Viron puolustuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2018 (englanniksi)

[RPG83]

Anteeksi jos/kun tämä materiaali on jo linkitetty tänne, mutta pistetään nyt ihan omanakin aiheenaan.


Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018

 

[OldSkool]

Anteeksi jos/kun tämä materiaali on jo linkitetty tänne, mutta pistetään nyt ihan omanakin aiheenaan.


Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018

Ei mitään anteeksi vaan Kiitän! ... ja luetaan ...

Edith: niin ja voisihan tänne laittaa jos löytyy jotain merkittävää mitä ei http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1024&pid=68871#pid68871 ole jo kerrottu.

 

[RPG83]

Siitä uutisketjusta sainkin idean ruveta etsimään virolaisten suunnitelmia.


Ihmettelempä sellaista asiaa, että virolaiset puhuvat "joko tankkien tai rynnäkköpanssarivaunujen" hankinnasta, eli saa käsityksen etteivät olisi molempien hankinnasta kiinnostuneita.


Onko muuten mielipiteitä, millaisista vehkeistä pojat olisivat kiinnostuneita? Tankkiylijäämänä Abramsia vai Leopardia vai jotakin ihan uutta? Entäs rynnäkköpanssarit - CV90, (päivitetty) Marder vai mikä?

 

[OldSkool]

Siitä uutisketjusta sainkin idean ruveta etsimään virolaisten suunnitelmia.


Ihmettelempä sellaista asiaa, että virolaiset puhuvat "joko tankkien tai rynnäkköpanssarivaunujen" hankinnasta, eli saa käsityksen etteivät olisi molempien hankinnasta kiinnostuneita.


Onko muuten mielipiteitä, millaisista vehkeistä pojat olisivat kiinnostuneita? Tankkiylijäämänä Abramsia vai Leopardia vai jotakin ihan uutta? Entäs rynnäkköpanssarit - CV90, (päivitetty) Marder vai mikä?

Ainahan mielipiteitä saa kun noin kauniisti kysyy :a-smiley:
En ole vielä lukenut tuota "Long Term Development Plania" mutta ei mielestäni Viro voi alkaa varautua mihinkään Kursk-toisintoon (eli tankkimuodostelmat aukealle riviin) ja katsotaan miten käy. Sitä peliä on turha kokeilla.
Tankilla tai rynnpsv:llä voisi olla paikkansa pidettävien kohteiden, eritysesti sen yhden lentokentän, suojaamisessa. Enkä tällä tarkoita etteikö vastapuoli saisi pariakymmentä tankkia pois pelistä, vaan tarkoitan sitä, että PASIlla on orpo ajella edes parempiin ryhmitysasemiin, jos tiedetään että maahanlaskujoukot tulee 10 min sisällä ja niilläkin on ajoneuvot mukana.

 

[OldSkool]

Anteeksi jos/kun tämä materiaali on jo linkitetty tänne, mutta pistetään nyt ihan omanakin aiheenaan.


Estonian Long Term Defence Development Plan 2009-2018

Ei mitään anteeksi vaan Kiitän! ... ja luetaan ...

Edith: niin ja voisihan tänne laittaa jos löytyy jotain merkittävää mitä ei http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1024&pid=68871#pid68871 ole jo kerrottu.

Do diin. Eestin 2009 suunnitelma on nyt luettu ja alla otteita. Oli mielestäni ihan jalat maassa tehty suunnitelma. En tehnyt mitään laskelmia että mikä kohta on miten realistinen. Hinnat karkaa varmaan Eestissä ihan yhtälailla kuin Suomenlahden pohjoispuolellakin...

Suunnitelma jakaa puolustuskyvyt kolmeen luokkaan:
1. Kyvyt, jotka ovat tarpeellisia, mutta liian kalliita. Nämä pyritään ratkaisemaan NATOn ja liittolaisten avulla. Tällaisia ovat hävittäjäilmavoimat, taisteluhelikopterit ja ilmakuljetuskyky.
2. Kyvyt, jotka ovat tarpeellisia, mutta eivät hankittavissa seuraavan 10 vuoden aikana. Tällaisia ovat MLRS-raketinheittimet ja meritorjuntaohjukset.
3. Kyvyt, jotka ovat tarpeellisia, ja hankittavissa. Näistä alla.

Mitä puolustuskykyjä kehitetään 2009 – 2018?

