Vuoden 2014 puolustusbudjetti

Tvälups

Ylipäällikkö
Puolustusministeriö Tiedotteet 16.09.2013 11:30
Vuoden 2014 puolustusbudjetti

Vuoden 2014 puolustusbudjettiin sisältyy merkittäviä hallitusohjelmaan perustuvia menosäästöjä, jotka muodostuvat pääosin puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin kohdistetuista hallinnonalakohtaisista säästöistä ja ns. konsernisäästöistä. Kaikki nämä meno-säästöt perustuvat aiemmin tehtyihin päätöksiin. Niiden yhteismäärä on vuonna 2014 kehyksen piiriin kuuluvien menojen osalta 65 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2013.

Toiminnan painopiste on vuoteen 2015 mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Tavoitteena on organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella mahdollistaa tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa puolustuskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon voidaan kohdentaa riittävät resurssit.

Vuosi 2014 on vielä siirtymäkautta, jolloin puolustushallinto jatkaa välittömiä sopeuttavia toimenpiteitä, joilla aikaansaadaan menosäästöjä, hallitaan sisäisiä menopaineita ja katetaan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta aiheutuvat lisäkustannukset. Tämän vuoksi puolustusvoimien toimintaa jatketaan väliaikaisesti alennetulla tasolla ja merkittävä osa määrä-rahaleikkauksista joudutaan kohdistamaan suunniteltuihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Hallinnonalan määrärahat ja henkilöstö

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 751 milj. euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 413 milj. euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 338 milj. euroa.

Menojen yhteismäärä on 125 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin edellä mainituista menosäästöistä sekä puolustusvoimien tilausvaltuuksien maksatusten siirroista myöhemmille vuosille.

Vuoden 2014 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu vuodelle 2014 menoja yhteensä 637 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisille vuosille määrärahasitoumuksia 1 142 milj. euroa.

Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,36 % ja alempi kuin edellisenä vuonna (v. 2013 1,47 %).

Puolustusministeriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista on myös alenemassa ja vuonna 2014 se on 5,1 % (v. 2013 5,3 %).

Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 14 790 henkilötyövuotta, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna 260 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimauudistuksesta.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1 859 milj. euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 88 milj. euroa (5,0 %). Lisäys aiheutuu pääosin määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat -momentilta sekä kustannustasotarkistuksista.

Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Reserviläiskoulutusta, varusmiesten sotaharjoitusperusteisia maastoharjoituksia sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan supistetulla tasolla. Toiminnan taso on tarkoitus palauttaa vuodesta 2015 alkaen sodan ajan joukkojen koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle.

Varusmiesten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan siten, että kaikki kotimaan lomamatkat säädetään vuoden 2014 alusta maksuttomiksi. Talousarvioesitys sisältää tähän tarkoitukseen 2,0 milj. euron lisämäärärahan.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 470 milj. euroa, missä on vähennystä 215 milj. euroa (-31,4 %) vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu edellä mainitusta puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetusta menosäästöstä, tilausvaltuuksien maksatusten siirroista myöhemmille vuosille, määrärahasiirrosta puolustusvoimien toimintamenoihin sekä vuoden 2013 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sisältyvästä hankintojen aikaistamisesta.

Vuonna 2014 alkava Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2014 –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 294,7 milj. euroa vuosina 2014—2018 ja siihen sisältyy mm. seuraavia hankintoja:

- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa hankitaan tykistön ampumatarvikkeita.

- Logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan puolustushaaroille huoltojoukkojen materiaalia ja logistiikan johtamisen välineitä sekä aloitetaan puolustusvoimauudistukseen liittyvä koulutus- ja oppimisympäristöjen simulaattorihankinta.

- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan rynnäkköpanssarivaunujen modernisointi, taistelunjohtoverkon hankinnat sekä aluevalvontajärjestelmän hankinnat.

- Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa kehitetään merivoimien ilmatorjunnan johtamiskykyä ja hankitaan taistelualusten valmiusampumatarvikkeita.

- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinta.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 60 milj. euroa, mikä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2013 talousarviossa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 56 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu yhteisvahvuus eri operaatioissa, pääosin Libanonissa ja Afganistanissa, on vuonna 2014 noin 590 sotilasta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat:
Kansliapäällikkö Arto Räty, puh. 160 88101
Ylijohtaja Teemu Penttilä, puh. 050 330 0224
Talousjohtaja Timo Norbäck, puh. 0295 140 220

Suomen Sotilas
Ensi vuoden puolustusbudjetti lyhyesti:

- Kokonaismäärärahat 2 751 miljoonaa euroa, 125 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013

- Puolustukseen käytetään ensi vuonna 1,36 % bruttokansantuotteesta (1,47 % vuonna 2013).

- Toimintamenoihin käytetään 1 859 miljoonaa euroa, lisäystä 88 miljoonaa euroa (+ 5 %)

- Materiaalihankintoihin käytetään 470 miljoonaa euroa, vähennystä 215 miljoonaa euroa (- 31,4 %)

- Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin käytetään ensi vuonna 60 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot 56 miljoonaa euroa maksetaan ulkoministeriön rahoista.

Vertailun vuoksi:
- Nato-maille suositellaan puolustusmenojen osuudeksi vähintään 2,0 % kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta.
- Ruotsin puolustusbudjetti oli 4 819 miljoonaa euroa vuonna 2012. Ruotsi käyttää kohutuista säästöistään huolimatta edelleen melkein kaksi kertaa niin paljon rahaa puolustukseen kuin Suomi.
 
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa hankitaan tykistön ampumatarvikkeita.

:kippis:

- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinta

:kippis:
 
Samses kirjoitti:
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa hankitaan tykistön ampumatarvikkeita.

:kippis:

- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinta

:kippis:

- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan rynnäkköpanssarivaunujen modernisointi

:kippis:

eli jotain hyvääkin sentään: KT:n kuorma- ja älyammuksia, ERLYKAITO ja BMP-2 modernisointi.
 
Ohessa vielä itse budjetti (puol.min. hallinnonalan osalta). Varsinainen pihvi löytyy sivuilta 13-15.
 

Liitteet

  • budjetti2014.pdf
    72.3 KB · Luettu: 20
Pyhä kolmijako on kyllä legendaa. Varustuksen hankintaan voidaan osoittaa alle 500 miljoonaa kokonaiskakun ollessa yli viisinkertainen. Kyllä pv ajoi taloutensa kiville iha ite, oli kyvytön handlaamaan kehitystä.
 
baikal kirjoitti:
Pyhä kolmijako on kyllä legendaa. Varustuksen hankintaan voidaan osoittaa alle 500 miljoonaa kokonaiskakun ollessa yli viisinkertainen. Kyllä pv ajoi taloutensa kiville iha ite, oli kyvytön handlaamaan kehitystä.

Jos budjetti pienenee, palkkamenoja ei kyetä leikkaamaan ja toimintakulut paisuvat mm. ulkoistusten myötä, niin eipä jää paljoa vaihtoehtoja. Ja hankintapuolen surkeus ei tosiaan ole seurausta budjettileikkauksista, vaan ennen kaikkea firman omista linjauksista. On välttämättä haluttu säilyttää mm. jokikinen esikuntaupseerin virka, vaikka hyvin tiedetään, että se ajaa materiaalipuolen kiville.
 
Hande kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Pyhä kolmijako on kyllä legendaa. Varustuksen hankintaan voidaan osoittaa alle 500 miljoonaa kokonaiskakun ollessa yli viisinkertainen. Kyllä pv ajoi taloutensa kiville iha ite, oli kyvytön handlaamaan kehitystä.

