Yhteiskunnan varautuminen poikkeusoloihin.

BlackFox

Ylipäällikkö
#82
Kuka sanoi että se pitäisi avotakka olla?
Kyllähän ihan mikä lämmönlähde siinä kohtaa lämmittää kun sähköt on poikki ja kämppä on suorassa sähkössä kiinne missä on myös lämmitys tai lämmityksen pääjärjestelmät tarvivat sähköä toimiakseen.

Mutta joku pienempi varaava takka olisi erittäin näppärä juttu rivitaloissakin, torjumaan muutaman päivän sähkökatkoksia että edes jonkinlainen lämpö saataisiin pidettyä yllä.
Sotatilassa katkot voisi olla viellä pidempiäkin jos joskus sellaiseen jouduttaisiin.
Toisi takka myös viihtyvyyttä asumiseen.

Tästä aiheesta oli muuten aikoinaan juttu lehdessäkin missä suositeltiin myös rivitaloihin toista lämmitysmuotoa mutta en enää valitettavasti sitä uutista löydä.
 
#83
Pitäisikö teidän mielestä uusissa rivitaloissa olla myös pakollista että asunnossa pitäisi olla myös toinen lämmitys keino päälämmityksen lisäksi.
Tiätkö kuule, mä sain justiinsa vision tuikkukynttilästä teräksisen 10L vesisäiliön alla, keskellä olohuonetta. Saisiko siitä yhdestä kynttilästä päivän lämmöt pieneen kämppäänsä? Riippuu kaiketi ulkolämpötilasta sekä rakennuksen lämpöeristyksen laadusta. Kynttilästä sinänsä irtoaa perkeleesti lämpöä. Haasteena on vain sen lämmön talteenotto ja hallittu jakelu.

Avotakan tai kamiinan puuttuessa voisi lämmittää kiviä ulkona reippaassa tulessa ja tuoda niitä tulikuumia kiviä sitten sisälle suureen metalliastiaan. Tarvittaessa laittaa siedettävän kuumia kiviä kehoa ja kehon suurimpia verisuonia vasten (levon ajaksi).

Ikkunat ovat rivariasunnon suuri vihollinen, sillä niiden kautta menettää paljon lämpöä. Saattaa olla kannattavaa pohtia että työntääkö ikkunalasien väliin esim. ylimääräisiä vaatteita ja tyynyjä. Isoimmissa kämpissä kannattaa jo ottaa enimmät huoneet pois käytöstä eli tavarat pois, huoneen ovi kiinni ja lämpöeristää ovenpielet.

Lämmön ylläpidosta kun puhutaan niin on lämmöntuottoa sekä sen lämmön poisvuotoa, ja molemmat pitää hoitaa. Lämpökamera voi olla korvaamaton työkalu lämmönvuotokohtien paikantamisessa. Sinänsä digikameran tai kameralla varustetun älypuhelimen saa muunnettua alkeelliseksi lämpökameraksi mutta se on oma keskustelunsa.

Rivareissa voisi olla kiinteistön lämminvesivaraajassa jokin puulämmitysviritys vaihtoehtona, vaikka savupiipun rakentaminen on pieni riesa. Vaihtoehtona pitäisi olla silloin myös se, että lämmitysvedet saadaan katkaistua johonkin asuntoon, jos siis asukas on sodassa tai ulkomailla eli ylipäätään poissa. Mutta liikkuuko se vesi rivareiden ja kerrostalojen lämmitysputkissa sähköisen pumpun avulla vai jonkin termodynamiikan ilmiön avulla? Vai riippuuko rakennuksesta ja rakennusvuodesta?

Sinänsä rivariasunnoissa on ilmanottoaukkoja huoneistossa, halkaisijaltaan about 10cm, eli varmaan ihan jotain standardia noudattaa. Yhden sellaisen aukon kun purkaa (ritilät, suodattimet ym. sälän poistaa) niin siihen saisi teoriassa kamiinan peltisen savupiipun työnnettyä. Haasteena on tavallaan tarvittavassa savupiipun putken metrimäärässä ja muodossa, eli asunnosta riippuen saatetaan tarvita metrikaupalla peltiputkea ja kurvia, riippuen mihin kamiina on viisain tai kätevin sijoittaa.

