Vuoden 2014 puolustusbudjetti

baikal kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Krasnopol kelpasi ranskalaisille, meillä sitä ei ilmeisesti harkitakaan?

Niinistö ja Putin tapailevat aika tiuhaan, tiedä kohta mitä luolastoihiin ajetaankaan?

Krasnopolia ranskalaiset taisivat hankkia lkm 500-1000 kpl. Oliko niin, että Krasnopoliin pystyi asettamaan vaikkapa länsimaisen sytyttimen ja ohjauspelit, en muista?

https://en.wikipedia.org/wiki/Krasnopol_%28Weapon%29

Tarjolla 152mm (152K89 Hyasint) ja 155mm (155K83, 83-97 ja 98)
 
Tvälups kirjoitti:
Krasnopol kelpasi ranskalaisille, meillä sitä ei ilmeisesti harkitakaan?

Olisiko laseriin hakeutuvana kalliimpi? Ja se ammus pitäisi tosiaan ohjata maaliin sillä laserilla ja siinä on omat ongelmat, kuten maaston muodot ja matalalla olevat pilvet.
 
JOKO kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Samses kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Tietääkseni tämä ei ole vielä päätetty, tai jos on päätetty ei ainakaan julkistettu. Eivätköhän ne viimeistään alkuvuodesta ilmoita päätöksistä sekä tämän että bemarien modernisoijan ja it-ohjusten suhteen, toistaiseksihan on voitu tehdä vasta vertailuja ja käydä keskusteluja kun ei budjettirahat ole olleet selvillä. Tämäkinhän on vasta talousarvioesitys, ei vielä eduskunnan hyväksymä budjetti.

Asiaan liittyen: http://www.liveleak.com/view?i=309_1379427496

Noita pitää hankkia! En välitä vaikka kuinka salaliittoteoreetikot höyryävät natoon menemisestä noiden takia, mutta tuo on sellaista kalustoa mitä me tarvitsemme ja noita ei ole kilpailijoilla myynnissä. Tarkkaa epäsuoraa tulta ilman tarvetta ampua kohdistuslaukauksia.

OT: Miinuspuolena mainittakoon kappalehinta 7000 taalaa laaki....

Paljonko maksaa yksi tyhmä rauta-ammus?

Montako niitä ammutaan esim. iskussa?

Kumpi tulee sen jälkeen halvemmaksi?


-Tyhmä ammus kestää hyvin varastointia. Älyammusten elektronikka todennäköisesti ei kestä. Elektroniikan uusiminen maksaa.
-Vihulainen harvoin tulee yhdellä vaunulla tai ryhmällä. Maaleja on, joten aina osuu johonkin, kunhan suunta on edes suunnilleen oikea.
-Gps-häirintälaitteet saattavat muuttaa sateliittipaikannukseen nojaavat älyammukset virattomiksi. Pahimmillaan häirintä jopa ohjaa oikeaan suuntaan ammutun kranaatin ohi maalista.

-Tuo em. ammus on pelkkä sytytin, joka kiinnitetään tyhmään ammukseen. Tämä myös tarkoittaa, että siinä on vain vähän liikkuvia osia ja elektroniikkaa. Ja olettaisin, että noita voi testata varastoinnin yhteydessä ja mikäli vikoja löytyy, niin valmistaja varmaan takaa toimivuuden varastointi iän puitteissa.
- Ei muuten osu. Tykistön hajonta kasvaa melkoisesti kun kantama lisääntyy.
-Häirintä haittaa vain rajallisesti, koska ammuksessa on inertiaohjaus ensisijaisena, GPS vain tarkentaa sitä. Lisäksi noissa mainitaan yleensä jonkinlainen anti-jam toiminto, eli varmaankin liittyy signaalin prosessointiin. Ja loppujen lopuksi tuohan on tosiaan vain sytytin, jos maalissa tuntuu olevan liikaa häirintää, niin ota ohjauskitti pois ja käytä normaali sytytintä.
 
Pyhä kolmijako on kyllä legendaa. Varustuksen hankintaan voidaan osoittaa alle 500 miljoonaa kokonaiskakun ollessa yli viisinkertainen. Kyllä pv ajoi taloutensa kiville iha ite, oli kyvytön handlaamaan kehitystä.
Itkuhan tota lukiessa pääsi. En keksi, miten tämän vuosikymmenen jälkeen Suomen armeija voisi nauttia asevoimien statusta. Mielestäni puolisotilaalliset reservijoukot ovat osuvampi kuvaus.
 
