Yhteiskunnan varautuminen poikkeusoloihin.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja BlackFox
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
BlackFox

BlackFox

Ylipäällikkö
Modet siirtäköön oikeaan ketjuun, en löytänyt sopivaa ketjua.

Sodassa vastustaja koittaa vaikuttaa siviilien elämää eri keinoilla ja saada maan sisäistä järjestystä ym sotkettua.
Tämä voi monesti alkaa jo ennen varsinaisia sotatoimia tai voi toimina ainoana sotatoimena.

Näettekö että onko meidän yhteiskunta varautunut tarpeeksi yllättäviin onnettomuuksiin,terrori tekoihin tai Venäjän tekemiin iskuihin? Tilanne viime sotien jälkeen on muuttunut radikaalisti, monet kotitaloudet lämpenevät sähköllä tai kaukolämmöllä.
Internet on keskeisessä osassa yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kyber puoleen on suhteellisen vaikea varautua mutta kyllä se onnistuu.

Pitäisikö puolustusvoimien kasvattaa kyber puolen kykyjä viellä selvästi ja varmistaa itselleen selvä hyökkäys kyky?
Miten siviilipuolen pitäisi paremmin varautua? uusia varavoimaloita? siirrettäviä generaattoreita?
Lankapuhelin verkko pitää pystyssä keskeisillä toimijoilla? (sairaalat,poliisit ym viranomais tahot) monien keskeisten virastojen puhelinyhteydet ovat siirretty gsm verkkoon vaikka siinä pöydällä makaakin normaalin näköinen lankapuhelin.

Sairaalat ym viranomaiset saadaan kyllä takaisin lanka puhelinverkkoon mutta se vie paljon aikaa teleasentajilta mitkä tilanteessa olisivat jo ylikuormitettuja.

Sähkökatkoksessa mm menee alas hyvin nopeasti suurinosa telemastoista, ne ovat kyllä akku varmennettuja mutta akkujen kesto on tunti luokkaa. Agrikaatteja ei ole tarpeeksi kaikkien ylläpitoon ja asentajatkin ovat keskitetty pitkien matkojen päähän ja kyky varmistaa telemastojen virransaantia rajoittuu pitkälti yksittäisten mastojen sammumisiin.
Virve toimii GSM mastojen varassa.
 
Ei ole varautunut kunnolla.
Suurimmalla osalla huoltoasemista ei ole varavoimaa, jotta p-ainetta saadaan laajamittaisen sähkökatkon aikana. Oliko niitä nyt neljä, joille valtio on ne ostanut? Käsipumpuilla mentäisiin suurimmassa osassa?
Säiliöautokapasiteetti riittäisi tiettävästi juuri ja juuri. Siinä yksi kipupiste.
Kuntien varautuminen vaihtelee. On hyvin hommansa hoitaneita, sitten on todella huonosti varautuneita. Valmiusharjoituksia on pidetty varmaan 60-luvulta lähtien, joten ongelmat on tiedossa. Ikävää on se, että valtiolle ei sinänsä ole mitään pakkovipua, jolla velvoittaa pistämään varautumisasiat kunnissa kuntoon.
Tiedän yhdenkin kunnan, jossa ei ole varavoimaa hankittuina. Vielä vakavampaa, rakennuksiin ei ole tehty sähköliittymiä ottamaan vastaan ulkoista virtaa. Eli vaikka Olkiluoto siirrettäisiin viereen, sairaala ei saisi virtaa. Sähkömiehille siis tiedossa 24h/vrk hommia, ja muissakin paikoissa varmaan kysyntää heillä. Kunta suunnitellut vastaavansa joukkoruokinnasta, mutta kaikki toimii sähköllä, eikä rakennus pysty ottaa varavirtaa...
Jätevesiputsarille varavirta, linjaston pumppaamoille varavirta, vesitornille varavirta...
Ja samaan aikaan samat tyypit ovat pyörineet kunnassa valmiusharjoituksissa ainakin 80-luvulta. Eivät ole anoneet rahaa hankintoihin, eivätkä poliitikot ole halunneet myöntää rahaa.