Jos budjetti pienenee, palkkamenoja ei kyetä leikkaamaan ja toimintakulut paisuvat mm. ulkoistusten myötä, niin eipä jää paljoa vaihtoehtoja. Ja hankintapuolen surkeus ei tosiaan ole seurausta budjettileikkauksista, vaan ennen kaikkea firman omista linjauksista. On välttämättä haluttu säilyttää mm. jokikinen esikuntaupseerin virka, vaikka hyvin tiedetään, että se ajaa materiaalipuolen kiville.

Laitoksen YE-upseerikunta on mitoitettu 700 000 miehen sotaväen mukaan.

SA-vahvuus on tippunut -> 500 000 -> 350 000 -> 230 000, mutta khk:n virkarakenne on puolestaan kasvanut yläpäästään. Virassa olevaa kenraalikuntaa on saman verran kuin Jatkosodan aikana ja reservi päälle laskettuna mennään jo kirkkaasti ylikin. Huomioiden ettei kenraali ole evp vaan res.

Toisaalta kyllähän se lämmittää mieltä, kun harmaassa vaiheessa yksikkö varustetaan kuuskekkosilla, kumisaappailla ja peltikypärillä mutta johto on kuitenkin korkeaa upseeristoa varustettuna vimpan päälle olevalla läppärillä ja herkuilla...

Joku voisi laskea paljonko Suomi tai edes pelkkä pv maksaa mm. Microsoftille lisenssimaksuja? Tulostuksen hintahan on jo tiedossa.
 
Tuota yllä postattua propuskaa tulkitsemalla voi päätyä seuraavaan: poliitikot katkaisivat pöhöttymisen. Tuostahan näkee selvästi, että jatkossa olisi pitänyt pumpata noin pyöreät 200 miljoonaa LISÄÄ per vuosi, että Pyhä Kolmijako olisi voitu pitää hengissä. Olisiko sekään riittänyt? Näissä talouden oloissa peli puhallettiin näköjään kylmästi poikki. (tapahtui siis sama kuin Ruotsissa, mutta Suomessa homma tehdään ilman repivää julkisuutta)

Jatkossa näemme kuinka paljon TOSIASIASSA PE rakastaa yleistä asevelvollisuutta? Jos tuota kustannusvääristymää ei kyetä oikaisemaan, edessä on taas leikkaukset, bauttiarallaa 2015-2016. Mitä leikataan? Jos asevelvollisuutta rakastetaan tarpeeksi, siitä ei enää leikata eli leikataan bemareista ja ties mistä. Eli sa-joukot pienenevät de facto. Vieläkö tuolloin voidaan välttää kiusallinen tilanne, joka syntyisi siitä, että henkilöstöä on lapettava pellolle aika tuikeaan tahtiin?

Kuten olen loilottanut: palkkamenoihin on päästävä kiinni tai taas leikataan. Ja leikkuri osuu...mihin?

Paljonko lyötte vetoa, jos väitän, että 2015 ei kutsuta 18 tuhatta ressua kertausharjoituksiin? Tai jos kutsutaan, niin harkat eivät ole ainakaan pituudella pilattuja.

Tasapuolisuuden nimissä on sanottava sekin, että eihän tuollainen valtionvirasto ihan helppo laiva ole käänneltäväksi. Vaikka tietoa tulevista olisikin, niin tuollaisen Costa Concordian kurssin kääntäminen on silti vaikeaa, ellei mahdotontakin, vaikka kipparikin olisi pääsääntöisesti selvin päin.

Tuon yllä postatun propuskan lukuihin kannattaa käydä käsiksi siten, että tarkastelee aiempia vuosia ja katsoo, mikä on suunta ja mikä on sen suunnan vauhti, onko vauhtia tullut lisää vai kuinka, muuten tuo postin sisältö jää näennäiseksi.

