Yhteiskunnan varautuminen poikkeusoloihin.

Itse uskon, noiden kaikkien olevan suurimpia ulvojia kun kakka osuu tuulettimeen, kaikki kolme tyyppiä ovat edustettuina väestönsuojan ovella.

Suomalaiselle kaikkein parasta olisi yksityinen suoja. Ei tarvitsisi naapurien kanssa värjötellä samassa suojassa, kun voi parhaimmillaan nauttia maanalaisessa saunassa kaljoja omasta varastosta samalla kun maan päällä paukkuu.
 
"Natolle se on käynyt kulissiksi, kun sotilasliitto ylistää pääkaupunkiseudun katastrofivalmiutta. Hakaniemen Leikkiluola ja muut luolaston tilat ovat osa yhtä maailman parhaista kriisivalmiusjärjestelmistä. Ainakin puolustusliitto Naton mukaan. "
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005400329.html

Jotain tuo on herätellyt, todellakin.

Nappaan tuolta sanoja:
- NATO
- kulissi
- survivalisti
- innostunut
- väestösuoja unelmapaikka?
- "ainakin puolustusliitto NATO:n mukaan"? keiden mukaan sitten ei?
- ylistää
- wc-istuin

Hmmm.. mitäs vaikuttamista tuo on? Luokittelen kirjoittajan #toimittelijaksi
 
Saattaa vain olla että enää ei ole 72 tuntia aikaa kuten vanhaan hyvään aikaan kun sota oli kaukana, Balkkanilla saakka.
Voi hyvinkin olla jos ydinaseita ei käytetä. Ilmaiskut luultavasti kohdennettaisiin ensin sotilaskohteisiin ja varsinkin ilmavoimiin.
 
Minä en kyllä ymmärrä kuinka nämä suomalaisten väestönsuojat liittyvät Natoon. Ja aina kun armeijaa vahvistetaan niin Nato taas. Meidän pitäisi olla kädet pystyssä venäjää kohti niin ei oltaisi nato-intoilijoita. Vittu noita kätyreitä. sori...
 
Onneksi on rauhan aika...
....
Onko varaa jatkaa?
Schulmanin mukaan moni viljelijä miettii nyt, kannattaako hommia jatkaa ensi vuonna.

– Tai pystyvätkö he edes jatkamaan. Monelta jää tämän vuoden palkka saamatta. Vaikka tänä vuonna selviäisikin jotenkin (vaikeuksista), onko rahaa ostaa siementä ja lannoitetta ensi kaudelle. Jos viljelijällä menee oikein heikosti, häneltä menee alta tila, työpaikka ja asunto.

Schulmanin mukaan noin 30–40 prosenttia viljoista on edelleen korjaamatta, ja todennäköisesti noin 20 prosenttia jää korjaamatta.

– Joillain tiloilla korjaamatta voi jäädä 80 prosenttia. Se on katastrofi. Tämä ei ole normaalia, näin ei tapahdu edes joka kymmenes vuosi.

Ehkä tuontiruista leipään
Schulman ja Partala eivät usko, että huono tilanne nostaa tuotteiden hintoja. Schulmanin mukaan muun muassa siksi, että varastoissa on edellisvuotista tavaraa.

– Puolen vuoden kuluttua jokusesta tuotteesta voi hävitä joutsenmerkki. Joutsenmerkkihävikkiä voi tulla ensi vuonna enemmänkin, koska ruista ei saatu nyt syksyllä kylvöön kunnolla.

Myös Partala huomauttaa vähäisistä ruiskylvöistä.

Ruista ei saatu kylvettyä, koska edellistä satoa ei saatu korjattua edestä pois. Voi olla, että ensi syksynä ruista joudutaan tuomaan suomalaiseen ruisleipään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005402082.html
 
Tänään oli uutisissa, kuinka 9-vuotias likka oli sammuttanut peitteellä palavan mikrouunin ja tehnyt hälytyksen. Mistä tyttö osasi käyttää peitettä ja toimia oikein? Aivan, joku oli neuvonut.

