Yleinen kansainvälinen harjoitustoiminta

STURM.AUSF.G

Luutnantti
Sipilän hallitus ei kaikkea Naton kanssa tehtyjä sopimuksia tuonut julkisuuteen.""
Eduskunta valmistelee noottia ulko- ja puolustusministeriöille: Kansanedustajilta pimitettiin tietoja NATO-yhteistyöstä
Suomi on sopinut Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen kriisitilanteissa.
Turvallisuuspolitiikka
20.5.2020 klo 20.27päivitetty 20.5.2020 klo 20.53
Suomalainen Pasi-miehistönkuljetusvaunu Siil 2018 -harjoituksessa Virossa.

Suomi sopi Juha Sipilän hallituksen aikana vuonna 2018, että kriisitilanteissa Suomi, Ruotsi ja sotilasliitto NATO voivat halutessaan syventää luottamuksellista tiedonvaihtoaan. Eduskunta kuuli järjestelystä vasta tänä vuonna.Ville Multanen / Puolustusvoimat

Ari Hakahuhta

@AriHakahuhta


Jaa artikkeli Facebookissa153
Jaa artikkeli Twitterissä
Kansanedustajat ovat tyytymättömiä siihen, että ulkoministeriö ja puolustusministeriö ovat jättäneet kertomatta valiokunnille joitakin tietoja Suomen yhteistyöstä Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta aikovat esittää näkemyksensä ensi viikolla perustuslakivaliokunnalle annettavassa lausunnossa eduskunnan tiedonsaantioikeuksista.
Valiokuntien jäsenet kokevat jääneensä pimentoon vuonna 2018 tehdystä Suomen, Ruotsin ja NATOn järjestelyasiakirjasta. Se koskee tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämistä kriisitilanteissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sotilaallinen yhteistyö kuuluvat ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan toimialaan.
Hallinnossa Suomen sopimaa asiakirjaa ei kutsuta sopimukseksi vaan "järjestelyksi".
Asiakirjan mukaan kriisiytyvässä tai vaikeassa tilanteessa Suomi, Ruotsi ja NATO voisivat erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä. Esimerkiksi Suomi voisi pyytää NATOlta luottamuksellisia tietoja tai päinvastoin. Tiedon haltijamaa tai sotilasliitto päättäisi itse, luovuttaako se pyydetyt tiedot.
Tieto NATO-järjestelystä viipyi kaksi vuotta matkalla eduskuntaan
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta saivat tiedon järjestelyasiakirjasta vasta tämän vuoden helmikuussa, kaksi vuotta järjestelystä sopimisen jälkeen.
Valiokunnat saivat tiedon ministeriöiden virkamiehiltä. Ylen lähteiden mukaan asiasta ei ole kerrottu aiemmin kansanedustajille eikä järjestelyn olemassaolosta ole kerrottu julkisuudessa.
Eduskunta kokoaa parhaillaan valiokuntien kokemuksia siitä, miten eri ministeriöistä saa tietoa. Perustuslakivaliokunta on alkanut selvittää tiedonsaantia, koska myös poikkeusolojen valmiuslain mukaisten asetusten taustatietojen saannissa on ollut vaikeuksia.
Perustuslain mukaan eduskunnan pitäisi saada tarvitsemansa tiedot viipymättä valtioneuvostolta.
Virallisesti nootti on tuttu termi valtioiden välisistä kannanilmaisuista. Sanatarkasti eduskunta ei sellaisia hallitukselle lähettele. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että eduskunta lähettää lähiviikkoina hallitukselle tiedoksi näkemyksensä, ettei se pidä nykyistä tiedonsaantiaan riittävänä.
Järjestelyasiakirja on NATOn luokituksessa merkitty salaiseksi (secret) ja Suomen käyttämässä luokituksessa asiakirja kuuluu toiseksi tiukimpaan turvaluokkaan.
Eduskunta ei saanut tietoa, mihin Suomi on poliittisesti sitoutunut
Yksi Ylen lähde pitää vakavana sitä, että valiokunnille on jätetty kertomatta tietoja. Eduskunta ei ole tiennyt, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut.
Timo Soini ja Jussi Niinistö

