Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen

miheikki

Greatest Leader
Kirjoittaja on: Janne Kosonen
Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.

http://www.rul.fi/blog/yleisen-asevelvollisuuden-vahvistaminen/
Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen

Helmikuussa julkaistu puolustusvoimauudistus on herättänyt runsasta keskustelua sekä itse prosessin että uudistuksen yksityiskohtien osalta. Pettymys ja turhautuminenkin eri puolilla maata on ollut oikeutettua ja ymmärrettävää. Arvatenkaan kovin suuria muutoksia esitykseen ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan puolustusvoimauudistuksen keskeiset palikat ovat nyt nähtävissä.

Varuskuntien lakkauttamiset, henkilöstövähennykset ja sodan ajan joukkojen pienentäminen ovat ymmärrettävästi asioita, joista keskusteltu eniten. Kaiken karsinnan keskellä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on esille nostettu myönteistäkin. Reserviläisten kannalta yksi tärkeimmistä asioista on lupaus yleistä asevelvollisuutta vahvistavista toimenpiteistä.

Tarkoituksena on parantaa koko ketjua kutsunnoista reserviläisten koulutukseen. Varusmieskoulutukseen tuleva 15 vuorokauden lyhennys on mahdollista toteuttaa ilman merkittävää koulutusvajetta, jos suunnitelmat simulaattorikoulutuksen lisäämisestä sekä erityisesti kouluttajien määrän kasvattamisesta toteutuvat. Kaikkiin koulutusjoukkueisiin on tarkoitus saada keskimäärin 2,5 kouluttajaa, kun luku nykyään on selvästi alle 2. Tämä toteutettaneen sekä kouluttajia lisäämällä että koulutusjoukkueiden kokoonpanoja pienentämällä. Nykyistä useampi kouluttaja mahdollistaa myös aikaisempaa yksilöllisemmän koulutuksen.

Varusmiespalveluksen kehittäminen on tärkeää, mutta liian usein unohtuu, että valtaosa asevelvollisuudesta on reservissä olo aikaa. Puolustusvoimien esittämässä puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallissa myös reserviläiskoulutukseen esitetään parannuksia. Tietojärjestelmäpalvelun kehittäminen, kertausharjoitusten laadun parantaminen sekä osaamisen ja vapaaehtoisuuden parempi hyödyntäminen ovat kaikki erittäin kannatettavia asioita. Ne kaikki ovat toimenpiteitä, joita RUL:kin on esittänyt toistuvasti viime vuosina, kun puhe on ollut reservin koulutuksen kehittämisestä.

Reserviläiskoulutuksen kehittämistoimien listalta puuttuu kuitenkin yksi ratkaisevan tärkeä asia, ja sen mukana koko rakennelma voi romahtaa. Tehokkaampi varusmiespalvelus ja kertausharjoitusten laadun parantaminen eivät yhdessäkään vahvista yleistä asevelvollisuutta paljoakaan, jos meillä ole riittävästi kertausharjoituksia reserviläisille. Kertausharjoitusten laatukaan ei voi korvata sitä ammottavaa aukkoa, joka aiheutuu kertausharjoituksiin määrättyjen reserviläisten määrän romahtaessa vajaaseen 10 prosenttiin viime vuoden tasosta.

Puolustusvoimien esittämässä mallissa koulutettavien reserviläisten määräksi vuonna 2015 arvioidaan 18.000. Hyvä, jos silloin päästään edes tuohon lukuun, mutta tämän vuoden 2.000 reserviläistä on luku, joka on ehdottomasti saatava moninkertaistettua jo ensi vuodeksi. Muuten liian moni sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen jää kokonaan kertausharjoituskierron ulkopuolelle. Samalla liian moni ammattisotilas jää ilman ehdottomasti tarvitsemaansa kokemusta kertausharjoituksissa toimivista, motivoituneista reserviläisistä.

Puolustusvoimilla on aito halu vahvistaa yleistä asevelvollisuutta. Ilman riittävää kertausharjoituskoulutusta tämä tavoite ei toteudu. Siksi reserviläiskoulutuksen kohdalle pitää uskaltaa kirjoittaa kertausharjoitusten laadun parantamisen rinnalle se, että kertausharjoituksia järjestetään riittävän monelle reserviläiselle. Ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni silloinkin kun puolustusbudjetti on tiukoilla. Kysymys on nimittäin yleisen asevelvollisuuden yhdestä keskeisimmästä tekijästä.
 
miheikki kirjoitti:
Kirjoittaja on: Janne Kosonen
Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.

http://www.rul.fi/blog/yleisen-asevelvollisuuden-vahvistaminen/
Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen

Helmikuussa julkaistu puolustusvoimauudistus on herättänyt runsasta keskustelua sekä itse prosessin että uudistuksen yksityiskohtien osalta. Pettymys ja turhautuminenkin eri puolilla maata on ollut oikeutettua ja ymmärrettävää. Arvatenkaan kovin suuria muutoksia esitykseen ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan puolustusvoimauudistuksen keskeiset palikat ovat nyt nähtävissä.