Ei synny kriisivalmius synnyttämättä. Tytölle kättä lippaan.
 
Tänään oli uutisissa, kuinka 9-vuotias likka oli sammuttanut peitteellä palavan mikrouunin ja tehnyt hälytyksen. Mistä tyttö osasi käyttää peitettä ja toimia oikein? Aivan, joku oli neuvonut.

Ei synny kriisivalmius synnyttämättä. Tytölle kättä lippaan.


Enemmän tarvittaisiin tekemällä harjoittelua valmius asioissa ja vähemmän sitä powerpointien pällistelyä kampaviineri kourassa.

Helsingissä MPK on ryhtynyt kouluttamaan sijoittamatonta reserviä kalliosuojien henkilöstöksi.

Aikoinaan oli valtion väestönsuojelukoulu jossa oli rauniokentät sekä muut harjoitusalueet valmiina ja henkilökunta oli keskittynyt kouluttamaan poikkeusolojen toimintaa. Olisiko tarvetta elvyttää tuollainen koulu jälleen, jos ei muuten niin jonkun muun organisaation yhteyteen?

Väestönsuojeluun liittyvät toimenpiteet on melko yksinkertaisia. Esimerkiksi britit arvioivat toisen maailmansodan jälkeen, että 80 % väestönsuojelun tehtävistä on sellaisia joihin riittää 40 tunnin koulutus. Tietenkin esimerkiksi raivaustehtäviin pitäisi ensisijassa kouluttaa ihmisiä jotka rakennusalalla tai joilla on pioneerikoulutus. Kalliosuojan koneidenkin käyttö on helpompaa jos kiinteistötekniikka on jo hallussa.
 
Päivi Nerg: Keuruun entisen varuskunnan tilat sopivat varautumiseen – "On pystyttävä toimimaan hallitusti, jos Suomea kohtaa laajamittainen maahanmuutto"
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg tutustui maanantaina Keuruun entiseen varuskuntaan, joka toimi vastaanottokeskuksena vuoden 2015 lopulta vuoden 2017 kesäkuuhun.

Osana sisäministeriön varautumissuunnitelmaa tarkastellaan, millaista infraa Suomessa on käytettävissä laajamittaisen maahanmuuton varalta.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg tutustui maanantaina Keuruun entiseen varuskuntaan, joka toimi vastaanottokeskuksena vuoden 2015 lopulta vuoden 2017 kesäkuuhun.

–Pakolaisuus ei ole maailmasta mihinkään kadonnut. Työn alla on parhaillaan varautumissuunnitelma siltä varalta, että Suomea kohtaa laajamittainen maahanmuutto. Tällaisessa tilanteessa meidän on pystyttävä toimimaan hallitusti, sanoo Nerg.

Keuruun entistä varuskuntaa hän pitää sopivana resurssina koulutukseen ja varautumiseen.

–Tänään näin konkreettisesti, miten hyvät tilat entisessä varuskunnassa on. Ne soveltuvat myös esimerkiksi turvallisuuskoulutukseen, mutta se toiminta on kuitenkin pienimuotoisempaa. Tilat on rakennettu isojen joukkojen tarpeisiin.

Keuruun varuskunta ja sen 300 työpaikkaa lakkautettiin 2014. Varuskunnan kiinteistöt osti kiinteistökehittäjä Sarakallio Kiinteistöt Oy.

Vuoden 2015 syksyllä entisen varuskunnan tiloihin perustettiin SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus. Keuruulle oli enimmillään sijoitettuna yli 600 pakolaista, ja entinen varuskunta oli jonkin aikaa yksi Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista. Vastaanottokeskuksen toiminta loppui kokonaan kesällä 2017.

Joissakin entisen varuskunnan kiinteistöissä toimii nykyisin yrityksiä, mutta muun muassa mittavat kasarmitilat ja kuntotalo ovat tyhjillään.