Sinänsä en epäile ollenkaan, etteikö hommat hoituisi. Jossain vaiheessa. Mutta siihen asti mennään pahasti tuurinkaupalla ja improvisoimalla.
 
Kokemukseni pohjalta väitän maastamme löytyvän hyvin, suorastaan kiitettävästi hoidettuja osa-alueita, mutta myös luvattoman huonosti hoidettuja osa-alueita. Paljon on ollut kiinni virkamiehestä jonka vastulla asia on ollut.
Väestö ei sitten ole kokonaisuudessaan kovin hyvin varautunut. Ainakin kaupungeissa löytyy ihmisiä joille pitkään kestävä poikkeusolosuhde on kuolemaksi, tai ainakin hyvin lähellä sitä.
 
kimmo.j kirjoitti:
Kokemukseni pohjalta väitän maastamme löytyvän hyvin, suorastaan kiitettävästi hoidettuja osa-alueita, mutta myös luvattoman huonosti hoidettuja osa-alueita. Paljon on ollut kiinni virkamiehestä jonka vastulla asia on ollut.
Väestö ei sitten ole kokonaisuudessaan kovin hyvin varautunut. Ainakin kaupungeissa löytyy ihmisiä joille pitkään kestävä poikkeusolosuhde on kuolemaksi, tai ainakin hyvin lähellä sitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin se on, virkamiehestä kiinni. Tiedän tuon samaisen esimerkkikuntani vierestä kaksi kuntaa, joilla asiat hyvin.
 
Itsekkin päässyt erään tärkeän yrityksen toimija seuraamaan ja ne oli juuri ja juuri OK tasolla mutta kun yritys myytiin kilpailijalle alkoi suuri säästöbuumi ja tilanne meni huonompaan suuntaan.

Vian korjaukset ym oli kykyä mutta uusi omistaja yritys sitten teki jatkossa juuri ja juuri sen mitä laki vaati ja vian korjaus rajoittui laitteito hajoamisiin ja paikallisiin luonnon ilmiöihin tai vikoihin mutta esin tahallista puolta ei edes kuviteltu tapahtuvan.

En enää ole ollut muutamaan vuoteen kyseisen firman palveluksessa tai mitä siitä jäi jälelle. Ehkä asiat ovat korjaantuneet :rolleyes: mutta sen jälkeen kun ollut sotahommissa enemmän tai vähemmän niin alkanut kiinittää enemmän asiaan huomiota.
Tosin kritisoin jo silloin että tilanne on riskialtis ja olin siitä niihin päättävin yhteydessä mutta eivät välittäneet :(
 
JR49 kirjoitti:
Ei ole varautunut kunnolla.
Suurimmalla osalla huoltoasemista ei ole varavoimaa, jotta p-ainetta saadaan laajamittaisen sähkökatkon aikana. Oliko niitä nyt neljä, joille valtio on ne ostanut? Käsipumpuilla mentäisiin suurimmassa osassa?
Säiliöautokapasiteetti riittäisi tiettävästi juuri ja juuri. Siinä yksi kipupiste.

...Sinänsä en epäile ollenkaan, etteikö hommat hoituisi. Jossain vaiheessa. Mutta siihen asti mennään pahasti tuurinkaupalla ja improvisoimalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep! Valtakunnallisesti on neljä huoltoasemaa joihin on sijoitettu voimakonekontit. Oliakohan ollut joku 2013 huoltovarmuusselvityksen esitys, että 70 asemaa (ympäri Suomen), että homma joten kuten toimisi. Valtion kustannukset olivat jotain 300 000€ näiden neljän huoltoaseman suhteen.
Öljy-yhtiöt ja ja jakeluyhtiöt ovat muistaakseni velvoitettuja ylläpitämään 5kk:n normaaliolojen kulutusta vastaavaa öljy ja kaasu reserviä.
Paperisen rekisteriotteen takana on ollut painettuna polttoaineen ostoa varten säännöstelytaulukko. Mitenhän nyt kun siirrytään sähköiseen rekisteriotteeseen?
Kai nämä on sellaisia tavallisen kansalaisen ongelmia kansallisen häiriön aikana, mutta mitenköhän ne sähköyhtiöiden päivystäjien hiacet saadaan liikkumaan?
 
