Etanadynamiitti on kätevä kesämökin kivitöihin. Kiven reikään etanamassa ja odottelemaan. Seuraavana päivänä kivi on halki. Laajeneva voima on tehnyt työnsä. Ei räjähdystä, ei lenteleviä kiven murikoita tai siruja sokaisemaan silmiä ja katkomaan sormia.
Marxilaisuuden edellyttämä proletariaatin vallankumous ei tullutkaan aseellisena. Bolshevikit ovat väistyneet. Tilalle on kasvanut kulttuurieliitti, joka tekee hiljaa työtään rakenteiden murtamiseksi. Heille rakenteet ovat kaiken pahan juuri ja taantumuksen syy - kuten avioliitto, miehen ja naisen sukupuolijako, samoin isän ja äidin muodostama ydinperhe - niin myös lasten kotikasvatus.
Nämä rakenteet ylläpitävät Marxilaisuuden mukaan ennakkoluuloja ja estävät vapautumisen sekä uusien aatteiden levittämisen. Ihminen pyrkii hyvään ja siksi paha on raivattava tieltä. Munakasta ei voida nauttia rikkomatta munia, sanovat vallankumoukselliset. "Näen rikotut munat, mutta en munakasta" totesi neuvostoliittolainen tosinajattelija Vladimir Bukovski ja vietti 12 vuotta elämästään vankiloissa ja psykiatrisessa hoidossa.
_ _ _
No, monet perheet ovat rikkoutuneet ja lapset kärsivät ahdistuksesta. Missä munakas? Elämältä puuttuvat ehjät peruskivet ja suuntaviivat, jos ei voi luottaa syntymässä annettuun sukupuoleensa, avioliittoon, pariuskollisuuteen tai elämän merkityksellisyyteen Jumalan antamana lahjana.
Kulttuurivallankumous on edennyt hyvän matkaa ja sen hedelmät kypsyvät. Itämisaika on tosin ollut joissain kysymyksissä pitkä - onhan papiston enemmistö pannut viime aikoihin asti vastaan - mutta niin on myös virus ollut sitkeä.
Vallankumouksellinen kulttuurieliitti toimi taistelevina pioneereina promiskuiteetin rintamalla jo vuosisata sitten harrastaen sukupuolisuhteita yli sukupuoli- ja avioliittorajojen. Etanadynamiittia pantiin kivensilmään ja nyt rakenteet murenevat. Puolueen nuorisoleirillä ei suvaittu porvarillista pihtaamista. E-pillereiden, Tinderin ja Temppareiden kautta siitä on tullut laajojen kansankerrosten asia. Hesari muistaa muistuttaa joka torstai polyamorian ja vapaiden suhteiden siunauksellisuudesta.
_ _ _
Raamatun mukaan hedelmistään puu tunnetaan. Miltä nämä vallankumouksen hedelmät maistuvat? Brittiläinen kolmekymppinen nuorimies ja biologian tohtori toteaa Hesarin haastattelussa (HS 18.6.), että hänen mahdollisuutensa tulla isäksi vaikuttavat kaukaisilta. On ollut nuoria naisia, mutta saatuaan kyllikseen "kasuaalista seksiä" kaikkoavat kun tulee puhe vakiintumisesta.
Kaikkialla länsimaissa syntyvyys laskee, Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Minusta näyttää siltä, että "rakenteiden" kuten ydinperheen, avioliiton, pariuskollisuuden ja sukupuolijaon murentaminen ovat vähintään osaksi laskevan syntyvyden taustalla. Avioliiton ideana on ollut ihmiskunnan sivu tuoda turvallinen ja pysyvä koti seksille, lasten saamiselle ja heidän kasvattamiselleen. Kun seksiin ei nykyisin tarvita avioliittoa, murenevat samalla avioliiton tähän asti turvaamat asiat.
_ _ _
Hallituskin alkaa huolestua matalasta syntyvyydestä ja tilaa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchilta selvityksen syistä. Kun nimittäin katsotaan yhden vaalikauden yli, ei tilanne näytä hyvältä. Velkojen takaisinmaksun, huoltosuhteen ja yhteiskunnan pyörimisen kannalta olisi välttämätöntä syntyä uusia kansalaisia, jotka haluavat tehdä työtä ja pystyvät siihen. Rahaa ei tule vain seinästä, ei sähköä töpselistä, eikä lapsia synnytysosastolta.
