wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
B

baikal

Supreme Leader
Olin tuossa taannoin tilaisuudessa ampua 44 magnum-patruunaa ampuvaa vipulukkoista brasilialaista winchester-kopiota, tarkempaa mallia en tiedä, tuo kopio saattoi olla Puma-merkkinen. Kokemus oli mukava, ihan särheän tuntuinen ase sanotaan tuonne 70-80 metrin etäisyydelle, mitoiltaan mulle aika passeli jne. Tähtäimet helpot ja "nopeat". Hana vähän liukas - öljyä ja vettä - mutta oiva kokemus kokonaisuutena. Aseen omistaja arveli, että alkuperäinen winchester ampui 44-40-patruunaa ja mustaruudilla. Onko kenellään tietoa, mitä suoritusarvoja ko. patruuna on mahtanut pitää sisällään, käytettyjen luotien painoja jne.? Ja oliko niin, että sama patruuna kävi myös revolvereiden joihinkin malleihin? Sama lataus?

Samassa tilaisuudessa ammuin rihlakkoa 16/70 - 25x35. Vähän mietin, kun otin kiväärinpatruunan laatikosta, joka ilmoitti 25x36, mutta kuului kuulemma asiaan. Hanallinen Tikkakoski. Yllättävän hyvävientinen luotipiippu, oikeasti yllätti, miten napakasti vei 3 ls sarjat paikoilleen. Piipunvalitsin persoonallinen ja hana melko jäykkä. Aikakautensa peli, mutta käsittääkseni todella hyvin tehty.
 
baikal kirjoitti:
Hana vähän liukas - öljyä ja vettä - mutta oiva kokemus kokonaisuutena. Aseen omistaja arveli, että alkuperäinen winchester ampui 44-40-patruunaa ja mustaruudilla. Onko kenellään tietoa, mitä suoritusarvoja ko. patruuna on mahtanut pitää sisällään, käytettyjen luotien painoja jne.? Ja oliko niin, että sama patruuna kävi myös revolvereiden joihinkin malleihin? Sama lataus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan ollut mustaruuti mutta tässä on itselataus arvoja 44-40 Winchesterille. http://www.handloads.com/loaddata/d...40 Winchester&Weight=All&type=Handgun&Source=

Sama patruuna menee niin kivääriin kuin wanhan ajan revolveriin. Mikä on ihan järkevää kun ajattelee, että ei siellä willissä lännessä kaverin tarttenut kantaa useampaa sorttia vaan ammukset meni ristiin.
 
.44-40 Winchester, eli .44 WCF on edelleenkin ihan yleinen patruuna rapakon toisella puolella, ja se on (niinkuin myös .45 Colt) suosittu noissa "Cowboy Action Shooting"-touhuissa.

http://en.wikipedia.org/wiki/.44-40_Winchester

Valikoimaa vaikka Midway USA:sta:

http://www.midwayusa.com/find?sortby=1&itemsperpage=24&newcategorydimensionid=9809

Pääosa latauksista on kevyitä (Cowboy Action Shooting) latauksia, mutta tömäkämpiä metsästyslatauksiakin löytyy:

http://www.midwayusa.com/product/29...r-x-ammunition-44-40-wcf-200-grain-soft-point

Tehoa on tuolla latauksella n. 850J piipun suulla, kivääristä ammuttuna varmaankin.

Colt SAA revolveria on saanut pesitettynä myös tuolle kaliiperille, silloin nimenä on ollut "Colt Frontier Six-Shooter", eli tällöin sekä kivääri että revolveri on voinut ampua samaa patruunaa, mikä on tietysti helpottanut patruunahuoltoa korvessa.

------------------------

Off topikkina voisi vielä sanoa että Colt Single Action Armyn kanssa esitelty patruuna, eli .45 Colt on edelleen hyvin suosittu, ihan metsästys ja itsepuolustuskäytössä. Se oli aikoinaan jo mustaruutilatauksena tehokas ja koska sen hylsyä venyttämällä on tehty magnumkaliiperi .454 Casull, sitä ammutaan yleisesti myös Casull-revolvereilla. Sen ja muiden vanhojen kaliipereiden latauksia joita saa tuolta Midwaysta.

