Yhtään tyhjenevää varuskunta-aluetta ei ole vielä myyty

Hande

Kenraali
Olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä millaiset kustannusvaikutukset Pv:n organisaatiomuutoksilla on todellisuudessa ollut. Onko pitkistä, ilmeisesti jopa kymmeniksi vuosiksi tehdyistä vuokrasopimulsista päästy lakkautusten yhteydessä eroon ja mitä vaikuttaa siirtoihin liittyvä paikoin varsin mittavakin uudistakentaminen?

Sekään ei varmaan ole ilmaista, kun "työt tehdään täysin uudella tavalla", eli nimike vaihdetaan ja työpistettä siirretään 100 kilometriä. Yhtään esikuntaupseerin virkaahan ei vähennetty, virat vain siirtyivät lääneistä joukko-osastojen esikuntien yhteyteen jne.
 

Hande

Kenraali
SJ kirjoitti:
Sinällään ikävää, että tämä ei tunnu olevan iltapäivälehdistön alaa. Luulisi että siellä osattaisiin kasata yksi juttu aiheesta ja sitten kysyä lukijoilta omia kokemuksia.
Ehkäpä jonkun pitäisi vihjaista...
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Hande kirjoitti:
Olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä millaiset kustannusvaikutukset Pv:n organisaatiomuutoksilla on todellisuudessa ollut. Onko pitkistä, ilmeisesti jopa kymmeniksi vuosiksi tehdyistä vuokrasopimulsista päästy lakkautusten yhteydessä eroon ja mitä vaikuttaa siirtoihin liittyvä paikoin varsin mittavakin uudistakentaminen?

Sekään ei varmaan ole ilmaista, kun "työt tehdään täysin uudella tavalla", eli nimike vaihdetaan ja työpistettä siirretään 100 kilometriä. Yhtään esikuntaupseerin virkaahan ei vähennetty, virat vain siirtyivät lääneistä joukko-osastojen esikuntien yhteyteen jne.
Asekoulun siirto 1996 Kokkolasta Lahteen HämR alaisuuteen tuotti "säästöjä", jotka pv:n ulkopuolinen tilitoimisto laskennoissaan totesi: vuonna 2040 on päästy +/- 0-tilanteeseen. Siihen asti siirron kustannukset* ovat tappiollisia verrattuna, että Asekoulu olisi jatkanut toimintaansa Kokkolassa.

*siirtokustannukset ml. henkilöstön siirtokorvaukset, uusien tilojen rakentaminen ml. suunnittelutyöt ym kulut.

Pv:n kaukonäköinen/pitkäjännitteinen kehitystyö ei osannut ennakoida HÄMR:n alasajoa, joten plussan puolelle ei päästy koskaan.
 

skärdis

Respected Leader
Senaatista on maa täynnä tarinoita ja yleensä ovat vähemmän mairittelevia.

Itse olen ollut päivittelemässä rautatiekiinteistöjen kanssa säheltämistä. Otetaan esimerkiksi umpisavolainen Siilinjärven asemanseutu. Alunpitäen eli keisarillisista ajoista lähtien raiteet, laiturit, asemarakennukset ja muut ympäristön alueet kuuluivat Valtionrautateille eli valtiolle. Sittemmin ne jaettiin VR osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Vielä silloinkin omistus oli 100 %:sti valtion, vaikka VR Oy onkin valtio valtiossa. Pian tämän jälkeen peliin astui Senaatti, jolle siirrettiin osa RHK:n maaomaisuudesta ja loput uudelle jättivirasto Liikennevirastolle. Tässä vaiheessa ratapihan maat omisti edelleen valtio, mutta kolmen eri tahon nimissä.

Senaattipa aloitti vihmerästi kiinteistöjalostuksen ja karkotti asemarakennuksesta VR:n aivan huikeilla vuokravaatimuksillaan. Jostain ihmeellisestä syystä asemarakennukset olivat osuneet Senaatin pussiin. Heti seuraavassa vaiheessa Senaatti laittoi kaikki aseman rakennukset myyntiin, jotka siirtyivätkin maapohjineen yksityisomistukseen.

