Jaahas. Nyt alkaa Kiinakin olemaan kiinnostunut tekemään Suomessa maakauppoja strategisesti tärkeiden kohteiden läheisyydessä.
Kiina halusi lentotukikohdan Kemijärvelle arktisia tutkimuslentoja varten – Suomen puolustushallinto tyrmäsi hankkeen
Rovajärven ampuma-alueen naapurista olisi tehty tutkimuslentoja Pohjoisnavalle.
Rovajärven ampuma-alueen naapurista olisi tehty tutkimuslentoja Pohjoisnavalle.
yle.fi
Kiinan valtion arktinen tutkimuslaitos halusi ostaa tai vuokrata Kemijärven lentokentän Rovajärven sotaharjoitusalueen naapurista.
Ostamista esitti Kemijärven kaupungille Kiinan tutkimuslaitosten ja sotilasasiantuntijan delegaatio tammikuussa 2018. Asia on pidetty tähän asti piilossa julkisuudesta.
Delegaatioon kuuluivat johtajina Kiinan polaaritutkimuslaitoksen
(Polar Research Institute of China) johtaja
Xia Zhang ja Kiinan Arktisen ja Antarktisen hallinnon
(Chinese Arctic and Antarctic Administration) johtaja
Xu Shije. Seurueeseen kuului myös Kiinan Suomen suurlähetystön sotilasasiamiehen avustaja, majuri
Lie Ji.
Kiinan tutkimuslaitosten tavoite oli saada lentotukikohta Pohjoisnavalle ulottuville arktisen ilmaston ja ympäristön tutkimuslennoille, kertoo Kemijärven kaupunginjohtaja
Atte Rantanen.
– Heidän tarkoituksenaan olisi ollut tehdä arktista tutkimusta napajäätiköllä ja he olisivat tarvinneet tukikohdan tälle toiminnalle Kemijärveltä.
Tänne olisi tullut iso suihkukone, jossa olisi ollut erilaista mittauslaitteistoa ja he olisivat lentäneet Pohjoisnavalle, tehneet mittauksensa ja lentäneet takaisin.
Lentoreitiltä voisi tehdä havaintoja Jäämereltä ja myös Koillisväylästä, joka on Kiinan ja Venäjän kiinnostuksen kohde.
– Koillisväylä on merkittävä asia ja tietysti kaikki supervallat ovat kiinnostuneita minkälaista liikennettä siellä on mahdollista tehdä, pohtii Rantanen.
Armeija tyrmäsi hankkeen alkuunsa
Kemijärven lentokenttä ja lentoalue on Ketolan kylän kupeessa ja aivan Rovajärven ampuma-alueen naapurissa.
Myös puolustusvoimat on käyttänyt silloin tällöin kenttää.
Kaupunki tiedusteli puolustusvoimien kantaa asiaan.
– Armeijalta tuli selkeä näkemys siitä, että tämäntyyppistä toimintaa ei voi siinä harjoittaa. Se on liian lähellä Rovajärveä, sanoo Rantanen.
Rantasen mukaan asia jäi alkutunnustelujen jälkeen sikseen eikä siihen ole palattu.
Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies
Anu Sallinen sanoo, että tieto Kemijärven lentokentän ostoajatuksesta tuli puolustusministeriöön kolme vuotta sitten.
Sallisen mukaan on epätodennäköistä että valtiolliselle toimijalle myytäisiin kiinteistöä strategisesti tärkeän ampuma-alueen vierestä.
Sallisen mukaan esteeksi voisi Suomen omien lakien lisäksi nousta myös viime lokakuussa voimaan tullut EU:n ulkomaalaisia investointeja rajoittava direktiivi.
Myös Venäjä ja sen Kuolan niemimaa sotilastukikohtineen on Kemijärven lähellä.
Itärajalle on matkaa linnuntietä vain satakunta kilometriä.
Kiinan tutkimuslaitoksen lentotukikohta Kemijärvellä kiinnostaisi myös Venäjää.
Venäjän kuten muidenkin naapurimaiden läheisyys olisi otettava puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Anu Sallisen mukaan harkinnassa huomioon.
Tutkija: Kuvastaa Kiinan suurvaltapoliittisia pyrkimyksiä
Lapin yliopiston ja sen Arktisen keskuksen professorit eivät ole aiemmin kuulleet asiasta.
Heidän mielestään tieto Kiinan tutkimuslaitosten halusta saada lentotukikohta Kemijärveltä on mielenkiintoinen ja kertoo Kiinan suurvaltapolitiikasta.
Kiinaan erikoistuneen Lapin yliopiston professori
Matti Nojosen mukaan vastaavista hankkeista on kuultu muualta maailmalta muttei Suomesta.
Nojosen mukaan lentokentän ostoidea kuvastaa Kiinan kiinan suurvaltapoliittisia pyrkimyksiä.
– Tämä oli kyllä vähän yllättävää, että Suomen kohdalla oli tehty näin iso suurvaltapoliittinen liike.
Muualta maailmasta kyllä kuulee, että Kiina on pyrkinyt aktivoitumaan, mutta minulla ei ollut tästä aikaisemmin tietoa.
Tämä oli siinä mielessä yllättävä tieto, toteaa professori Nojonen.
Nojosen mukaan kenttää havitelleet tutkimuslaitokset ovat Kiinan merkittävimpiä arktista alueita tutkivia instituutteja ja myös valtion rahottamina hyvin lähellä poliittista johto.