Venäjän talous

Mua kyllä kummeksuttaa eräs asia......?
Kun eilen juttelin erään pankkialalla olevan tuttuni kanssa, hän sanoi, että heidän näkökulmasta katsottuna mitään dramaattista ei olisi havaittavissa Venäjän rahavaroissa tai maksuvalmiudessa ja jotenkin ymmärsin, että jos olisi luottoa hakeva yritys, niin mitään negatiivista sanottavaa ei tällä hetkellä olisi.
Jotenkin siis nämä erilaiset mediassa olevat uutisleikkeet täällä saavat aikaan kuvan, että valtio syöksyy upoksiin juurikin kuten ne kuvat osoittavat. En oikein olisi halukas uskomaan, että tuttavani on täysin pihalla tilanteesta.
Kun noihin median tietoihinkaan ei oikeen enää täysin ole uskominen, niin onko kenellään muulla pankkialan asiantuntija-tuttua jolta ehkä kuulisimme jotain tähän aiheeseen liittyvää?

( Yllä oleva on siis kirjoitettu siitä miltä valtio vaikuttaa, ei siitä millaiset olot sillä kansalaisreppanalla on joka otti dollaripohjaisen asuntolainan ja nyt on vaikeuksissa. )

Talousuutisissa mielestäni pätee se, että tiedon, jolla ei juuri mitään tee, saa ilmaiseksi. Itseäni kiinnostaa eniten taloudellinen toimeliaisuus. Alkaako Venäjä tehdä kunnolla kauppoja Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan. Uutisvirrasta olen poiminut: Avtovaz lisää tuotantoa, Kerzhin salmen yli aletaan siltaa?, tulee luotijuna Pekingiin, laajarunkoinen matkustajakone Kiina-Venäjä yhteistyönä.On se ja sama mitä luvut ja indeksit näyttävät, jos noita oikeasti aletaan toteuttamaan. SIM kortti business lähti nyt Gemaltolta alta ainakin Kiinan ja Venäjän osalta, mutta ehkä siihenkin sitten saa printtirahaa korvaukseksi.
 
Mua kyllä kummeksuttaa eräs asia......?
Kun eilen juttelin erään pankkialalla olevan tuttuni kanssa, hän sanoi, että heidän näkökulmasta katsottuna mitään dramaattista ei olisi havaittavissa Venäjän rahavaroissa tai maksuvalmiudessa ja jotenkin ymmärsin, että jos olisi luottoa hakeva yritys, niin mitään negatiivista sanottavaa ei tällä hetkellä olisi.
Jotenkin siis nämä erilaiset mediassa olevat uutisleikkeet täällä saavat aikaan kuvan, että valtio syöksyy upoksiin juurikin kuten ne kuvat osoittavat. En oikein olisi halukas uskomaan, että tuttavani on täysin pihalla tilanteesta.
Kun noihin median tietoihinkaan ei oikeen enää täysin ole uskominen, niin onko kenellään muulla pankkialan asiantuntija-tuttua jolta ehkä kuulisimme jotain tähän aiheeseen liittyvää?

( Yllä oleva on siis kirjoitettu siitä miltä valtio vaikuttaa, ei siitä millaiset olot sillä kansalaisreppanalla on joka otti dollaripohjaisen asuntolainan ja nyt on vaikeuksissa. )

Öljyn ja kaasun hinnat ratkaisevat. Tästä ei ole mitään epäilystä.

Se, mitä olen pohtinut, on että Venäjä tietyllä tapaa näyttää liukuvan pois Euroopan ääreltä, se on hakenut ja hakee kumppaninsa muualta. Se siis samistuu Kiina, Intia, Brasilia, Indonesia, Iran, Turkki, -stan-ketju, jne. kanssa. Tietystä näkökulmasta Venäjä voi katsoa asiaa niin, että se ei tarvitse esim. Eurooppaa samalla tavalla kuin ennen. Sen taloudellisen toiminnan perusta muuttaa paikkaansa. Käykö näin vai onko näin jo käynyt? Kumppaneista sillä ei ole pulaa. Kuten olen varoittanut foorumilaisia: Eurooppa tässä on SE maksumies, kävi miten kävi. Venäjä kyykkää myös. Ja sen kohtalon ratkaisee lopulta öljy ja kaasu plus muut myytävät luonnonvarat.
 