Nykytilassa aseman alueita omistaa siis satunnainen joukko yksityisiä maanomistajia, Liikennevirasto, VR-osakeyhtiö ja Senaatti. Ongelma on nyt siinä, että Yaran (se norskeille myyty fosfaattikaivos) liikenne tarvitsisi lisäraiteita, aseman seutua haluttaisiin kehittää matkakeskukseksi jne jne, mutta kun Senaatti on mennyt myymään niitä postimerkkitontteja yksityisille! Ilman minkäänlaista johdonmukaisuuttaa, pitkäjänteisestä politiikasta puhumattakaan, asema-alue on nyt laikutettu yksityisillä maanomistajilla, eikä valtiolla oikein ole mahdollisuutta järjestellä ratapihaa yhtään mitenkään!

Asiasta on vuosien mittaan yritetty neuvotella Senaatin kanssa ja myynnin käynnistyessä varoitettiin ongelmista. Ei kuulemma kiinnostanut, koska omistaja (=Suomen tasavalta) halusi Senaatilta tietyn määrän tuottoa per vuosi ja sen hankkimikseksi oli annettu kutakuinkin vapaat kädet.

Kokonaan toinen tarina on sitten 70-80 -luvuilla useimpiin kirkonkyliin rakennetut valtion virastotalot, joissa tyypillisesti oli poliisilaitoksen kyljessä posti, alko, verotoimisto jne. Useimmissa pikkutaajamissa nuo kolossit seisovat puolityhjinä, koska Helsingissä Senaatin asiantuntijoiden määrittämät vuokrat ovat niin kovia, ettei niitä kannata kenenkään maksaa. Aiemmin ei kyselty, kun valtion laitokset olivat ilman muuta vuokralaisina. Nyt nämä muut instanssit ovat onneksi vastuussa rahankäytöstään ja kun vapailta markkinoilta saa kelpo toimitiloja halvemmalla, niin ovat lähteneet lätkimään. Senaatti se vaan seisottaa talojaan tyhjänä..
 

fulcrum

Respected Leader
Koko liikelaitoksen ja "valtionyhtiön" konsepti tuntuu välistä aika epäonnistuneelta. Se on varmaan ideapalaverissa kuulostanut hyvältä, että pistetään ne toimimaan niinkuin tavallinen yritys niin tulee tehokkuutta ja säästöjä. Ongelma on vain etteivät ne ole tavallisia yrityksiä, vaan luonteensa vuoksi toimivat alalla jossa niillä on käytännössä monopoli. Koska niiden tarkoitus on tuottaa kuitenkin voittoa, niin väkisinkin voittoa lähdetään hakemaan monopoliaseman väärinkäytöllä: esimerkkinä vaikkapa Itella jonka hinnoittelut nousivat paikoin pilviin, ja olisivat nousseet enemmänkin ellei Viestintävirasto olisi niitä vähän edes torpanneet. Yhdistyksemme sai tässä kivan yllärin kun postilokeron vuokra tuplaantui viime vuodesta. Edellinenkin korotus oli ollut ns. "roima". Eiköhän ensi vuonna tule taas vastaava korotus, mikäpä sen estäisi.
 

SJ

Supreme Leader
Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Sinällään ikävää, että tämä ei tunnu olevan iltapäivälehdistön alaa. Luulisi että siellä osattaisiin kasata yksi juttu aiheesta ja sitten kysyä lukijoilta omia kokemuksia.
Ehkäpä jonkun pitäisi vihjaista...
Valitettavasti minulla ei ole moisesta lafkasta kokemuksia, joten minun vihjaukseni olisivat vain toisen tai kolmannen käden tietoa.
 

crane

Kenraali
Itella-transpoint on muutenki järkyttävä esimerkki siitä miten valtion omistama yritys haistattaa vitut laeille ja touhuaa miten haluaa pykälistä välittämättä
Ulospäin kyllä annetaan siistiä ja vastuullista imagoa.
 
