Ylirasitus

BlackFox

Ylipäällikkö
Keskustelua ylirasituksesta.

Itselläni oli pv:llä äskettäin rankka veto takana. Vähä unta,ruokaa ja stressiä yhdistettynä tosi rankkaan useamman päivän fyysiseen rasitukseen yhdistettynä kylmettymiseen ym.
Kroppa selvästi aivan naatti sekä sekaisin, syke nousee helposti, ruoka ei maistu vaikka nälkä, väsyttää mutta ei nukuta ja muutenkin apaattinen. Muutaman kerran ollut sama olotila harjoituksen jälkeen, menee ohi levolla.

Myös krooninen? Ylirasitus tila kerran tullut aikaisemmin liikunnalla tullut saatua mikä onkin jo paljon vaikeampi saada pois.

Muilla kokemuksia.? :)
 
On kokemusta. teen viikossa 4 juoksulenki 45-60min, sen lisäksi käyn kuntosalilla n. 4 kertaa viikos, tunnin, puolitoista kerrallaan.
Noin saa sopivin väliajoin jos minkinlaista rasitukipua alkuun, mutta kun harrastus etenee, vammat vähenee suoritustekniikiden parantuessa. Vasta seb jälkeen akjaa liikunta maistua siedettövöltö, jopa mukavalta.

Tällä hetkellä tunnen lievää ylirasitusta, jonka johdosta, aijon ottaa tämän viikon lepäillen ja venytellen.

Lisäksi kaikissa harjoitusteniikoissa on ensiarvoisen tärkeää suorittaa puhtaat liikeradat, nivelvammojen estämiseksi
 
Ylikuormitus on kunnon kehityksen siemen.
Yleensä krooninen ylirasitus vaatii pitemmän ylikuormitusjakson.
Lääke on yksinkertainen, syö hyvin, lepää ja mahdollisuuksien mukaan kevyempää liikuntaa.
Kunnon keikasta seuraa useamman päivän kärvistely palautellessa, vähän kuin ryypätessä.
 
On kokemusta. teen viikossa 4 juoksulenki 45-60min, sen lisäksi käyn kuntosalilla n. 4 kertaa viikos, tunnin, puolitoista kerrallaan.
Noin saa sopivin väliajoin jos minkinlaista rasitukipua alkuun, mutta kun harrastus etenee, vammat vähenee suoritustekniikiden parantuessa. Vasta seb jälkeen akjaa liikunta maistua siedettövöltö, jopa mukavalta.

Tällä hetkellä tunnen lievää ylirasitusta, jonka johdosta, aijon ottaa tämän viikon lepäillen ja venytellen.

Lisäksi kaikissa harjoitusteniikoissa on ensiarvoisen tärkeää suorittaa puhtaat liikeradat, nivelvammojen estämiseksi

Jos aiot pelkästään venytellä, muista lämmittää lihaksia ensin. Ei tarvita mitään rajua liikehdintää/lihaskuntotreeniä, ihan rauhallinen, noin vartin pituinen, liikehdintä riittää...
 
No vitun vittu. Onhan tällä maahanmuutto.net foorumilla asiaakin tässä bännien aikana jauhettu. Oho.

No vastataas jotakin.

Ylirasittumista on kahta tyyppiä. Tulee huomata että näitä ei voi rajata mihinkään tiettyyn elämän osa-alueeseen vaan elämä kokoanaisuutena kuuluu tämän ilmiön piiriin, huonot yöunet + nalkuttava akka + kitisevät kakarat + vittupäinen esimies + joku paskamaha maanpuollllllstufoorumilla = Kroppa voi kääntyä ylirasituksen puolelle jo tuosta.

