Vihreät supistaisi puolustusvoimien reservin

Hejsan

Alokas
BAN
#1
Vihreät supistaisi puolustusvoimien reservin 75 000-150 000 sotilaaseen nykyisestä noin 350 000:sta.

Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mielestä yleisesti hyväksytyt uhkakuvat eivät näytä edellyttävän nykyisen suuruista reserviä ja yleistä asevelvollisuutta.

Vihreät jättäisivät maanpuolustusvelvollisuuden kuitenkin perustuslakiin. Sotilaallisen kriisin uhatessa valtio voisi velvoittaa tarpeellisen määrän kansalaisia suorittamaan asevelvollisuuden..

Pekka Haavisto......tilanne voi muutua mopeasti...eikö sun aivot osaa mietiä långsiktigt?

Pekka =
 

adam7

Ylipäällikkö
#2
Haavisto on sivarina pätevä arvioimaan asevoimien tarpeen :dodgy:

http://www.rauhanturvaajalehti.fi/1-10/sivari-joka-sai-sotilasansiomitalin-5

Ei haavisto ensimmäistä kertaa tällaisia esitä:
http://www.vihrealanka.fi/node/4666

TTaitaa kaveri olla eduskunnan puolustusvaliokunnassa aika yksin tällaisissa ajatuksissa.

Tai miten oikeastaan on, kun Jakke Laakso kannattaa asevelvollisuutta
http://www.radiopori.fi/uutiset/satakunta/palkka-armeija-viela-kaukainen-kangastus-22-07-2010
 
#3
Kyllä tuo Pekka Haaviston esittämä asia valitettavasti on siinä mielessä totta, että ei tätä nykyä enää maavoimienkaan taisteluun kykenevien joukkojen miesvahvuus taida olla kuin se 60000 miestä, jos sitäkään. Tähän päälle sitten tulee meri ja ilmavoimen tarvitsema miesmäärä joitain kymmeniä tuhansia miehiä. Itse kannatan vahvaa puolustusta, johon kuuluisi miesvahvuudeltaan suuri armeija, mutta minkäs teet kun katselee tätä kaluston vanhenemista ja sen hävittämistä. Uuttakaan aseistusta on tulossa kovin vähän.


adam7 kirjoitti:
Tai miten oikeastaan on, kun Jakke Laakso kannattaa asevelvollisuutta
http://www.radiopori.fi/uutiset/satakunta/palkka-armeija-viela-kaukainen-kangastus-22-07-2010
Jaakko Laakso kannattaa yleistä asevelvollisuutta ainoastaan sen takia, koska ammattiarmeijan myötä natoon liittyminen olisi hyvin todennäköistä. Laakson pyrkimyksenä on pitää Suomi naton ulkopuolella hinnalla millä hyvänsä, maahan ei saisi päästää muiden maiden sotilaita, varsinkaan yhdysvaltojen ja suomalaisten sotilaiden tulisi pysyä Suomen rajojen sisäpuolella. Laakson ajatteluun kuuluu, että suomen puolustuksen tulisi olla heikko ja Suomen tulisi olla Venäjän ns. satelliittivaltio, eli Suomessa tulisi toimia sen mukaan mitä Venäjällä milloinkin halutaan. Yhdysvallat ja nato on se mitä laakso vihaa eniten ja hänen poliittinen uransa on hyvin pitkälti rakentunut ainoastaan näiden kahden asian vastustamiseen.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#4
Miten tämän päivän laitavasemmisto ammentaa voimansa ja toivonsa Venäjästä, joka on irtisanoutunut vasemmistolaisuudesta jo aikaa sitten? Voiko joku tosiaan keksiä jonkun vasemmistolaisuuden pointin Venäjä-yhteiskunnasta tänä päivänä, siis oikeasti? Ymmärrän, että työläisten ja talonpoikien maailmanvallankumouksen tuloa odottaessa sitä henkistä ja aatteellista pohjaa vielä jotenkin saattoi kauhoa, mutta miten fitassa nyt?


Mutta asiaan: 150 tuhannen miehen reservi? Kauhistus. Kuinka viherbiibero ajaa tuollaista asiaa? Mitä? Eiköspähän tuo 150 tuhannen karjun reservi olekin vain pv:n tavoitetila jollain aikajanalla? Haavisto taitaa ollakin pv:n agendalla....
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#5
baikal kirjoitti:
Miten tämän päivän laitavasemmisto ammentaa voimansa ja toivonsa Venäjästä, joka on irtisanoutunut vasemmistolaisuudesta jo aikaa sitten? Voiko joku tosiaan keksiä jonkun vasemmistolaisuuden pointin Venäjä-yhteiskunnasta tänä päivänä, siis oikeasti? Ymmärrän, että työläisten ja talonpoikien maailmanvallankumouksen tuloa odottaessa sitä henkistä ja aatteellista pohjaa vielä jotenkin saattoi kauhoa, mutta miten fitassa nyt?
Siinä yhdistynee toive sosialismin uudesta noususta Venäjällä, viha Yhdysvaltoja kohtaan ja itse luotu erikoinen todellisuus. SAFKA:n jäsenet ilmentävät tätä varsin mainiosti.

baikal kirjoitti:
Mutta asiaan: 150 tuhannen miehen reservi? Kauhistus. Kuinka viherbiibero ajaa tuollaista asiaa? Mitä? Eiköspähän tuo 150 tuhannen karjun reservi olekin vain pv:n tavoitetila jollain aikajanalla? Haavisto taitaa ollakin pv:n agendalla....
Piiperöiden esittämiä ajatuksia ei tule koskaan nähdä itse tavoitteena. Ne ovat vain välitavoitteita, matkalla täydelliseen maailmaan. Kaikki keinot pyritään käyttämään hyväksi tällä tiellä. Aserajoitukset kouluammuskeluiden myötä ovat tästä yksi esimerkki. Luodaan rajoituksia, joilla joukkomurhan toistumista ei kyetä estämään. Ei se ole edes todellinen tavoite. Tavoitteena on se vihreiden maalailema ihanneyhteiskunta. Sähkö tulee pistorasiasta, ruoka kaupasta, kansalaispalkka valtiolta, leijonat ja gasellit laiduntavat rauhassa savannilla. :rolleyes: Siihen maailmaan ei tavallisten kansalaisten aseet tai valtioiden asevoimat sovi. Saattaisivat vielä taistella paratiisin luomista vastaan. :(
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#6
Nimimerkki Sami Hesarin keskustelupalstalla:
----------------Quote-----------------------------------------
70-luvulla televisioväittelyssä nuorineiti rauhanpuolustaja
löi jauhot suuhun maanpuolustuskeskustelussa toteamalla,
että kyllä Neuvostoliitto tulee puolustamaan Suomea tarvittaessa...
------------Unquote-------------------------------------------

Niin että pulinat pois !
:cool:

Aivan turhan suurta nuppilukua Haavisto ehdottaa.....
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Väittäisin, että tämä on vihreiltä vain vaalitempaus (duh!) koska muuten tämä koko homma vain kuvastaa ääretöntä typeryyttä ja tietämättömyyttä. 150 000 miehen reservin saa aikaan varmaan iltapäivän urakkana pääesikunnassa, kun otetaan selvää, että kuinka vanhaa reserviläistä pitää kutsua palvelukseen, jotta saadaan 150 000 täyteen.
 
#8
JOKO kirjoitti:
Piiperöiden esittämiä ajatuksia ei tule koskaan nähdä itse tavoitteena. Ne ovat vain välitavoitteita, matkalla täydelliseen maailmaan.
Muistetaan nyt että Haaviston ei tarvitse esittää mitään; hänhän on jo vihreä. Revitään nyt taustaksi tähän kyseisen puolueen viralliset linjaukset aiheesta. Nehän on näemmä hyväksytty jo kesäkuussa...

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta - Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta

Hyväksytty puoluehallituksessa 11.6.2010

Erinomaisinta ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta.

Vihreät linjaukset asevelvollisuudesta lähtevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutosten tilanneanalyysistä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua laajaan turvallisuusnäkemykseen, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn. Ensisijaista on inhimillinen turvallisuus eli yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuus. Se merkitsee rauhan ja vakauden rakentamista, köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkemistä, väkivallan kierteestä vapautumista ja konfliktien ennaltaehkäisyä.
Kysymys asevelvollisuudesta ja asevelvollisten määrästä asettuu yleiseen kysymykseen sodan mahdollisuudesta, uhkakuvista ja niihin vastaamisesta. Turvallisuusuhat ovat muuttuneet. Perinteisten sotilaallisten ja valtiollisten uhkien sijaan ja rinnalle ovat nousseet ilmastonmuutoksen aiheuttamat ja muut ympäristöuhat, ydinenergian riskit, terrorismi, maailmanlaajuiset tartuntataudit ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuus. Niin kutsutut uudet uhat ovat yleensä ylikansallisia ja vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Ensisijaiset keinot tällaisiin uhkiin puuttumiseen ovat maailmanlaajuisen eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen, kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta, ympäristöpolitiikka ja kansainvälinen aseriisunta.
Lisääntyvä taloudellinen keskinäinen riippuvuus ja kehittynyt kansainvälinen yhteistyö ovat muuttaneet maailmaa rauhanomaisemmaksi. Euroopan unioni on tuonut merkittävästi rauhaa ja vakautta aiemmin sotien riivaamaan Eurooppaan. Vaikka sotien määrä on kylmän sodan päättymisen jälkeen vähentynyt, asevarustelumenot ovat maailmassa kuitenkin kasvaneet. Aseellisten konfliktien mahdollisuus ei ole siis poistunut. Perinteisiä valtioiden välisiä konflikteja todennäköisempiä ovat nykyään valtioiden sisäiset aseelliset ja alueelliset kiistat.
Vihreiden tavoitteena on sotien ja väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisy. Puolustusvoimien mitoitus ja valmiudet on sovitettava vastaamaan uhkakuvien ja sodankäynnin muutoksia nykyistä paremmin. Nykyisen laajuisen asevelvollisuuden ylläpito ei ole enää tarkoituksenmukaista. Pakollisesta varusmiespalveluksesta tulee pitkällä aikavälillä siirtyä valikoivuuden kautta
vapaaehtoiseen malliin.

Näillä linjauksilla Vihreät osoittavat keskeiset päämäärät ja syyt nykyistä suuremmalle asevelvollisten valikoinnille.

1 Sodankäynnin muutokset

Asevoimien koko ja laatu ovat vastauksia sotilaallisiin uhkakuviin, joita luodaan sodankäynnin mahdollisuuksien ja käytyjen sotien perusteella. Viime vuosina sodankäynnissä on tapahtunut muun muassa seuraavia muutoksia:
- valtioiden välisten sotien todennäköisyys on pienentynyt - suurvaltojen välinen sota on erittäin epätodennäköinen - poliittisia rakenteita muuttavat sodat (esimerkiksi talibanien nousu valtaan Afganistanissa) ovat edelleen mahdollisia - sotilaallisia interventioita on kahta päätyyppiä: kansainvälisen yhteisön valtuuttamia tai suurvallan omia sotilaallisia operaatioita - monista maailman alueista on tullut rauhanvyöhykkeitä, turvallisuusyhteisöjä, joissa valtioiden välinen sota on tosiasiassa poistunut keinovalikoimasta.
Osa sodankäynnin muutoksista on poistanut uhkia, edesauttanut rauhaa ja vakauttanut Eurooppaa.

2 Uhkakuvat

Perinteisten sotilaallisten ja valtiollisten uhkien sijaan ja rinnalle ovat nousseet ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat ja muut ympäristöuhat, ydinenergian riskit, terrorismi, maailmanlaajuiset tartuntataudit ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuus.
Vihreät katsoo, että Suomen ja Euroopan unionin on kannettava vastuunsa myös globaalista turvallisuudesta. Kansalliset rajat ylittävät uhkat edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Kriisinhallinnan lähtökohtina tulee aina olla pyrkimys rauhaan ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Erityisesti on kehitettävä siviilikriisinhallinnan kykyä. Kriisien ennaltaehkäisyssä ja erityisesti jälkihoidossa tulee korostaa toimivien yhteiskuntarakenteiden merkitystä.

2.1 Sotilaallisia uhkakuvia

Vihreät katsoo, että Suomen puolustuspolitiikan tulee perustua huolelliseen analyysiin tulevaisuuden uhkakuvista. Erilaisiin uhkiin on valmistauduttava tarkoituksenmukaisesti. Suuri osa todennäköisimmistä uhkista on sellaisia, joita ei voi torjua sotilaallisin keinoin.

Uhkia pohtinut Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009 katsoo, että ”Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia”. Useat nykymaailman turvallisuusuhkat ovat valtioiden rajat ylittäviä ja vaikuttavat laajasti. Niiden hallinta vaatii perinteisten perinteisten turvallisuuspolitiikan keinojen lisäksi muita toimenpiteitä. Suoraa hyökkäystä todennäköisempänä uhkana selonteko näkee, että ”väestöön ja yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyvät intressit voivat aiheuttaa maamme lähialueillakin ristiriitoja, jotka saattava ääritapauksissa koskettaa sotilaallisesti myös Suomea”.

Vihreät yhtyy selonteon analyysiin. Vaikka sotilaallinen uhka näyttää erittäin pieneltä, myös siihen tulee varautua. Puolustuskyky on tällä hetkellä mitoitettu torjumaan laajan sotilaallisen voiman käyttö Suomea vastaan. Sitä todennäköisempänä tarpeena on kuitenkin pidetty ns. strategisen iskun
torjuntaa.

Strateginen isku

Yllätykseen pyrkien, toimintavalmiina olevin joukoin aloitettava sotatoimi, jolla pyritään pakottamaan valtakunnan johto haluttuihin ratkaisuihin kohdistamalla lamauttavia toimia yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin ja toimintoihin sekä puolustusjärjestelmään. Iskuun voi liittyä joidenkin alueiden haltuunotto. Hyökkäys alkaa ilmavoimin, tykistöasein, ohjuksin, elektronisen sodankäynnin keinoin ja erikoisjoukoin toteutettavilla iskuilla tärkeimpiin kohteisiin.
(Lähde: Puolustusvoimat: http://www.defmin.fi/index.phtml?s=63)

2.2 Venäjän supistuva reservi

Perinteisesti sekä Suomessa että Ruotsissa yhdeksi mahdolliseksi uhkaksi on arvioitu Venäjä - huolimatta siitä, mitä virallisissa arvioissa sanotaan. Suomi seuraa Venäjän kehitystä keskeisimpänä Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavana tekijänä ja kehittää yhteistyötä sen kanssa. Vihreät kiinnittää huomiota siihen, että demokratia ei ole edennyt Venäjällä aina suoraviivaisesti ja ihmisoikeustilanteessa on vielä paljon parannettavaa. Nämä seikat ovat omiaan luomaan yleistä kansainvälistä epävarmuutta, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut Suomeen ja minkä ei odoteta vaikuttavan Suomeen kuin epäsuorasti.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä totesi raportissaan vuonna 2008, että Venäjä ei muodosta Suomelle sotilaallista uhkaa. Raportissa todetaan myös, että kun Itämeren aluetta arvioidaan erilaisten turvallisuusriskien näkökulmasta, päällimmäinen turvallisuushuoli ei ole sotilaallinen, vaan liittyy öljy-, kaasu- ja kemikaalikuljetusten lisääntymiseen ja niiden muodostamaan onnettomuusriskiin.

Myös valtioneuvoston selonteossa todetaan, että Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia. Kuitenkin lähialueiden jännitteet ja jäätyneet konfliktit Venäjän naapurimaissa voivat heijastua kiristyneenä ilmapiirinä myös Suomeen, jolloin äärimmäisenä keinona voisi olla myös sotilaallinen painostus Suomen lähialueella.

Venäjällä on runsaasti taloudellisia etuja valvottavana sekä Itämerellä että Kuolan niemimaalla. Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa etujensa edistämiseen myös omien rajojensa ulkopuolella muun muassa elokuussa 2008 Georgian kriisissä, jossa osapuolet eivät noudattaneet kansainvälisen yhteisön keskeisiä periaatteita. Kyse oli jäätyneestä konfliktista, jolle ei löydetty neuvotteluratkaisua.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan Venäjän puolustusbudjetti on kasvanut koko 2000-luvun ja vuonna 2008 se oli noin 28 miljardia euroa. Puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta on ollut 2,6–2,8 prosenttia. Tämän ohella puolustukseen liittyviä asioita on sisällytetty muiden hallinnonalojen budjetteihin, mikä kasvattaa kokonaissummaa huomattavasti.

Venäjän asevoimissa on käynnissä muutos perinteisestä massa-armeijasta pienempään ja laadullisesti tehokkaampaan sotilaalliseen suorituskykyyn. Neuvostoliiton hajottua Venäjän asevoimien henkilöstövahvuus oli 2,8 miljoonaa sotilasta ja se on pudotettu noin miljoonaan, mikä määrä on tarkoitus säilyttää.

2.3 Uhkakuviin vastaaminen

Yleisesti hyväksytyt uhkakuvat eivät näytä edellyttävän, että Suomen tulisi ylläpitää 350 000 miehen massa-armeijaa ja yleistä asevelvollisuutta. Suomeen ei arvioida kohdistuvan minkäänlaista sotilaallista uhkaa ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.

Mikäli Suomi kaikesta huolimatta joutuisi hyökkäyksen kohteeksi tai suurvaltasodan taistelukentäksi, vastassa olisi todennäköisesti aiempia massa-armeijoita lukumäärältään pienempiä mutta nopealiikkeisiä ja sotilaalliselta suorituskyvyltään tehokkaita joukkoja. Tällöin todennäköisin vakava uhka saattaisi olla ns. strateginen isku.

Vihreiden mielestä Suomen puolustusvoimia ja asevelvollisuutta tulee jatkossa kehittää uusien uhkien vaatimaan suuntaan entistä enemmän. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla kaikille vapaaehtoinen, sukupuolineutraali maanpuolustus- ja asepalvelusjärjestelmä. Tätä päämäärää kohti voidaan edetä parantamalla armeijan suorituskykyä vastaamaan ajankohdan uhkakuvia, pienentämällä tämän johdosta sodanajan joukkojen lukumäärä ja tämän seurauksena laajentamalla varusmiesten valikointia.

Koska Vihreät pitää tärkeimpänä kykyä varustautua strategisen iskun torjuntaan, tähän voidaan varautua nykyistä huomattavasti pienemmällä reservillä, jonka koko asettuu 75 000–150 000 sotilaan välille. Sotilaallisesti tarpeelliset tehtävät voi hoitaa nykyistä huomattavasti pienempi joukko, jos varustus on ajanmukainen. Pienin mahdollinen lukumäärä on se, mikä voidaan tarkoituksenmukaisesti varustaa strategisen iskun torjuntaan. Lisäksi on oltava joukkoja ja varusteita taistelujoukkoja tukeviin tehtäviin. Uskottavaa puolustusta ei mitata vain joukkojen määrän vaan myös varustetason mukaan.

3 Asevelvollisuus Suomessa ja muualla Euroopassa

Miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus kehittyi Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin sotien aikana sekä saavutti huippunsa toisessa maailmansodassa. Itsenäisen Suomen asevelvollisuudesta säädettiin pysyvästi vuonna 1922.
Sodankäynnin muutosten perusteella lähes koko Euroopassa on luovuttu asevelvollisuudesta ja vähennetty armeijoiden joukkoja tuntuvasti. Vain Kreikalla, Kyproksella ja Suomella on laaja yleinen miesten asevelvollisuus. Esimerkiksi Ruotsi päätti lakkauttaa yleisen asevelvollisuuden 1.7.2010 lähtien. Ammattiarmeijan kooksi tulee 50 000 sotilasta. Vielä vuonna 2007 aktiivipalveluksessa oli 27 000, kodinturvajoukoissa 35 000 ja reservissä 262 000 henkilöä. Ruotsissa on arvioitu, että jos laajamittainen invaasion uhka syntyisi, niin sellaisen valmisteluaika olisi joka tapauksessa huomattavan pitkä eikä laaja asevelvollisuus olisi siihen vastaamiseen sopiva tapa (Ett användbaft försvar, 9, 29-30, 77). Myös Suomen puolustusvoimien arvion mukaan sellainen vaatii nykytilanteessa ”useiden kuukausien, jopa vuosien, valmisteluja” (ks. Kenttäohjesääntö, yleinen osa 2008, 85).

Useimmissa maissa vain murto-osa tai Suomeen verrattuna huomattavasti pienempi osuus miesikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Esimerkiksi Ruotsissa ennen ammattiarmeijaan siirtymistä 10–12 prosenttia miehistä (4 500–8 000) sekä 0,8 prosenttia naisista (400–500) suorittaa asepalveluksen vuosittain ja jatkossa tavoite on kouluttaa 4 000 sotilasta (miehiä ja naisia) vuosittain. Ikäluokan koko Ruotsissa on noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, noin 120 000 henkilöä.

Norjassa asevoimien vahvuus on tulevaisuudessa 60 000 henkilöä, joista 45 000 on kodinturvajoukoissa. Aiemmin aktiivipalveluksessa oli 23 400 ja 80 000 henkilöä kodinturvajoukoissa. Reserviin kuului 210 000. Varusmiehiä on koulutettu vuosittain noin 8 000, mikä tarkoittaa että noin 30 prosenttia miehistä ja noin kolme prosenttia (800) naisista suorittaa varusmiespalveluksen. Tanskan asevoimien vahvuus on puolestaan 70 000 henkilöä, joista 48 000 kodinturvajoukoissa. Vuosittain koulutetaan 6 300 varusmiestä, joista 400 naisia eli alle 1 prosentti naisikäluokasta. Vain 13 prosenttia miesikäluokasta käy armeijan. Aiemmin aktiivipalveluksessa on ollut 22 000 ja 53 000 henkilöä kodinturvajoukoissa.

Taulukko: Vertailua eräiden Euroopan maiden puolustusvoimista 2009
Lähteitä mm.: www.mil.fi, www.mil.se, Military Balance 2007

Entinen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala on arvioinut sodan ajan vahvuuden pienenevän Suomessa 250 000 mieheen 2010-luvulla. Silloinkin Suomen armeija olisi Euroopan suurimpia, kaksi kertaa suurempi kuin muilla Pohjoismailla yhteensä. Nykyinen sodanajan vahvuus on 350 000 sotilasta. Keskimääräisen eurooppalaisen armeijan aktiivipalveluksessa on 24 500 miestä ja reservissä noin 60 000. Suurimmassa osassa Euroopan maita ei ole asevelvollisuutta ja monen asevelvollisuuden säilyttäneenkin maan joukoista pääosa koostuu ammattilaisista. Useimmissa Euroopan maissa, jotka ovat vielä säilyttäneet varusmiespalveluksen, noin 10–30 prosenttia kutsuttavista käy armeijan.

Useimmat Euroopan maat eivät oleta asevelvollisuusarmeijan olevan ratkaisu puolustuksensa ongelmiin. Myöskään Suomen tilannetta ei voida pitää niin poikkeuksellisena, että nykymuotoinen erittäin laaja asevelvollisuusarmeija tulisi säilyttää. On löydettävissä parempia tapoja puolustuksen järjestämiseen.
Eri lähteiden mukaan Suomessa koulutetaan nyt 23 000–25 000 varusmiestä vuosittain, joista noin 500 naisia. Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan varusmiespalveluksen suorittaa noin 80 prosenttia miesikäluokasta ja noin 1,5 prosenttia naisikäluokasta eli noin 500 naista. Tällä on saavutettu 350 000 henkilön sodanajan vahvuus.

Puolustusvoimien arvio miesikäluokista koulutettavien suhteellisesta määrästä näyttäisi olevan liioiteltu. Tällä perusteella 80 prosenttia miesikäluokasta on noin 27 200, jolloin varusmiespalveluksen käy ilmoitettujen 23 000–25 000 koulutetun asevelvollisen perusteella jopa alle 70 prosenttia miesikäluokista ja noin 1,5 prosenttia naisista. Koko ikäluokkaan suhteutettuna luku on ylärajalla (25 000 koulutetussa) noin 38 prosenttia. Prosentti koko ikäluokasta on noin 667 henkilöä, miesikäluokasta 340 ja naisikäluokasta 327.

Näiden tietojen perusteella reservi kootaan koulutuksella noin 14 vuodessa.
Vihreiden tavoittelema sodanajan asevoimien koko, 75 000–150 000 sotilasta, voidaan saavuttaa nykyistä huomattavasti voimakkaammalla valikoinnilla, jonka seurauksena koko ikäluokasta noin 8–16 prosenttia (miehet ja naiset) suorittaa varusmiespalveluksen.

Koko varusmieskoulutettua ikäluokkaa ei voida sijoittaa sodan ajan tehtäviin. Osa esimerkiksi muuttaa ulkomaille, kieltäytyy asepalveluksesta tai heitä ei siviilitehtävien takia voida helposti ottaa armeijan käyttöön. Laskelmiin ei ole sisällytetty arviota siitä, paljonko varusmiespalveluksen suorittaneista ei olisi käytettävissä sodanajan tehtäviin. Eräiden arvioiden mukaan se olisi noin 20 prosenttia. Tällä perusteella lopulliset luvut tulisivat olemaan hieman suurempia kuin tässä on esitetty. Tarkkoja lukuja voi saada vasta muutoksen toteutuessa.

3.1 Valikoinnin tapa ja kutsuntamenettely

Nykyinenkin suomalainen asevelvollisuus on vahvasti valikoiva. Jo nyt naiset eli puolet koko ikäluokasta on valikoitu kokonaan pois ja miesikäluokastakin noin 70 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen. Miehistä noin 30 prosenttia valikoituu pois palveluksesta ja täten koko ikäluokasta alle 40 prosenttia käy armeijan. Tilanne on sukupuolten tasa-arvon kannalta ongelmallinen, koska asepalvelus on naisille vapaaehtoinen ja miehille pakollinen. Tasa-arvolain tulee koskea myös armeijaa. Puolustusvoimienkin on tehtävä tasa-arvolain mukaiset tasa- arvosuunnitelmat.