VK kirjoitti:
Jep! Valtakunnallisesti on neljä huoltoasemaa joihin on sijoitettu voimakonekontit. Oliakohan ollut joku 2013 huoltovarmuusselvityksen esitys, että 70 asemaa (ympäri Suomen), että homma joten kuten toimisi. Valtion kustannukset olivat jotain 300 000€ näiden neljän huoltoaseman suhteen.
Öljy-yhtiöt ja ja jakeluyhtiöt ovat muistaakseni velvoitettuja ylläpitämään 5kk:n normaaliolojen kulutusta vastaavaa öljy ja kaasu reserviä.
Paperisen rekisteriotteen takana on ollut painettuna polttoaineen ostoa varten säännöstelytaulukko. Mitenhän nyt kun siirrytään sähköiseen rekisteriotteeseen?
Kai nämä on sellaisia tavallisen kansalaisen ongelmia kansallisen häiriön aikana, mutta mitenköhän ne sähköyhtiöiden päivystäjien hiacet saadaan liikkumaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuinka paljon voimaa se huoltoasema vaatii? Siis siihen, että esim. nuo sähköyhtiön hiacet saadaan tankattua? Jos joku sattuu olemaan pelimies, niin se ottaa yhteyttä johonkin farmariin jolla on löpöä omassa pihassa omiin tarpeisiin ja sellainen pumppi, että se ei vaadi sähköä.

Ja noheva sähköyhtiön pomo määrää, että autoissa pidetään aina ainakin puoli tankkia polttoainetta. Ei ole välttämättä aina mahdollista, mutta yleensä pitäisi olla joku auto, jossa on polttoainetta.
 
Miksi telemastot romahtavat Ruotsissa? "Vain Venäjää voisi ajatella"

Kuva: © Lisi Niesner / Reuters
19.5.2016 12:30 Jo kolmen telemaston epäillään joutuneen sabotaasin kohteeksi Ruotsissa. Nyt pelätään ulkomaisia vakoojia.

300 metriä korkea masto lounaisessa Ruotsissa romahti sunnuntaina. Ruotsin poliisi epäilee, että teon taustalla on joko paikallinen ilkivalta, ääriliikkeet tai kansainväliset sabotöörit. Paikallinen poliisi on pyytänyt Ruotsin tiedustelupalvelua tutkimaan tapahtumaa.

– Olemme 100-prosenttisen varmoja, että torni sabotoitiin, tutkimusta johtava Jan Johanssonsanoo sanomalehti Aftonbladetille.

– Kyse voi olla jostain kansainvälisestä, että joku haluaa testata, mitä tällaisen maston tuhoamisesta seuraa, hän jatkaa.

Valtio-omisteinen Teracom on lisännyt turvatoimiaan ja valvontaa sunnuntain tapahtuman jälkeen.

Varhain toukokuussa samalla alueella sijaitsevasta toisesta mastosta oltiin katkaistu kaapeli, joka oli paikallisten pelastuspalveluiden käytössä. Tiistaina pommiryhmä tutki kolmannen maston lähelle vietyä epäilyttävää pakettia.

Ruotsin poliisi vahvisti molemmat sabotaasitapaukset uutistoimisto Reutersille. Pommiryhmän lähettämistä poliisi ei voinut vahvistaa.

– Arvioisin, että tässä on kansainvälinen yhteys, Ruotsin puolustuskorkeakoulun analyytikko Hans Brun sanoo Ruotsin radiolle.

– Ollakseni oikein rehellinen, tämä on vain arvio eikä perustu tutkimukseen. Mutta tässä tapauksessa vain Venäjän voisi ajatella olevan tällaisesta kiinnostunut, hän jatkaa.

Ruotsi on jo vuosien ajan nähnyt Venäjän merkittävimpänä geopoliittisena uhkanaan. Huhtikuussa Venäjä varoitti Ruotsia, että mahdollisella Nato-jäsenyydellä olisi seurauksensa. Mastosabotaasista uutisoidessaan sanomalehti Dagens Nyhetermuistutti Ruotsin turvallisuuspalveluiden aiemmin varoittaneen, että Venäjän agentit ovat kartoittaneet Ruotsin tärkeää infrastruktuuria.