.45 Colt:
http://www.midwayusa.com/find?sortby=1&itemsperpage=24&newcategorydimensionid=15602&pageNumber=2

.45 Schofield (Smith&Wesson Model No. 3 Schofield revolverin apetta):
http://www.midwayusa.com/find?sortby=1&itemsperpage=24&newcategorydimensionid=10062

.44 Russian (Venäjän armeijalle tehtyjen Schofieldien patruuna):
http://www.midwayusa.com/find?sortby=1&itemsperpage=24&newcategorydimensionid=10061

.44 Colt (.45 Coltin edeltäjä US Armyn revolverikaliiperina, eli 1871 - 1873):
http://www.midwayusa.com/find?sortby=1&itemsperpage=24&newcategorydimensionid=10069
 
Olettekos törmänneet koskaan 25x20;een elävässä elämässä? Tuo on ollut turkispyytäjien suosiossa vielä 1930-luvulla, toki sillä on peurojakin pantu lihoiksi.
 
Nämä tämän tyyppiset tuuma kertaa täyttö kaliiberi merkinnät kuvataan väliviivalla; 25-20 Win, 32-20 Win, 45-70 Gov't jne.

Ensimmäinen luku tarkoittaa luodin halkaisijaa tuumanosina ja jälkimmäinen mustaruutilatauksen painoa graineina ja lopussa joko valmistajan tai valmistuttajan nimi. 45-70 Hallitus.

Euroopan kielellä (milleinä-grammoina) tämä 25-20 Win olisi 6.6-1.3 ,mutta kuitenkin kait sentään 6,5x33R.

Teholtaan ja ominaisuuksiltaan vastaava olisi nykyisistä tutuista 7.62x25mm Tokarev pistoolin patruuna ja alkuperäisellä mustalla ruudilla ei tätäkään vähää. Eli ei todellakaan mikään muu kuin turkisriistan lopetus paukku noin niin kuin metsästysmielessä.



Olen ampunut tätä patruunaa muutaman laukauksen wanhan drillingin luotipiipusta. Patruunan käyttötarkoitus jäi epäselväksi.
 
Onko tuo 25-20 (kiitos oikaisusta koskien merkintätapoja) tiedättekö valmistettu vipu- pultti-lukkoisena? Tiedän, että olemassa on ollut taittuvapiippuinen versio kertalaukeava? Nyt on pakko chigeenaa vaivata: toisessa topikissa kirjoitin, että 1911 - Coltiin oli konstantin kotilatinki värkännyt vähän turpealla lyijyluodilla patruunoita. Mistä voisi olla, jos on ollut, peräisin 45-lyijyluoti, jos se ei olisi ollut juuri ko. patruunaan tarkoitettu?

Muistan perinnepalstalla väännön 45-70:sta, kun väitin, että tuohon kaliberiin oli tyrkyllä joskus maailmassa patruunaa, jonka luoti oli "turpea" ko. aseeseen. Mielestäni en tuolloin erehtynyt, edelleen olen sitä mieltä, että tuo oli totta. Tämä ei nyt liity tuohon pistooliin ollenkaan, mutta jos olen oikeassa tässä "liian turpeat luodit" - aiheessa, niin mistä se kertoo? Tehdäänkö joihinkin aivan tiettyihin aseisiin satseja "liian paksua tavaraa" ja niitä harhailee markkinoille sitten aikanaan tai jotain? Vai olenko absolute väärässä?
 
Kaikilla jälleenpanostamis periaatteilla on tälle onnettomalle patruunalle aseita pesitetty, pois lukien itselataavat.

Turpeat neljävitoset saga. Eli aina joku kokeilee jotain jännää. Neljävitosen kohdalla jänskän aiheuttaa taas tämä yleispätevä kaliiberimerkintä. Eli .45 Colt ja .45 ACP ym. käsiaseet käyttävät .452 tuuman-osaa halkaisijaltaan olevia lyijy tai ohut vaippaisia luoteja. Varsinaiset kivääri kaliiberit kuten 45-70 käyttävät luoteja joiden halkaisija on .458 tuuman-osaa. Jotta homma ei olisi ihan tällä selvä on otettava huomioon eri kiväärin piippujen rihlaus. Eli liekkikilvelliselle lyijyklöntille tarkoitettu tai ohut vaippaisille hitaille luodeille tarkoitettu microgroove rihlaus joka löytyy mm. Suomessakin suositusta Marlin 45-70 kivääristä kokee "ahtaaksi" .458 luodin joka on tarkoitettu vaikkapa .458 Win Mag tai .460 Weaterby Mag aseeseen. Halkaisija on toki oikea mutta koska .458 winmag on tarkoitettu käytettäväksi paksunahkaisille pahiksille, on sen luodin vaippa huomattavan paksu ja kova verrattuna siihen, mikä Marlinin lähtönopeuksilla miedossa rihlauksessa muotoutuisi tiiviiksi.

