Vuoto, joka myllersi Eurooppaa: Panaman edeltäjän Luxleaksin tietovuotajien oikeudenkäynti alkaa
Maailman suurimpiin tietovuotoihin kuuluvien Luxemburgin papereiden paljastajien oikeudenkäynti alkaa tänään tiistaina. Kolme ranskalaista, kaksi kirjanpitoyhtiön entistä työntekijää ja yksi toimittaja, saatetaan tuomita materiaalin julkistamisesta vuosiksi vankeuteen.
Panaman paperit ovat materiaalin laajuuden perusteella kaikkien aikojen suurin tietovuoto. Asiakirjojen määrässä mitaten Luxemburgin vuoto oli huomattavasti pienempi.Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Avaa
Syytteessä ovat entiset tilipalveluyhtiön työntekijät Antoine Deltour ja Raphael Halet ja ranskalainen toimittaja Edouard Perrin. Aineistoa on jaettu kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestö
ICIJ:n kautta.
Miksi Luxemburg-vuoto on merkityksellinen?
Näin Luxleaksin merkitystä arvioi Yleisradion tutkiva journalisti, Panaman papereihin perehtynyt Minna Knus-Galán:
– Luxleaks paljasti, miten EU:n perustajajäsen toimi veroparatiisina Euroopan sydämessä. Vuodosta selvisi, miten Luxemburg oli jo vuosia auttanut suuryrityksiä aggressiivisessa verosuunnittelussa tehtailemalla salaisia verosopimuksia. Niiden avulla yrityksiltä jäi maksamatta veroja miljardien eurojen edestä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Paljastusten jälkeen EU-komissio on tutkinut oman alueensa veroparatiisimaiden toimintaa ja muuttanut lainsäädäntöä niin, että EU-maiden täytyy esimerkiksi kertoa avoimesti yritysten kanssa tekemistään verosopimuksista.
Mistä tietovuotajia syytetään?
Syytteet koskevat muun muassa tietokannan varkautta ja salassapitolainsäädännön rikkomista. Antoine Deltouria syytetään aineiston varastamisesta ennen lähtöään sopimuksia laatineesta PwC-yhtiöstä. Oikeuteen joutuu myös ranskalaistoimittaja Perrin. Hän julkaisi ensimmäisenä aineistoa valtion omistamalla France 2 -tv-kanavalla vuonna 2012.
Aineisto nousi kuitenkin suurjulkisuuteen vasta kaksi vuotta myöhemmin. Halet on syytteessä erillisestä, samaan materiaaliin liittyvästä tietovuodosta. Oikeudenkäynnin odotetaan kestävän neljänteen toukokuuta saakka.
Pitääkö viestintuojat ampua?
Deltour on vältellyt Yhdysvaltain vakoilutietoja vuotaneen, Venäjällä piileskelevän Edward Snowdenin kaltaista megajulkisuutta. Hän viettää hiljaiseloa Nancyssa Ranskassa ja käy työssä aluevirkailijana. Deltourin tukikampanjassa on 100 000 nimeä, ja hänen oikeudenkäyntikulunsa maksetaan. Myös ranskalaistoimittaja Perrin on pysytellyt poissa julkisuudesta. Antoine Deltour on kertonut toimineensa yleisen edun nimissä.
Syytettyjen puolustajat korostavat vuotajien lähdesuojaa ja oikeusturvaa. Luxemburg on yksi harvoista Euroopan maista, joissa on vuotajien suojaa koskeva laki, mutta se on rajattu koskemaan korruputiota. Esimerkiksi Antoine Deltouria tämä ei koske, siilä aineisto ei suoranaisesti liity korruptioon.
Luxemburgin papereiden vuotamisesta syytteeseen asetetun Antoine Deltourin oikeudenkäynti alkaa tiistaina. Kuva: Stephane Grangier / Corbis / AOP
– Kaikki verosuunnittelua ja salaisia sopimuksia koskeva aineisto olisi jäänyt piiloon ilman vuotajia sekä ranskalaistoimittaja Perriniä, joka myöhemmin päätti jakaa aineistoin ICIJ-järjestön kanssa, sanoo Ylen tutkiva toimittaja Minna Knus-Galan. Dokumenteissa kävi ilmi myös rahanpesua ja liikesalaisuuksia.
Miksi Jean-Claude Juncker joutui myllytykseen?
Vuodot kastelivat EU-komission puheenjohtajan nahkakengät. Hänen luottamuksestaan äänestettiin ennen puheenjohtajuuden alkua. Juncker toimi ennen komission tehtävää Luxemburgin pääministerinä. Hänen katsotaan olleen muovaamassa Luxemburgin verotuskäytännön perusteita. Juncker joutui käymään rajun puolustuskampanjan. Hän kiisti olevansa "luxemburgilaisen ongelman arkkitehti".
Asiakirjojen julkistamisen seurauksena Saksan, Ranskan ja Italian valtiovarainministerit kirjelmöivät jäsenvaltioiden yhteistyökyvyttömyydestä Euroopan komissiolle. Wolfgang Schäuble, Michel Sapin ja Pier Carlo Padoan luonnehtivat paljastuksia käänteentekeviksi sallivan veropolitiikan muuttamisessa.
Luxemburgin valtiovarainministeri Pierre Gramegna luonnehti aineistoa "Luxemburgin historian pahimmaksi hyökkäykseksi".
Mikä muuttui?
EU:n komissio on yrittänyt lisätä verotuksen läpinäkyvyyttä. Huhtikuun puolivälissä esitellyn ehdotuksen mukaan suurten yritysten tulisi julkistaa verotietojaan. Verovälttelykeskustelua siis käydään edelleen.
Panaman paperit lisäsivät muutospaineita, ja viime hetkellä ehdotukseen lisättiin pykälä, jossa verojärjestelyjä julkistettaisiin myös veroparatiiseista. Aiemmin julkistussäännösten oli tarkoitus koskea vain EU:n jäsenmaita. Lisäys tehtiin, vaikka EU ei ole päässyt sopuun siitä, mitkä paikat ovat veroparatiiseja. Suunnitelma koskee ainoastaan yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa ja joilla on toimintaa unionin jäsenmaissa