Svenska Dagbladetin maston sabotaasi katkaisi noin 85 000:n kotitalouden televisiolähetykset. Mastoja käytetään myös poliisitoiminnan ja armeijan tarpeisiin sekä hätätiedotteiden välittämiseen.
 
BlackFox kirjoitti:
Miksi telemastot romahtavat Ruotsissa? "Vain Venäjää voisi ajatella"
Kuva: © Lisi Niesner / Reuters
19.5.2016 12:30 Jo kolmen telemaston epäillään joutuneen sabotaasin kohteeksi Ruotsissa. Nyt pelätään ulkomaisia vakoojia.

300 metriä korkea masto lounaisessa Ruotsissa romahti sunnuntaina. Ruotsin poliisi epäilee, että teon taustalla on joko paikallinen ilkivalta, ääriliikkeet tai kansainväliset sabotöörit. Paikallinen poliisi on pyytänyt Ruotsin tiedustelupalvelua tutkimaan tapahtumaa.

– Olemme 100-prosenttisen varmoja, että torni sabotoitiin, tutkimusta johtava Jan Johanssonsanoo sanomalehti Aftonbladetille.

– Kyse voi olla jostain kansainvälisestä, että joku haluaa testata, mitä tällaisen maston tuhoamisesta seuraa, hän jatkaa.

Valtio-omisteinen Teracom on lisännyt turvatoimiaan ja valvontaa sunnuntain tapahtuman jälkeen.

Varhain toukokuussa samalla alueella sijaitsevasta toisesta mastosta oltiin katkaistu kaapeli, joka oli paikallisten pelastuspalveluiden käytössä. Tiistaina pommiryhmä tutki kolmannen maston lähelle vietyä epäilyttävää pakettia.

Ruotsin poliisi vahvisti molemmat sabotaasitapaukset uutistoimisto Reutersille. Pommiryhmän lähettämistä poliisi ei voinut vahvistaa.

– Arvioisin, että tässä on kansainvälinen yhteys, Ruotsin puolustuskorkeakoulun analyytikko Hans Brun sanoo Ruotsin radiolle.

– Ollakseni oikein rehellinen, tämä on vain arvio eikä perustu tutkimukseen. Mutta tässä tapauksessa vain Venäjän voisi ajatella olevan tällaisesta kiinnostunut, hän jatkaa.

Ruotsi on jo vuosien ajan nähnyt Venäjän merkittävimpänä geopoliittisena uhkanaan. Huhtikuussa Venäjä varoitti Ruotsia, että mahdollisella Nato-jäsenyydellä olisi seurauksensa. Mastosabotaasista uutisoidessaan sanomalehti Dagens Nyhetermuistutti Ruotsin turvallisuuspalveluiden aiemmin varoittaneen, että Venäjän agentit ovat kartoittaneet Ruotsin tärkeää infrastruktuuria.

Svenska Dagbladetin maston sabotaasi katkaisi noin 85 000:n kotitalouden televisiolähetykset. Mastoja käytetään myös poliisitoiminnan ja armeijan tarpeisiin sekä hätätiedotteiden välittämiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, ehkä Ruotsalaisilla on jotakin tietoa venäläisten tekemisistä mitä ei kerrota julkisuuteen. Itsellä kävi mielessä nämä yleistyneet kuparivarkaudet.
 
Ruotsissa romahti ensin yli 300-metrinen tv-masto. Sitten petti tutkavalvonta, jonka seurauksena Tukholman ilmatila suljettiin. Sabotaasin mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois.

RUOTSIN hallitus haluaa selvittää outojen onnettomuuksien syyt ja eritoten sen, voiko vakavilla tapauksilla olla keskenään jonkinlainen yhteys.

Sabotaasin mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois. Ruotsin poliisi on jo sanonut, että ainakin tv-maston romahtamisen taustalla on luultavasti vahingonteko. Sisäministeri Anders Ygemanin mukaan vahingontekijä voi yhtä hyvin olla keppostelija kuin vieras valtiokin – mikään ei ole vielä varmaa.