• Viesti- ja tiedustelujärjestelmiä kehitetään
  Laajoja hankintoja suunnitelmaan kaikille johtamisen tasoille, aina yksittäisen taistelijan tasolta lähtien.
• Ämarin lentotukikohta muutetaan moderniksi NATO-lentokentäksi.
  Tukikohta rakennetaan vastaanottamaan tarvittaessa sekä NATO-hävittäjäkoneita että ilmakuljetuksia ja rahtia.
• Ilmatorjuntaa parannetaan merkittävästi
  Hankitaan ajoneuvoalustainen keskitorjunta, ja parannetaan lähi-IT:tä.
• Korkean valmiuden jalkaväkiprikaati armeijan keihäänkärjeksi
  Ammattisotilaista koostuvan Scouts-pataljoonan lisäksi loput reserviläisistä. Kuten nykyäänkin, kolmannes prikaatin tukijoukoista muodostetaan asevelvollisista ja harjoituteaan vuosittain.
• Mekanisoiduilla yksiköillä parannetaan taistelukykyä
• PST-kyvyn päivitys
• Kaitseliit -järjestön rahoitusta ja varustusta parannetaan
  Siirrytään alueellisista pataljoonista komppaniakokoonpanoon.
• Laivasto keskittyy valvontaan ja miinantorjuntaan
• Ilmavoimat saavat taktisen kuljetuskyvyn (hekoja)

Missä puolustusvoivat tulevat sijaitsemaan ja millainen infrastruktuuri rakentuu?
Jägalan koulutuskeskus uudistetaan. Jöhvin NL-ikäiset rakennukset puretaan ja uudisrakennetaan. Peruskorjaukset Vöru, Tapa, Paldiski, merivoimien tukikohta, maanpuolustusopisto ja taistelukoulu.
Kaitseliit saa 300 m ampumaradat jokaiselle yksikölle.

Minkä kokoiset ovat Eestin puolustusvoimat?
Henkilöstö kasvaa n 3000:sta n 4000 henkilöön. Vuosittainen n 2500 varusmiehen määrä osapuilleen säilyy. 8/11 kuukauden palvelusaika säilyy ainakin 2014 saakka.
Kriisinhallintataitoisten henkilöiden, ml reserviläisten, määrä kasvaa 16000:sta 25000:een.

Paljonko tämä maksaa?
Puolustusbudjetti kasvaa 2%:iin kansantuotteesta. 40% hankintoihin ja rakentamiseen, 60% käyttö- ja henkilöstökustannuksiin.

 

[Korsumajuri]

Huono rahatilanne typisti 2018-suunnitelman, ja siitä on laadittu uusi versio. Muun muassa panssareiden, keskimatkan ilmatorjunnan, helikoptereiden ja nopeiden partioveneiden hankinta jää tältä erää.

Kriips tõmmatakse peale kaitseringkondadele. Ära jäävad ka praegu kehtivas arengukavas kirjas olevad suured hanked. Tankid – maha. Helikopterid kaitseväele – ei tule. Keskmaa õhutõrje – need on mõnekümnekilomeetrise lennukaugusega raketisüsteemid – jääb ära. Kiirkaatrid mereväele – ei tule ja kuuldavasti peab merevägi loobuma veel mingitest alustest. Jägala sõjaväelinnak – ei.

Eestissä keskitytään 2013-2022 parantamaan maavoimien kykyä nopeaan toimintaan, mm. kehittämällä tiedustelu- ja viestivalmiuksia. Maavoimille hankitaan 155mm tykistöä, ymmärtääkseni panssarihaupitseja (liikursuurtükk). Maavoimien kahdelle prikaatille hankitaan pst-ohjuksia. Merivoimien kolme miinanraivaajaa modernisoidaan. Panssarit ja it-ohjukset kuuluvat edelleen suunnitelmiin, mutta niitä ei uskota saatavan tällä vuosikymmenellä. Asiaan palataan 2016. Uusi suunnitelma löytyy vironkielisenä tästä (pdf). Englanninkielistä versiota ei tällä hetkellä ole.

 

[RPG83]

Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.

http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf

 

[setämies]

Kiitän!

 

[Museo]

Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.

http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf

Hyvin edistyksellistä laskea ensin mihin on rahaa ja vasta sitten katsoa mitä voidaan hankkia ja kehittää.

 

[baikal]

Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.

http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf

Hyvin edistyksellistä laskea ensin mihin on rahaa ja vasta sitten katsoa mitä voidaan hankkia ja kehittää.

Toinen vaihtoehto on hylkiä lihaa ja luita, mitoittaa hankkeet ylisuuriksi ja saavuttaa tavoitetilat 30-prosenttisesti. Lopputuloksena on kasa puolivalmista ja terävän terävä kärki.