Talousuutisissa mielestäni pätee se, että tiedon, jolla ei juuri mitään tee, saa ilmaiseksi. Itseäni kiinnostaa eniten taloudellinen toimeliaisuus. Alkaako Venäjä tehdä kunnolla kauppoja Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan. Uutisvirrasta olen poiminut: Avtovaz lisää tuotantoa, Kerzhin salmen yli aletaan siltaa?, tulee luotijuna Pekingiin, laajarunkoinen matkustajakone Kiina-Venäjä yhteistyönä.On se ja sama mitä luvut ja indeksit näyttävät, jos noita oikeasti aletaan toteuttamaan. SIM kortti business lähti nyt Gemaltolta alta ainakin Kiinan ja Venäjän osalta, mutta ehkä siihenkin sitten saa printtirahaa korvaukseksi.
Väittäisin noiden olevan niitä höpinöitä joilla ei tee mitään. Mitä ihmettä tuottaa luotijuna Pekingiin?

Olennainen piilee luvuissa.

Esimerkki: kiellettyään ruoan tuonnin EU:sta Venäjän johto kertoi kovaan ääneen maan tuovan ruokaa jatkossa mm. E-Amerikasta ja lisäksi kehittävän kotimaista tuotantoa. Mitä tapahtui oikeasti? Elintarvikkeiden hinnat nousivat 21%.
 
Väittäisin noiden olevan niitä höpinöitä joilla ei tee mitään. Mitä ihmettä tuottaa luotijuna Pekingiin?

Olennainen piilee luvuissa.

Esimerkki: kiellettyään ruoan tuonnin EU:sta Venäjän johto kertoi kovaan ääneen maan tuovan ruokaa jatkossa mm. E-Amerikasta ja lisäksi kehittävän kotimaista tuotantoa. Mitä tapahtui oikeasti? Elintarvikkeiden hinnat nousivat 21%.

Varakkaat kiinalaiset miehet turistit käyvät huorissa lomalla ihailemassa turistinähtävyyksiä ja mikäs sen mukavempaa kuin matkustaa luotijunassa ja katsella ikkunasta alusmaata nähtävyyksiä matkalla.
 
Talousuutisissa mielestäni pätee se, että tiedon, jolla ei juuri mitään tee, saa ilmaiseksi. Itseäni kiinnostaa eniten taloudellinen toimeliaisuus. Alkaako Venäjä tehdä kunnolla kauppoja Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan. Uutisvirrasta olen poiminut: Avtovaz lisää tuotantoa, Kerzhin salmen yli aletaan siltaa?, tulee luotijuna Pekingiin, laajarunkoinen matkustajakone Kiina-Venäjä yhteistyönä.On se ja sama mitä luvut ja indeksit näyttävät, jos noita oikeasti aletaan toteuttamaan. SIM kortti business lähti nyt Gemaltolta alta ainakin Kiinan ja Venäjän osalta, mutta ehkä siihenkin sitten saa printtirahaa korvaukseksi.

Valtiot sekä yritykset toteuttavat taloudellisia toimia, kukin omien resurssiensa antamissa rajoissa..

Jostain ihmeellisestä syystä (johtuuko vielä siitä että kuvitellaan Venäjää vanhaksi Neuvostoliitoksi?) Venäjän kuvitellaan olevan taloudellisena toimijana suurvalta..Sitähän se ei todellakaan ole millään mittarilla laskettuna. Venäjän kansantalous on ollut suurinpiirtein Italian kokoluokkaa. Nyt ollessaan sodan osapuolena ja erityisesti energiantuotannon potentiaalin laskiessa se on putoamalla vielä pienemmäksi. Kenties jopa Hollannin suuruiseksi taloudeksi, mitä kokoluokkaa Venäjä oli vielä 2000-luvun alkuvuosina. Kaikkea ei tietenkään pidä vertailla BKT:n mukaan mutta se antaa potentiaalin suuntaa. Pitää kuitenkin huomioida että Venäjää rasittaa kokoonsa nähden suhteettoman suuret satsaukset asevoimiin. Maan tuotantotalouden surkea jälkeenjääneisyys, investointien vähäisyys. Suuri maa-alue joka johtaa väistämättä kalliiseen ja tehottomaan logistiikkaan jne. Ehkä voisi vielä huomioida Venäjän valtion putoaminen luottoluokituksessaan roskalainaluokkaan ja monien sen yritysten joutuminen käytännössä luottokelvottomiksi jne.