Siinä voi olla saakeli peltisepille kysyntää jos lämmöt katkeaa... Ja rivariperheen pääjehu voi katsella kamiinan paikan valmiiksi ja arvioida putkipalojen ja -kurvien määränkin.
 

BlackFox

Ylipäällikkö
#86
Tuikuilla ei juurikaan tee mitään.

Jos jonnekin mökille tai vastaavaan joutuisi eikä jostain syystä saisi tulta aikaiseksi niin kannattaa tehdä keittiön pöydästä ns maja.
Eli paksu alusta lattialle ja levittää vilttejä ym pöydälle niin että osuvat lattiaan asti.
 

oml

Luutnantti
#88
Lehtiuutisesta bongattua, Kuopion strategia varautua poikkeusoloihin on myydä pois kaikki "turha" VSS-kalusto.
Onnellinen ostaja sai 2 hyllykilometriä tavaraa 17550 eurolla.
https://huutokaupat.com/fi/v/370433
Mestar kirjoitti:
Kuopion kaupunki/kuntatekniikkaliikelaitos Mestar myy tarjousten perusteella VSS-varaston, joka sisältää mm. työkaluja,kypäriä,käytöstäpoistettuja viestintälaitteita,huopia,valjaita,leikkureita yms.60-90-luvun väestönsuojelutoimintaan liittyvää materiaalia. Tavarat ovat käyttämätöntä.
Varasto myydään yhdellä kokonaistarjouksella. Tarjouksen tulee sisältää kaikki tavaran kuljettamisesta ja käsittelystä muodostuvat kustannukset siten, että varasto on kokonaan tyhjä erikseen sovittun ajanjakson päättyessä. Tilat on mahdollisuuksien mukaan tyhjennettävä kerralla.

https://huutokaupat.com/fi/v/370433
YLE:
VSS-varaston huutokauppa päättyi – korkein tarjous on 17 550 euroa
Kauppoja ei ole vielä tehty, sillä ostajan tiedot pitää tarkistaa.

Huutokauppa
16.11.2016 klo 20:33

Sakari Partanen / Yle
Klaudia Käkelä
Kuopion kaupunki ja kuntatekniikkaliikelaitos Mestarin huutokauppaamasta väestönsuojatarvikevarastosta tuli maanantaihin eli huutokaupan sulkeutumiseen mennessä 185 tarjousta 29 tarjoajalta. Korkein tarjous oli 17 550 euroa.

Mikko Korhonen Mestarista kertoo, että ostajan tietoja tarkistetaan vielä ja kauppa lyötänee lukkoon ennen vuoden vaihdetta. Massiivisen tavaramäärän siirtäminen tapahtuu todennäköisesti vasta vuoden 2017 puolella.

Tavaraa 500 neliön varastossa on noin 2 000 hyllymetriä. Varaston sisältö on käyttämätöntä ja suurin osa on peräisin 1970-luvulta.
http://yle.fi/uutiset/3-9296753
http://www.savonsanomat.fi/savo/Yle...astoa-korkein-tarjous-yli-17-000-euroa/876031
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#91
Tutkimus huoltovarmuudesta nykymaailmassa.

Huoltovarmuus muutoksessa:
Kansallisen varautumisen haasteet kansainvälisessä toimintaympäristössä

Ulkopoliittinen instituutti
Huoltovarmuustoiminta on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta kriittistä, mutta se tunnetaan ja ymmärretään varsin suppeasti. Raportti analysoi Suomen huoltovarmuustoiminnan nykytilaa, identiteettiä ja muutosta.

Suomalaisella huoltovarmuustoiminnalla on pitkä historia, jonka aikana toiminnan painopisteet ovat muuttuneet. Suomen turvallisuus ja hyvinvointi ovat aiempaa riippuvaisempia yhteiskunnan keskeisten, useasti rajat ylittävien ja kansallisen toimivallan ulottumattomissa olevien toimintojen jatkuvuudesta. Siksi huoltovarmuusajattelussa on alettu painottaa valtioiden välisiin sotilaallisiin kriiseihin varautumisen sijaan yritysten toiminnan jatkuvuutta ja kriittisen infrastruktuurin turvaamista jo normaaliolojen häiriötiloja varten. Samalla huoltovarmuuden kansainvälinen ulottuvuus on korostunut.

Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen Euroopassa on kuitenkin herättänyt kysymyksen, pitäisikö huoltovarmuuden painopistettä tuoda takaisin kohti sotataloudellista varautumista. Toisaalta myös maanpuolustuksen huoltovarmuus on yhä enemmän kansainvälisten riippuvuuksien, verkostojen ja toimijoiden varassa. Huoltovarmuutta on vaikea palauttaa kansallisiin voimavaroihin ja toimenpiteisiin pohjautuvaan malliin.

Raportti analysoi huoltovarmuuden asemaa yhä keskinäisriippuvaisemman ja kriisiherkemmän maailman keskeisenä turvallisuuskäytäntönä. Raportti vastaa kysymyksiin siitä, miten Suomen huoltovarmuus pyritään turvaamaan, miten suomalainen huoltovarmuuspolitiikka on sopeutunut toimintaympäristön muutoksiin, kuinka huoltovarmuudessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja minkälainen huoltovarmuusidentiteetti ja -politiikka Suomella voisi tai pitäisi nykypäivänä olla.
http://www.fiia.fi/fi/publication/634/huoltovarmuus_muutoksessa/
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#93
Näiden perään haikailtiin, vanhoja suojanaamareita, palovöitä ja 80-luvun ensiapulaukkuja;)
 

Talvela

Ylipäällikkö
#94
Näiden perään haikailtiin, vanhoja suojanaamareita, palovöitä ja 80-luvun ensiapulaukkuja;)
Joo, kyllä meidän pitäisi kaikki tällainen materiaali uusia ja muutenkin saada väestönsuojelu uuteen nousuun ja arvoon.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#95
Kestä kolme päivää, sitten viranomaisilla on homma hallussa. Riittääkö? Ainakin pihakaivot nousevat arvoonsa...
https://yle.fi/uutiset/3-9672385

Kun kriisi iskee, kestä kolme päivää
Syrjäytyminen huolettaa kriisivarautumisen asiantuntijoita. On syntymässä yhteiskunta, joka ei kestä häiriötä.

Opi varautumaan!
Yle-Oppiminen on julkaissut sivuston, joka kertoo tunti tunnilta, miten yhteiskunnan toiminta sähkökatkon aikana lamaantuu.

Sivustolla neuvotaan myös, miten poikkeusoloihin varaudutaan.


ja tästä
Katselet iltauutisia kotona. Äkkiä Matti Rönkä katoaa: tv-ruutu pimenee. Samalla pimenee kaikki muukin. Valot eivät pala, keittiön jääkaappipakastin lakkaa hurisemasta, muutaman sekunnin ajan on aavemaisen hiljaista. Sitten lastenhuoneesta kuuluu huuto: ”Missä te ootte!”

Näin se alkaa. Laajasta sähkönsyötön häiriöstä kehittyy nyky-yhteiskunnan kriisi. Se voi nopeasti muuttua painajaiseksi. Tavallisessa arjessa emme tule ajatelleeksi, miten hauras elämänmuotomme on. Suomen pelastusalan keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen sanookin, että elämme hyvin ristiriitaista aikaa.

– Elämä on tuskin koskaan ollut niin turvallista, kuin se on nyt. Samalla kuitenkin yhteiskunta kehittyy monella tapaa suuntaan, jossa poikkeustilanteen sietokyky koko ajan vähenee.

Yhteiskunta toimii sähköllä
Peltonen tarkoittaa muun muassa sitä tapaa, jolla arkemme nykyään toimii. Elämämme pyörii sähköllä. Siitä riippuu kaikki. Ei ole väliä, onko talossasi maalämpö, öljypoltin, vai joku muu lämmitystapa. Kaikki ne hyytyvät samalla, kun sähköllä toimiva poltin tai kiertovesipumppu sammuu.