Valikointia voidaan kehittää kutsuntamenettelyn kautta. Esimerkiksi Ruotsissa kutsuntakirje on ennen siirtymistä ammattiarmeijaan lähtenyt naisille ja miehille (120 000) ja halukkuutta asepalvelukseen on kysytty myös internetin kautta. Kahden päivän mittaisiin vapaaehtoisiin kutsuntoihin tuli vuosittain noin 25 000 henkilöä ja 10–12 prosenttia miehistä ja 0,8 prosenttia naisista suoritti varusmiespalveluksen.

Norjassa, jossa 30 prosenttia miehistä ja 800 naista, hieman yli prosentti, suorittaa armeijan, koko noin 60 000 hengen ikäluokalle järjestetään ensin nettikutsunnat. Toisessa vaiheessa järjestetään päivän kutsunnat noin 30 000 vapaaehtoiselle ja jatkossa tavoitellaan näihin noin 5 000 naista. Kokonaistavoite on saada vuosittain 10 000 varusmiestä.

Vastaavia menettelyjä tulee rakentaa Suomeen. Vihreät katsoo että asepalveluksen suorittavat tulee valita ensisijaisesti vapaaehtoisista, joista tehdään karsintaa terveys- ja kuntoperusteilla sekä psykologisilla testeillä. Vihreät tavoittelee pitkällä aikavälillä täyteen vapaaehtoisuuteen perustuvaa kutsuntamenettelyä. Kun palveluksessa annettavan koulutuksen sisältö on tehokasta ja korkeatasoista, palvelun mielekkyys houkuttelee riittävän joukon koulutettavia vapaaehtoisia. Mikäli riittävää määrää palveluskelpoisia ei kutsuntamenettelyllä saada, voidaan kutsuttavat arpoa. Toinen tapa lisätä asepalveluksen valikoivuutta voisi olla eri tyyppisten tehtävien palveluskelpoisuusluokitusten tarkentaminen siten, että niiden perusteella voitaisiin valita pienempi joukko koulutettavia vuosittain.
Alkuvaiheessa asevelvollisuus säilytetään naisille täysin vapaaehtoisena, mutta myös heille lähetään kutsuntakirjeet tai opastetaan vastamaan muuhun kutsukyselyyn.

Asevelvollisuuden mielekkyyttä sekä asevelvollisten että työelämän kannalta voidaan lisätä valikoinnin lisääntyessä. Asevelvollisten päivärahoja voidaan ja tulee nostaa valikoivan asevelvollisuuden tilanteessa. Heille tulee myöntää eläkekertymä palvelusajasta.

Tällainen menettely johtaa käytännössä suureen vapaaehtoisuuteen, jolloin myös psykologisten testien avulla on pyrittävä valikoimaan armeijaan soveltumattomat henkilöt pois. Arvotuista osa saattaa kieltäytyä asepalveluksesta. Heille tulee järjestää mahdollisuus aseettomaan palvelukseen, joita kehitetään kriisivalmiuksia (pelastustyöt, tietoturva, suojelukoulutus ym.) tukevaan suuntaan.
Armeijan suorittamisesta ei tule saada yleistä opintokompensaatiota. Kansantaloudellisesti on järkevämpää, että armeijalle kelpaa siviilielämässä hankittu koulutus ja kokemus. Kun armeijaan vaadittu pätevyys on hankittu muualla, niin esimerkiksi tietojenkäsittelyalan ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat suorittaa lyhyemmän palveluksen. Vakaumuksen tai sosiaalisten syiden vuoksi on mahdollista kieltäytyä tai anoa lykkäystä tullessaan kutsutuksi.
Mikäli henkilö karsiutumisen tai kieltäytymisen jälkeen on myöhemmin halukas ja terveys- ym. perusteilla asepalvelukseen soveltuva, hänelle tulee järjestää sen suorittamiseen mahdollisuus.
Perustuslakiin kirjattu maanpuolustusvelvollisuus jää kriisitilanteiden osalta voimaan. Sotilaallisen kriisin uhatessa valtio voi velvoittaa tarpeellisen määrän kansalaisiaan suorittamaan asepalveluksen.

3.2 Kustannukset

Asevelvollisuutta on Suomessa pidetty valtiolle edullisena keinona järjestää puolustus. Professori Panu Poutvaara on kuitenkin laskenut kustannuksia laajemmin vuoden 2004 tiedoilla: Virallisten tietojen mukaan puolustukseen meni tuolloin noin 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun otetaan huomioon varusmiesten menettämät työtulot, luku nousee Poutvaaran mukaan 2,5 prosenttiin, mikä nostaa kustannukset Euroopan kolmanneksi korkeimmaksi.
Asevelvollisten menettämien työtulojen aiheuttama kansantaloudellinen kustannus on noin prosentin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi työuran aloittaminen voi viivästyä asevelvollisuuden takia yhden ihmisen kohdalla 6–24 kuukautta, mikä tarkoittaa merkittäviä henkilökohtaisia palkka- ja eläkemenetyksiä.
Kun yhä suurempi osuus ikäluokasta vapautuu työmarkkinoiden käyttöön, helpottuu myös ns. huoltosuhde: työssäkäyvien määrä suhteessa ei-työssäkäyvien määrään kasvaa.

Eri lähteiden perusteella voi saada kuitenkin vaihtelevia arvioita sotilaskulujen osuudesta bruttokansantuotteessa: Tukholman Rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n mukaan Suomen puolustusmenot olivat 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2007.

Vihreät tavoittelee valikoivalla asevelvollisuudella parempaa puolustuskykyä. Sen seurauksena voidaan saavuttaa muitakin positiivisia vaikutuksia: työurat pitenevät, puolustusmenoja voidaan vähentää ja asevelvollisten asemaa voidaan parantaa. Vihreiden mallissa varuskuntien lukumäärää voidaan merkittävästi vähentää. Valikoivasta asevelvollisuudesta mahdollisesti syntyvät säästöt voidaan käyttää myös uusien ei-sotilaallisten uhkien torjumiseen ja puolustusvoimien ajanmukaistamiseen.

Vihreiden malli vähentää puolustuksen epäsuoria menoja, jotka eivät näy puolustusbudjetissa. Tällaisia menoja ovat asepalveluksen suorittamisen aiheuttama viivästyminen opinnoissa, palvelusajalta menetetyt työtulot, perheiden tuki varusmiespalvelusta suorittaville ja työuran tarpeeton lyhentyminen. Vihreiden malli pidentää työuria ja on myös kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisempi.

4 Vihreät linjaukset valikoivasta asevelvollisuudesta

• Asevelvollisuutta ja armeijaa on pidettävä yllä vain siinä mitassa kuin on tarpeellista sotilaallisten uhkien torjumista varten.
• Muiden kuin sotilaallisiin uhkien torjumiseen on kehitettävä yhteiskunnan siviilisektorin kriisivalmiuksia.
• Teknistyvä sodankäynti ja uudenlaiset sotilaalliset konfliktit (alueelliset ja luonnonvarakonfliktit, informaatiosodankäynti ym.) edellyttävät toisenlaisia valmiuksia kuin Suomella nykyisin on.
• Suomen tulee luopua miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä kohti valikoivaa sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Vihreiden pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille vapaaehtoinen varusmiespalvelus.
• Vihreiden mallissa varusmieskoulutus on tehokasta ja korkeatasoista ja palvelun mielekkyys houkuttelee kutsuntojen kautta riittävän joukon koulutettavia.
• Massiivisen maahyökkäyksen uhkaan varautumisen sijasta resurssit on käytettävä tehokkaasti vastaamaan nykyajan uhkia. Asevoimaksi riittää joukko, jolla voidaan vastata ns. strategiseen iskuun ja ehkäistä siviileihin kohdistuva sotilaallinen terrori.
• Sodanajan reservin kooksi riittää noin 75 000–150 000 sotilasta, joka voidaan saavuttaa, jos noin 8–20 prosenttia ikäluokasta (miehet ja naiset) suorittaisi varusmiespalveluksen. Sotilaallisesti samat tehtävät voi hoitaa pienempi joukko, jos varustus on ajanmukainen. Täsmällinen lukumäärä riippuu myös varustuksen laadusta. Hyvä varustus parantaa myös sotilaan palvelusturvallisuutta.
• Valikointi tulee tehdä siten, että ensisijaisesti asepalvelukseen otetaan kutsuntojen kautta vapaaehtoisia. Mikäli riittävää määrää palveluskelpoisia ei kutsuntamenettelyllä saada, voidaan kutsuttavat arpoa. Toinen tapa lisätä asepalveluksen valikoivuutta voisi olla eri tyyppisten tehtävien palveluskelpoisuusluokitusten tarkentaminen siten, että niiden perusteella voitaisiin valita pienempi joukko koulutettavia vuosittain.
• Asepalvelukseen soveltumattomat karsitaan psykologisten testien sekä terveys- ja kuntokartoitusten avulla.
• Nykymuotoinen rangaistuksenomainen siviilipalvelus ja aseistakieltäytyjien tuomiot lopetetaan. Arvonnan tai muun valikoinnin perusteella armeijaan joutuneille ja siitä kieltäytyneille kuitenkin järjestetään mahdollisuus siviili- tai aseettomaan palvelukseen, jota kehitetään kriisivalmiuksia (pelastustyöt, tietoturva, suojelukoulutus ym.) tukevaan
suuntaan. Valikoinnin oloissakin puolustusvoimien tulee toteuttaa syrjimättömyyden
periaatetta.
• Puolustusmenoja ja kasarmien määrää voidaan vähentää, koska asevelvollisia tarvitsee
kouluttaa vähemmän. Osa säästyneistä varoista voidaan käyttää varustuksen parantamiseen.
• Vihreiden malli vähentää maanpuolustuksen epäsuoria menoja ja on kansantaloudellisesti
tarkoituksenmukaisempi. Kansan- ja valtiontaloudelle sekä varusmiespalveluksen käyvälle
koituu tappioita, koska töihin meno lykkäytyy palvelun takia 1–3 vuodella.
• Eri alojen ammattilaisten (terveydenhuolto, tietojenkäsittely ym.) on saatava
koulutuksestaan hyötyä lyhyempänä asepalveluksena. Armeijan on osattava hyödyntää
siviilielämässä hankittua koulutusta ja kokemusta.
• Kun valikointia aletaan toteuttaa, varusmiesten päivärahaa korotetaan ja turvataan eläke-
edut palvelusajalta.
• Mikäli henkilö karsiutumisen tai kieltäytymisen jälkeen on myöhemmin halukas ja muuten
asepalvelukseen soveltuva, hänelle tulee järjestää sen suorittamiseen mahdollisuus.
 

Hejsan

Alokas
BAN
#9
Nyt on kirjoitettu enenmän

Vihreät julkisti tiistaina asevelvollisuuslinjauksensa eduskuntavaalikeskustelun pohjaksi.

Vihreä armeija tulisi toimeen nykyistä reilusti pienemmällä, 75 000-150 000 sotilaan reservillä, jolloin säästöjä syntyisi muun muassa varuskuntien vähenemisestä.

Vihreiden mallissa yleinen asevelvollisuus vähitellen lakkaisi, ja asepalvelukseen hakeuduttaisiin vapaaehtoisina. Jos vapaaehtoisia ei tulisi riittävästi, turvauduttaisiin vaikkapa arvannostoon samaan tapaan kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Vihreät tavoittelee myös sukupuolineutraalia varusmiespalvelusta. Vihreiden turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Sumuvuori korosti asevelvollisuuslinjausten julkistamistilaisuudessa, että tavoitteena ei ole kuitenkaan mikään naiskiintiö.

- Molempia sukupuolia pitää kohdella asepalvelukseen hakeutuvina henkilöinä, eikä naisina tai miehinä, Sumuvuori sanoi.

Presidentin rooli ja
perustuslaki ennallaan

Helsingin Ostrobotnia-ravintolan Jääkärihuoneessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vihreät piti kiinni parista perinteisestä asiasta.

Kansanedustaja Pekka Haavisto muistutti vihreiden jo viimeksi istuneen perustuslakikomitean työssä halunneen pitää kiinni tasavallan presidentin roolista puolustusvoimien ylipäällikkönä.

- Pekka ylipäälliköksi, kannusti Sumuvuori sivusta sotilasansiomitalin saanutta siviilipalvelusmiestä.

Vihreät ei halua myöskään rukata uudeksi perustuslain pykälää maanpuolustusvelvollisuudesta. Haaviston mielestä sotilaallisen kriisin uhatessa valtio voisi velvoittaa tarpeellisen määrän kansalaisiaan suorittamaan asevelvollisuuden.

Vihreiden asevelvollisuuslinjaukset perustuvat näkemykseen, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia. Massiivisen maahyökkäyksen uhkaan varautumisen sijasta olisi varauduttava torjumaan nykyajan uhkia.

- Sodanajan asevoimaksi riittää joukko, jolla voidaan vastata niin sanottuun strategiseen iskuun ja ehkäistä siviileihin kohdistuva sotilaallinen terrori, Sumuvuori määritteli.

STT-Olli Kemppainen
 
#10
Oikeastaan olen tästä puunhalaajien alkukesällä hyväksytystä ja nyt julkistetusta ehdotuksesta iloinen.