Torstaina Dagens Nyheter uutisoi myös uudesta epäillystä vahingonteosta Länsi-Götanmaan Stenstorpissa, jossa vesitornin yläpuolella olleen, noin kolmimetrisen maston antenni luhistui tornin päälle. Myös aiempi suuren maston romahdus tapahtui Länsi-Götanmaan läänissä, jossa on ollut muitakin epäiltyjä vahingontekoja. Lehden mukaan paikalliset viranomaiset järjestävät viimeaikaisten tapahtumien vuoksi puhelinkonferenssin, johon osallistuu muun muassa turvallisuuspoliisi Säpon ja pelastuslaitoksen edustajia.

Syyllisen pohtimiseen ”ei tarvitse suurta mielikuvitusta”

Konfliktintutkija ja tiedusteluanalyysin professori Wilhelm Agrell sanoo Aftonbladetissa, että jos tapauksilla todetaan keskenään yhteys, ei tarvitse kauaa miettiä sitä, mikä taho hyökkäyksen takana voisi olla.

– Sen pohtimiseen ei tarvitse suurta mielikuvitusta tai syväanalyysia, kun katsoo mitä on tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana. (...) Skenaario noudattaa käsitystämme hybridisodankäynnistä, joka alkoi nostaa päätään vuonna 2014 toteutetun Krimin operaation jälkeen.

Agrell viittaa tapaan, jossa yksi valtio horjuttaa toisen tasapainoa tietoisesti, mutta kuitenkin välttää astumasta asiassa päivänvaloon.

– Syy tällaiseen voi olla täysin demonstratiivinen. Ehkä haluttiin osoittaa, kuinka haavoittuvainen Ruotsi on. (...) Tässä vaiheessa on kuitenkin aivan liian aikaista tehdä asiasta mitään johtopäätöksiä, Agell sanoo Aftonbladetin haastattelussa.
 
Suomi sai jo oman demonstraationsa. Meihin voi riittävästi vaikuttaa poliitikkojen kautta.
 
JR49 kirjoitti:
Säiliöautokapasiteetti riittäisi tiettävästi juuri ja juuri. Siinä yksi kipupiste.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä tarkoitat? En muista törmänneeni koskaan suomalaisella huoltoasemalla ei-oon myyntiin. Poikkeusoloissa polttoaineenkulutuksen pitäisi vielä vähentyä, koska vähemmän tärkeää kulutusta karsittaisiin (sekä viranomaisten että kansalaisten omin toimin).
 
Huhta kirjoitti:
Mitä tarkoitat? En muista törmänneeni koskaan suomalaisella huoltoasemalla ei-oon myyntiin. Poikkeusoloissa polttoaineenkulutuksen pitäisi vielä vähentyä, koska vähemmän tärkeää kulutusta karsittaisiin (sekä viranomaisten että kansalaisten omin toimin).
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä tieto on palopäälliköiden suusta kuultua, kun näistä keskusteltiin. Ilmeisesti ajatuksena on, että silloin osa säiliöautojen kuljetuksista alkaisi suuntautua poikkeusolojen organisaatioiden tarpeiin, ja koska niissä ei juurikaan ole reserviä, se tietäisi viivästyksiä siviilipuolen tarpeisiin.
Tulee muistaa, että huoltoasemien ja liikenteen lisäksi säiliöautoja käytetään kevyen ja raskaan polttoöljyn kuljetuksiin lämmityspuolelle. Tuossa talvella naapurikunnassa kävi niin hassusti, että mittarivirheen vuoksi kunnallinen lämpölaitos alkoi pykimään kun säiliöstä loppui polttoöljy. Siinä meni lähes seuraavan vuorokauden puolelle, että saivat uutta tankkiin. Tämä siis keskitalvella. Itse tiedän omakotitalosta myös tapauksen että vanha säiliönmittari ei toiminut, ja siinä meni muistaaksen 3 vrk ennen kuin tankkiauto tuli, vaikka se oli merkinnällä hätäkuljetus.
Eli aika ohuella mennään, vaikka kuljetusreitit ovat vakiintuneet, mikään poikkeusolojen organisaatio kuten vaikkapa LKP ei vedä nesteitä välistä. Ja tuohon päälle vähän hävikkiä säiliöautokapasiteetissa, syystä tai toisesta, niin vaikeuksia tulee. Tai näin pelastuspuoli on asiaa pohtinut.

