Yle maailmalla: Moskova 14.6.2016 klo 11:33
Venäläistutkijat hahmottelivat uutta ulkopoliitiikkaa: "EU:n merkitys Venäjälle vähenee"
Kahden tutkijan julkaisema strategia Venäjän ulkopolitiikan tulevaisuudelle on saanut Venäjällä paljon näkyvyyttä. Sillä on vaikutusta myös valtion tuleviin toimiin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ja Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso poseerasivat kuvaajille EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen lehdistötilaisuudessa Brysselissä tammikuussa 2014. EU:n johto oli typistänyt kokouksen keston kahdesta päivästä pariin tuntiin vastalauseena Venäjän politiikalle. Kuva: Olivier Hoslet / EPA
Tutustu Yle Uutisten kehitysversioon. Kokeile ja anna palautetta!
Siirry palveluun
Venäjän ulkopolitiikan suunnasta vuoteen 2020
Tutkijoiden Fjodor Lukjanovin ja Sergei Karaganovin näkemyksiä Venäjän menneestä ja tulevasta ulkopolitiikasta:
- Venäjän on palattava ensiluokkaiseksi suurvallaksi talouden kehittämisen kautta.
- Hyviä naapuruussuhteita Eurooppaan on rakennettava uudelleen.
- Ei saa hyväksyä sellaista vastakkainasettelua Euroopan kanssa, johon transatlanttiset voimat työntävät meitä.
- Venäjän rooli kansainvälisessä politiikassa voisi olla sotilaallisen voiman lisäksi pätevässä diplomatiassa.
- Venäjän on ylläpidettävä sotilaallista valmiuttaan, etenkin ydinaseissa.
- Ei ole realistista eikä rakentavaa käyttää asevoimia Venäjän ulkopuolella asuvien venäläisten suojelemiseksi.
- Venäjän ei pidä keskittyä ulkopolitiikassaan entisiin Neuvostoliiton osiin, vaan tehdä itsenäistyneisiin maihin sivistynyt ero.
Euroopan unionin ja Venäjän suhde on esimerkki kovasta yrityksestä, joka päättyi traagiseen epäonnistumiseen, sanoo tunnettu venäläinen politiikan tutkija Fjodor Lukjanov.
Hän on yhdessä tutkija Sergei Karaganovin kanssa julkaissut
strategian Venäjän ulkopolitiikalle 2020-luvulle.
Strategian julkaisivat yhdessä
Ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan neuvosto ja
Russia in Global Affairs -niminen aikakausilehti.
Nämä tutkijat ja julkaisukanavat eivät ole mitään pikkutekijöitä, vaan kuuluvat niihin ääniin, joita kuunnellaan jopa Kremlissä.
Strategiasta julkaistiinkin heti sen ilmestyttyä
iso artikkeli hallituksen sanomalehdessä Rossijskaja Gazetassa.
Länsi tutkijoiden kritiikin kohteena
Strategiatyön taustalla on lännen ja Venäjän suhteiden kurja tila.
Tutkijat löytävät paljon huomautettavaa länsimaiden virheistä ja niiden katastrofaalisista seurauksista koko maailmalle. Venäjä nähdään yleisesti ottaen syyttömänä vaikeuksiin, paitsi niihin ongelmiin, jotka johtuvat sisäpoliittisista epäonnistumisista.
– Venäjän virheet ovat osuneet omaan nilkkaan, kun taas lännen virheistä on ollut seurauksia koko maailmalle, sanoo Fjodor Lukjanov Ylen haastattelussa.
Fjodor Lukjanov. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Lännen keskeisenä virheenä tutkijat pitävät "demokratia-messianismia". Sillä he tarkoittavat lännen halua edistää demokratiaa muissa maissa. Lukjanov mainitsee esimerkkeinä Serbian pommittamisen sekä Irakin ja Libyan vallanvaihtoon puuttumisen. Hän mainitsee myös lännen tuen niin sanotuille värivallankumouksille Georgiassa ja Ukrainassa.
Ylen tavoittama Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg pitää kritiikkiä tekopyhänä.
– Venäjä on puuttunut paljon räikeämmin muiden maiden tilanteisiin naapuripolitiikallaan, muun muassa kaasuhanoja sulkemalla ja suoralla painostuksella, Forsberg sanoo.
Kauppasuhteet ovat tärkeimmät
Tulevaisuutta venäläistutkijat hahmottavat niin sanotuissa teeseissään ensisijaisesti kauppasuhteiden kautta. Armeijakin toki mainitaan: tutkijat neuvovat Venäjää ylläpitämään vahvoja ja joustavasti toimintakykyisiä asevoimia.
Tutkijat viittaavat monta kertaa Venäjän taidokkaaseen ja rakentavaan diplomatiaan. Kokonaiskuvaksi jää, että he pitävät Venäjän kansainvälistä vaikutusvaltaa hyvin suurena.
