoamisestakaan.

Kai se on ajatus, että venäjän kanssa ei keskustella mistään.
 
FSB julkisti tietija joiden mukaan Natsi-Saksa oli aikeissa pudottaa ydinpommin Venäjälle kesällä 1945! FSB:n tietojen mukaan Saksa oli puolitoista vuotta edellä brittejä ja USA:ta atomipommin kehittämisessä.

Todellisuudessa Saksa oli vasta tutkimusasteella atomipommin kehityksessä eikä lähelläkään teollista isotooppien erottelua tai plutoniumin valmistamista,.

The FSB has declassified the Third Reich's plans for a nuclear strike on the USSR in the summer of 1945​

MOSCOW, August 7. /TASS/. Nazi Germany planned to use an atomic bomb against the USSR as early as the summer of 1945. This is evidenced by declassified materials from interrogations of one of the closest associates of the Third Reich Propaganda Minister Joseph Goebbels, Gruppenführer Werner Wächter, who was captured and published by the Russian FSB.

As it turned out during interrogations, simultaneously with the position of Chief of Staff of the Main Directorate of Propaganda of the NSDAP, Wächter headed the General Review of Armament and Construction in the Propaganda Ministry and closely communicated with specialists in the field of secret weapons of the German Ministry of Armaments. The significance of his testimony was so high that on October 10, 1945, Wächter's interrogation about the presence of an atomic bomb in Germany and the latest V-2 rockets was personally conducted by the Deputy People's Commissar of Internal Affairs of the USSR, Colonel General Ivan Serov.

According to Wächter, he learned about Germany preparing to use an atomic bomb in a private conversation in 1943 from engineer Dominique. "He told me that German scientists had succeeded in splitting the atomic nucleus and that specialist engineers were developing methods and techniques for the practical use of nuclear energy as a means of waging war," Wächter said. According to him, the British and Americans were conducting similar work, but Germany was allegedly ahead of them in this by a year and a half.

Change the course of the war

As early as 1945, the German Ministry of Armaments was conducting practical work on the preparation and use of the atomic bomb. According to Wächter's testimony, as reported to him by the editor of the secret government bulletin Hans Hertel, who traveled to the city of Celle in February 1945, the head of the special-purpose air force school, Colonel Hermann Hajo, told Hertel that the school was armed with aircraft of the latest design, "which had a large radius of action and would be armed with an atomic bomb." "The new aircraft were intended for bombing industrial centers of the Soviet Union located in the Urals and Central Asia with atomic bombs," Wächter reported. At the airfield in Celle, there were both the new bombers themselves and fighters to protect them during the flight. At the same time, according to Hertel, the new bombers were also concentrated at other airfields.

"Based on my conversations with Dominik and Hertel, I have come to the conclusion that the German Ministry of Armaments was preparing to use atomic bombs in 1945. I can also judge this from other facts that were known to me as a senior official in the German Ministry of Propaganda," said Wächter. He said he did not have precise information about when atomic bombs might have been used against the Soviet Union, but certain signs, he said, "give me reason to assume that the atomic bomb might have been used in the war against the Soviet Union in the summer of 1945."

Thus, according to him, in one of the conversations with him, the State Secretary of the Ministry of Propaganda, Dr. Naumann, "speaking about the military and political situation of Germany at the last stage of the war, stated that everything should soon change for the better, and referred to the words of Hitler, who in a narrow circle of trusted people said: "May God forgive me for the last 14 days of the war." In addition, according to Wächter, at the beginning of 1945, one of the leaders of German industry and, in fact, Deputy Minister of Armaments, Karl-Otto Saur, secretly informed him that "intensified work is being carried out to manufacture the latest weapons, which will soon be used at the front." And an employee of the German Scientific Research Council, Professor Schumann, in the spring of 1945 stated that he was working on a secret weapon "that could change the entire course of the war in Germany's favor."

Propaganda Minister Joseph Goebbels also said at a meeting at the ministry in April 1945 that "a new weapon will soon be used that will change the entire course of the war."

Wächter himself suggested that the Third Reich could have used the atomic bomb as early as June 1945 - this month was considered especially favorable for Hitler and in April 1945 Goebbels ordered the preparation of a special horoscope for June for the Fuhrer, which was to be distributed among the population. "I believe that behind this instruction was hidden intensive preparation for the use of a secret weapon, calculated for June 1945," Wächter stated.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://tass.ru/politika/21547623
 
Suomen kannattaisi laittaa Haagiin tjsp ihan vain vittuillakseen tutkintapyyntö ryssien suorittamasta Suomalaisten kansanmurhasta 30-luvulla. Käsittääkseni hyvin suuri prosentti ryssälässä asuvista Suomalaisista ja Suomen sukuisista päätyi Stalinin vainojen seurauksena ojan pohjalle. Suomikin voisi kyllä ottaa mallia ryssälästä ja järjestää jonkin sortin feikkioikeudenkäynti asiasta. Hitto mikä tahansa organisaatio tai löyhä yhteenliittymä voisi pitää näytösoikeudenkäynnin asiasta ja se saisi emäryssälässä otsikot aikaiseksi.