Säännöstely auttaa varmasti, se on totta.
Mutta jos ajatellaan että esimerkiksi öljylämmitteiset omakotitalot alkaisivat käyttää enemmän varalämmönlahteina takkaa yms. niin jossain vaiheessa halko loppuu, ja sitä tulee vain metsästä, liikennepolttoaineen avulla.
Monimutkaisia juttuja, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
 
Aiemmin mainittiin, että rekisteriotteen takana on ollut polttoainesäännöstelyä varten taulukko. Piti ihan katsoa, ja olihan siellä tosiaan ruudukko (Ylen uutinen aiheesta).

Mitenköhän säännöstely tapahtuisi tätä nykyä? Pitäisikö polttoainetta jonottaa palveluasemilta säännöstelykuponki kourassa, vai syötettäisiinkö kylmäasemalla automaattiin ensin säännöstelykortti ja seuraavaksi maksukortti? Vielä pari vuotta sitten puhuttiin kupongeista, mutta nyt on kuulemma kehitteillä jotakin uutta (hieno välivaihe, kun uutta systeemiä ei vielä ole!). Entä tapahtuisiko säännöstely ajoneuvokohtaisesti (kuten rekisteriotteella) vai talouskohtaisesti? Olisi mielenkiintoista, jos viisi autoa omistava autoharrastaja saisi polttoainetta 500 litraa kuukaudessa, kun tavallinen yhden auton talous joutuisi tyytymään 100 litraan. Olisiko tarveharkintaa riippuen esimerkiksi työstä?

Öljytuotteiden kulutus käyttökohteittain jakautui vuonna 2013 seuraavasti:

  • liikenne 53 %
  • raaka- ja voiteluaineet 18 %
  • teollisuuden energia 12 %
  • maa- ja metsätalous, rakennustoimi 10 %
  • rakennusten lämmitys 7 %
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.oil.fi/fi/oljy-suomessa/oljyn-kaytto-suomessa


@JR49 Okei, kiitos selvennyksestä.

Öljylämmitys on sinällään hyvä huomio, mutta sen kulutus on kohtalaisen vähäistä, ja käyttöä voidaan rajoittaa. Harvojen tilojen tarvitsee lämmitä 20-asteiseksi, vähempikin riittää, kun pukeudutaan asiallisesti. Muutama aste ja muutama litra sieltä sun täältä, niin siviiliyhteiskunnan kokonaiskulutus putoaa jo tuntuvasti. Eli siis, luottoni säännöstelyyn ja rajoituksiin on suuri.

Tuhoutunut jakelukalusto on toki asia erikseen, mutta nimenomaan polttoainekuljetuksiin kohdistuvat menetykset vaikuttavat epätodennäköiseltä. Luonnonoloista en keksi, mikä hajottaisi nimenomaan polttoainerekat, mutta jättäisi esimerkiksi autot ehjiksi. Jäljelle jää siis sota, mutta hybridisodissa korvaavaa kalustoa saanee rahalla ulkomailta. Totaalisessa sodassa taas olisin ennemmin huolissani polttoaineiden tuonnista, tuotannosta ja varastoinnista kuin jakelusta loppukäyttäjille.
 
Huhta kirjoitti:
Aiemmin mainittiin, että rekisteriotteen takana on ollut polttoainesäännöstelyä varten taulukko. Piti ihan katsoa, ja olihan siellä tosiaan ruudukko (Ylen uutinen aiheesta).