Puolustusuudistusta pukkaa. Tuolloin sanottaneen avoimesti ääneen se, mistä me täällä vasta "kuiskailemme". Puolustusuudistuksen jälkeen todettaneen ääneen, että pv pystyy puolustamaan valtakunnan ydinalueita ja tarvitsee siihenkin Liittoa. Tämä erityisesti silloin, jos yleisestä asevelvollisuudesta on tullut jo asiallisesti ottaen perspektiivitöntä melomista.
 
baikal kirjoitti:
Tuon yllä postatun propuskan lukuihin kannattaa käydä käsiksi siten, että tarkastelee aiempia vuosia ja katsoo, mikä on suunta ja mikä on sen suunnan vauhti, onko vauhtia tullut lisää vai kuinka, muuten tuo postin sisältö jää näennäiseksi.

Politiikka on politiikkaa, mutta matikka on matikkaa.

Varuskuntien lakkautuksen, toimintojen ulkoistuksen ja esikuntien yhdistämisten säästövaikutus on ollut +- nolla, ainoa josta on voitu leikata on ollut hankintamenot, kertaukset ja sevelvollisten koulutus.

Kertaukset on leikattu nollaan (tärkeimpien joukkojen tärkeimmät osat -heh heh hee-) ja asevelvollisten ruokkimine ja koulutus on naurettava osa PLM:n budjettia. Hankinnat olivat viime vuonna n 25% sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. ensi vuonna lähennellään 20%.

Eiköhän tämä juna ole mennyt jo, kehitys on ollut selvää jo vuodesta 2008, mutta tauti kalvaa sisältä päin eikä tuo laitos kykene uudistumaan. Kahden vuoden päästä on hankinnat nollassa ja silloin viimeistään kääntyvät rotat toisiaan vastaan, tedään popkornit valmiiksi ja laitetaan kaljat kylmään. Tämä on viihdettä parhaimmillaan BB The Finnish Defence Forces Edition.
 
baikal kirjoitti:
Tuota yllä postattua propuskaa tulkitsemalla voi päätyä seuraavaan: poliitikot katkaisivat pöhöttymisen. Tuostahan näkee selvästi, että jatkossa olisi pitänyt pumpata noin pyöreät 200 miljoonaa LISÄÄ per vuosi, että Pyhä Kolmijako olisi voitu pitää hengissä. Olisiko sekään riittänyt? Näissä talouden oloissa peli puhallettiin näköjään kylmästi poikki. (tapahtui siis sama kuin Ruotsissa, mutta Suomessa homma tehdään ilman repivää julkisuutta)

Jatkossa näemme kuinka paljon TOSIASIASSA PE rakastaa yleistä asevelvollisuutta? Jos tuota kustannusvääristymää ei kyetä oikaisemaan, edessä on taas leikkaukset, bauttiarallaa 2015-2016. Mitä leikataan? Jos asevelvollisuutta rakastetaan tarpeeksi, siitä ei enää leikata eli leikataan bemareista ja ties mistä. Eli sa-joukot pienenevät de facto. Vieläkö tuolloin voidaan välttää kiusallinen tilanne, joka syntyisi siitä, että henkilöstöä on lapettava pellolle aika tuikeaan tahtiin?

Kuten olen loilottanut: palkkamenoihin on päästävä kiinni tai taas leikataan. Ja leikkuri osuu...mihin?

Paljonko lyötte vetoa, jos väitän, että 2015 ei kutsuta 18 tuhatta ressua kertausharjoituksiin? Tai jos kutsutaan, niin harkat eivät ole ainakaan pituudella pilattuja.

Tasapuolisuuden nimissä on sanottava sekin, että eihän tuollainen valtionvirasto ihan helppo laiva ole käänneltäväksi. Vaikka tietoa tulevista olisikin, niin tuollaisen Costa Concordian kurssin kääntäminen on silti vaikeaa, ellei mahdotontakin, vaikka kipparikin olisi pääsääntöisesti selvin päin.

Tuon yllä postatun propuskan lukuihin kannattaa käydä käsiksi siten, että tarkastelee aiempia vuosia ja katsoo, mikä on suunta ja mikä on sen suunnan vauhti, onko vauhtia tullut lisää vai kuinka, muuten tuo postin sisältö jää näennäiseksi.