Kaikki kaupankäyntimme on sähkön takana. Vaikka lähikauppa yrittäisi kynttilänvalossa myyntiä jatkaakin, kassat hyytyvät sähköjen myötä – samoin käy maksukortin käytön.

Ilman sähköä autoa ei voi tankata edes ilmaiseksi, sillä bensapumput eivät toimi. Apteekit ovat yhtä kiinni kuin kaupatkin ja sähköinen resepti on pelkkä vitsi.

Mutta jos sähkökatko jatkuu pitkään, kaikki tämä on vasta alkua. Palataan takaisin asuntoosi viisi tuntia sen jälkeen, kun sähköt katkesivat.

Nyt perhe pelaa lautapeliä kynttilän valossa. Lasten pitäisi olla jo nukkumassa, mutta näin ei pelota. Pelin lomassa soittelet ystäville ja työkavereille. Näyttää siltä, että koko kaupunki on pimeänä. Saman vahvistaa kännykän uutispalvelu. Se lupaa seurata tilannetta hetki hetkeltä.

Nuorimmainen tulee vessasta ja sanoo, että se on rikki. Puoli tuntia sitten se vielä toimi. Ryntäät toilettiin ja yrität huuhdella pytyn. Mitään ei tapahdu. Lavuaarin hanastakaan ei tule vettä. Tarkistat kännykän uutispalvelusta, onko kaupungissa myös vesikatko. Kännykkäsi ei saa enää yhteyttä nettiin. Koetat soittaa samalle työkaverille, jonka kanssa puhuit viimeksi – puhelinverkko ei enää toimi. Paniikki alkaa hiipiä mieleen.

Kun kriisi tulee, tieto ja vesi loppuu
Riippuvuutemme sähkönjakelusta on pelottavaa juuri siksi, että sähkön varaan eivät rakennu vain arjen mukavuudet, vaan myös useat elintärkeät toiminnot. Joskus ennen, lankapuhelinten aikaan, puhelinliikenteellä oli oma sähköverkkonsa. Yleinen sähkökatko ei välttämättä merkinnyt sitä, että myös puhelinliikenne lakkaa. Nykyään juuri niin käy.

Tietoverkot, netti ja puhelinliikenne pysyvät pystyssä vain niin kauan, kuin verkkojen tukiasemien varavoima-akut toimivat. Niiden pitäisi kestää noin neljä tuntia, mutta kriisin tullen hätääntyneiden ihmisten puhelimen käyttö lisääntyy niin paljon, että aika on teoreettinen.

Jos poikkeustilanne pitkittyy, syntyy valtava ongelma, kun viranomaiset eivät saa välitettyä kansalaisille tietoja ja ohjeita. Vanhanaikaisen patteriradion välityksellä se onnistuisi, jos kotona sellainen vielä on – ja ne täydet patteritkin jossain todella varalla.

Kännykän radio toimii netin kautta ja on yhtä hyödytön verkkojen kaaduttua kuin koko puhelin.

Kaikista kriittisintä on kuitenkin se, että sähkökatkon aikana veden tulo voi lakata yllättävän nopeasti. Suomessa on siirrytty pikkuhiljaa vesitorneista pumppuasemiin. Ne toimivat sähköllä.

Nimenomaan veden jakelun katkeaminen on painajaisista pahin: ilman ruokaa ihminen selviää viikkotolkulla - ilman lämmitystä melko pitkään vuodenajasta ja asunnosta riippuen. Mutta ilman vettä ihmisen toimintakyky laskee parissa vuorokaudessa.

Kotivara pelastaa
Viranomaiset ovat jo vuosia suositelleet, että jokaisessa kotitaloudessa tulee olla niin sanottu kotivara. Sillä tarkoitetaan pahan päivän varalle hankittuja vettä, ruokaa ja tarvikkeita. Kotivara on arjen puskuri tai varmuusvarasto. Sitä tulisi käyttää koko ajan vanhemmasta päästä ja hankkia tuoreita tuotteita tilalle.

Suositus siitä, paljonko kotivaraa taloudessa tulee olla, on vuosien varrella lyhentynyt. Kymmenisen vuotta sitten kotivaraa piti olla jopa parin viikon ajaksi. Sitten aika lyheni viikkoon, ja nyt käypä suositus on, että joka taloudessa kotivaralla selvitään kolme päivää.