Kannattaa pitää mielessä nämä talouselämän luontaiset rajoitteet...suuret puheet ja valheet eivät riitä. Muun maailman kannalta Venäjän talous saa olla mitä on eikä se tule siitä muuttumaan paremmaksi ainakaan tämän vuosisadan aikana..Mummot kasvattaa edelleenkin peruna- ja kasvimaitaan, kanojaan sekä pihan perällä porsasta. Musikat juovat päivästä toiseen..huonoa pontikkaa ja mitä milloinkin sattuu löytymään. SIinä se venäläinen päivä ja vuosi vierähtää pikkuhiljaa eteenpäin..
 
....se ei tarvitse esim. Eurooppaa samalla tavalla kuin ennen. Sen taloudellisen toiminnan perusta muuttaa paikkaansa.

Niin, ehkä on omaa länsimaisen ajattelun fakkiintuneisuutta, että kauppakumppanit pitäisi löytyä läheltä ja logistiikallakin on merkitystä. Mutta tässähän ei välttämättä olekaan kyse länsimaisen ajattelun mukaisesta toimimisesta.
 
Varakkaat kiinalaiset miehet turistit käyvät huorissa lomalla ihailemassa turistinähtävyyksiä ja mikäs sen mukavempaa kuin matkustaa luotijunassa ja katsella ikkunasta alusmaata nähtävyyksiä matkalla.

Siinä on se rata, ei tarvitse laivata tavaraa. Kiinaa johtavat insinöörit ja ammatti on siellä paljon arvostetumpi kuin länsimaissa. Kiina menee tekniikka edellä. Länsimaita johtavat juristit/ekonomit ja on ainakin tähän asti menty talous/lainsäädäntö edellä. Periaatteellinen ero.

Venäjän ministerit ovat aika lailla-juristi-ekonomi taustaisia, yksi fyysikko löytyy (tiede ja opetus), muutama insinööri.Puolustusministeri Shoigu on muuten väitellyt rakennuspuolen insinööri.

Youtubesta löytyy klippi, 26.9.2014, jossa Putin ilmeisesti keskustelee insinööritieteiden tuomisesta pakolliseksi osaksi Venäjän peruskoulua. Ei tosin ole subeja, joten itse keskustelun sisältö ei avaudu.

Merkel on jännä kiinalaistyylinen poikkeus Euroopassa, fysikaalisen kemian tohtori, vaikea ala.
 
Viimeksi muokattu:
Luotijunasta. Alla pari uutista, ilmeisesti kiinalaiset rakentaa (länsifirmojen tuella) ja venäläiset rakennuttaa. Nykyinen kustannusarvio 242 mrd usd joten toteuma kaikkine sivupuroineen alkanee numerolla 3.

Tämä on kiinalaisten juonia. Tuolla etäisyydellä lentoliikenteen pitäisi kuitenkin olla markkinaehtoisessa henkilöliikenteessä se kilpailukykyisempi vaihtoehto. Venäläisten vientihyödykkeiden kilohinta on sen verran alhainen että luotijunaa ei tarvita niiden kuljettamiseen.

http://uk.businessinsider.com/russia-builds-moscow-to-beijing-high-speed-train-2014-12?r=US
http://www.globalresearch.ca/china-...-beijing-railway-estimated-at-242-bln/5426404
 
Venäjän kaukoitä on jo taloudellisesti kiinalaisten hallinnassa. Olikohan 90% alueen yrityksistä kiinalaisomistuksessa.

Yksi paniikkireaktio:

http://thediplomat.com/2015/01/china-eyes-land-giveaway-program-in-russias-far-east/

Russia’s Federal Migration Service is especially wary of an influx of Chinese migrants across the Russia-China border. It has warned that Chinese could become the largest ethnic group in Russia’s Far East by the 2020s or 2030s; last summer a border official said that 1.5 million Chinese illegally entered Russia’s Far East from January 2013 to June 2014. In part, then, the new “homestead act” may be designed to prevent Chinese dominance in the region, as Moscow hopes to encourage new migration into the area by Russian citizens.

Pikkaisen ikävää Venäjän suurvaltajutuille, jos Kiina kuittaa koko Siperian itselleen....
 