Varuskuntien lakkauttamiset, henkilöstövähennykset ja sodan ajan joukkojen pienentäminen ovat ymmärrettävästi asioita, joista keskusteltu eniten. Kaiken karsinnan keskellä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on esille nostettu myönteistäkin. Reserviläisten kannalta yksi tärkeimmistä asioista on lupaus yleistä asevelvollisuutta vahvistavista toimenpiteistä.

Tarkoituksena on parantaa koko ketjua kutsunnoista reserviläisten koulutukseen. Varusmieskoulutukseen tuleva 15 vuorokauden lyhennys on mahdollista toteuttaa ilman merkittävää koulutusvajetta, jos suunnitelmat simulaattorikoulutuksen lisäämisestä sekä erityisesti kouluttajien määrän kasvattamisesta toteutuvat. Kaikkiin koulutusjoukkueisiin on tarkoitus saada keskimäärin 2,5 kouluttajaa, kun luku nykyään on selvästi alle 2. Tämä toteutettaneen sekä kouluttajia lisäämällä että koulutusjoukkueiden kokoonpanoja pienentämällä. Nykyistä useampi kouluttaja mahdollistaa myös aikaisempaa yksilöllisemmän koulutuksen.

Varusmiespalveluksen kehittäminen on tärkeää, mutta liian usein unohtuu, että valtaosa asevelvollisuudesta on reservissä olo aikaa. Puolustusvoimien esittämässä puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallissa myös reserviläiskoulutukseen esitetään parannuksia. Tietojärjestelmäpalvelun kehittäminen, kertausharjoitusten laadun parantaminen sekä osaamisen ja vapaaehtoisuuden parempi hyödyntäminen ovat kaikki erittäin kannatettavia asioita. Ne kaikki ovat toimenpiteitä, joita RUL:kin on esittänyt toistuvasti viime vuosina, kun puhe on ollut reservin koulutuksen kehittämisestä.

Reserviläiskoulutuksen kehittämistoimien listalta puuttuu kuitenkin yksi ratkaisevan tärkeä asia, ja sen mukana koko rakennelma voi romahtaa. Tehokkaampi varusmiespalvelus ja kertausharjoitusten laadun parantaminen eivät yhdessäkään vahvista yleistä asevelvollisuutta paljoakaan, jos meillä ole riittävästi (?) kertausharjoituksia reserviläisille. Kertausharjoitusten laatukaan ei voi korvata sitä ammottavaa aukkoa, joka aiheutuu kertausharjoituksiin määrättyjen reserviläisten määrän romahtaessa vajaaseen 10 prosenttiin viime vuoden tasosta.

Puolustusvoimien esittämässä mallissa koulutettavien reserviläisten määräksi vuonna 2015 arvioidaan 18.000. Hyvä, jos silloin päästään edes tuohon lukuun, mutta tämän vuoden 2.000 reserviläistä on luku, joka on ehdottomasti saatava moninkertaistettua jo ensi vuodeksi. Muuten liian moni sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen jää kokonaan kertausharjoituskierron ulkopuolelle. Samalla liian moni ammattisotilas jää ilman ehdottomasti tarvitsemaansa kokemusta kertausharjoituksissa toimivista, motivoituneista reserviläisistä.

Puolustusvoimilla on aito halu vahvistaa yleistä asevelvollisuutta. Ilman riittävää kertausharjoituskoulutusta tämä tavoite ei toteudu. Siksi reserviläiskoulutuksen kohdalle pitää uskaltaa kirjoittaa kertausharjoitusten laadun parantamisen rinnalle se, että kertausharjoituksia järjestetään riittävän monelle reserviläiselle. Ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni silloinkin kun puolustusbudjetti on tiukoilla. Kysymys on nimittäin yleisen asevelvollisuuden yhdestä keskeisimmästä tekijästä.

Toiveita herätellään ja kaikkea lupaillaan. Käytäntöön sovellettavat TOTEUTETTAVAT SUUNNITELMAT loistavat poissaolollaan, ainakin reserviläisten taitojen kehittäminen (edes ylläpitämisessä). Ainoastaan supistukset on päätetty ja toteutuvana ilmoitettu, mutta kaikki mahdolliset parannukset nykytilaan ovat -isi muotoista.

Nyt on paikallaan tuoda esille myös POSITIIVISIA REALITEETTEJA(?), mikäli maanpuolustustahtoa -HENKEÄ- halutaan ylläpitää edes nykyisellä tasolla.
 