Tvälups kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä millaiset kustannusvaikutukset Pv:n organisaatiomuutoksilla on todellisuudessa ollut. Onko pitkistä, ilmeisesti jopa kymmeniksi vuosiksi tehdyistä vuokrasopimulsista päästy lakkautusten yhteydessä eroon ja mitä vaikuttaa siirtoihin liittyvä paikoin varsin mittavakin uudistakentaminen?

Sekään ei varmaan ole ilmaista, kun "työt tehdään täysin uudella tavalla", eli nimike vaihdetaan ja työpistettä siirretään 100 kilometriä. Yhtään esikuntaupseerin virkaahan ei vähennetty, virat vain siirtyivät lääneistä joukko-osastojen esikuntien yhteyteen jne.
Asekoulun siirto 1996 Kokkolasta Lahteen HämR alaisuuteen tuotti "säästöjä", jotka pv:n ulkopuolinen tilitoimisto laskennoissaan totesi: vuonna 2040 on päästy +/- 0-tilanteeseen. Siihen asti siirron kustannukset* ovat tappiollisia verrattuna, että Asekoulu olisi jatkanut toimintaansa Kokkolassa.

*siirtokustannukset ml. henkilöstön siirtokorvaukset, uusien tilojen rakentaminen ml. suunnittelutyöt ym kulut.

Pv:n kaukonäköinen/pitkäjännitteinen kehitystyö ei osannut ennakoida HÄMR:n alasajoa, joten plussan puolelle ei päästy koskaan.
Ei näitä liene ihan yksinkertaista varsinkaan suuremman kokonaisuuden kannalta laskeskella, jos mistään ei luovuta ja mitään ei siirretä koska sekin teettää aina jotain kuluja, niin kiinteät kulut laukkaavat ennallaan maailman tappiin eikä mitään säästöjä saada koskaan aikaiseksi. Päinvastoin korjausrakentaminen painaa jossain vaiheessa päälle mitä vanhemmista kiinteistöistä on kyse, näinköhän on laskettu mukaan vanhassa pysymisen kuluihin...

Mikä esim. tuon Kokkolan alueen/tilojen jatko oli, loppuiko kulut pv:lle kun vuokrasopimus päättyi (koska?) ja myyntiinkö alueet/rakennukset (koska?) jolloin kulut veronmaksavillekkin lopulta lakkasivat?

Voisimme varmaan ihan samaan tapaan "laskea" että Hennalan siirto muualle tuottaa säästöt pv:lle xx-vuoden kuluttua, mutta jos alueet/rakennukset menevätkin kaupaksi heti kun pv:n toiminta lakkaa, niin säästö kertyykin vaan eri valtion instanssille.
 

baikal

Supreme Leader
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä millaiset kustannusvaikutukset Pv:n organisaatiomuutoksilla on todellisuudessa ollut. Onko pitkistä, ilmeisesti jopa kymmeniksi vuosiksi tehdyistä vuokrasopimulsista päästy lakkautusten yhteydessä eroon ja mitä vaikuttaa siirtoihin liittyvä paikoin varsin mittavakin uudistakentaminen?

Sekään ei varmaan ole ilmaista, kun "työt tehdään täysin uudella tavalla", eli nimike vaihdetaan ja työpistettä siirretään 100 kilometriä. Yhtään esikuntaupseerin virkaahan ei vähennetty, virat vain siirtyivät lääneistä joukko-osastojen esikuntien yhteyteen jne.
Asekoulun siirto 1996 Kokkolasta Lahteen HämR alaisuuteen tuotti "säästöjä", jotka pv:n ulkopuolinen tilitoimisto laskennoissaan totesi: vuonna 2040 on päästy +/- 0-tilanteeseen. Siihen asti siirron kustannukset* ovat tappiollisia verrattuna, että Asekoulu olisi jatkanut toimintaansa Kokkolassa.

*siirtokustannukset ml. henkilöstön siirtokorvaukset, uusien tilojen rakentaminen ml. suunnittelutyöt ym kulut.

