Miehistössä korpraaliksi nouseminen tuntuu olevan pitkän ja kivisen tien takana. Muodolliset vaatimukset ovat täynnä - 7 kovaa kertausharjoituspäivää, toistakymmentä vuotta MPK:n harjoituksissa ja paikallisessa reserviläisjärjestössä, tusinan verran VEH-päiviä hyvillä arvosanoilla ja jonkin aikaa olen jo toiminut maakuntakomppaniassa. Tämä kaikki tuntuu varsin turhalta. Viirit ja tinanapit ei juuri lämmitä, kun tiedän, että tietojen ja taitojen puolesta olisin kyllä valmis jo johtamaan ryhmää omassa aselajissani. Se on selvää, että PV ei tee asialle mitään, jos pelkät muodolliset edellytykset ovat täynnä. Sijoituskin löytyy, joten sekään ei ole este.
Jatko- ja Lapin sodat käynyt isoisäni kertoi, että sota-aikana ei rivimiehelle juuri mitään ylennyksiä jaettu. Hän oli saanut korpin jämät siviilissä 80-luvulla, ryypätessään sotilaspiirin komentajan kanssa ja seuraavalla viikolla oli kirje tippunut postissa, vastalahjaksi kunnon konjakista.
Mikä on nykyään toimiva käytäntö? PV:n ohjesääntö on varsin vaatimusten osalta selkeä, mutta kertokaapa kuka ylennysesityksen käytännössä tekee? Ovatko saunaillat vielä toimiva tie? Kovia kertausharjoituksia kun ei ole enää vuosiin näkynyt.
Jatko- ja Lapin sodat käynyt isoisäni kertoi, että sota-aikana ei rivimiehelle juuri mitään ylennyksiä jaettu. Hän oli saanut korpin jämät siviilissä 80-luvulla, ryypätessään sotilaspiirin komentajan kanssa ja seuraavalla viikolla oli kirje tippunut postissa, vastalahjaksi kunnon konjakista.
Mikä on nykyään toimiva käytäntö? PV:n ohjesääntö on varsin vaatimusten osalta selkeä, mutta kertokaapa kuka ylennysesityksen käytännössä tekee? Ovatko saunaillat vielä toimiva tie? Kovia kertausharjoituksia kun ei ole enää vuosiin näkynyt.
Viimeksi muokattu: