RPG83
Soome Majori
Anteeksi jos/kun tämä materiaali on jo linkitetty tänne, mutta pistetään nyt ihan omanakin aiheenaan.
Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018
Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
RPG83 kirjoitti:Anteeksi jos/kun tämä materiaali on jo linkitetty tänne, mutta pistetään nyt ihan omanakin aiheenaan.
Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018
RPG83 kirjoitti:Siitä uutisketjusta sainkin idean ruveta etsimään virolaisten suunnitelmia.
Ihmettelempä sellaista asiaa, että virolaiset puhuvat "joko tankkien tai rynnäkköpanssarivaunujen" hankinnasta, eli saa käsityksen etteivät olisi molempien hankinnasta kiinnostuneita.
Onko muuten mielipiteitä, millaisista vehkeistä pojat olisivat kiinnostuneita? Tankkiylijäämänä Abramsia vai Leopardia vai jotakin ihan uutta? Entäs rynnäkköpanssarit - CV90, (päivitetty) Marder vai mikä?
OldSkool kirjoitti:RPG83 kirjoitti:Anteeksi jos/kun tämä materiaali on jo linkitetty tänne, mutta pistetään nyt ihan omanakin aiheenaan.
Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018
Ei mitään anteeksi vaan Kiitän! ... ja luetaan ...
Edith: niin ja voisihan tänne laittaa jos löytyy jotain merkittävää mitä ei http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1024&pid=68871#pid68871 ole jo kerrottu.
Suunnitelma jakaa puolustuskyvyt kolmeen luokkaan:
1. Kyvyt, jotka ovat tarpeellisia, mutta liian kalliita. Nämä pyritään ratkaisemaan NATOn ja liittolaisten avulla. Tällaisia ovat hävittäjäilmavoimat, taisteluhelikopterit ja ilmakuljetuskyky.
2. Kyvyt, jotka ovat tarpeellisia, mutta eivät hankittavissa seuraavan 10 vuoden aikana. Tällaisia ovat MLRS-raketinheittimet ja meritorjuntaohjukset.
3. Kyvyt, jotka ovat tarpeellisia, ja hankittavissa. Näistä alla.
Mitä puolustuskykyjä kehitetään 2009 – 2018?
- Viesti- ja tiedustelujärjestelmiä kehitetään
Laajoja hankintoja suunnitelmaan kaikille johtamisen tasoille, aina yksittäisen taistelijan tasolta lähtien.- Ämarin lentotukikohta muutetaan moderniksi NATO-lentokentäksi.
Tukikohta rakennetaan vastaanottamaan tarvittaessa sekä NATO-hävittäjäkoneita että ilmakuljetuksia ja rahtia.- Ilmatorjuntaa parannetaan merkittävästi
Hankitaan ajoneuvoalustainen keskitorjunta, ja parannetaan lähi-IT:tä.- Korkean valmiuden jalkaväkiprikaati armeijan keihäänkärjeksi
Ammattisotilaista koostuvan Scouts-pataljoonan lisäksi loput reserviläisistä. Kuten nykyäänkin, kolmannes prikaatin tukijoukoista muodostetaan asevelvollisista ja harjoituteaan vuosittain.- Mekanisoiduilla yksiköillä parannetaan taistelukykyä
- PST-kyvyn päivitys
- Kaitseliit -järjestön rahoitusta ja varustusta parannetaan
Siirrytään alueellisista pataljoonista komppaniakokoonpanoon.- Laivasto keskittyy valvontaan ja miinantorjuntaan
- Ilmavoimat saavat taktisen kuljetuskyvyn (hekoja)
Missä puolustusvoivat tulevat sijaitsemaan ja millainen infrastruktuuri rakentuu?
Jägalan koulutuskeskus uudistetaan. Jöhvin NL-ikäiset rakennukset puretaan ja uudisrakennetaan. Peruskorjaukset Vöru, Tapa, Paldiski, merivoimien tukikohta, maanpuolustusopisto ja taistelukoulu.