Karim Peltonen Spekistä sanoo, että suosituksen lyheneminen on sopeutumista nykytodellisuuteen.

– Maatalousyhteiskunnassa talouksissa oli kotivaraa enemmän luonnostaan. Silloin parin viikon varautuminen oli realistista. Nyt, kun pääosa väestöstä elää kaupungeissa ja urbaania elämää, tilanne on toinen. Kolmen päivän kotivarasuositus on se taso, joka on oikeasti mahdollista saavuttaa, Peltonen sanoo.

Ongelma on se, että ihmiset eivät varaudu edes kolmeksi päiväksi. Spek on tutkinut kansalaisten uhkakuviin liittyviä käsityksiä ja varautumista. Yli puolet ihmisistä arvioi selviävänsä sähkö- ja vesikatkosta vain pari päivää.

Kotitalouksissa on yleensä kyllä ruokaa. Pakastintakin voi syödä tyhjäksi, samalla kun se sulaa. Mutta harva kaupunkilainen hamstraa koskaan vettä – tai edes puhtaita astioita, joilla vettä voisi kriisiapupisteistä noutaa. Vesi on kuitenkin välttämättömin elintarvike. Se pitää kansalaiset toimintakykyisinä.

– Kotivarasuositus kolmeksi päiväksi perustuu siihen, että sen ajan arvellaan riittävän kriisiavun järjestämiseen ja häiriön korjaamiseen. Idea on tavallaan se, että yrittäkää pärjätä kolme päivää omillanne, viranomaiset korjaavat asiat sillä aikaa kuntoon, Peltonen sanoo.

Syrjäytyminen on turvallisuusriski
Peltosen mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttumassa sellaiseksi, että poikkeustilanteessa viranomaiset ovat ylityöllistettyjä. Voi olla, että tosipaikan tullen kolme päivää ei riitä.

– Omatoimisen, itsestään huolehtivan väestön rinnalle on syntymässä ryhmiä, jotka ovat poikkeusoloissa hyvin haavoittuvia. Nämä ihmiset tarvitsevat häiriötilanteissa välittömästi paljon viranomaisten apua. Tämä kaikki on pois ponnistuksista, joilla koetetaan ratkaista itse kriisin aiheuttajaa, Peltonen sanoo.

Kun ihminen on syrjäytynyt tai yksin, hänen sosiaalinen verkostonsa tai oma kykynsä auttaa itseään on heikko. Hyvinvointiyhteiskunta onkin myös turvallisuusyhteiskunta – syrjäytyminen on turvallisuusriski.

– Esimerkiksi leipäjonossa seisovalla tuskin on ruokakaapissaan kotivaraa. Yksin asuvat vanhukset, joita Suomessa on paljon, ovat kriisin sattuessa myös erityisen riippuvaisia nopeasta avusta. Jos yhteiskunnan häiriötilanteessa yhteydet ulkomaailmaan vielä katkeavat, nämä ihmiset työllistävät viranomaisia erityisen paljon, Peltonen sanoo.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#96
Tämä onkin hiton hyvä sivusto! Kannattaa tsekata.
On nähty siis hyväksi panostaa perusteellisesti varautumisen tiedottamiseen.
Tässä muita aihealueita.
1. Miten tavallisen ihmisen pitäisi varautua pitkään sähkökatkoon?
2. Vesi on kriittinen tekijä
3. Sisälämpötilakin on sähkön varassa
4. Ruoka jääkaapissa ja pakastimessa alkaa pilaantua
5. Laaja sähkökatkos vaikeuttaa liikennettä kaupungeissa
6. Yleisradio välittää hätätiedotteita

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/...skunnan-polvilleen-48-tunnissa-tiedatko-miten
 

hansai

Ylipäällikkö
#97
Vedestä puheen ollen..onko kokemuksia lähteen "siivoamisesta" tai linkkiä hyvään ohjeeseen?
Itsellä on tontilla kaksi lähdettä talon ja järven välillä jyrkässä rinteessä. Lähteisiin pääsee kaikki täyhkä mitä lähistöllä liikkuu.
Putkikin on talon ja lähteen välillä, mutta ei tahdo "järkihintaiset" pumput jaksaa nostaa. 1000€ saisi jo toimivan( painevettä verkostoonkin tarvittaessa)

Lämmityksen osalta hankintalistalla olisi aggregaatti, jolla syöttää sähköä öljypolttimelle ja kiertovesipumpulle..
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#98
Mitä suosittelette hankittavaksi, jos täytyy varautua juomaan kuukausi järvivettä? Vedenpuhdistustabletteja, suodatin jne.
 