Puolustusuudistusta pukkaa. Tuolloin sanottaneen avoimesti ääneen se, mistä me täällä vasta "kuiskailemme". Puolustusuudistuksen jälkeen todettaneen ääneen, että pv pystyy puolustamaan valtakunnan ydinalueita ja tarvitsee siihenkin Liittoa. Tämä erityisesti silloin, jos yleisestä asevelvollisuudesta on tullut jo asiallisesti ottaen perspektiivitöntä melomista.

Costa Cordia olisi hyvä vertaus! Ajaetaan mahdollisimman lähelle, jotta katsojat pääsee ihailemaan koko komeutta ja karautetaan sitten yllättäen karille, josta suurella rahalla nousee kolhiintunut ruho.

Tässä yhteydessä on hyvä luke myös puolustustusministerin 13.9 pitämä puhe, jossa yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen nousevat jälleen kunniaan. Taidetaan se liittoutuminen kuitenkin mainita, mutta onneksi kytkettynä asevelvollisuuteen.

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/puheet/ministeri_carl_haglundin_puhe_turvallisuuspoliittisessa_seminaarissa_vaasassa_13.9.2013.5597.news
 
Hande kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Pyhä kolmijako on kyllä legendaa. Varustuksen hankintaan voidaan osoittaa alle 500 miljoonaa kokonaiskakun ollessa yli viisinkertainen. Kyllä pv ajoi taloutensa kiville iha ite, oli kyvytön handlaamaan kehitystä.

Jos budjetti pienenee, palkkamenoja ei kyetä leikkaamaan ja toimintakulut paisuvat mm. ulkoistusten myötä, niin eipä jää paljoa vaihtoehtoja. Ja hankintapuolen surkeus ei tosiaan ole seurausta budjettileikkauksista, vaan ennen kaikkea firman omista linjauksista. On välttämättä haluttu säilyttää mm. jokikinen esikuntaupseerin virka, vaikka hyvin tiedetään, että se ajaa materiaalipuolen kiville.

"Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 14 790 henkilötyövuotta, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna 260 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimauudistuksesta."

"Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1 859 milj. euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 88 milj. euroa (5,0 %). Lisäys aiheutuu pääosin määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat -momentilta sekä kustannustasotarkistuksista."
Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Reserviläiskoulutusta, varusmiesten sotaharjoitusperusteisia maastoharjoituksia sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan supistetulla tasolla. Toiminnan taso on tarkoitus palauttaa vuodesta 2015 alkaen sodan ajan joukkojen koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle.

"Vuosi 2014 on vielä siirtymäkautta, jolloin puolustushallinto jatkaa välittömiä sopeuttavia toimenpiteitä, joilla aikaansaadaan menosäästöjä, hallitaan sisäisiä menopaineita ja katetaan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta aiheutuvat lisäkustannukset."

Minua kiinnostaisi tietää mitä nämä lisäkustannukset oikein ovat / mikä niiden tilanne on vuonna 2015? Hlö määrä on kuitenkin saatu jo käännettyä laskuun ja koulutus on laitettu säästöliekillä.
 
Eivät ne materiaalit ilmaiseksi vaihda sijaintiaan lakkautettavasta varuskunnasta toiseen = kuljetuskustannukset.
Ellei kiinteistöille löydy ostajaa, vuokrakulut maksetaan kapiteelille pv:n rahakirstusta.
Maisemointi yms. ennallistamistyö laajoine raivauksineen on kallista puuhaa. Pelkät raivauslisät tekevät ison loven työnantajan palkkamenoihin.
Säilytettäviin varuskuntiin rakennetaan uutta varastointi- ja majoitustilakapasiteettia = maksaa ja huolella.
Siirtokorvaukset tuovat myös oman lovensa palkkamomentille.

Siinä nyt jokunen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta aiheutuva lisäkustannus.
 