Eli syntyy ohipuhallusta joka joskus tulkitaan väärin alhaiseksi pesäpaineeksi. Sitten lisätään latausta ja kun tiiveys viimein saavutetaan voi paine olla jo dramaattinen. Ja sitten luullaan että luoti oli liian paksu. Ei paksu vaan ko aseeseen väärä.



Itse käytin joskus 80-luvulla muutaman .458 mag:iin tarkoitetun luodin 45-70 Marlinin putken kautta hirveen. Luodit jotka löytyi elukoista olivat kuin solideja. Ei juurikaan auenneita ja minimaaliset rihlan painaumat. Ohipuhallusta oli syytä epäillä tapahtuneen koska upotus oli vaatimatonta.

Palasin umpilyijyyn liekkikilvellä, joita en ikinä ole hirvestä löytänyt eli aina on mennyt läpi eläimestä vaikka olivat ladattu alisoonisiksi. Nykyään tämä kokeilu äänettömästä tappajasta on päättynyt ja Marlin on päässyt wanhuuden lepoon asekaapin perukoille. Koko ase/patruuna kokeilusta (jota kesti 25 vuotta) voisin sanoa, että vain tuo täysi äänettömyys on sen paras ja ehkä ainoa valtti. Löytyi siis aihe josta olen eri mieltä edesmenneen PTK:n kanssa. Hänelle kun ei kertynyt sitä käytännön kokemusta näistä metsästys ammunnoista ja paperilla Marlin 45-70 näyttää hyvältä. Sori Pete. ;)
 
Jos ajatellaan, että maali on edelleen hirvi tai karhu ja tarkoitus on tiputtaa eläin mahdollisimman vähillä juoksuilla nurin. Miten arvotatte seuraavat: nopea, 7.62 - luoti, joka ammuttuna kovalla nopeudella aiheuttaa nesteissä leviävän shokin ja trauma....vai ärhäkämmän kokoinen ja poikkipinta-alaltaan selvästi suurempi luoti, joka ei aiheuta niinkään nesteissä leviävää impulssia, mutta trauma on poikkipinta-alan aiheuttamaa lajia? Eli onko rouheampi reikä parempi stop-power kuin pieni reikä ryyditettynä impulssishokeilla ja sitä kautta syntyvillä vaurioilla? Oletetaan, että ampuja osuu samaan kohtaan elikossa.

Pakko kysyä chigeenalta: kun 45-70 siirtyi ullakolle, niin mikä tuli tilalle?
 
hidas mutta painava/leveä hakkaa nopean mutta kevyen/kapean.
 
veffeade kirjoitti:
Siis lieneekö oikeasti väliä kumpi osuus; vituttaa ja oot maassa ihan varmasti; JSP:lle ja olet poissa pitkäänkin olet taktisesta kokoonpanosta joka tapauksessa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä karhu ja hirvi saisivat monessa tapauksessa mieluummin tuupertua aika äkkiä. Toki tästä aiheesta äkkiä saadaan ainetta vääntöön, jossa Nato-5-56-taikaluoti kaataa ukkelin jopa paremmin kuin poikkiläpimittaa 7.62- verrokkinsa.:rolleyes:
 
baikal kirjoitti:
Kyllä karhu ja hirvi saisivat monessa tapauksessa mieluummin tuupertua aika äkkiä. Toki tästä aiheesta äkkiä saadaan ainetta vääntöön, jossa Nato-5-56-taikaluoti kaataa ukkelin jopa paremmin kuin poikkiläpimittaa 7.62- verrokkinsa.:rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...


Niin siis en aloita uudelleen 5.56 vs 7.62 kädenvääntöä. Osuman saanutta varmaankin hatuttaa; meni henki tai ei...
 
baikal kirjoitti:
Kyllä karhu ja hirvi saisivat monessa tapauksessa mieluummin tuupertua aika äkkiä. Toki tästä aiheesta äkkiä saadaan ainetta vääntöön, jossa Nato-5-56-taikaluoti kaataa ukkelin jopa paremmin kuin poikkiläpimittaa 7.62- verrokkinsa.:rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö kertalaukaus viisviiskutosella olekaan se varmin keino pysäyttää päälle rynnivä karhu? :rolleyes:
 
Hande kirjoitti:
Eikö kertalaukaus viisviiskutosella olekaan se varmin keino pysäyttää päälle rynnivä karhu? :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