Pv:n kaukonäköinen/pitkäjännitteinen kehitystyö ei osannut ennakoida HÄMR:n alasajoa, joten plussan puolelle ei päästy koskaan.
Ei näitä liene ihan yksinkertaista varsinkaan suuremman kokonaisuuden kannalta laskeskella, jos mistään ei luovuta ja mitään ei siirretä koska sekin teettää aina jotain kuluja, niin kiinteät kulut laukkaavat ennallaan maailman tappiin eikä mitään säästöjä saada koskaan aikaiseksi. Päinvastoin korjausrakentaminen painaa jossain vaiheessa päälle mitä vanhemmista kiinteistöistä on kyse, näinköhän on laskettu mukaan vanhassa pysymisen kuluihin...

Mikä esim. tuon Kokkolan alueen/tilojen jatko oli, loppuiko kulut pv:lle kun vuokrasopimus päättyi (koska?) ja myyntiinkö alueet/rakennukset (koska?) jolloin kulut veronmaksavillekkin lopulta lakkasivat?

Voisimme varmaan ihan samaan tapaan "laskea" että Hennalan siirto muualle tuottaa säästöt pv:lle xx-vuoden kuluttua, mutta jos alueet/rakennukset menevätkin kaupaksi heti kun pv:n toiminta lakkaa, niin säästö kertyykin vaan eri valtion instanssille.
Tai sitten hommaa ohjataan tylysti ylhäältä alaspäin ja toleranssi on väljää väljempi, viittaan tällä tietysti politiikkaan. Valtion omaisuusmassan säällinen hoitaminen on taatusti jättiurakka ja kun tuohon soppaan survoo lusikkansa maan eri sidosryhmät niin ei se ainakaan helpota yhtään tilannetta. Senaattihan ei periaatteessa voi ainakaan polkea hintoja tai sitten eri sidosryhmät aloittavat volinan ja jättävät vaalirahoittamatta pari puoluetta ja sekös on vasta paha isku demokratialle.

Kotikunnassani on tällä hetkellä tyhjää valtiontilaa vaikka kuinka paljon. Ja se mikä on käytössä, on vajaakäytössä. Hirmuista, sanoisin. Mutta mikä neuvoksi? Mistä niihin käyttöä löytää? Jokaisessa on vielä vissit kosteusvauriot kaikilla mausteilla.....pulverointiurakoitsijoiden toiveunta on odottaa ko. rakennusten lopullista ratkaisua.
 

Hande

Kenraali
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ei näitä liene ihan yksinkertaista varsinkaan suuremman kokonaisuuden kannalta laskeskella, jos mistään ei luovuta ja mitään ei siirretä koska sekin teettää aina jotain kuluja, niin kiinteät kulut laukkaavat ennallaan maailman tappiin eikä mitään säästöjä saada koskaan aikaiseksi. Päinvastoin korjausrakentaminen painaa jossain vaiheessa päälle mitä vanhemmista kiinteistöistä on kyse, näinköhän on laskettu mukaan vanhassa pysymisen kuluihin...

Mikä esim. tuon Kokkolan alueen/tilojen jatko oli, loppuiko kulut pv:lle kun vuokrasopimus päättyi (koska?) ja myyntiinkö alueet/rakennukset (koska?) jolloin kulut veronmaksavillekkin lopulta lakkasivat?

Voisimme varmaan ihan samaan tapaan "laskea" että Hennalan siirto muualle tuottaa säästöt pv:lle xx-vuoden kuluttua, mutta jos alueet/rakennukset menevätkin kaupaksi heti kun pv:n toiminta lakkaa, niin säästö kertyykin vaan eri valtion instanssille.
Asia on joka tapauksessa esitelty julkisuudessa niin, että merkittäviä säästöjä syntyy lähitulevaisuudessa, eikä niin, että rahaa on ehkä enemmän käytössä sitten, kun Hornetin seuraajan seuraajat hankitaan 2060-luvulla.

Säästöistä voi puhua säästöinä. Jos tavoitteena on jotain muuta, niin sitten pitää tempullekin keksiä uusi nimi.
 

ctg

Greatest Leader
baikal kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä millaiset kustannusvaikutukset Pv:n organisaatiomuutoksilla on todellisuudessa ollut. Onko pitkistä, ilmeisesti jopa kymmeniksi vuosiksi tehdyistä vuokrasopimulsista päästy lakkautusten yhteydessä eroon ja mitä vaikuttaa siirtoihin liittyvä paikoin varsin mittavakin uudistakentaminen?