Kaitseliit saa 300 m ampumaradat jokaiselle yksikölle.
Minkä kokoiset ovat Eestin puolustusvoimat?
Henkilöstö kasvaa n 3000:sta n 4000 henkilöön. Vuosittainen n 2500 varusmiehen määrä osapuilleen säilyy. 8/11 kuukauden palvelusaika säilyy ainakin 2014 saakka.
Kriisinhallintataitoisten henkilöiden, ml reserviläisten, määrä kasvaa 16000:sta 25000:een.
Paljonko tämä maksaa?
Puolustusbudjetti kasvaa 2%:iin kansantuotteesta. 40% hankintoihin ja rakentamiseen, 60% käyttö- ja henkilöstökustannuksiin.
Kriips tõmmatakse peale kaitseringkondadele. Ära jäävad ka praegu kehtivas arengukavas kirjas olevad suured hanked. Tankid – maha. Helikopterid kaitseväele – ei tule. Keskmaa õhutõrje – need on mõnekümnekilomeetrise lennukaugusega raketisüsteemid – jääb ära. Kiirkaatrid mereväele – ei tule ja kuuldavasti peab merevägi loobuma veel mingitest alustest. Jägala sõjaväelinnak – ei.
RPG83 kirjoitti:Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.
http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf
Museo kirjoitti:RPG83 kirjoitti:Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.
http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf
Hyvin edistyksellistä laskea ensin mihin on rahaa ja vasta sitten katsoa mitä voidaan hankkia ja kehittää.
baikal kirjoitti:Museo kirjoitti:RPG83 kirjoitti:Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.
http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf
Hyvin edistyksellistä laskea ensin mihin on rahaa ja vasta sitten katsoa mitä voidaan hankkia ja kehittää.
Toinen vaihtoehto on hylkiä lihaa ja luita, mitoittaa hankkeet ylisuuriksi ja saavuttaa tavoitetilat 30-prosenttisesti. Lopputuloksena on kasa puolivalmista ja terävän terävä kärki.
Terveydenhuoltojärjestelmän tietohankekin tarvis kuulema 1.8 mrd euroa....virolaiset kuulema selvittivät vastaavan hankkeen alle 20 miljoonan euron. Hmmm. Liian helppoa on Suomessa tärvätä rahaa. Liian helppoa.
baikal kirjoitti:Terveydenhuoltojärjestelmän tietohankekin tarvis kuulema 1.8 mrd euroa....virolaiset kuulema selvittivät vastaavan hankkeen alle 20 miljoonan euron. Hmmm. Liian helppoa on Suomessa tärvätä rahaa. Liian helppoa.
Slammer kirjoitti:Terveydenhuoltojärjestelmässään Viro sai kylläkin hiukan helpotusta kun sitä päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä. Suomessa on ennestään jo monenlaisia järjestelmiä, joista uuteen siirtyminen muodostaa huomattavan osan kustannuksista.
Tetra kirjoitti:Voisiko Baltian maat hyötyä tiiviistä puolutusyhteistyöstä? Asukkaita noissa on yhteensä 6 miljoonaa.
Totta kai lähtötaso on vaatimaton ja taloustilanne on heikko. Mutta aikaa kuluu ja taloustilanne muuttuu. En puhunut nykyhetkestä (että yhteistyöllä heidän asevoimansa vahvistuisi silmänräpäyksessä), vaan tulevaisuudesta.Kapiainen kirjoitti:Realistisesti jos ajatellaan niin mielestäni ei. Syy on sama kuin Viron armeijalla yksinäänkin. Kaikkien baltian maiden armeijat on polkaistu pyöreästä nollasta neuvostomiehityksen jälkeen liikkeelle - kehitys nollasta uskottavaksi armeijaksi kestää pitkään - ja varsinkin tässä taloustilanteessa jokainen valtio joutuu väistämättä laskemaan hyvin tarkoin miten ja mihin rahaa käyttää = armeijaansa ei voi yksikään baltian maa kehittää ns. täydelle teholla..eli kehitys on väistämättä hyvin hidasta.