Terveydenhuoltojärjestelmän tietohankekin tarvis kuulema 1.8 mrd euroa....virolaiset kuulema selvittivät vastaavan hankkeen alle 20 miljoonan euron. Hmmm. Liian helppoa on Suomessa tärvätä rahaa. Liian helppoa.

 

[AKE-ukki]

Englanninkielinen versio tuosta uudesta on nyt julkaistu.

http://www.kaitseministeerium.ee/files/kmin/nodes/13373_NATIONAL_DEFENCE_DEVELOPMENT_PLAN_2013.pdf

Hyvin edistyksellistä laskea ensin mihin on rahaa ja vasta sitten katsoa mitä voidaan hankkia ja kehittää.

Toinen vaihtoehto on hylkiä lihaa ja luita, mitoittaa hankkeet ylisuuriksi ja saavuttaa tavoitetilat 30-prosenttisesti. Lopputuloksena on kasa puolivalmista ja terävän terävä kärki.

Terveydenhuoltojärjestelmän tietohankekin tarvis kuulema 1.8 mrd euroa....virolaiset kuulema selvittivät vastaavan hankkeen alle 20 miljoonan euron. Hmmm. Liian helppoa on Suomessa tärvätä rahaa. Liian helppoa.

Pitäisiköhän meidän mennä Virolaisten oppiin!! Näissäkin asioissa???

 

[Hande]

Terveydenhuoltojärjestelmän tietohankekin tarvis kuulema 1.8 mrd euroa....virolaiset kuulema selvittivät vastaavan hankkeen alle 20 miljoonan euron. Hmmm. Liian helppoa on Suomessa tärvätä rahaa. Liian helppoa.

Hilpeintä on se, että merkittävästi halvemman toteutuksen mahdollisuus kyllä tiedetään, mutta kukaan ei korvaansa lotkauta ja rahaa pannaan palamaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Matkan varrella suunnitelma tietysti jalostuu ja budjetti ylittyy moneen kertaan. Liian helppoa tosiaan.

Meillä olisi todella paljon opittavaa etelänaapurilta, mutta ensin pitää valtiolaiva ajaa kokka kohisten kiville. Kyllä rahan arvo taas ymmärretään, kunhan ensin tulee äkkipysäys yhteiskuntamallimme tukehtuessa omaan mahdottomuuteensa.

 

[Slammer]

Terveydenhuoltojärjestelmässään Viro sai kylläkin hiukan helpotusta kun sitä päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä. Suomessa on ennestään jo monenlaisia järjestelmiä, joista uuteen siirtyminen muodostaa huomattavan osan kustannuksista.

 

[Hande]

Terveydenhuoltojärjestelmässään Viro sai kylläkin hiukan helpotusta kun sitä päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä. Suomessa on ennestään jo monenlaisia järjestelmiä, joista uuteen siirtyminen muodostaa huomattavan osan kustannuksista.

Sellaisenaan tuo Viron järjestely ei tosiaan olisi meillä toiminut.

 

[Kapiainen]

Ei käy kateeksi Viron poikia..

Jokainen, joka on Virossa käynyt ja maassa liikuskellut, on varmasti huomannut että maahan on käytännössä kokonaisuudessaan lähes täydellistä tankkimaastoa missä mekanisoitujen joukkojen operointi onnistuu niin hyvin kuin ylipäätään voi onnistua. Siihen kun yhdistää ne faktat että Virolla käytännössä EI OLE mm. seuraavia: kauko-, keskimatkan- tai lähi-PST:tä, nykyaikaista tykistöä..tai tykistöä ylipäätään, panssariasetta, eikä ilmatorjuntaa niin......
Viro on aivan täysin NATO:n (Amerikkalaisten) joukkojen varassa, jos esim. Venäjä sattuisi haluamaan operoida Viron alueella..ilman hyvin voimakasta tukea kaikin mahdollisin tavoin Virolla ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua menestyksekkäästi..eikä heillä sitä tule olemaan vielä muutamaan vuosikymmeneen.

Mitä tästä opimme?
Ensinnäkin sen, miten kauan kestää että kunnolla alasajetusta armeijasta saadaan luotua uudelleen uskottava ja suorituskykyinen armeija. Toisinsanoen kannattaa meidän koettaa kaikin keinoin pitää oma armeijamme edes jonkinlaisessa iskussa - koska kerran kun sen suorituskyky päästetään romahtamaan, niin sen takaisin saaminen kestää! Toki Viro lähti nollasta - mutta siitäkin on jo parikymmentävuotta - ja edelleen siltä puuttuu uskottava armeija!!