Eilen oli telkkarissa ohjelma siitä, miten venäläisyrityksiä ja - omistuksia vallataan. Mainiota meininkiä. Kleptokratia ei taida riittää enää kuvaamaan sikäläistä menoa.

Tuli vaan mieleen sekin, että onko Putin orkesterin johtaja vai onko orkesteri jo aikoja sitten valinnut nuotit? Venäjän johtaja, oli hän kuka tahansa, joutuu kyllä tekemisiin sellaisen todellisuuden kanssa, että siitä on oksat pois. Kumpi oli ensin: kleptokraatti Putin vai Venäjän "yritteliäs" osa yhteiskuntaa? Sairas yhteiskunta, hyvin sairas.
Luuletko että Putinin vanhojen judokavereiden omaisuus on heidän omaa, vai ovatko vain bulvaaneja? #retorinenkysymys
 
Venäjän kaukoitä on jo taloudellisesti kiinalaisten hallinnassa. Olikohan 90% alueen yrityksistä kiinalaisomistuksessa.

Yksi paniikkireaktio:

http://thediplomat.com/2015/01/china-eyes-land-giveaway-program-in-russias-far-east/

Russia’s Federal Migration Service is especially wary of an influx of Chinese migrants across the Russia-China border. It has warned that Chinese could become the largest ethnic group in Russia’s Far East by the 2020s or 2030s; last summer a border official said that 1.5 million Chinese illegally entered Russia’s Far East from January 2013 to June 2014. In part, then, the new “homestead act” may be designed to prevent Chinese dominance in the region, as Moscow hopes to encourage new migration into the area by Russian citizens.

Pikkaisen ikävää Venäjän suurvaltajutuille, jos Kiina kuittaa koko Siperian itselleen....

Tai sitten sitä strategiaa. Toivotaan, että väestöt ja omistussuhteet sekoittuvat. Omille nationalisteille pitää esittää tietysti muuta.http://www.chinawhisper.com/6-pictures-of-chinese-farmers-and-russian-wives/
 
Niin, ehkä on omaa länsimaisen ajattelun fakkiintuneisuutta, että kauppakumppanit pitäisi löytyä läheltä ja logistiikallakin on merkitystä. Mutta tässähän ei välttämättä olekaan kyse länsimaisen ajattelun mukaisesta toimimisesta.

Useinhan on muistutettu siitä ettei Venäjää pidä tarkastella länsimaisen logiikan ja ajattelutavan mukaan vaan Venäjä on oma maailmansa jolla on omat intressinsä ja nämä toimet/halut ohjaavat venäläistä päätöksentekoa aivan toisella tapaa.

Tietyssä mielessä tämä on korostunut nykyään käynnissä olevan kriisin aikana, länsimaisittain katsoen Venäjä ei toimi rationaalisesti hankkiessaan vihollisia lännestä (alueelta jonka kanssa yhteistyötätekemällä Venäjä olisi voinut saada huomattavaa taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä - siis meidän logiikkamme mukaan ajateltuna). Lännessä on ajateltu Venäjän uhan olleen menneen talven lumia, kenties siistä syystä johtuen ettei uhkatekijän muodostamista pidetty Venäjänkään kannalta järkevänä tekona - Venäjällä ajattelutapa on heittänyt "häränpyllyä" tässä viimeisen vuosikymmenen aikana. On ryhdytty luomaan uhkakuvia, turhaankin, mutta näin toimien valtakoneisto on epäilemättä nähnyt tilanteen hyödyttävän heitä ja on olemassa oleva "vihollinen" jota syyllistää ja jonka tekoihin vedota huonoina aikoina ja jolla pönkittää omaa valta-asemaa.

Eikä ole laisinkaan uusi asia, että lännestä muodostetaan uhka Venäjälle - länsi on sitä ollut useassa vaiheessa Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa - osin tietty aiheesta, mutta useammin uhkakuvat ovat politisoituneita ja propagandalla väritettyjä ja pystyssä pidettyjä.

vlad.
 
Niin, ehkä on omaa länsimaisen ajattelun fakkiintuneisuutta, että kauppakumppanit pitäisi löytyä läheltä ja logistiikallakin on merkitystä. Mutta tässähän ei välttämättä olekaan kyse länsimaisen ajattelun mukaisesta toimimisesta.