–Puolustusvoimat jätti kiinteistöt hyvään kuntoon. Kasarmeille on meidän aikanamme tehty iso remontti, jotta tilat vastaavat pelastusviranomaisten ja rakennusluvan vaatimuksia, sanoi tiloja esitellyt Harri Hakasalo Sarakallio Kiinteistöt Oy:stä.

–Tupien ovet on uusittu ja palo-osastointi on vaatimusten mukainen. Kiinteistössä on automaattinen palonilmaisinjärjestelmä. Rakennuksissa on koneellinen ilmastointi. Huoltofirma pitää kiinteistöjä kunnossa vaikka ne tällä hetkellä ovatkin tyhjillään, sanoi Hakasalo.

Vierailun aikana Nergille esiteltiin myös pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa alueella. Keuruu on kolmen maakunnan solmukohdassa ja keskellä laajaa Sisä-Suomen poliisilaitosta.

Tulevan maakuntauudistuksen vaikutukset mietityttävät.

–Tälle alueelle ei saa muodostua niin sanottua valkoista aluetta poliisin ja pelastustoimen resursseista, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Puro.

Keuruun kaupungin terveiset esittivät kaupunginjohtaja Hannu Mars, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Oinonen ja Puro. He korostivat viranomaisten läsnäolon merkitystä alueella.

Nergin mukaan ei ole näköpiirissä, että viranomaistoimintaa seudulla vähennettäisiin.

–Poliisin resurssit Keuruulla eivät ole uhattuna, ja pelastustoimen resursseja on jopa hieman vahvistettu, sanoi Nerg.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pa...kohtaa-laajamittainen-maahanmuutto-200464723/
 
Kotimaa
Vapaaehtoiset rakensivat kaikessa hiljaisuudessa varajärjestelmän viranomaisten verkolle – ”Kustannustehokas keino turvata pelastustoiminnan johtaminen poikkeusoloissa”
Varve-varaverkkoa testattiin häiriötilanteen aikana, ja sen operaattorit olivat jatkuvassa valmiudessa.

Sampsa Oinaala

Julkaistu: 24.2.2018 klo 20:49


Pohjois-Karjalassa on kaikessa hiljaisuudessa rakennettu varajärjestelmä viranomaisten viestinnässä käytettävälle Virve-verkolle.

Radioamatöörien ja pelastuslaitoksen rakentamaa koko maakunnan kattavaa verkkoa kutsutaan Varveksi. Se on lyhenne sanasta varaverkko.

Vuonna 2002 käyttöön otettu, kaikkien viranomaisten yhteiskäytössä oleva Virve-verkko osoitti haavoittuvuutensa vuodenvaihteen sähkökatkojen aikana, kun useita tukiasemia pimeni yhtä aikaa.

”Häiriöt eivät vielä haitanneet johtamista, eli paloasemat saivat yhteyden toisiinsa. Mutta kun lähdettiin maastoon, tuli ongelmia”, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiussuunnittelija Ville Leinonen.

Varve-varaverkkoa testattiin häiriötilanteen aikana, ja sen operaattorit olivat jatkuvassa valmiudessa.

”Ei ollut kaukana, että sitä olisi tarvittu käytännössä”, arvioi Pertti Karttunen Pohjois-Karjalan radiokerhosta.

Idea Varve-verkosta syntyi, kun radioamatöörit rakensivat tilapäisiä viestintäverkkoja Radioamatööriliiton Turva-harjoituksia ja Puolustusvoimien sotaharjoituksia varten.

”Heräsi ajatus, että tukiasemat voisivat olla kiinteitä ja pysyviä”, Karttunen selittää.

Pelastuslaitos kiinnostui ideasta vuonna 2013. ”Oli havaittu, että Virve-verkossa voi olla häiriöitä”, Leinonen perustelee. Hän korostaa, että varaverkko on lisätyökalu.

”Emme ole luopumassa Virvestä. Haluamme edelleen kehittää myös sen häiriönsietokykyä.”

Varve koostuu itse asiassa kolmesta eri verkosta. Puheverkko välittää puhetta ja sanomaverkko lyhyitä, tekstiviestin kaltaisia sanomia. Nämä verkot ovat jo toiminnassa. Rakenteilla oleva dataverkko pystyy tulevaisuudessa välittämään jopa videota reaaliaikaisesti.

Varve-verkon varmuus perustuu matalaan radiotaajuuteen, jolla on paljon Virve-verkkoa pidempi kantama. Tukiasemia koko maakunnassa on ainoastaan neljä. Niillä saadaan peittoa jopa naapurimaakuntien puolelle – Sotkamosta Savonlinnaan ja Kuopiosta itärajalle.

Tukiasemien sähköntarve on pienempi kuin kännykkämastoissa, joita myös Virve-verkko käyttää. Varavirta riittää sähkökatkon aikana kahdesta kolmeen vuorokautta, ja tyhjentyneet akut on helppo vaihtaa täysiin. Myös aurinkopaneelien ja tuuligeneraattorien käyttöä virtalähteenä tutkitaan.

Verkkoa operoivat radioamatöörit työskentelevät vapaaehtoispohjalta. Vastapalveluksena pelastuslaitoksen rakentamat tukiasemat ovat myös heidän harrastustoimintansa käytössä.

”Tämä on erittäin kustannustehokas keino turvata pelastustoiminnan johtaminen poikkeusoloissa”, Leinonen toteaa.

Maakunnallisen verkon ylläpito maksaa vain muutamia tuhansia euroja vuodessa. Sen rakentamiskulutkin ovat olleet vain 3 000–4 000 euroa vuodessa.

Leinonen muistuttaa, että vastaavaa VHF-radioteknologiaa oli pelastuslaitoksilla käytössä ennen Virve-verkon perustamista.

”Jälkikäteen ajatellen VHF olisi kannattanut säilyttää Virven rinnalla koko ajan.”

Aloite varaverkon rakentamiseen ei tullut ylhäältäpäin, vaan koko verkko on ideoitu ja toteutettu ruohonjuuritasolla pelastuslaitoksen ja radioamatöörien kesken. Nyt Varve kiinnostaa muissakin maakunnissa.

”Etelä- ja Pohjois-Savossa kehitetään samantapaista verkkoa. Sieltä on käyty vierailemassa Varve-verkon harjoituksissa. Sielläkin radioamatöörit ovat mukana”, kertoo Pohjois-Karjalan radiokerhon aktiivi Antti Tiilikainen. Myös Pohjois-Suomessa on kiinnostuttu Varvesta.

Sisäministeriö pitää hanketta positiivisena. ”On hyvä, että on varajärjestelmiä ja vapaaehtoisuutta pystytään hyödyntämään”, toteaa ylitarkastaja Alpo Nikula.

Ministeriö ei kuitenkaan aio aktiivisesti edistää Varven laajentamista valtakunnalliseksi.

”Jos tämä olisi valtakunnallinen, kaikkialta pitäisi löytyä vapaaehtoisia. Myös jatkuvuus vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä voi olla ongelma. Löytyykö verkolle uusia ylläpitäjiä nykyisten jälkeen”, Nikula pohtii.

Ylitarkastaja muistuttaa, että Virve-verkko on edelleen ensisijainen viestintäväline ja sen varmuutta kehitetään.

”Virven häiriöistä on julkisuudessa voinut saada liian dramaattisen kuvan.”

Fakta: Radioamatööreistä apua kriiseissä

Radioamatöörit käyttävät toiminnassaan siihen varattuja radiotaajuuksia. Toiminta on luvanvaraista.

Yleensä harrastukseen liittyy kommunikatiivisuus, eli amatöörit ottavat toisiinsa yhteyttä radiolaitteiden avulla. Tämä erottaa heidät DX-kuuntelijoista, jotka bongaavat ja kuuntelevat radiolähetyksiä.