No ei, mutta kun arska on niin rekyylitön ja muutenkin tosi fantsu, niin sillä ehtii ampua 8 tähdättyä laukausta nallukkaan, ennenkuin se raapaisee. Hallesheigaraa.
 
baikal kirjoitti:
Jos ajatellaan, että maali on edelleen hirvi tai karhu ja tarkoitus on tiputtaa eläin mahdollisimman vähillä juoksuilla nurin. Miten arvotatte seuraavat: nopea, 7.62 - luoti, joka ammuttuna kovalla nopeudella aiheuttaa nesteissä leviävän shokin ja trauma....vai ärhäkämmän kokoinen ja poikkipinta-alaltaan selvästi suurempi luoti, joka ei aiheuta niinkään nesteissä leviävää impulssia, mutta trauma on poikkipinta-alan aiheuttamaa lajia? Eli onko rouheampi reikä parempi stop-power kuin pieni reikä ryyditettynä impulssishokeilla ja sitä kautta syntyvillä vaurioilla? Oletetaan, että ampuja osuu samaan kohtaan elikossa.

Pakko kysyä chigeenalta: kun 45-70 siirtyi ullakolle, niin mikä tuli tilalle?
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin tämä 45-70 rojekti ei ottanut loppuakseen koska henkinen harhaanjohtajani PTK oli sen niin erinomaiseksi ylistänyt ja muutenkin olen aina halunnut tehdä hiukan erilaisia ratkaisuja kuin muut. Huonohan se oli monessakin mielessä ja oli jo hyvän aikaa sitten korvattu 30-06 & 9.3:sella, mutta pentukoiran kouluttaminen ja sen korvien säästäminen toi vielä wanhan sotaratsun leikkauspöydälle. Piippu pätkästiin lakiminimiin ja päähän br-tuotteen isoin pönttö. Makasiinit luiskaan ja alisooninen lyijylöntti yks kerrallaan putkeen. Iskurin napsahdus oli suurin ääni, jopa maali-iskemästä tuli vaivoin kuultava. Ammuin tällä hökötyksellä x määrän hirviä etäisyyksille 2-60 metriä ja AINA sama vaikutus. EI VAIKUTUSTA!?! Inhottavin kokemus oli kun emä ja vasa olivat n. 30 metrin etäisyydellä koiran haukussa ja 580 grainia läpäisi vasan kyljen alle 300 m/s nopeudella. Vasa jatkoi ruokailuaan!!! Löin kädet yhteen ja kehotin menemään passimiehelle ammuttavaksi jos ei minun tarjoilut kelpaa. Pakolönköttely kesti 50 metriä ja vasa tuupertui tonttiin. 45-70 jäi eläkkeelle.

Kaiken maailman kokeiluja hirvellä on tullut tehtyä, 7x57 - .416 rigby jonka käyttö tosin oli vain saada tuntumaa toista tarkoitusta varten. Nykyään homma on mennyt ihan demari touhuksi ja kainalossa kulkee Winchesterin pultti 30-06 pätkittynä ja vaimennettuna. Joskus kun kaipaan vaihtelua otan kainaloon 9.3x74 tuplaluodikon. Ongelma on vaan se koiran korvia vihlova karjaisu joka 46 senttiä pitkistä putkista purkautuu.

Eli mielestäni riittävä shokkivaikutus eläimessä nopeuttaa kuolemista keuhko-osumassa. Mutta mutta, kun on siellä isossa riistassa niitä luitakin, niin ihan vaan shokkia verenpainetta nostamaan ei voi tavoitella. Asia ei ole joko tai juttu. Hyvään lavan taakse ammuttuun osumaan nopea ja sokeeraava, mutta huonompaan esim. etuviistoon lavoille, iso ja tunkeva. Enemmän kuin luodinhalkaisija, hommaan vaikuttaa luodin laatu. Ja tämä asiahan alkaa olemaan jo kutakuinkin hallinnassa kun viimeisetkin hämmerhiidit ja sekundasellierit on upotettu ampumaradan penkkaan.

Ja vielä siitä lihan verittymisestä. Mitä nopeammin eläin lopettaa juoksut sitä vähemmän se veriintyy. Luodin nopeudella on tässä seikassa monesti juurikin päinvastainen vaikutus kun on "iso ja hidas ei veritä" huumassa opittu luulemaan. Empiirinen kokemus tästä on uskoakseni riittävä.
 
Saa mainostaa luotivalintaa 30-06 ja 9.3x62:lle.