-Akuutti, ilmenee ensimmäisenä. Yleisiä piirteitä:
*koholla oleva leposyke.
*Hermostuneisuus/äkäisyys
*ongelmia unen saannissa
*Lieviä flunssamaisia oireita voi ilmetä.
*Menee lyhyellä levolla ohi.
*Syntyy päivien aikana, tosi lievässä ylirasituksessa voi hiipiä päälle viikossakin. Esim urheilussa jos näitä tuntuu parin viikon levon jälkeen niin hyvä idea keventää viikoksi ja aloittaa hieman keveämmällä harjoittelulla.

-Krooninen ylirasitustila. Tilanne on vakava. Yleisiä piirteitä:
*Leposyke on painunut alas.
*Kroppa ei tahdo saada kierroksia ylös kuten normaalisti. Monesti kestävyysurheilijat luulevat että koska sykkeet ei treenissä nouse aikaisemmalle tasolle niin he luulevat että kunto on parantunut... Kyllä se sitten jossakin vaiheessa selviää että kunto ei ollutkaan noussut vaan se oli tippumassa rotkon pohjalle.
*Olo flegmaattinen
*Uni maistuu mutta ei oikein virkistä (jos oikein muistan)
*Tässä vaiheessa tilanne on jo paha, puhutaan jopa kuukausien levosta. Lepoaika voi olla myöskin todella tarkkaa. Esim työperäinen stressi voi pilata palautumisten.
*Syntyy viikkojen, jopa kuukausien aikana. Voi olla että tähän tilaan päädytään akuutin ylirasittumisen kautta, mutta voi tulle päälle myös ilman tuota akuuttia vaihetta.

Miten näitä estetään:
*Pluskalorit (eli käytänössä syödään enemmän kuin kulutetaan)
*Uni ja lepo ylipäätään (esim meditaatio voi toimia todella hyvin, paremmin kuin uni)
*Stressin välttäminen.

Kroonista ylirasitusta esiintyy urheiijoista eniten kestävyysurheilijoilla ja tottakai sotilailla pitkien harjoitusten aikana/jälkeen. KEstävyysurheilijoilla nimenomaan maratoonarit/triahtlonistit ja varmaan pitkien matkojen hiihtäjät ovat riskiryhmässä, mutta enpä sukella siihen sen enempää.

Jos urheilusta puhutaan niin itse olen huomannut että yksi "oksennustreeni" olisi hyvä tehdä viikoittain juuri siksi että jos sitä ei kykene tekemään (=kroppa ei vaan jaksa nostaa kierroksia) niin se on merkki että kroppa alkaa olla kroonisen ylirasituksen puolella.

Että sikäli. Ylipäätään tuon ylirasitustilan kanssa oma kohtainen kokemus on tärkeää, uskaltaa vetää itsensä silloin tällöin rajalle mutta ei yli. Sitä ei pidä pelätä, mutta tuntosarvet ylhäällä kuulostella että milloin se on tulossa päälle. Yksi syy miksi urheillessa ja ylipäätään jos jotakin tavoitteellista tekee tosissaan niin tuo kertoo siitä että harjoittelurasitus ei ole ainakaan liian keveä. Jos ikinä ei harjoittelussa tule ylirasitustilan liepeille niin silloin ei harjoitella tarpeeksi kovasti/paljon.

Ja tuo on melko tärkeä puoli oppia itsestään muutenkin. Miksi joskus hermot on kireällä, uni ei tule, ei seiso ja muutenkaan ei jaksa mitään... Ja mitä sille voisi tehdä. Ei vaan mennä laput silmillä elämän ohi, ja itsetuntemus rajoittuu siihen että välillä perseestä tulee kovempaa paskaa ja välillä löysempää.

Mutta ei mitään; pitää tästä lähteä tekemään maanpuolllllustustyötä ja potkimaan pakolaisia. Sieg Heil. Vai miten lienee foorumin linja nykypäivänä menee?
 