Itse pidän täysin käsittämättömänä että muutaman kymmenen miljoonan kertausharjoituskustannukset vedetään minimiin, kun vaihtoehtoisesti voitaisiin hidastaa noin 700 miltsin vuosittaisista hankinnoista vastaava määrää. Tai vähentää PV:n yläkerroksia kun ei enään ole tarvetta 500 tuhannen sotaorganisaatioon vaatimaan määrään esiupseereita. Organisaation ylärakenteeseen kuuluvilla on lisäksi parhaat mahdollisuudet sijoittua ja sijoittua hyvin siviilipuolen turvallisuus- , konsultti- tai johtotehtäviin.

Nyt pitää kuitenkin muistaa, että suunnitelman laatijat ovat kadiksen upseereja jotka minun arvaukseni mukaan vähentävät kadiksen upseereja ja/tai rautaa viime kädessä. Tässä olisi tarvinnut puolustusministerin/hallituksen ohjata poliittisesti.

Mikään hallinnollinen päätös ei ole apoliittinen. Länsimaissa sivillit politiikot toimivat asevoimien esimiehinä ja heidän tehtävänään on ei vain ohjata, vaan olla asevoimien esimiehinä.

Luin tuossa äskettäin venäläisen nettisaitin englanninkielistä käännöstä ja siellä esitettiin kovaa kritiikkiä siitä, että venäjän puolustusministeriössä on päättävissä asemissa siviilejä, "joilla ei voi olla tarpeellista asiantuntemusta". Neuvostoperinne elää !
 
adam7 kirjoitti:
Itse pidän täysin käsittämättömänä että muutaman kymmenen miljoonan kertausharjoituskustannukset vedetään minimiin, kun vaihtoehtoisesti voitaisiin hidastaa noin 700 miltsin vuosittaisista hankinnoista vastaava määrää. Tai vähentää PV:n yläkerroksia kun ei enään ole tarvetta 500 tuhannen sotaorganisaatioon vaatimaan määrään esiupseereita. Organisaation ylärakenteeseen kuuluvilla on lisäksi parhaat mahdollisuudet sijoittua ja sijoittua hyvin siviilipuolen turvallisuus- , konsultti- tai johtotehtäviin.

Tästä olen adam7:n kanssa samaa mieltä ! Nimenomaan tuosta hallintoportaan keventämisestä en niinkään hankinnoista.
 
vehamala kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
Itse pidän täysin käsittämättömänä että muutaman kymmenen miljoonan kertausharjoituskustannukset vedetään minimiin, kun vaihtoehtoisesti voitaisiin hidastaa noin 700 miltsin vuosittaisista hankinnoista vastaava määrää. Tai vähentää PV:n yläkerroksia kun ei enään ole tarvetta 500 tuhannen sotaorganisaatioon vaatimaan määrään esiupseereita. Organisaation ylärakenteeseen kuuluvilla on lisäksi parhaat mahdollisuudet sijoittua ja sijoittua hyvin siviilipuolen turvallisuus- , konsultti- tai johtotehtäviin.

Tästä olen adam7:n kanssa samaa mieltä ! Nimenomaan tuosta hallintoportaan keventämisestä en niinkään hankinnoista.

Kertausten leikkaaminen on ollut PV:n suosima ensijainen vaihtoehto jo 90-luvulta saakka. Kyseessä täytyy olla aatteellinen valinta, koska rahasummat ovat niin pieni murunen kokonaisuudessa.

Puolustusministerimmehän totesi viime vuonna, että kv-toiminnan n. 60 miljoonaa per vuosi on niin pieni summa, ettei sitä leikkaamalla saavuteta mitään talouden puolella. Kertauksiin käytettiin kai 25 miljoonaa per vuosi, joten tuota taustaa vasten massiivinen leikkaus on kai sitten ymmärrettävä, muuta vaihtoehtoa ei vain ole...

Viime viikolla oli muuten liikkeellä lehtijuttu, että PV haluaisi lisätä kadettiupseerien päälukua 200: lla jo lähivuosina, osuiko jonkun muun silmiin? Olin itse reissussa, enkä huomannut tallentaa linkkiä.
 
adam7 kirjoitti:
Luin tuossa äskettäin venäläisen nettisaitin englanninkielistä käännöstä ja siellä esitettiin kovaa kritiikkiä siitä, että venäjän puolustusministeriössä on päättävissä asemissa siviilejä, "joilla ei voi olla tarpeellista asiantuntemusta". Neuvostoperinne elää !

Tietenkin huoli isänmaasta elää myös Venäjällä. Se, jos puolustushallinto on solutettu kosmopoliiteilla liikemiehillä, panee tietenkin perussuomalaisen lisäksi myös perusvenäläisen epäilemään.

Venäjä on kuitenkin melko hyvin Jeltsinin ajan korruptiosta huolimatta onnistunut säilyttämään puolustusvälineteollisuuttaan viennin avulla mm. hävittäjät ja ilman vientiä ydinaseet.

Tässä kohtaa on sanottava, että Venäjällä on myös kovaa asiantuntemusta ja järkeäkin demokraattisesta tolkuttomuudesta ja korruptioista huolimatta.
 
Back
Top