Sekään ei varmaan ole ilmaista, kun "työt tehdään täysin uudella tavalla", eli nimike vaihdetaan ja työpistettä siirretään 100 kilometriä. Yhtään esikuntaupseerin virkaahan ei vähennetty, virat vain siirtyivät lääneistä joukko-osastojen esikuntien yhteyteen jne.
Asekoulun siirto 1996 Kokkolasta Lahteen HämR alaisuuteen tuotti "säästöjä", jotka pv:n ulkopuolinen tilitoimisto laskennoissaan totesi: vuonna 2040 on päästy +/- 0-tilanteeseen. Siihen asti siirron kustannukset* ovat tappiollisia verrattuna, että Asekoulu olisi jatkanut toimintaansa Kokkolassa.

*siirtokustannukset ml. henkilöstön siirtokorvaukset, uusien tilojen rakentaminen ml. suunnittelutyöt ym kulut.

Pv:n kaukonäköinen/pitkäjännitteinen kehitystyö ei osannut ennakoida HÄMR:n alasajoa, joten plussan puolelle ei päästy koskaan.
Ei näitä liene ihan yksinkertaista varsinkaan suuremman kokonaisuuden kannalta laskeskella, jos mistään ei luovuta ja mitään ei siirretä koska sekin teettää aina jotain kuluja, niin kiinteät kulut laukkaavat ennallaan maailman tappiin eikä mitään säästöjä saada koskaan aikaiseksi. Päinvastoin korjausrakentaminen painaa jossain vaiheessa päälle mitä vanhemmista kiinteistöistä on kyse, näinköhän on laskettu mukaan vanhassa pysymisen kuluihin...

Mikä esim. tuon Kokkolan alueen/tilojen jatko oli, loppuiko kulut pv:lle kun vuokrasopimus päättyi (koska?) ja myyntiinkö alueet/rakennukset (koska?) jolloin kulut veronmaksavillekkin lopulta lakkasivat?

Voisimme varmaan ihan samaan tapaan "laskea" että Hennalan siirto muualle tuottaa säästöt pv:lle xx-vuoden kuluttua, mutta jos alueet/rakennukset menevätkin kaupaksi heti kun pv:n toiminta lakkaa, niin säästö kertyykin vaan eri valtion instanssille.
Tai sitten hommaa ohjataan tylysti ylhäältä alaspäin ja toleranssi on väljää väljempi, viittaan tällä tietysti politiikkaan. Valtion omaisuusmassan säällinen hoitaminen on taatusti jättiurakka ja kun tuohon soppaan survoo lusikkansa maan eri sidosryhmät niin ei se ainakaan helpota yhtään tilannetta. Senaattihan ei periaatteessa voi ainakaan polkea hintoja tai sitten eri sidosryhmät aloittavat volinan ja jättävät vaalirahoittamatta pari puoluetta ja sekös on vasta paha isku demokratialle.

Kotikunnassani on tällä hetkellä tyhjää valtiontilaa vaikka kuinka paljon. Ja se mikä on käytössä, on vajaakäytössä. Hirmuista, sanoisin. Mutta mikä neuvoksi? Mistä niihin käyttöä löytää? Jokaisessa on vielä vissit kosteusvauriot kaikilla mausteilla.....pulverointiurakoitsijoiden toiveunta on odottaa ko. rakennusten lopullista ratkaisua.
Meillä täällä Lontoossa on noita valtion niinkuin yksityisten vanhoja "toimisto"rakennuksia tyhjillään vaikka kuinka paljon, mutta nyt on kunnat vuosien vääntämisen jälkeen ruvenneet vetämään niitä alas kun ei ole muuta maata mille rakentaa. Miksi Suomessa ei voida tehdä samanlailla?
 

kimmo.j

Respected Leader
Koska meillä jokainen vanha röttelö pitää suojella arkkitehtoollisesti arvokkaana.
 
Top