.416 Rigby on omansa, mutta oletko matkoilla päässyt kokeilemaan .577NE:ta? En ole ampunut itse tuollaisella, entisessä elämässä hypistellyt olen ja ajattelin, että ampuminen tuollaisella täytyy olla traumaattinen kokemus. Onko sillä käyttäjiä suurriistaosastolla vai ovatko ne enemmän hengenkohotusomistuksia?

Tuo luotien laatu ja sopivuus kuhunkin käyttötarkoitukseen on Suomessa aika pienen piirin ymmärryksessä olevaa asiaa. Kenties tuo ymmärrys vielä kasvaa, mutta aika sitkeässä ovat wanhat opit ja käsityksetkin.
 
Hyviä luoteja löytyy pilvin pimein. En osaa laittaa näitä paremmuus järjestykseen. Itselläni mainitsemissasi kaliibereissa luotina Norma Oryx ja sieltä kevyemmästä päästä.

"Järein" metsästysase jolla olen ampunut on .458 Lott imp. Reilusti yli 8500 joulen ähky kevyehkössä kiväärissä bambukeppien nokassa ohut t-paita päällä ei ollut asekombinaatio jolla tulisi paljon harjoiteltua. Kun vaihtoehtona tälle oli .375 H&H, niin valinta oli helppo, vaikka riista oli aika "isoa" ja joskus vähän ilkeääkin.

Näin sanottuna .375 riittää kaikkeen ja mieluummin ei br hylsyyn tehty eli jokin muu kuin H&H. Syöttöhäiriöherkkä mokoma stressitilanteessa. Siispä miksi ei .416 Rigby. Sekin jo on makuulta ammuttaessa aika riivattu. Mutta rehellisyyden nimissä todettakoon että tuttavapiiriini kuuluu henkilöitä jotka jatkavat maallista vaellustaan vain ja ainoastaan mainitsemasi .577 NE aseen pysäytysvoiman ansiosta.

Vaan enpä tiedä. Itse en ole vielä ollut tilanteessa jossa vajaa kymmenen kiloa painava yli järeä tupla olisi ollut tarpeen teho/paino suhteessa mukana raataa. Vaikka aseet on wanhoja, maailma on uusi. Metsästäjä kantaa itse aseensa. :(
 
chigeen'a kirjoitti:
Hyviä luoteja löytyy pilvin pimein. En osaa laittaa näitä paremmuus järjestykseen. Itselläni mainitsemissasi kaliibereissa luotina Norma Oryx ja sieltä kevyemmästä päästä.

"Järein" metsästysase jolla olen ampunut on .458 Lott imp. Reilusti yli 8500 joulen ähky kevyehkössä kiväärissä bambukeppien nokassa ohut t-paita päällä ei ollut asekombinaatio jolla tulisi paljon harjoiteltua. Kun vaihtoehtona tälle oli .375 H&H, niin valinta oli helppo, vaikka riista oli aika "isoa" ja joskus vähän ilkeääkin.

Näin sanottuna .375 riittää kaikkeen ja mieluummin ei br hylsyyn tehty eli jokin muu kuin H&H. Syöttöhäiriöherkkä mokoma stressitilanteessa. Siispä miksi ei .416 Rigby. Sekin jo on makuulta ammuttaessa aika riivattu. Mutta rehellisyyden nimissä todettakoon että tuttavapiiriini kuuluu henkilöitä jotka jatkavat maallista vaellustaan vain ja ainoastaan mainitsemasi .577 NE aseen pysäytysvoiman ansiosta.

Vaan enpä tiedä. Itse en ole vielä ollut tilanteessa jossa vajaa kymmenen kiloa painava yli järeä tupla olisi ollut tarpeen teho/paino suhteessa mukana raataa. Vaikka aseet on wanhoja, maailma on uusi. Metsästäjä kantaa itse aseensa. :(
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta kai metsästäjä kantaa itse. Tasa-arvo jo vaatii sitä, että alkuasukas on kumppani, eikä orja. Minä voin kyllä kantaa asettasi hirvijahdissa, jos haluat, se maksaa, mutta ei lopultakaan hirveästi. :cool:
 
Mutta mennäämpäs isompiin rautoihin. Mikä kranaatinsytytyssysteemi oli vaikkapa vuonna 1864? Oliko pallukoissa sytytyslanka, jonka risaksi tusattu pää syttyi ajopanoksen syttyessä ja tulilangan pituus ratkaisi räjähtikö pallo missä kohtaa lentorataa.....ja räjähtikö ollenkaan? Saattoi olla suht paljon suutareitakin. Onko tietoa?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top