Eiväthän nuo ehdotetut asiat toteutuessaan maanpuolustuksen etua palvelisi, mutta onpahan joku hallituspuolue edes tehnyt ehdotuksen järjestelmän uudistamiseksi sen ainaisen ajastaan jäljessä olevan liturgian toistamisen sijaan.

Se että jopa vihreiltä löytyy edes jotain kiinnostusta maanpuolustusta kohtaan on myös periaatteessa ihan positiivinen juttu.
 
#11
Museo kirjoitti:
Oikeastaan olen tästä puunhalaajien alkukesällä hyväksytystä ja nyt julkistetusta ehdotuksesta iloinen.

Eiväthän nuo ehdotetut asiat toteutuessaan maanpuolustuksen etua palvelisi, mutta onpahan joku hallituspuolue edes tehnyt ehdotuksen järjestelmän uudistamiseksi sen ainaisen ajastaan jäljessä olevan liturgian toistamisen sijaan.

Se että jopa vihreiltä löytyy edes jotain kiinnostusta maanpuolustusta kohtaan on myös periaatteessa ihan positiivinen juttu.
Jos minä olen auton alla niin minua ei kiinnosta tippakaan että joku kyläkunnan juoppo tulee tutkiskelemaan että kuinka se autoa ylhäällä pitävä tunkki oikein toimii.

Tällä tavalla aika lailla ohi maalin ampuvalla vertauksella varustettuna. Nimittäin yhtälailla kai minäkin olen kyläkunnan juoppo näissä asioissa kuin joku viherpiiperokin. "Parempi juoppo auton alla nalkissa kuin vapaalla jalalla", kuten kotikunnan nimismies tuppasi muistuttamaan.
 
#12
Second kirjoitti:
Jos minä olen auton alla niin minua ei kiinnosta tippakaan että joku kyläkunnan juoppo tulee tutkiskelemaan että kuinka se autoa ylhäällä pitävä tunkki oikein toimii.

Tällä tavalla aika lailla ohi maalin ampuvalla vertauksella varustettuna. Nimittäin yhtälailla kai minäkin olen kyläkunnan juoppo näissä asioissa kuin joku viherpiiperokin.
Et sinä Second mielestäni ole mikään tunkkia töllistelevä juoppo. Sinä olet demokraattisen maan kansalainen, jolta odotetaan perusteltuja kansalaismielipiteitä myös asioista joiden asiantuntija et itse ole.

Minäpä kerron miksi pidän tätä puunhalaajien ehdotusta positiivisena asiana. Katsokaas silloin kun minä nuorempana poikana opiskelin humanistisia aloja moni opiskelukaveri oli aatteeltaan punavihreä. Yleensä he sitten muutaman lasillisen jälkeen ehdottivat kaikkea totaalisen epärealistista kuten armeijan lakkauttamista ja muuta vastaavaa. Niihin ideoihin verrattuna tuo vihreiden uusin ehdotus on suorastaan rakentava.

Mielestäni olisi kaikkien etu jos kansalaisyhteiskunnassa keskusteltaisiin näistä maanpuolustusasioista ja eri poliittiset puolueet ehdottaisivat omia tapojaan kehittää järjestelmää.
 
#13
Museo kirjoitti:
Mielestäni olisi kaikkien etu jos kansalaisyhteiskunnassa keskusteltaisiin näistä maanpuolustusasioista ja eri poliittiset puolueet ehdottaisivat omia tapojaan kehittää järjestelmää.
Olet kyllä oikeassa. Tuskin tämän maan poliittinen elämä enää lisää määkiviä lammaslaumoja kaipaa.

Toki itse en millään tavalla tue vihreiden linjauksia. Vaikkakin asia perustuu ihan oikeisiin faktoihin uhkakuvien muutoksista ja jopa kokonaisen sodan kuvan muutoksista. Muutokset on liian radikaaleja. No, urautunut sotanorsu on urautunut sotanorsu. Se painaa menemään samaa mutaista uraa vaikka vieressä olisi kova ja kuiva maa.

Eihän nämä linjaukset mielestäni ole edes uusia. Eikös vihreät sun muut olleet äänessä näistä jo vuosikausia? Eli sikäli en tervehdi tätä mitenkään uutena tuulahduksena, toki perustelut vaikuttavat ihan konkreettisille analyysiin pohjaaville ja ne esitetään yhtenä pakettina. SE on jotakin SELLAISTA jota kaikki muutkin saisivat harrastaa. Yleensä näissä asioissa toistellaan niitä vanhoja iskulauseita uskottavasta puolllustuksesta ilman mitään sen kummempaa analyysiä.

Ja se on taas ainakin minulle on uutta ja siitä vihreille hatun nosto. Juopolta juopolle.

hölökyn kölökyn.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#14
Museo kirjoitti:
Oikeastaan olen tästä puunhalaajien alkukesällä hyväksytystä ja nyt julkistetusta ehdotuksesta iloinen.

Eiväthän nuo ehdotetut asiat toteutuessaan maanpuolustuksen etua palvelisi, mutta onpahan joku hallituspuolue edes tehnyt ehdotuksen järjestelmän uudistamiseksi sen ainaisen ajastaan jäljessä olevan liturgian toistamisen sijaan.

Se että jopa vihreiltä löytyy edes jotain kiinnostusta maanpuolustusta kohtaan on myös periaatteessa ihan positiivinen juttu.
Olen samoilla linjoilla. Oikeastaan ilahduin myös siitä, että yksi puolue on julkaissut tekstin ja kansanedustajakin on todennut, että yhteen uhkakuvaan ei ehkäpä näyttäisi (julkisten tietojen perusteella?) olevan riittävää reagointikykyä. Tarkoitan siis reserviläisarmeijaa ja strateginen isku-uhkakuvaa:
vastassa olisi todennäköisesti aiempia massa-armeijoita lukumäärältään pienempiä mutta nopealiikkeisiä ja sotilaalliselta suorituskyvyltään tehokkaita joukkoja. Tällöin todennäköisin vakava uhka saattaisi olla ns. strateginen isku.
Tuollaisen julkisen keskustelunavauksen jälkeen on meidänkin helpompi spekuloida näistäkin kysymyksistä. (Vaikkakin luonnollisesti net ken tietää eivät siitä hiisku).

Joten mutu-tuntumalla sanoisin, että puheet harmaasta vaiheesta tai sen pituudesta kokevat jonkinlaisen inflaation. Jos maailmantilanne menee hulluksi, niin opponentti ei tarvitse omaa harmaata vaihettaan siksi, että se keräisi massa-armeijan kokoon varikoiden nurkille tai lähtöasemaan. Opponentillahan on strategisen iskun ilmarynnäkkövoimat valmiiksi rivissä ja koneet tankattu. Harmaa vaihe on (jos on) vain sen aikaa kun maailmantilanne on muista syistä kriisiytynyt.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#15
Vallitsevissa oloissa sotilaallisesti suorituskykyisimmän naapurimaan kaappaushyökkäys on silkkaa mustaa utopiaa.