Varastoidun materiaalin siirtelyä paikasta toiseen. Lisärakentamista, jotta säilyviin varuskuntiin voidaan ottaa lakkautettavista poistuvat toiminnot ja esikuntien henkilöstö jne. Hyvin vähän toimintoja kuitenkin lakkautetaan, joten uusien tilojen tarve korvaavilla asemapaikoilla on paikoin huutava.
 
Tvälups kirjoitti:
Samses kirjoitti:
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa hankitaan tykistön ampumatarvikkeita.

:kippis:

- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinta

:kippis:

- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan rynnäkköpanssarivaunujen modernisointi

:kippis:

eli jotain hyvääkin sentään: KT:n kuorma- ja älyammuksia, ERLYKAITO ja BMP-2 modernisointi.

Onko tietoa kumpi tuli valituksi: SMArt vai Bonus?
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää mitä nämä lisäkustannukset oikein ovat / mikä niiden tilanne on vuonna 2015? Hlö määrä on kuitenkin saatu jo käännettyä laskuun ja koulutus on laitettu säästöliekillä.

Ulkoistamisten myötä tuo hlömäärän laskukin voi olla silkkaa silmänlumetta. Ostettuna saadaan pahimmillaan entistä heikommat palvelut, mutta kohonneella hinnalla. 10 miljoonaa palkkojen säästöinä voi vastaavasti nostaa toimintamenoja 12 miljoonaa ( luvut heitin omasta päästäni ). Mukaan on joka tapauksessa tullut välikäsi, joka rahoittaa hinnasta oman byrokratiansa ja liikevoittonsa. Palkkamenoihin on Pv:n puolella kuitenkin saatu tavoiteltu säästö.
 
Tvälups kirjoitti:
Samses kirjoitti:
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa hankitaan tykistön ampumatarvikkeita.

:kippis:

- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinta

:kippis:

- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan rynnäkköpanssarivaunujen modernisointi

:kippis:

eli jotain hyvääkin sentään: KT:n kuorma- ja älyammuksia, ERLYKAITO ja BMP-2 modernisointi.

Ei siis pelkkää kurjuutta, hyvä niin.
 
Hande kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää mitä nämä lisäkustannukset oikein ovat / mikä niiden tilanne on vuonna 2015? Hlö määrä on kuitenkin saatu jo käännettyä laskuun ja koulutus on laitettu säästöliekillä.

Ulkoistamisten myötä tuo hlömäärän laskukin voi olla silkkaa silmänlumetta. Ostettuna saadaan pahimmillaan entistä heikommat palvelut, mutta kohonneella hinnalla. 10 miljoonaa palkkojen säästöinä voi vastaavasti nostaa toimintamenoja 12 miljoonaa ( luvut heitin omasta päästäni ). Mukaan on joka tapauksessa tullut välikäsi, joka rahoittaa hinnasta oman byrokratiansa ja liikevoittonsa. Palkkamenoihin on Pv:n puolella kuitenkin saatu tavoiteltu säästö.

Juurikin näin.
 
SJ kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Samses kirjoitti:
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa hankitaan tykistön ampumatarvikkeita.

:kippis:

- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinta

:kippis:

- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan rynnäkköpanssarivaunujen modernisointi

:kippis:

eli jotain hyvääkin sentään: KT:n kuorma- ja älyammuksia, ERLYKAITO ja BMP-2 modernisointi.

Onko tietoa kumpi tuli valituksi: SMArt vai Bonus?

Tietääkseni tämä ei ole vielä päätetty, tai jos on päätetty ei ainakaan julkistettu. Eivätköhän ne viimeistään alkuvuodesta ilmoita päätöksistä sekä tämän että bemarien modernisoijan ja it-ohjusten suhteen, toistaiseksihan on voitu tehdä vasta vertailuja ja käydä keskusteluja kun ei budjettirahat ole olleet selvillä. Tämäkinhän on vasta talousarvioesitys, ei vielä eduskunnan hyväksymä budjetti.
 
Back
Top