Samantien sitten oikeudenkäynti partisaanien suorittamista siviilien murhista ja tuomiot tekijöille olivat enää elossa tai ei (ryssän elämänlaadun tietäen kuolleet jo 40v sitten). Miksei vaikka myös Helsingin, Kotkan ja muidenkin kaupunkien pommitukset joissa kuoli lähinnä siviilejä. Ei kun hitto mennään kauemmas historiaan ja laitetaan Isoviha ja pikkuvihakin oikeuden käsittelyyn.
 
lälläri kirjoitti:
Ilkivalta | Elias Lönnrotin patsaan töhri karjalaisten aktivistien kollektiivi: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010631494.html

Mitä paskaa tää nyt taas on? Suomi syyllistynyt kulttuuriseen omimiseen jonka syytöksen esittää kasvottomat Suomessa asuvat karjalaispakolaiset. Ryssän haju tuntuu niin että nenästä täytyy pidellä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä on kaksi päämäärää:

Rienata suomalaista kulttuuria ja yrittää lyöda juopaa suomalaisten ja karjalaisten välille.

Enpä usko, että vaikuttaa kumpaankaan.
 
lälläri kirjoitti:
Ilkivalta | Elias Lönnrotin patsaan töhri karjalaisten aktivistien kollektiivi: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010631494.html

Mitä paskaa tää nyt taas on? Suomi syyllistynyt kulttuuriseen omimiseen jonka syytöksen esittää kasvottomat Suomessa asuvat karjalaispakolaiset. Ryssän haju tuntuu niin että nenästä täytyy pidellä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Meidän suku on karjalasta. Paskat tässä mitään kulttuurista omimista on. Antakaas joku tällaisen "karjalaspakolaisen" osoite, ni myö käyähän miehissä vähän haastelemassa.

Ja jos joku haluaa jotain Karjala-jutskaa lainailla, niin tästä saatte ihan luvan. Voin vielä vetästä propuskan ihan paperille, jos tarvitaan.
 
lälläri kirjoitti:
Ilkivalta | Elias Lönnrotin patsaan töhri karjalaisten aktivistien kollektiivi: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010631494.html

Mitä paskaa tää nyt taas on? Suomi syyllistynyt kulttuuriseen omimiseen jonka syytöksen esittää kasvottomat Suomessa asuvat karjalaispakolaiset. Ryssän haju tuntuu niin että nenästä täytyy pidellä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Näinpä. Sitä paitsi silloin vielä Vienassa säilyneet runot olisivat kadonneet historian hämäriin, jos niitä ei olisi kerätty. Näiltä pelleiltä unohtuu täysin kokonaiskuva, ja se, minkä valtion ja tahon syytä ortodoksisten karjalaisten (rajakarjalaisten ja itäkarjalaisten) lähestulkoon täysi kielellinen ja kulttuurillinen häviö on. Suomen puolellehan näitä kulttuurillisesti itä- ja rajakarjalaisia alueita tämän kyseisen tahon sosialistisen regiimin jäljiltä jäi ainoastaan Hietajärven ja Kuivajärven kylät Suomussalmella, ja periaatteessa myös Ilomantsin kirkonkylä, jossa puhuttiin suomea (Pohjois-Karjalan murretta) ja karjalan kieltä sekaisin, tosin Ilomantsin varsinaiset karjalankieliset alueet jäivät rajan taa.

karjala.webp

Vienassahan ei taida olla tätä nykyä enää yhtäkään täysin sujuvaa äidinkielistä puhujaa syntynyt vuosikymmeniin (nuoret puhujat ovat joko venäläistyneet tai suomalaistuneet, kun eivät kuule riittävästi omakielistä puhetta), Aunuksessakin vain erittäin harvalukuinen joukko. On surkeaa historian ivaa, että tätä nykyä ylipäätään käyttötasoisesti karjalan kieltä (siis ortodoksisessa Karjalassa puhuttua kieltä) hallitsevia on enemmän Suomessa kuin Venäjällä, jossa kuitenkin kyseisen kielen kanta-alueen pääosat ovat. Venäjähän tarkoituksella sallii karjalan kielen opetuksen ainoastaan alakoulun myöhemmillä luokilla, ja yläkoulussa on pakko ottaa suomi, jos haluaa itämerensuomalaisia kieliä jatkaa. Samoin 2008 (muistaakseni, joka tapauksessa noilla main) voimaan tullut Venäjän federaation kielilaki pyyhki karjalan kielen virallisen kielen aseman Karjalan tasavallassa, koska kielilaki esti pitämästä muita kieliä kuin kyrillisillä kirjoitettavia federaatiosubjektien virallisina kielinä. Jopa yksityisen päiväkodin avaaminen karjalan kielellä toimivana oli todella vaikean kamppailun takana viranomaisten kanssa.