Jos johonkin lähestulkoon saavutettavissa olevaan halutaan panostaa, niin erään henkilövaihdoksen jälkeen UTVAn ja valmiusrakenteiden liipasinherkkyyttä turvallisuustilanteen muutoksien tultua havainnoiduksi voisi parantaa. Väitän että poliittinen kynnys ja oletusasento on nyt kovin haastava harmaan vaiheen temppusarjojen käynnistämisen suhteen.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#16
koponen kirjoitti:
Vallitsevissa oloissa sotilaallisesti suorituskykyisimmän naapurimaan kaappaushyökkäys on silkkaa mustaa utopiaa.

Jos johonkin lähestulkoon saavutettavissa olevaan halutaan panostaa, niin erään henkilövaihdoksen jälkeen UTVAn ja valmiusrakenteiden liipasinherkkyyttä turvallisuustilanteen muutoksien tultua havainnoiduksi voisi parantaa. Väitän että poliittinen kynnys ja oletusasento on nyt kovin haastava harmaan vaiheen temppusarjojen käynnistämisen suhteen.
Etevästi sanottu. Ja samaa mieltä, "temppusarjojen käynnistäminen" (valmiuslakien asteittainen käyttöönotto) olisi kuitenkin maailmanluokan uutinen, jota 2000-luvun eurooppalainen päättäjä ei kovin helpolla halunne tehdä. Tilanteen pitää olla todella umpikujan näköinen. Se ei jotenkin mielessäni sovellu kaappaushyökkäysuhkaan...
 
#17
OldSkool kirjoitti:
Olen samoilla linjoilla. Oikeastaan ilahduin myös siitä, että yksi puolue on julkaissut tekstin ja kansanedustajakin on todennut, että yhteen uhkakuvaan ei ehkäpä näyttäisi (julkisten tietojen perusteella?) olevan riittävää reagointikykyä. Tarkoitan siis reserviläisarmeijaa ja strateginen isku-uhkakuvaa.
Niin nyt puunhalaajat ovat linjanneet pelkäävänsä turvallisuusuhista lähinnä ympäristökatastrofeja ja strategista iskua. Tällä lienee tarkoitetaan lähinnä sitä, että jonakin päivänä sähköä ei tule pistorasiasta, lasten leikki keskeytyy venäläisten pommikoneiden meluun ja bambi sairastuu juotuaan saastunutta vettä.

Huomionarvoista tässä on että vihreät eivät katso nykyjärjestelmän vastaavan parhaalla mahdollisella tavalla näihin uhkakuviin vaan he ovat esittäneet arvopohjansa perusteella oman mallinsa maanpuolustusjärjestelmän kehittämiseksi.
 
#18
Vihreä liitto esitteli tiistaina epätavallisen vaaliohjelman, joka mullistaisi pyhän ja perinteisen asevelvollisuusarmeijan kokonaan uuteen uskoon. Puolue esittää, että yleinen asevelvollisuus lakkautettaisiin ja sen tilalle luotaisiin vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä. Sen mukaan asevelvollisuuden suorittaisi vuosittain vain 5 300 - 10 500 vapaaehtoista miestä ja naista, kun heidän määränsä on nyt noin 23 000.

Tämä pudottaisi vähitellen armeijan reservin nykyisestä 350 000 miehestä sukupuolineutraaliin 75 000 - 150 000 vapaaehtoisen armeijaan, joka vihreiden mielestä riittäisi huippuunsa aseistettuna jopa strategisen iskun torjuntaan, mitä voi kyllä epäillä. Sitä täydentäisi sodanajan yleinen koko kansan maanpuolustusvelvollisuus

Se paksu mustalla mitä se tarkoitaa???
Se ensinmäinen että on 50/50 miehiä ja naisia?
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#19
Hejsan kirjoitti:
Vihreä liitto esitteli tiistaina epätavallisen vaaliohjelman, joka mullistaisi pyhän ja perinteisen asevelvollisuusarmeijan kokonaan uuteen uskoon. Puolue esittää, että yleinen asevelvollisuus lakkautettaisiin ja sen tilalle luotaisiin vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä. Sen mukaan asevelvollisuuden suorittaisi vuosittain vain 5 300 - 10 500 vapaaehtoista miestä ja naista, kun heidän määränsä on nyt noin 23 000.

Tämä pudottaisi vähitellen armeijan reservin nykyisestä 350 000 miehestä sukupuolineutraaliin 75 000 - 150 000 vapaaehtoisen armeijaan, joka vihreiden mielestä riittäisi huippuunsa aseistettuna jopa strategisen iskun torjuntaan, mitä voi kyllä epäillä. Sitä täydentäisi sodanajan yleinen koko kansan maanpuolustusvelvollisuus

Se paksu mustalla mitä se tarkoitaa???
Se ensinmäinen että on 50/50 miehiä ja naisia?
Kumpikin tarkoittaa sitä, että koskee yhtälailla mies- ja naispuolisia kansalaisia.

Ei pidä tulkita siten kuin saksan kieliopissa, että Der on mies, Die on nainen ja Das on ei kumpikaan. Jolloin sukupuolineutraali sotilas olisi sellainen, jolta on leikattu m*nat pois ...:p
 
#20
OldSkool kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Sukupuolineutraali. Sitä täydentäisi sodanajan yleinen koko kansan maanpuolustusvelvollisuus


Se paksu mustalla mitä se tarkoitaa???
Se ensinmäinen että on 50/50 miehiä ja naisia?
Kumpikin tarkoittaa sitä, että koskee yhtälailla mies- ja naispuolisia kansalaisia.

Ei pidä tulkita siten kuin saksan kieliopissa, että Der on mies, Die on nainen ja Das on ei kumpikaan. Jolloin sukupuolineutraali sotilas olisi sellainen, jolta on leikattu m*nat pois ...:p
Eikun ilmeisesti puunhalaajat ehdottavat siirtymistä miesten suorasta syrjinnästä epäsuoraan syrjintään. :p

Suomen tulee luopua miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä kohti valikoivaa sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Vihreät katsoo että asepalveluksen suorittavat tulee valita ensisijaisesti vapaaehtoisista, joista tehdään karsintaa terveys- ja kuntoperusteilla sekä psykologisilla testeillä.
Sodanajan yleinen koko kansan maanpuolustusvelvollisuus taas löytyy Suomen perustuslaista. Eli käytännössä sodan aikana perusoikeudet heitetään romukoppaan ja jokainen kansalainen tekee joko hyvällä tai pahalla mitä käsketään.