En väitä mitään. Jostain syystä Venäjä on hommannut itsensä kumppanuuteen näiden ym. valtioiden kanssa. Lähtökohta voi olla aidosti se, että katsotaan sen olevan edullinen ratkaisu. Voi ollakin, en tiedä. Ja se on selvä, että nämä kumppanit heittäen pystyvät ostamaan sen, mitä Venäjä voi tuottaa ja toisaalta Venäjä saa ainakin suunnilleen ne hyödykkeet, joita se tarvitsee. Eikös vain.

Tämän lisäksi Venäjällä on tekno-yhteistyötä linjalla Israel-Italia-Ranska plus muuta sen päälle. Ehkä se katsoo saavansa sen, mitä tarvitsee?

Kannattaa huomata mm. se, että Kiina tuottaa maailman kulutushyödykkeistä jo nyt yli puolet. Intia vahvistuu sillä sektorilla koko ajan ja joku Indonesia tuottaa myös kampetta. Se, mitä nämä kumppanit tarvitsevat, on raaka-aineet ja energia. Iran on taas muutoin riippuvainen Venäjästä. Turkki haluaa selvästi teollista yhteistyötä ja raaka-aineita. -stan-ketju taas on pihdeissä muuten vaan.

Meillä eurooppalaisilla jäi vähän huomaamatta maailman talouden ja toimeliaisuuden painopisteen muuttuminen. Euroopasta uhkaa tulla eräänlainen menneen suuruuden ulkomuseo.

Eli Venäjän suuntautuminen kohti aasiaa voi liittyä samaan kuin Usankin vasittu mielenkiinto tuonne päin. Meidän mielestämme Venäjä eristäytyy, mutta se taitaa sittenkin eristäytyä vain meidän näkökulmastamme.

Venäjän tuleva kehitys on täysi mysteeri ainakin minulle, mutta Euroopan osalta uskallan jotain sanoa: jos ei oteta luuta käteen ja ryhdytä toimeen, tulemme vajoamaan ns. hepuksi, joka istuu kantapöydässään ja selostaa kännissä satunnaiselle kuulijalle, miten suuri jätkä sitä on oltukaan.....

Maailma ei ole yksinkertainen, eikä kukaan ole kiinnostunut eurooppalaisesta "erinomaisuudesta" pätkääkään. Paitsi me itse tietysti, mutta se ei pitkän päälle paljon lämmitä.
 
.... mutta Euroopan osalta uskallan jotain sanoa: jos ei oteta luuta käteen ja ryhdytä toimeen, tulemme vajoamaan ns. hepuksi, joka istuu kantapöydässään ja selostaa kännissä satunnaiselle kuulijalle, miten suuri jätkä sitä on oltukaan......

Ho..ho..hoo! olipas nasevasti kuvailtu :) Pysäyttävää.
 
Yle esitti Kiinan taloudesta, BBC:n tavaraa vuodelta 2014.
http://areena.yle.fi/tv/2385868

Muutama poiminta, en ole varma puhuttiinko ohjelmassa 2013 vai 2014 luvuista:
- kiinassa velka per BKT oli 200%, viisi vuotta aiemmin 125%, rahamääräisesti kasvun summa on yhtä suuri kuin USA:n yli 100 vuotta kasvanut liikepankkisektorin koko yhteensä
- investoinnit (keskeisin osin lainarahalla) muodostivat 50% BKT:stä [investointien vähentyessä tulee nopeasti paljon työttömiä]
- koko kiinan asuntokannasta tyhjillään keskimäärin 15%, tyyriimmän pään kämpissä osuus suurempi.

Katsotaan kuinka käy KUN tämä kone pysähtyy. Venäjä saa osansa, sekä pettyneistä kiinalaisista että kiinalaisten lainahanojen kuivumisesta.
 
Useinhan on muistutettu siitä ettei Venäjää pidä tarkastella länsimaisen logiikan ja ajattelutavan mukaan vaan Venäjä on oma maailmansa jolla on omat intressinsä ja nämä toimet/halut ohjaavat venäläistä päätöksentekoa aivan toisella tapaa.