Mitä noihin Kalevalan runoihin tulee, niin kyseessä ei ole se, että ne olisivat jotenkin täysin poissulkevasti vienalaisia, vaan samoja tarinoitahan oli aiemmin muuallakin Suomessa (ja jopa Virossa), mutta Ruotsin vallan aika ja erityisesti uskonpuhdistus ja sitä seuranneet puhdasoppisuuden vuosisadat hävittivät ne. Agricolahan keräsi samaa runoutta muidenkin suomalaisheimojen alueilta/maakunnista, ja kirjoitti suomalaisista pakanataruista. Harmillisesti vain niistä todennäköisesti tuhoutui suurin osa Turun palossa 1827, kun Turun kuninkaallisen akatemian, hovioikeuden ja piispanistuimen ja Suomen suurherttuakunnan arkistot paloivat, jossa samalla meni melkein koko Suomen keskiajan historia asiakirjoineen ja sitä myöten myös aiemmin olemassa olleet lukuisat viittaukset Ruotsin valtaa edeltäneeseenkin aikaan. Tarinat olivat kuitenkin myyttisen epiikan osalta säilyneet Vienan Karjalan kulttuurillisessa pakastimessa 1800-luvun lopulle saakka, kiitos Venäjän keisarikunnan kyvyttömyyden sekä haluttomuuden kehittää hallintoa ja koululaitosta, minkä vuoksi itäkarjalaiset saivat olla suhteellisen rauhassa, ja venäläinen vaikutus rajoittui lähinnä asepalvelukseen, veronkantoon ja kirkkoon.

Suomen osuus on siis sekä mytologian että karjalan kielen ja itäkarjalaisten itsensä suojelemisessa ollut täysin korvaamaton. Itä-Karjalastahan pakeni n. 40 000 henkeä vallankumousta ja bolsevikkihallinnon kansanmurhatasoiseksi yltyneitä poliittis-etnisiä sortotoimia 1918-1939 Suomeen (karjalaisiahan murhattiin niissä n. 4 kertaa todennäköisemmin kuin venäläisiä, mikä täyttää kansanmurhan tunnusmerkit). Myös rajan takaisissa kieli- ja kulttuuriaktivistipiireissä tämä hyvin tiedetään, ja siellä avoimesti puhutaankin Moskovan toteuttamasta karjalaisten kansanmurhasta, tästähän myös mm. Azovin itäkarjalaisjuurinen komentaja Denis Prokopenko oli aatteensa kehittänyt ja lähtenyt Ukrainan puolelle Moskovaa vastaan sotimaan. Näille 40 000 paenneelle Suomi tarjosi kielellisesti varsin läheisen turvapaikan, joka todella oli tarpeen - isoäitini sisaruksineen ja vanhempineen näiden joukossa.

Toki hyvin moni karjalankielinen joutui luopumaan kielensä päivittäiskäytöstä, jo lähinnä siksikin, että kieltä oli pakko sopeuttaa uuden kotipaikan kanta-asukkaiden ymmärrettävissä olevaksi, eli jonkinlaiseksi itäkarjalais-suomalaiseksi kreoliksi, ja tietysti koulussa hyvä arvosanoja saadakseen ja myöhemmin virkauralla edetäkseen oli osattava suomea moitteetta. Suomella ei olisi ollut millään resursseja tai realistisia mahdollisuuksia turvata täyttä kykyä kielen jatkuvaan, päivittäiseen käyttöön ilman sen osittaista suomalaistamista, koska käytännössä kaikki kanta-alueet jäivät rajan taa 1940 ja niidenkin väestö joutui hajaantumaan suomenkielisille alueille. Periaatteessa karjalan kieltä olisi voitu säilyttää asuttamalla rajakarjalainen ja itäkarjalaistaustainen siirtoväki maantieteellisesti yhtenäiselle täysruotsinkieliselle alueelle, jolloin suomalaisvaikutus olisi minimoitu, mutta siinä olisi ollut muita käytännön ongelmia.