StepanRudanskij

Eversti
Lahjoittaja
#99
Mitä suosittelette hankittavaksi, jos täytyy varautua juomaan kuukausi järvivettä? Vedenpuhdistustabletteja, suodatin jne.
Tislauslaitteisto, ei kuitenkaan sähkötoiminen vaan mallia salaviinanpolttajat. Tislatusta vedestä puuttuu kuitenkin ioneja, joten hiukan sitä pitää suolata.
 
Reserviläisiä sijoitetaan aiempaa laajemmin sodan ajan johtotehtäviin
Arttu Laaksokari 26.6.2017 15.26

Ammattisotilasreservi pienenee 300 hengellä vuodessa, kun puolustusvoimien virkojen eroamisikiä kohotetaan vastaamaan julkisten alojen myöhennettyä eläkeikää.

Puolustusvaliokunta on tarkastellut lakimuutosta erityisesti siitä näkökulmasta, mitä eläkeiän nosto merkitsee Suomen puolustusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Puolustusselonteon mukaan Suomen sodan ajan joukkojen vahvuus on noin 280 000 henkeä, joista 11 000 on ammattisotilaaksi koulutettuja henkilöitä. Rauhan ajan kokoonpanossa on noin 8 000 sotilastehtävää, joten liikekannallepanotilanteessa tarvitaan siis vähintään 3 000 reserviin siirtynyttä ammattisotilasta, joilla on riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky näihin tehtäviin.

Jokainen vuosi, jolla alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin nykyisestä, vähentää ammattisotilasreserviä 300 hengellä vuodessa. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat pyrkii paikkaamaan ammattisotilasvajetta muun muassa tarkistamalla sodan ajan joukkojen tehtävien sijoitusvaatimuksia sekä sijoittamalla aiempaa laajemmin reserviläisiä sodan ajan johtotehtäviin.

Pääesikunnan henkilöstöosastolla työskentelevän majuri Sami Leeven mukaan käytännössä kyseeseen tulee reservin upseerien sijoittaminen aiempaa vaativiimpiin tehtäviin.

– Esimerkiksi nykyistä useammin perusyksikön päällikön tai esikuntaupseereiden tehtäviin. Tämä vapauttaa ammattiupseereita vaativampiin tehtäviin. Leeve sanoo.

Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti kertoo liiton ottavan lisääntyvän vastuun positiivisesti vastaan.

– Jäsenistömme on sitoutunut ja valmis kantamaan kortensa kekoon maan puolustamiseksi, Haukilahti sanoo.

Vuodesta 2018 alkaen eläkkeelle siirtymistä myöhennetään kolmella kuukaudella joka vuosi niin, että vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Myös puolustusvoimien henkilöstön eroamisikiä on tarpeen korottaa vastaavasti vaiheittain. Eläkkeelle voi jäädä, kun saavutetaan alin vanhuuseläkeikä. Vastaavasti palvelussuhde päättyy viimeistään, kun eroamisikä täyttyy.

Selvityksen mukaan esitys vaikuttaa noin 7800 sotilasvirassa palvelevaan henkilöön. Sotilaiden osalta esitys ei vaikuttaisi niin sanottuihin vanhoihin sotilaisiin eli jo 1990-luvulla palveluksessa olleisiin sotilaisiin, jotka ovat saavuttaneet tai saavuttavat palvelusvuosien määrään perustuvan eläkeoikeuden ennen vuotta 2018.

http://ruotuvaki.fi/-/reservilaisia-sijoitetaan-aiempaa-laajemmin-sodan-ajan-johtotehtaviin