Radioamatööritoimintaan liittyy myös laitteiden ja mastojen rakentelu. Suomessa on noin 6 000 radioamatööriä.

Radioamatöörien viestintävälineitä on hyödynnetty eri puolilla maailmaa esimerkiksi myrskyjen ja maanjäristysten aiheuttamissa kriiseissä.


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005581415.html
 
Minä en kyllä ymmärrä kuinka nämä suomalaisten väestönsuojat liittyvät Natoon. Ja aina kun armeijaa vahvistetaan niin Nato taas. Meidän pitäisi olla kädet pystyssä venäjää kohti niin ei oltaisi nato-intoilijoita. Vittu noita kätyreitä. sori...
Ei saa kertoa että Länsimetro on vain maskirovkaa Naton sukellusveneiden tunneleita varten ja oikeasti on kaivettu tunnelit Öbikseen Naton ydinsukellusveneiden saamiseksi Iivisniemen kupeeseen. Öisin siellä kulkee Naton sukellusveneet eikä metrojunat :alien:
 
Ei saa kertoa että Länsimetro on vain maskirovkaa Naton sukellusveneiden tunneleita varten ja oikeasti on kaivettu tunnelit Öbikseen Naton ydinsukellusveneiden saamiseksi Iivisniemen kupeeseen. Öisin siellä kulkee Naton sukellusveneet eikä metrojunat :alien:
Niissä huoltotunneleissa odottamassa lähtökäskyä...
 
Näillähän ei vissiin ole mitään yhteistä, vaikka aihe onkin samanlainen? Heittämälllä Remeksen kirja kuitenkin nostaa lyhyen ressuhiuksen paremmin pystyyn.


Jäätyvä 2017 - Kuvitteellinen jäämyrsky katkaisi sähköt yli viikoksi. Viranomaiset harjoittelivat yhteistoimintaa tilanteessa, jossa vaikeat sääolot lamauttaisivat sähköverkot. https://yle.fi/uutiset/3-9867918


Jäätyvä helvetti
Selittämättömät sabotaasi- ja kyberiskut katkaisevat sähköt ja viestiyhteydet koko maasta. Suomalaiset jäävät uutispimentoon paukkupakkasessa. Paniikki kasvaa, pako kuolemanloukoiksi jäätyvistä asunnoista kiihtyy.

9789510412992_frontcover_final_medium.jpg


.

Vahva lukusuositus. Mukana myös apokalyptinen Vili länsi-meininki. Ressukiväärillä on hyvä pitää järjestystä yllä autioituvassa kaupunginosassa.
 
https://ruotuvaki.fi/-/rengas-joka-kestaa-kriisissakin

Raskaiden ajoneuvojen renkaiden valmistaminen kotimaassa on tärkeä huoltovarmuustekijä.

Nokian Renkaat julkisti vastikään uuden MPT Agile 2 -maastorenkaan, joka on kehitetty yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. MPT Agile 2 on jatkoa edeltäjä MPT Agilelle, ja se sisältää vanhaan malliin verrattuna useita merkittäviä parannuksia. Kehitystyön taustalla on pitkä yhteistyö ja huoltovarmuussopimus Nokian Renkaiden ja puolustusvoimien välillä.
Agile 2:n kehittäminen käynnistyi, kun vanhan rengasmallin muotit alkoivat tulla elinkaarensa päähän. Uutta muottia kehitettäessä tarjoutui luonnollinen mahdollisuus kehittää rengasta.
– Lähtökohdat olivat selvät heti alkuun: toivottiin symmetristä pintakuviota, parempaa puhdistuvuutta, talvipidon säilymistä sekä ketjuttamisen ja nastoittamisen mahdollisuutta ja toki parempaa ajettavuutta, Nokian Raskaiden Renkaiden tuotepäällikkö Teppo Siltanen luettelee.
Sekä sotilasajoneuvot että palontorjunta- ja muut pelastusajoneuvot vaativat tarkkaa ohjattavuutta, joskus korkeillakin nopeuksilla.
– Olemme todella tyytyväisiä Agile 2:n ohjausvastukseen ja -vakauteen. Rengas on myös hiljainen ja mukava ajaa, Siltanen kehaisee.