Fortis kirjoitti:
Sana 'antifasistinen' johtaa sylttytehtaalle..
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan, desantin SAFKA:t ja vastaavat tulevat väistämättä mieleen.
 
Viimeksi muokattu:
J0h1F kirjoitti:
Näinpä. Sitä paitsi silloin vielä Vienassa säilyneet runot olisivat kadonneet historian hämäriin, jos niitä ei olisi kerätty. Näiltä pelleiltä unohtuu täysin kokonaiskuva, ja se, minkä valtion ja tahon syytä ortodoksisten karjalaisten (rajakarjalaisten ja itäkarjalaisten) lähestulkoon täysi kielellinen ja kulttuurillinen häviö on. Suomen puolellehan näitä kulttuurillisesti itä- ja rajakarjalaisia alueita tämän kyseisen tahon sosialistisen regiimin jäljiltä jäi ainoastaan Hietajärven ja Kuivajärven kylät Suomussalmella, ja periaatteessa myös Ilomantsin kirkonkylä, jossa puhuttiin suomea (Pohjois-Karjalan murretta) ja karjalan kieltä sekaisin, tosin Ilomantsin varsinaiset karjalankieliset alueet jäivät rajan taa.

Katso liite: 101999

Vienassahan ei taida olla tätä nykyä enää yhtäkään täysin sujuvaa äidinkielistä puhujaa syntynyt vuosikymmeniin (nuoret puhujat ovat joko venäläistyneet tai suomalaistuneet, kun eivät kuule riittävästi omakielistä puhetta), Aunuksessakin vain erittäin harvalukuinen joukko. On surkeaa historian ivaa, että tätä nykyä ylipäätään käyttötasoisesti karjalan kieltä (siis ortodoksisessa Karjalassa puhuttua kieltä) hallitsevia on enemmän Suomessa kuin Venäjällä, jossa kuitenkin kyseisen kielen kanta-alueen pääosat ovat. Venäjähän tarkoituksella sallii karjalan kielen opetuksen ainoastaan alakoulun myöhemmillä luokilla, ja yläkoulussa on pakko ottaa suomi, jos haluaa itämerensuomalaisia kieliä jatkaa. Samoin 2008 (muistaakseni, joka tapauksessa noilla main) voimaan tullut Venäjän federaation kielilaki pyyhki karjalan kielen virallisen kielen aseman Karjalan tasavallassa, koska kielilaki esti pitämästä muita kieliä kuin kyrillisillä kirjoitettavia federaatiosubjektien virallisina kielinä. Jopa yksityisen päiväkodin avaaminen karjalan kielellä toimivana oli todella vaikean kamppailun takana viranomaisten kanssa.

Mitä noihin Kalevalan runoihin tulee, niin kyseessä ei ole se, että ne olisivat jotenkin täysin poissulkevasti vienalaisia, vaan samoja tarinoitahan oli aiemmin muuallakin Suomessa (ja jopa Virossa), mutta Ruotsin vallan aika ja erityisesti uskonpuhdistus ja sitä seuranneet puhdasoppisuuden vuosisadat hävittivät ne. Agricolahan keräsi samaa runoutta muidenkin suomalaisheimojen alueilta/maakunnista, ja kirjoitti suomalaisista pakanataruista. Harmillisesti vain niistä todennäköisesti tuhoutui suurin osa Turun palossa 1827, kun Turun kuninkaallisen akatemian, hovioikeuden ja piispanistuimen ja Suomen suurherttuakunnan arkistot paloivat, jossa samalla meni melkein koko Suomen keskiajan historia asiakirjoineen ja sitä myöten myös aiemmin olemassa olleet lukuisat viittaukset Ruotsin valtaa edeltäneeseenkin aikaan. Tarinat olivat kuitenkin myyttisen epiikan osalta säilyneet Vienan Karjalan kulttuurillisessa pakastimessa 1800-luvun lopulle saakka, kiitos Venäjän keisarikunnan kyvyttömyyden sekä haluttomuuden kehittää hallintoa ja koululaitosta, minkä vuoksi itäkarjalaiset saivat olla suhteellisen rauhassa, ja venäläinen vaikutus rajoittui lähinnä asepalvelukseen, veronkantoon ja kirkkoon.