Suomi sopi mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen Ruotsin ja NATOn kanssa vuonna 2018. Silloin ulkoministeri oli sinisten Timo Soini ja puolustusministeri sinisten Jussi Niinistö.Jarno Kuusinen / AOP
Järjestelyn sopimisen aikaan sinisten Timo Soini oli ulkoministeri ja saman puolueen Jussi Niinistö puolustusministeri. Ylen lähteet eivät tässä vaiheessa pysty arvioimaan, johtuiko tiedon kertomatta jättäminen poliitikoista, virkamiehistä vai sotilaista.
Keskustan Juha Sipilän johtama hallitus on tiennyt tiedonvaihdon syventämistä koskevasta järjestelystä. Samoin järjestelystä on kerrottu nykyiselle hallitukselle.
Sen sijaan eduskunnalle tieto tuli vasta tämän vuoden helmikuussa.
Valiokunnilla ei vielä varmuutta järjestelyn merkityksellisyydestä
Valiokunnat eivät ole vielä arvioineet, kuinka merkittävästä järjestelystä poliittisesti ja sotilaallisesti on kysymys. Tässä vaiheessa kansanedustajat ovat ärtyneitä, että he ovat jääneet järjestelyn olemassaolosta pimentoon.
Järjestelyn sisällön selvittämistä eduskunnassa on hidastanut se, että valiokunnat ovat koronaviruksen tarttumisriskin vuoksi välttäneet yhteiskokoontumista eduskunnan turvatilassa.
Toinen Ylen lähde kuvaa asiakirjaa "harmittomaksi", mutta järjestelystä saatua hyötyä "molemminpuoliseksi". Lähteen mukaan järjestely ei sido Suomea eikä muuta suhdetta NATOon.
Kolmannen lähteen mukaan järjestely ei vaikuttaisi olevan merkitykseltään niin suuri kuin taannoin kiistelty isäntämaasopimus Suomen ja Naton välillä. Isäntämaasopimuksen perusteella on sovittu tekniset asiat etukäteen, jos Suomi päättäisi ottaa vastaan NATO-maiden joukkoja harjoituksissa, onnettomuus- tai kriisitilanteessa.
Yksi Ylen lähde: presidentti ja hallituksen avainministerit tietoisia
Yksi Ylen lähteistä vahvistaa, että järjestelyasiakirjaa on käsitelty presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-Utva). Muut Ylen lähteet eivät vahvistaneet tietoa. Yleensä vastaavat asiat kuitenkin keskustellaan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan avainministerien kesken.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vihjasi tyytymättömyydestä tiedonsaatiin jo tiistaina Facebook-kirjoituksessaan(siirryt toiseen palveluun).
– Puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat valmistelivat tänään lausuntojaan perustuslakivaliokunnalle eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisesta. Yleisarvosana on kiittävä, mutta esillä myös vakavampi tapaus jollainen ei saa toistua, Tuomioja kirjoitti.
Ilmeisesti vieläkään ainakaan puolustusvaliokunnalle ei ole selvinnyt, kuka asiakirjan on lopulta allekirjoittanut tai hyväksynyt.
Kun tiedonsaantia koskeva jupakka on selvitetty, ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta aikovat perehtyä itse järjestelyasiakirjan merkitykseen ja sisältöön siltä osin kuin se salassapitosäädösten perusteella on mahdollista
 

Kiusankpl

Kapteeni
DN: USA:n strategiset B-1-pommikoneet harjoittelevat parhaillaan Ruotsissa



View attachment 40404



Aurora-harjoitus.
Yhdysvaltojen B-1B Lancer strategiset pommikoneet harjoittelivat ensimmäistä kertaa Ruotsin ilmatilassa ruotsalaisten Saab JAS 39 Gripen -hävittäjien kanssa.
Myös Norjan ilmavoimien F-35 -hävittäjät ottivat osaa yhteisharjoitukseen, jota Norjan pääesikunta kuvasi lajissaan suurimmaksi.
Ruotsin ilmavoimien Gripenit harjoittelivat myös ilmatankkausta amerikkalaisten KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneiden kanssa.

Vastaava oli Suomessa v 2017, myös ilmavoimat tietysti mukana, kymmenkunta maata harjoitteli. Seuraava on Suomessa ensi vuonna, suunnittelu on käynnissä.

 

John Hilly

Kenraali
Meinasin mennä halpaan, että 100 panssarivaunua. No, luvussa tietysti mukana myös rynnäkkö ja kuljetusvaunut.


Maavoimien harjoitus alkoi sadan panssarivaunun voimin​


Ilkka Ahtokivi | 02.11.2020 | 13:20- päivitetty 02.11.2020 | 14:02

Panssariprikaati johtaa mekanisoidun Leka-harjoituksen Niinisalossa.

Niinisalossa 2.-11.11. tapahtuva harjoitus muodostuu taistelu- ja ampumavaiheesta. Taisteluvaiheessa joukot harjoittelevat mekanisoidun joukon hyökkäystaistelua sekä eri aselajien ja yksiköiden yhteistoimintaa. Ampumavaiheessa todennetaan joukkojen osaaminen kovapanosammunnoin.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 3 500 henkilöä, 700 ajoneuvoa ja sata panssarivaunua.
Henkilöstö koostuu varusmiehistä, reserviläisistä ja henkilökunnasta. Harjoitukseen osallistuvat kaikki maavoimien joukko-osastot lukuun ottamatta Kainuun prikaatia.

Merivoimista harjoitukseen osallistuu joukko Uudenmaan prikaatista. Harjoituksen johtaa panssariprikaatin komentaja, eversti Tero Ylitalo.

Harjoituksen valmistelussa on huomioitu koronatilanteen vaatimukset. Joukot jaetaan pienempiin osastoihin, jotka eivät kohtaa toisiaan harjoituksen aikana. Harjoitukseen on laadittu korona-ohjeistus, hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota ja kaikille harjoitusjoukoille on varattu riittävästi kasvomaskeja. Joukoille on korostettu, että sairaana harjoitukseen ei saa osallistua.

Pääosa harjoituksen raskaasta kalustosta keskitettiin Niinisaloon junakuljetuksin. Maanteillä harjoitus näkyi marssiosastoina 1. ja 2.11. joukkojen marssiessa Niinisaloon. Harjoituksen paluumarssit jakaantuvat usealle päivällä 6. – 7.11., 9.11. ja 11.11.

 
Top