Kotimaisuus on huoltovarmuustekijä.
– Se, että meillä on kotimaassa kyky tuottaa renkaita on iso asia, Logistiikkalaitoksen huoltovarmuussektorin johtaja, insinöörieverstiluutnantti Reijo Vakker toteaa.
– Kriisin aikana toimitukset ulkomailta voivat häiriintyä, eikä kalusto liiku ilman renkaita, hän jatkaa.
Vakkerin mukaan tutkimukset ajoneuvovaurioista ja kaluston käytettävyydestä viittaavat siihen, että jopa 25 prosenttia ajokelvottomuuteen johtavista syistä johtuu renkaista. Siksi ei ole samantekevää, millainen valmistus- ja toimitusketju raskaiden ajoneuvojen renkailla on.
– Renkaat ovat kriittinen osa huoltovarmuutta ja käytännön tasolla esimerkiksi tykistön vaikuttamista, Vakker ruotii.
Puolustusvoimien ja Nokian Renkaiden välinen huoltovarmuussopimus takaa tarpeen vaatiessa tehtaiden kapasiteetin käyttöön ja vaaditun henkilöstön töihin. Raaka-aineita on varastoituna siten, että "homma on koko ajan hanskassa".

Runkomateriaali on uudessa versiossa edellistä vahvempi. Renkaan sisärakenne on uusi, ja esimerkiksi lämmönkehitystä on saatu olennaisesti pienemmäksi, mikä puolestaan vaikuttaa renkaan rasittumiseen, kesävyyteen ja vierintävastukseen positiivisesti. Myös pintapainejakauma on tasaisempi, kosketuspintaa on enemmän ja pito-ominaisuudet parantuneet kautta linjan. Siltasen mukaan oikeaan suuntaan on todella menty.
– Voidaankin todeta, että rengas ei ole pelkkä pyöreä kumimöhkäle vaan se on oikeasti aika korkeaa teknologiaa, Nokian Raskaiden Renkaiden toimitusjohtaja Manu Salmi kiteyttää.
Tätä korkeata teknologiaa nokialaisyritys valmistaa lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tähtäimessä on investointien kautta tuotannon kasvattaminen 30 miljoonaan kiloon. Laadusta ei ole tingitty – siitä kielivät puolustusvoimien kanssa yhteistyössä toteutetut maastotestit, joissa rengas pyrittiin altistamaan mahdollisimman monipuoliselle rasitukselle.

Luonnollisesti yritys ei elä pelkästään puolustusvoimien asiakkuudella. Agile 2:ta myydään myös siviilikäyttöön esimerkiksi vaativissa olosuhteissa operoiville yrityksille, jollaisiksi lukeutuvat vaikkapa sähköyhtiöt linjavetoineen ja kaivosyhtiöt. Samoin fossiilienergiayhtiöt ovat renkaan potentiaalista asiakaskuntaa.
Rengas lanseerattiin Jämsän FinnMETKO-messuilla. Salmi hauskuutti kutsuvieraita tarinalla vastaavista raskaiden ajoneuvojen messuista, jotka järjestettiin Ranskassa.
– Paikalla sattui olemaan Ranskan puolustusvoimien henkilöstöä. Tulivat kysymään meiltä tätä rengasta. Tiesivät renkaan ja vähän sen ominaisuuksistakin mutta rupesivat silti heti puhumaan hinnasta. Heitin puolileikillään, että "haluatteko te halvan renkaan vai voittaa sodan", Salmi veisteli.
Samaa komppaa Siltanen.
– Jos rengas toimii suomalaisessa metsässä, se toimii missä vaan.
 
Back
Top