Suomen osuus on siis sekä mytologian että karjalan kielen ja itäkarjalaisten itsensä suojelemisessa ollut täysin korvaamaton. Itä-Karjalastahan pakeni n. 40 000 henkeä vallankumousta ja bolsevikkihallinnon kansanmurhatasoiseksi yltyneitä poliittis-etnisiä sortotoimia 1918-1939 Suomeen (karjalaisiahan murhattiin niissä n. 4 kertaa todennäköisemmin kuin venäläisiä, mikä täyttää kansanmurhan tunnusmerkit). Myös rajan takaisissa kieli- ja kulttuuriaktivistipiireissä tämä hyvin tiedetään, ja siellä avoimesti puhutaankin Moskovan toteuttamasta karjalaisten kansanmurhasta, tästähän myös mm. Azovin itäkarjalaisjuurinen komentaja Denis Prokopenko oli aatteensa kehittänyt ja lähtenyt Ukrainan puolelle Moskovaa vastaan sotimaan. Näille 40 000 paenneelle Suomi tarjosi kielellisesti varsin läheisen turvapaikan, joka todella oli tarpeen - isoäitini sisaruksineen ja vanhempineen näiden joukossa.

Toki hyvin moni karjalankielinen joutui luopumaan kielensä päivittäiskäytöstä, jo lähinnä siksikin, että kieltä oli pakko sopeuttaa uuden kotipaikan kanta-asukkaiden ymmärrettävissä olevaksi, eli jonkinlaiseksi itäkarjalais-suomalaiseksi kreoliksi, ja tietysti koulussa hyvä arvosanoja saadakseen ja myöhemmin virkauralla edetäkseen oli osattava suomea moitteetta. Suomella ei olisi ollut millään resursseja tai realistisia mahdollisuuksia turvata täyttä kykyä kielen jatkuvaan, päivittäiseen käyttöön ilman sen osittaista suomalaistamista, koska käytännössä kaikki kanta-alueet jäivät rajan taa 1940 ja niidenkin väestö joutui hajaantumaan suomenkielisille alueille. Periaatteessa karjalan kieltä olisi voitu säilyttää asuttamalla rajakarjalainen ja itäkarjalaistaustainen siirtoväki maantieteellisesti yhtenäiselle täysruotsinkieliselle alueelle, jolloin suomalaisvaikutus olisi minimoitu, mutta siinä olisi ollut muita käytännön ongelmia.


Aivan, desantin SAFKA:t ja vastaavat tulevat väistämättä mieleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yleisesti voisi todeta, että kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Karjalan osalta voisi sanoa, että he pärjäisivät pääosin mainiosti standardisuomen kieliopilla. Paljon jos karsisi suoraan venäjästä lainattuja sanoja niin jo alkaisi kuulostaa lähinnä murteelta. Ei Turun murrekkaan aukene puhuttana kovin hyvin kaikille saatikka jos sille tehtäisiin oma kielioppi.
 
Ylli kirjoitti:
Yleisesti voisi todeta, että kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Karjalan osalta voisi sanoa, että he pärjäisivät pääosin mainiosti standardisuomen kieliopilla. Paljon jos karsisi suoraan venäjästä lainattuja sanoja niin jo alkaisi kuulostaa lähinnä murteelta. Ei Turun murrekkaan aukene puhuttana kovin hyvin kaikille saatikka jos sille tehtäisiin oma kielioppi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomestahan voitaisiin lähettää Ruotsiin joku delegaatio resuamaan, kun ovat omineet meänkielen meiltä :rolleyes: Tai sen verran ketjun aiheeseen, että ryssähän tuohonkin on syypää, kun veti rajan väärään paikkaan. Olis vaan höökiny pidemmälle samoin tein.

Mitäs sanotte, jos hakisimma silthäkin suunnaltha omamma pois. Saataisko Kiiruna mahtumaan tuohon mukaan?

1723782787030.webp

No oikeasti, se mitä olen kuullut niin se on vaan murre jos mikä, eikä oikea kieli.
 
Se on viime kädessä vaan politiikkaa, että mikä tarkalleen määritellään kieleksi ja mikä murteeksi. Esimerkiksi monissa suomenruotsalaisissa murteissa on todella isoja kieliopillisiakin eroja verrattuna ruotsin kirjakieleen tai toisiin murteisiin, mutta murteiksi niitä kutsutaan, koska ei ole tarkoituksenmukaista että olisi esimerkiksi "närpiön kieli" tai "kokkolan kieli".

Sama tietysti pätee karjalan kieleen jonka puhujat perinteisesti rekisteröitiin Suomessa suomenkielisiksi, koska haluttiin vahvistaa Suomen valtion otetta Raja-Karjalasta. Ja vastaavasti Ruotsin valtio on halunnut vahvistaa otettaan Tornionjokilaakson läntisestä puoliskosta ja siksi on nimennyt Tornionjokilaakson murteen meänkieleksi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top