Mitenköhän säännöstely tapahtuisi tätä nykyä? Pitäisikö polttoainetta jonottaa palveluasemilta säännöstelykuponki kourassa, vai syötettäisiinkö kylmäasemalla automaattiin ensin säännöstelykortti ja seuraavaksi maksukortti? Vielä pari vuotta sitten puhuttiin kupongeista, mutta nyt on kuulemma kehitteillä jotakin uutta (hieno välivaihe, kun uutta systeemiä ei vielä ole!). Entä tapahtuisiko säännöstely ajoneuvokohtaisesti (kuten rekisteriotteella) vai talouskohtaisesti? Olisi mielenkiintoista, jos viisi autoa omistava autoharrastaja saisi polttoainetta 500 litraa kuukaudessa, kun tavallinen yhden auton talous joutuisi tyytymään 100 litraan. Olisiko tarveharkintaa riippuen esimerkiksi työstä?

http://www.oil.fi/fi/oljy-suomessa/oljyn-kaytto-suomessa


@JR49 Okei, kiitos selvennyksestä.

Öljylämmitys on sinällään hyvä huomio, mutta sen kulutus on kohtalaisen vähäistä, ja käyttöä voidaan rajoittaa. Harvojen tilojen tarvitsee lämmitä 20-asteiseksi, vähempikin riittää, kun pukeudutaan asiallisesti. Muutama aste ja muutama litra sieltä sun täältä, niin siviiliyhteiskunnan kokonaiskulutus putoaa jo tuntuvasti. Eli siis, luottoni säännöstelyyn ja rajoituksiin on suuri.

Tuhoutunut jakelukalusto on toki asia erikseen, mutta nimenomaan polttoainekuljetuksiin kohdistuvat menetykset vaikuttavat epätodennäköiseltä. Luonnonoloista en keksi, mikä hajottaisi nimenomaan polttoainerekat, mutta jättäisi esimerkiksi autot ehjiksi. Jäljelle jää siis sota, mutta hybridisodissa korvaavaa kalustoa saanee rahalla ulkomailta. Totaalisessa sodassa taas olisin ennemmin huolissani polttoaineiden tuonnista, tuotannosta ja varastoinnista kuin jakelusta loppukäyttäjille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, täytyypä seuraavan kerran kun näkee palomiehiä, kysyä selvennystä itsekin tuohon säiliöautodilemmaan. Eipä tuo noiden lukujen valossa näytä ainakaan ylitsepääsemättömältä asialta.

Tässä löysin tällaisen. Liekö jo ollut täällä, mutta kuka jaksaa kaiken kahlata läpi, niin jotain ajatuksia herännee.
http://www.pelastusopisto.fi/fi/varautumis-_ja_taydennyskoulutus/varautumiskoulutus/tietopankki
 
Oletuspohjaisesti tää julli ajattelee että yhteiskunta on laatinut hyviäkin suunnitelmia monelle eri skenaario tyypille. Varmaan treeniä vois olla enempi,että sittenkun tarvii toden teolla know howta ei lähdetä kone yskien päälle.Tosin ihan tilanteesta riippuen,jos siinä on monia muita ulkopuolisia vaikuttimia pakkaa sekottamassa saattaapi olla hakusessa hetken aikaa miten ja miksi näin tehdään.
Yhteiskunta on ainakin S,,,,,n haavoittuvainen tuon digitaalirahan suhteen ihan niin tuon normitilan jo ollessa päällä.
Paluu kivikauteen jollaintapaa on siis kirjanpidon suhteen(Siviili puoli)
Ns.normikansalaisista osa on autuattoman tietämätön näistä"poikkeusoloista" ja ehkä parempi niin.
Luonnolla on vain taipumus karsia rivistä ns.heikoimmat.
Mutta lähtökohtaisesti aattelen että siittä eskaloituu aikamoinen eloonjäämis kamppailu ihan kaikesta jos "poikkeustila"iskee päälle.
Kovilla ollaan,mutta klaarataan niin hyvin kuin voidaan :)
Minä mitään tiedä,mutta heitinpäs vaan hajatelmia ruudulle,,,,,,,,:rolleyes:
 
Huhta kirjoitti:
Olisiko tarveharkintaa riippuen esimerkiksi työstä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Unohdat markkinamekanismin tyystin: hinta. Kun hinta hivaistaan paikoilleen, niin harva haluaa ostaa 500 litraa hupikulutukseen. Ja jos ostaa, niin rahoittaa silloin sankarillista puolustustaistelua......