Jos budjetti pienenee, palkkamenoja ei kyetä leikkaamaan ja toimintakulut paisuvat mm. ulkoistusten myötä, niin eipä jää paljoa vaihtoehtoja. Ja hankintapuolen surkeus ei tosiaan ole seurausta budjettileikkauksista, vaan ennen kaikkea firman omista linjauksista. On välttämättä haluttu säilyttää mm. jokikinen esikuntaupseerin virka, vaikka hyvin tiedetään, että se ajaa materiaalipuolen kiville.
Hyvä-veli kerho toimii ja suosii uraohjuksia. Leppoisia työpäiviä armeijan ylimmillä portailla. Eivät sitten edes järjestäydy ajamaan materiaalipuolelle lisämäärärahoja tai taistelemaan edes entisistä. Vittu mitä roskasakkia. Anteeksi.
 
Puolustusmenojen_jakautuminen.png

(http://www.defmin.fi/index.phtml?s=120)
 
Verrattuna viime vuoteen:
Palkkausmenot: -30 miljoonaa
Asevelvollisten koulutus ja ylläpito: - 4 miljoonaa
Hankinnat: -189 miljoonaa
Muut toimintamenot: + 105 miljoonaa

Eli:
Sihteerit, siivoojat ja asentajat on ulkoistettu, palkkausmenot siirtyneet toimintamenoihin + kate päälle. Valikoiva asevelvollisuus jatkaa kuin juna. Maavoimille lyödään viimeisiä nauloja arkkuun, stenatulle materiaalille ei tule ikinä korvaavaa kalustoa.

Onko mikään ihme ettei meillä ole varaa itsenäiseen uskottavaan puolustukseen?
 
Mielestäni asia on juuri noin!
Suurin osa palkkamenojen säästöistä syntyy siviilityöntekijöiden palkoista - suuri osa heidän tekemästään työstä tehdään jatkossakin - mutta tekijät eivät ole Puolustusvoimien palkkalistoilla, vaan jonkun muun.. Ulkoistamisella ei tehdä kuin näennäissäästöä.
Kun asiaa muiden toimintojen kohdalla tarkastelee täältä suoritusportaasta, niin ainakin täällä näyttää siltä, että toimintoja ei juurikaan lakkaa, vaan ne siirtyy toisaalla toteuttavaksi - josta aiheutuu kuluja lisärakentamisen ym muodossa sekä heti, että myös pidemmällä aikajänteellä.
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun osaavan ammattilaisen tekemä laskelma siitä, mitä Valtion kassa tosiasiassa tässä kaikessa säästää - vai jääkö säästö tosiasiassa "säästöksi", joka on siis vain näennäissäästöä, joka saadaan siirtämällä kuluja ja niiden maksumiestä..

Yleisellä tasolla ulkoistaminen on tämän ajan trendi ja toiminnan "tehostamisen" iskulauseeksi kiteytynyt muoti-ilmiö. On niin hienon modernia ja tehokasta keskittyä vain "ydintoimintoihin" ja ulkoistaa kaikki muu toiminta - uusliberalistisen mallin mukaisesti tietysti mahdollisimman yksityiseksi.

Sitä vain en ole koskaan ymmärtänyt, että miten ihmeessä kustannukset voivat oikeasti pienentyä ja laatu väitetysti parantua kun kuitenkin palvelun tuottaminen maksaa myös ulkoistetulle toimijalle jotain ja tämän lisäksi se vielä pimittää itselleen tukevan siivun voittoa. Tämä on lisäksi ikävän kiusallinen kysymys, johon kukaan ei ole halunnut antaa tyhjentävää vastausta. Joka tapauksessa jonkun selkänahasta revitään ja kovaa.