Joku heittää toiveikkaan kommentin työperäisestä maahanmuutosta ratkaisuna syntyvyyteen ja huoltosuhteeseen. Kulttuurieliitti innostuu, mutta pian hymy jäykistyy: Lähi-idän ja Afrikan maista muuttavat tuovat mukanaan avioliitto- ja perhekäsityksen, jota kulttuurivallankumous ei ole onnistunut vielä kääntämään. Miehen ja naisen avioliitto on kunniassa, eikä esiaviollinen seksi ole hyväksyttävää, sukupuolia on kaksi, eikä niitä vaihdeta. Mutta syntyvyyspä onkin korkealla tasolla. Vantaalla taitaa jo suurin osa esiopetukseen tulevista lapsista olla maahanmuuttajataustaisia. Heistä kasvaa se sukupolvi, joka pyörittää maata 2040-luvulla.
_ _ _
1970-luvun alun lapsuutta eläneelle lähiön kasvatille karkkipussi ja pullo limsaa olivat parasta, mitä saattoi joskus harvoin saada. Saman aikakauden vallankumoukselliselle toiveiden täyttymys oli veteraanisukupolven vallan kaatuminen ja uusi aika, jota edustivat vapaa seksi ja vapaus työn orjuudesta. Yhteiskunta kyllä pitäisi huolta.
Nyt karkkipussit ja limpparipullot ovat kasvaneet 50 vuodessa viisinkertaisiksi, mutta niin on myös lasten paino noussut. Nuoret ja aikuiset ovat saaneet vapaan seksin ja työn orjuudestakin on moni vapautunut. Hyvinvointia pidetään yllä velkarahalla ja sosialisoidaan tulevilta sukupolvilta. Kaivatun onnen sijaan on ahdistus.
_ _ _
Ei tämä kehitys ole tullut täysin yllättäen. Viruksen itämisaika, kuten todettu, on ollut pitkä. Veikko Huovisen Lentsussa (Otava 1978) kertoja saa "selkäänsä pienet siivenrupposet" kuin variksenpojalla ja lentää 300 metrisen linkkimaston latvaan katsomaan tulevia maailmoja, kuin Simeoni Saapasnahkatorniin Kiven Veljeksissä.
Huovinen purkaa tuntojaan monen sivun verran nuorisotyöttömyydestä, lamasta ja kurjasta taloudesta sekä puoluepolitikoinnista. Tästä alkuvoimaisesta purkauksesta tähän vain pieni lainaus: "...Näin on tässä poliitikkojen maassa, jossa on jo ulosmitattu pisteostoihin ja puoluevaltaan kolmen sukupolven raadanta, nimittäin isien omaisuus, nyt elävien työtulo ja myös tulevan polven toimeentulo, viimeksimainittu rasituksilla ja suunnitelmilla, joita tulevat pienet ikäluokat (aborteilla tapettiin parhaina vuosina kolmekymmentätuhatta lasta) eivät pysty toteuttamaan. Kansan johtajat ovat heikkoja. Heidän lausuntojaan ja jankutuksiaan ei enää kukaan ota todesta. Uutta uskoa ja yrittäjähenkeä he eivät enää pysty luomaan, tapettuaan ensin omatoimisuuden ja yrittämisen voiman verotuksella, jarrutuksella ja kahlitsemisella. Mutta he ovat pystyneet luomaan maahan korruption, laajamittaisen ja tavaksitulleen veronkavalluksen ja masennuksen ilmapiirin." (s. 112).
Rinteelän Aleksi, Huovisen Lentsun pienviljelijä ja kirjailijan alter ego - salaviisas ja Havukka-ahon Pylkkäs Konstan henkinen sukulainen - toteaa muun muassa: "...Mutta sitä minä pien höpöpuhheena, että naisella olisi joku rooli, josta sen pitäisi vappautua. Naisen pittää tehä lapsia ja hoitaa ne ja laittaa ruokaa ja ommella. Näin on ollut maalimoitten alusta. Nainen joka ei hoija virkaansa, luuhittelloo joutavan panttina täällä elämän koleikkomailla. Se on jokkaisen naisen ja miehen velvollisuus, että pannaan ... siis tuota-tät-että, se karvakannel soimaan ja tehhään uusia ihmisiä maapallolle hipsimään. Sillon sitä ollaan oikeassa suhteessa orkaaniin, ainahi ekolookisessa mielessä." (s. 159).
www.is.fi
seura.fi