Tietyssä mielessä tämä on korostunut nykyään käynnissä olevan kriisin aikana, länsimaisittain katsoen Venäjä ei toimi rationaalisesti hankkiessaan vihollisia lännestä (alueelta jonka kanssa yhteistyötätekemällä Venäjä olisi voinut saada huomattavaa taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä - siis meidän logiikkamme mukaan ajateltuna). Lännessä on ajateltu Venäjän uhan olleen menneen talven lumia, kenties siistä syystä johtuen ettei uhkatekijän muodostamista pidetty Venäjänkään kannalta järkevänä tekona - Venäjällä ajattelutapa on heittänyt "häränpyllyä" tässä viimeisen vuosikymmenen aikana. On ryhdytty luomaan uhkakuvia, turhaankin, mutta näin toimien valtakoneisto on epäilemättä nähnyt tilanteen hyödyttävän heitä ja on olemassa oleva "vihollinen" jota syyllistää ja jonka tekoihin vedota huonoina aikoina ja jolla pönkittää omaa valta-asemaa.

Eikä ole laisinkaan uusi asia, että lännestä muodostetaan uhka Venäjälle - länsi on sitä ollut useassa vaiheessa Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa - osin tietty aiheesta, mutta useammin uhkakuvat ovat politisoituneita ja propagandalla väritettyjä ja pystyssä pidettyjä.

vlad.
Tämä erilainen logiikka on tärkeä hahmottaa ja sen vuosisataiset juuret ovat todella syvällä. Silloin joku reservin sulaminen ei ole ongelma, siitähän selviää kotimaassa painamalla rahaa, ongelmia syntyy vasta jos löytyy uusia vallantavoittelijoita. Ne taas saavat tukea vasta jos ruokahuolto ei toimi, pikkunälkä ei vielä ole ongelma ja syyn voi hyvin sysätä vaikka pakotteiden niskaan. Vielä siinä ogelmien syntypisteessä ei olla (lähelläkään), mutta viimevuotisen kehityksen jatkuminen samanlaisena tuo tilanteen keväälle 2016 mielessäni jo melko lähelle. Se toki edellyttää öljyn hinnan hyvin alhaista tasoa koko tulevan vuoden (ja siihen en taas usko). Toki Kiinan sakkaus voi sen aiheuttaa. Alla tuore reservitieto:
RUS_Reserves_feb2015.webp
 
En väitä mitään. Jostain syystä Venäjä on hommannut itsensä kumppanuuteen näiden ym. valtioiden kanssa. Lähtökohta voi olla aidosti se, että katsotaan sen olevan edullinen ratkaisu. Voi ollakin, en tiedä. Ja se on selvä, että nämä kumppanit heittäen pystyvät ostamaan sen, mitä Venäjä voi tuottaa ja toisaalta Venäjä saa ainakin suunnilleen ne hyödykkeet, joita se tarvitsee. Eikös vain.

Tämän lisäksi Venäjällä on tekno-yhteistyötä linjalla Israel-Italia-Ranska plus muuta sen päälle. Ehkä se katsoo saavansa sen, mitä tarvitsee?

Kannattaa huomata mm. se, että Kiina tuottaa maailman kulutushyödykkeistä jo nyt yli puolet. Intia vahvistuu sillä sektorilla koko ajan ja joku Indonesia tuottaa myös kampetta. Se, mitä nämä kumppanit tarvitsevat, on raaka-aineet ja energia. Iran on taas muutoin riippuvainen Venäjästä. Turkki haluaa selvästi teollista yhteistyötä ja raaka-aineita. -stan-ketju taas on pihdeissä muuten vaan.

Meillä eurooppalaisilla jäi vähän huomaamatta maailman talouden ja toimeliaisuuden painopisteen muuttuminen. Euroopasta uhkaa tulla eräänlainen menneen suuruuden ulkomuseo.

Eli Venäjän suuntautuminen kohti aasiaa voi liittyä samaan kuin Usankin vasittu mielenkiinto tuonne päin. Meidän mielestämme Venäjä eristäytyy, mutta se taitaa sittenkin eristäytyä vain meidän näkökulmastamme.

Venäjän tuleva kehitys on täysi mysteeri ainakin minulle, mutta Euroopan osalta uskallan jotain sanoa: jos ei oteta luuta käteen ja ryhdytä toimeen, tulemme vajoamaan ns. hepuksi, joka istuu kantapöydässään ja selostaa kännissä satunnaiselle kuulijalle, miten suuri jätkä sitä on oltukaan.....

Maailma ei ole yksinkertainen, eikä kukaan ole kiinnostunut eurooppalaisesta "erinomaisuudesta" pätkääkään. Paitsi me itse tietysti, mutta se ei pitkän päälle paljon lämmitä.