Toinen huomionarvoinen asia on se, miten kovan luokan puolustus meillä itsellämme sittenkin edelleen on. Meistä itsestämme tuntuu joskus että armeijan suorituskyky olisi huono - mutta silloin sopii hetki miettiä, miltä Virolaisesta mahtaisi tuntua meikäläistä armeijaa vastaava Viron armeija.. Virolainen todennäköisesti tuntisi olonsa hyvin turvatuksi sellaisen armeijan ansiosta kuin mitä meillä on..

 

[RDF]

Viro on jopa meihin verrattuna niin pieni maa että onko sillä edes omin avuin mitään mahdollisuuksia ylläpitää uskottavaa puolustusta, kun tiedetään ketkä heitä uhkaavat?

Pienit viivystyskykyiset joukot ja usko ulkopuolisen apuun ovat nähdäkseni heidän ainoa vaihtoehto.

 

[Tetra]

Voisiko Baltian maat hyötyä tiiviistä puolutusyhteistyöstä? Asukkaita noissa on yhteensä 6 miljoonaa.

 

[Kapiainen]

Voisiko Baltian maat hyötyä tiiviistä puolutusyhteistyöstä? Asukkaita noissa on yhteensä 6 miljoonaa.

Realistisesti jos ajatellaan niin mielestäni ei. Syy on sama kuin Viron armeijalla yksinäänkin. Kaikkien baltian maiden armeijat on polkaistu pyöreästä nollasta neuvostomiehityksen jälkeen liikkeelle - kehitys nollasta uskottavaksi armeijaksi kestää pitkään - ja varsinkin tässä taloustilanteessa jokainen valtio joutuu väistämättä laskemaan hyvin tarkoin miten ja mihin rahaa käyttää = armeijaansa ei voi yksikään baltian maa kehittää ns. täydelle teholla..eli kehitys on väistämättä hyvin hidasta.
Alueen valtioista Suomi on ainoa, jolla on uskottava armeija - mutta sekin on koulutettu ja varustettu niin spesifisti oman maan puolustukseen, ettei sen kalusto, organisaatio ja koulutus soveltuisi esim Viron tehokkaaseen puolustukseen, vaikka armeijan koko sinänsä olisikin riittävä.

Tämäkin muuten unohtuu useimmiten meiltä itseltämme: Armeijamme tosiaankin on hyvin spesifisti täsmäkoulutettu, varustettu ja organisoitu nimenomaan oman maan olosuhteisiin - tuskin mikään muu armeija on yhtä hyvin rakennettu nimenomaan tiettyihin olosuhteisiin ja tehtäviin. Iso vahvuus - vaikkemme sitä itse huomaakaan..

 

[Tetra]

Realistisesti jos ajatellaan niin mielestäni ei. Syy on sama kuin Viron armeijalla yksinäänkin. Kaikkien baltian maiden armeijat on polkaistu pyöreästä nollasta neuvostomiehityksen jälkeen liikkeelle - kehitys nollasta uskottavaksi armeijaksi kestää pitkään - ja varsinkin tässä taloustilanteessa jokainen valtio joutuu väistämättä laskemaan hyvin tarkoin miten ja mihin rahaa käyttää = armeijaansa ei voi yksikään baltian maa kehittää ns. täydelle teholla..eli kehitys on väistämättä hyvin hidasta.

Totta kai lähtötaso on vaatimaton ja taloustilanne on heikko. Mutta aikaa kuluu ja taloustilanne muuttuu. En puhunut nykyhetkestä (että yhteistyöllä heidän asevoimansa vahvistuisi silmänräpäyksessä), vaan tulevaisuudesta.

Saisiko Baltian maat yhteistyöllä luotua itselleen tulevaisuudessa tehokkaammat asevoimat verrattuna siihen että yksin rakentavat asevoimiaan?

Jos oletetaan että talous lähtee kasvamaan, onko Virolla miljoonan asukkaansa voimin esim. 20 vuoden päästäkään "uskottavaa" puolustusta? Voisiko tuossa yhteistyö auttaa?

 

[RDF]

Väitän edelleen että viro on niin pieni maa että se ei yksin kykene misäsän nimessä luomaan sotilaallisesti uskottavia puolustusvoimia elleivät siirry puhtaaseen sissitaktiikkaan.