Joukkoliikenne. Täysi bussi liikauttaa ihmistä noin kuudella desillä per sata km. Junasuoritteiden tuplaaminen, raitsikoiden tuplaaminen, katurit höyryämään....

Kun bensalle pannaan hintaa 3 e litra, niin varmasti riittää huoltsikoiden tankeissa ainetta......ei tule pilluralli mieleen.

Säännöstelytilanteessa on turha itkeä, että kun pitää kuljettaa lapsia harrastuksiin ja töihin pitää päästä omalla autolla oven eteen.
 
Römppäinen kirjoitti:
Oletuspohjaisesti tää julli ajattelee että yhteiskunta on laatinut hyviäkin suunnitelmia monelle eri skenaario tyypille. Varmaan treeniä vois olla enempi,että sittenkun tarvii toden teolla know howta ei lähdetä kone yskien päälle.Tosin ihan tilanteesta riippuen,jos siinä on monia muita ulkopuolisia vaikuttimia pakkaa sekottamassa saattaapi olla hakusessa hetken aikaa miten ja miksi näin tehdään.
Yhteiskunta on ainakin S,,,,,n haavoittuvainen tuon digitaalirahan suhteen ihan niin tuon normitilan jo ollessa päällä.
Paluu kivikauteen jollaintapaa on siis kirjanpidon suhteen(Siviili puoli)
Ns.normikansalaisista osa on autuattoman tietämätön näistä"poikkeusoloista" ja ehkä parempi niin.
Luonnolla on vain taipumus karsia rivistä ns.heikoimmat.
Mutta lähtökohtaisesti aattelen että siittä eskaloituu aikamoinen eloonjäämis kamppailu ihan kaikesta jos "poikkeustila"iskee päälle.
Kovilla ollaan,mutta klaarataan niin hyvin kuin voidaan :)
Minä mitään tiedä,mutta heitinpäs vaan hajatelmia ruudulle,,,,,,,,:rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihmisillä on hyvä taipumus sopeutua. Huuto ja itku olisivat aluksi kovaa, kun ei saa kaikkee mitä niiku haluu, mutta kyllä se siitä. Melkoisia kestämissuoritteita nähtiin toisen ms:n aikaan mm. NLssa, Saksassa ja myös Britanniassa. Eikä Suomessakaan ollut mitään leikin leipää.

Jostain julkisista lähteistä löytyy googlettamalla mm. tietoja harjoituksesta, jossa elintarviketeollisuutta pannaan virtuaalisti säännöstelyyn. Vakuutan, että paikallisen K-kaupan valikoima ohenee melko lailla ja roskiin tuskin ruokaa menee 70 miljoonaa kiloa vuodessa......hintamekanismilla huolehditaan, että tietty rötvääminen jää väliin.
 
baikal kirjoitti:
Jostain julkisista lähteistä löytyy googlettamalla mm. tietoja harjoituksesta, jossa elintarviketeollisuutta pannaan virtuaalisti säännöstelyyn. Vakuutan, että paikallisen K-kaupan valikoima ohenee melko lailla ja roskiin tuskin ruokaa menee 70 miljoonaa kiloa vuodessa......hintamekanismilla huolehditaan, että tietty rötvääminen jää väliin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jokainen voi tykönään pohtia esimerkiksi uuden henkilökortin sirua ja sen tarjoamia mahdollisuuksia yhdistettyinä kaupan tietojärjestelmiin.

Osto-oikeutta voidaan rajata tavara määrän ja ostopaikan suhteen. Virkamies tai vaikka maanpuolustusvelvollinen voi itseorganisoidun "evakuointimatkan" aikana huomata, että Ruotsin rajalle suunnatessa elintarvikkeita tai vaikka polttoainetta ei saa ostettua.

Itse en todellakaan haluaisi nähdä mitään heikoimpien karsimis orgioita.

Kyllä tästä maasta löytyy tarpeeksi osaamista, niin tietojärjestelmien kuin henkilöstönkin osalta, että keski-ikäisten minä minä minä bemarimiesten rohmuamisen päättyvät rotevan poliisin tai sotilaspoliisin turpa-armagedoniin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top