Venäjän käytös on kieltämättä jokseenkin vierasta nyky-Euroopalle, mutta katsoppa sen liikehdintää 1800-luvun lasien läpi. Heräsi hullunkurinen ajatus, jossa Venäjä pelaa taas ns. Suurta peliä, tällä kertaa tosin NATOa vastaan Euroopassa. Maailma on tosiaan murroksessa varsinkin Itä- ja Etelä-Aasian jättien herätessä. Venäjä hakee tiiviimmin yhteyksiä Kiinaan ja Intiaan, sekä lisää vaikutusvaltaansa Idässä mm. Cam Ranhin-lahden laivastotukikohdalla. Eurooppa on siis jäämässä ehkä Venäjältäkin taka-alalle ns. takapihaksi, jossa voi rellestää, mikäli mahdollisuudet siihen löytyvät.

Hallitus on petannut tätä tietä kansan keskuudessa jo pitkään; media lietsoo kansakunnan henkiset voimavarat kohti suurvaltahanketta. Tällä on Putinin klikille moninaiset edut aina gloorian sekä rikkauksien kasvattamisesta kansansuosion ylläpitämiseen ja kansan itsetutkiskelun omatoimiseen rajoittamiseen. Vanha diktaattori todennäköisesti myös toivoo itsensä muistettavan suurmiehenä. Toisaalta riskeinä on joutuminen Kiinan syöttöporsaaksi ja talouden lyhyellä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen, joka voi pilata koko homman. Venäjä siis pelaa pitkän aikavälin geostrategista peliä uudessa moninapaisessa maailmassa, jossa se pyrkii profiloitumaan erityisesti Keski-Aasialaiseksi ja arktiseksi suurvallaksi. Ainoat laajentumissuunnat kun ovat etelä ja pohjoinen. Väliin pitää keksiä ulkoisia vihollisia kansan yhtenäistämiseksi.
 
Silloin joku reservin sulaminen ei ole ongelma, siitähän selviää kotimaassa painamalla rahaa....

En nyt varmasti tiedä mitaä ajoit takaa, mutta setelirahotus ei oikein taida onnistua Venäjältä kun Ruplaa ei juuri taideta noteerata maksuvälineenä kansainvälisessä kaupassa ja Venäjä on hyvin tuontiriippuvainen.
 
Tämä erilainen logiikka on tärkeä hahmottaa ja sen vuosisataiset juuret ovat todella syvällä. Silloin joku reservin sulaminen ei ole ongelma, siitähän selviää kotimaassa painamalla rahaa, ongelmia syntyy vasta jos löytyy uusia vallantavoittelijoita.
Kyllä tuo (valuutta)reservin sulaminen on hyvinkin kriittinen asia, koska neuvostoaikaan verrattuna merkittävästi suurempi osa kulutus- ja investointihyödykkeistä joudutaan ostamaan omassa vallassa olevien ruplien sijaan ulkomaisilla "kovilla" (saa nauraa - eur, usd, jpy) valuutoilla. Lisäksi venäläisillä tahoilla on kohtuullisesti länsivaluutoissa olevaa velkaa, jota ei voi ruplia painamalla maksaa. Länsivaluutassa saatavien vientitulojen jatkuvuus edellyttää länsivaluutassa hankittavien investointihyödykkeiden jatkuvaa virtaa venäjälle.

Kuin sattumalta esimerkiksi elintarvikkeiden tuontikielto toimii venäjän valuuttatasapainon kannalta oikeaan suuntaan.
 
En nyt varmasti tiedä mitaä ajoit takaa, mutta setelirahotus ei oikein taida onnistua Venäjältä kun Ruplaa ei juuri taideta noteerata maksuvälineenä kansainvälisessä kaupassa ja Venäjä on hyvin tuontiriippuvainen.
Ajatuskulku oli lyhyesti seuraava: Sillä painamisella saadaan tasapainotusvaikutus nopeasti, myynti ulos (öljy etc.) dollareissa ja suurin osa maksuista kuitenkin tehdään ruplissa, ei dollareissa (palkat ei nouse tarpeeksi nopeasti, edes kattamaan inflaatiota). Tuontihyödykkeitä ei sitten paljon ostella, kun hinnat karkaa käsistä ja tasapainotus tapahtuu ihan luonnostaan. Kärsijänä kansa.
 
Back
Top