-Tyhmä ammus kestää hyvin varastointia. Älyammusten elektronikka todennäköisesti ei kestä. Elektroniikan uusiminen maksaa.
-Vihulainen harvoin tulee yhdellä vaunulla tai ryhmällä. Maaleja on, joten aina osuu johonkin, kunhan suunta on edes suunnilleen oikea.
-Gps-häirintälaitteet saattavat muuttaa sateliittipaikannukseen nojaavat älyammukset virattomiksi. Pahimmillaan häirintä jopa ohjaa oikeaan suuntaan ammutun kranaatin ohi maalista.

Trotyylikranaatin elinkaari on asianmukaisesti varastoituna vähintään 40 vuotta. Elektroniikan elinkaari on huomattavasti lyhyempi n. 10 - 15 vuotta ja vaatii normaalin kunnonvalvonnan lisäksi myös säännöllistä huoltoa ja testausta. Se on kuitenkin täysin normaalia rutiinitoimintaa eikä muodosta kynnyskysymystä.
 
Yleisellä tasolla ulkoistaminen on tämän ajan trendi ja toiminnan "tehostamisen" iskulauseeksi kiteytynyt muoti-ilmiö. On niin hienon modernia ja tehokasta keskittyä vain "ydintoimintoihin" ja ulkoistaa kaikki muu toiminta - uusliberalistisen mallin mukaisesti tietysti mahdollisimman yksityiseksi.

Sitä vain en ole koskaan ymmärtänyt, että miten ihmeessä kustannukset voivat oikeasti pienentyä ja laatu väitetysti parantua kun kuitenkin palvelun tuottaminen maksaa myös ulkoistetulle toimijalle jotain ja tämän lisäksi se vielä pimittää itselleen tukevan siivun voittoa. Tämä on lisäksi ikävän kiusallinen kysymys, johon kukaan ei ole halunnut antaa tyhjentävää vastausta. Joka tapauksessa jonkun selkänahasta revitään ja kovaa.

Juurikin näin. Tällainen ajattelumalli on saavuttanut mittasuhteet, joita ei voi millään järjellä perustella.
Vaivaa lähes koko yritysmaailmaa julkisen hallinnon lisäksi.
Ulkoistus on tietyissä harvoissa tilanteissa myös taloudellisesti järkevää, mutta todellisten kokonaiskustannusten
laskeminen on yleensä jäänyt ym. "muoti-ilmiön" alle.
 
Yleisellä tasolla ulkoistaminen on tämän ajan trendi ja toiminnan "tehostamisen" iskulauseeksi kiteytynyt muoti-ilmiö. On niin hienon modernia ja tehokasta keskittyä vain "ydintoimintoihin" ja ulkoistaa kaikki muu toiminta - uusliberalistisen mallin mukaisesti tietysti mahdollisimman yksityiseksi.

Sitä vain en ole koskaan ymmärtänyt, että miten ihmeessä kustannukset voivat oikeasti pienentyä ja laatu väitetysti parantua kun kuitenkin palvelun tuottaminen maksaa myös ulkoistetulle toimijalle jotain ja tämän lisäksi se vielä pimittää itselleen tukevan siivun voittoa. Tämä on lisäksi ikävän kiusallinen kysymys, johon kukaan ei ole halunnut antaa tyhjentävää vastausta. Joka tapauksessa jonkun selkänahasta revitään ja kovaa.

Täsmälleen samaa mieltä. Ulkoistamisessa myös ei unohdeta mainita ulkopuolisen toimijan ammattitaitoa kun on erikoistunut vain kyseiseen asiaan; mutta ylen harvoin mainitaan että ei se aina saa ymmärrettyä asiakkaan nimenomaisia tarpeita, tai ei vain saa valmista palvelupakettiaan räätälöityä asiakkaalle järkevämmäksi ja sopivammaksi. (Ja sitten vielä tapaukset joissa kyseinen toimija ei olekaan niin kovin erinomainen omassa puuhassaan vaikka brosareissa henkselit paukkuu. Etenkin ATK-alalta kuullut N+1 legendaa aiheesta jossa asiakkaan otsaan jäänyt yhtä pitkä kyy kuin käteen lasku. Rakennus- ja remonttialaa viitsi edes mainita liian ilmiselvänä.) Talon sisällä omin voimin tehty homma taas käytännössä aina on lähtenyt omasta tarpeesta ja kehittynyt miten kuten sen mukana; ja usein oikein hyvinkin jos on ollut fiksun pomon kontolla.
 
Back
Top