Fjodor Lukjanov tosin toteaa, että Venäjä on heikoilla taloudessa, joka hänen mielestään on tärkein vaikutusvallan määrittäjä.
– Samalla on kuitenkin sanottava, että maailmassa on vain vähän maita, jotka voivat suvereenisti päättää asioistaan ja vaikuttaa siten kansainväliseen kehitykseen, Lukjanov sanoo.
Sellaisia maita ovat hänen mielestään Venäjä, Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Suvereniteetti on Lukjanovin määritelmän mukaan sitä, että maa voi tehdä sen, mitä katsoo tarpeelliseksi ja omaa siihen tarvittavat resurssit.
EU on tutkijan mukaan aivan erilaisessa tilanteessa, koska Euroopan maat ovat tietoisesti luopuneet suvereniteetistaan.
Tampereen yliopiston professori Tuomas Forsberg kommentoi Venäjän uskovan vain omaan maailmankuvaansa. Siksi maa ei usko, että muuallakaan voisi saada aikaan uudenlaista toimivaa mallia, esimerkiksi EU:n yhteistyön kaltaista, Forsberg sanoo.
"EU:n rooli on hiipumassa"
Venäläistutkijoiden mielestä Euroopan unioni on ohittanut huippukautensa, joka osui vuosituhannen vaihteeseen.
– Ajatus Euroopan unionista suurena eteenpäin vievänä voimana on ohi, Fjodor Lukjanov arvioi.
Hän katsoo 15–20 vuotta eteenpäin ja näkee Euroopan roolin kutistuvan.
– Onkohan Eurooppa silloin suljettu saareke, joka pelolla katselee, mitä sen ympärillä tapahtuu, Lukjanov kysyy.
EU:n ja Venäjän suhteissa Lukjanov näkee lientymistä, mutta nopeaan lähestymiseen hän ei usko.
– Vaikka pakotteet poistettaisiinkin, käsitys Venäjästä vaarallisena, epäluotettavana ja epäilyttävänä säilyy, Lukjanov sanoo.
Suhteiden kiristymisen syistä eli Krimin valtauksesta ja Ukrainan kriisin muuttumisesta sodaksi tutkijat Karaganov ja Lukjanov eivät puhu mitään. Sen sijaan he kirjoittavat muuttuneesta kokonaistilanteesta ja siitä seuraavista tulevaisuusnäkymistä.
Professori Tuomas Forsbergin mielestä tällainen ajatusmalli ei voi toimia: suhteiden kehittymistä ei voi miettiä, jos kriisin syitä ei mainita.
Forsberg muistuttaa, että EU:n ja Venäjän suhteet voivat myös huonontua entisestään, vaikka kumpikin osapuoli haluaa parempia suhteita.
– Nyt ollaan niin eri mieltä siitä, kumman ehdoilla paraneminen tapahtuisi, Forsberg toteaa.
Katse länteen vai itään?
EU on Venäjälle tärkeä kumppani. Ennen suhteiden kiristymistä jopa 51 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta suuntautui EU-alueelle. Kumppanuus on tärkeä myös kulttuurihistoriallisista syistä.
– Venäjä on eurooppalaisen kulttuurin ja perinteen maa, eikä meistä tule koskaan esimerkiksi kiinalaisia, tutkija Fjodor Lukjanov toteaa.
Lukjanov tosin kuuluu itse niihin, jotka pitävät Venäjälle hyvänä ratkaisuna kääntää katseet itään. Hän uskoo isoon, euraasialaiseen talousliittoon, johon kuuluisivat Venäjän ja Kiinan lisäksi Keski-Aasian maat, Iran, Intia ja Etelä-Korea.
Venäjällä puhutaan paljon yhteistyömahdollisuuksista Kiinan kanssa. Professori Tuomas Forsberg huomauttaa kuitenkin, että EU on siinä suhteessa Venäjää pitemmällä.
– Talousluvuista näkee, että käännöksen itään ja Kiinaan on tehnyt Euroopan unioni paljon laajemmin kuin Venäjä.
Venäjällä hellitään myös laajasti ajatusmallia maantieteellisestä Euraasiasta talousliittoumana. Siitä puhutaan usein liittona, joka ulottuisi Lissabonista Vladivostokiin.
Tästä mallista muistutti myös presidentti Vladimir Putin ennen valtiovierailuaan Kreikassa toukokuussa. Tutkijat kirjoittavat vieläkin laajemmasta yhteistyömallista: Lissabonista Singaporeen.
Sellainen ei kuitenkaan voi toteutua niin kauan kuin EU:n ja Venäjän suhteet ovat jäähyllä. Toisaalta myös EU:n ja Yhdysvaltain neuvottelema vapaakauppasopimus TTIP synnyttäisi uuden kaupparajan EU:n ja Venäjän rajalle.