Viimeksi muokattu:
Aina pitää muistaa erottaa urheilu ja kuntoilu. En laske itseäni urheilijaksi, pikemminkin kuntoilijaksi ( ja siinä sivussa valmentajaksi/ohjaajaksi ). Kuntoilijalle riittää säännöllinen, kohtuullisesti ( omaan kuntoon suhteutettu ) rasittava liikunta. Aloitetaan rauhallisesti ja nostetaan tehoja, kun edistystä tapahtuu. Pikkuhiljaa, ei ahnehtien. Jossain vaiheessa tietty tulee se rajapinta vastaan, onko enää kuntoilija vai onko jo urheilija. Urheilijalla en tarkoita kilpailijaa. Urheilijan treeniin kuuluu myös ne tyhjennysharjoitukset, missä kropasta otetaan kaikki irti ( yrjötreenit ). Mutta, mutta, urheilijan harjoitteluun kuuluu myös jaksotus. Välillä kovempaa, välillä rauhallisemmin. Ylirasitus on yleensä seuraus siitä, että ei osaa jaksottaa harjoittelua oikein. Monesti puhutaan ylikunnosta, mutta kärjistetysti voisi puhua alikunnosta. Kroppa ei enää pysty ottamaan vastaan harjoituksen tehoja...elimistö reagoi vastaan ja syntyy ylirasitustila. Jos jatkuvasti harjoittelee vain kovaa, eikä osaa ns. "herkistellä", alkaa suoritustekniikka kärsiä. Silloin myös loukkaantumisriski kasvaa. Eli malttia.... i
Sen jaksotuksen oleellinen osa on myös lepo. Joka viikko pitäisi olla ainakin yksi lepopäivä. Ylirasitustila voi johtua ( ja usein himokuntoilijoilla johtuukin ) levon vähyydestä. Ei ymmärretä sitä, että elimistön pitää myös palautua.
OK, Pauli Kiurulla oli aikanaan yksi lepopäivä vuodessa ( eli päivä, milloin ei treenannut ollenkaan ), eli Havaijin kilpailun jälkeinen päivä. Mutta pitää muistaa, että hän oli siihen mennessä harjoitellut jo useita vuosia saavuttaakseen sen tason. Sanoihan Lasse Virenkin aikanaan, että pitää harjoitella 7 vuotta, että voi alkaa harjoitella. Sama pätee kyllä muihinkin kuin kestävyyslajeihin...
Aika itsestäänselvyyksiä tässä latelin, mutta nämä on hyvä muistaa....
Henkinen ylirasitustila on sitten toinen juttu. Tavallisella ihmisellä liikunta voi helpottaa sitä. Yleensäkin sellainen tekeminen, mikä purkaa paineita. On se sitten liikuntaa, taiteita, aivojumppaa, kirjoittamista, huutamista, laulamista tai ihan mitä vaan....yksilöllistä. Tietysti ylirasitustilan syy pitäisi selvittää. Sen jälkeen sen hoitaminenkin on helpompaa...
 
No vitun vittu. Onhan tällä maahanmuutto.net foorumilla asiaakin tässä bännien aikana jauhettu. Oho.

No vastataas jotakin.

Ja tuo on melko tärkeä puoli oppia itsestään muutenkin. Miksi joskus hermot on kireällä, uni ei tule, ei seiso ja muutenkaan ei jaksa mitään... Ja mitä sille voisi tehdä. Ei vaan mennä laput silmillä elämän ohi, ja itsetuntemus rajoittuu siihen että välillä perseestä tulee kovempaa paskaa ja välillä löysempää.

Mutta ei mitään; pitää tästä lähteä tekemään maanpuolllllustustyötä ja potkimaan pakolaisia. Sieg Heil. Vai miten lienee foorumin linja nykypäivänä menee?

:D

Ja asiaakin kirjoitit siinä välissä!
 
Ketjussa on käyty jo asiaa erittäin asiantuntevasti läpi, joten vain pari pientä omaa huomiota / näkökulmaa.
  • Kuten tuli mainittua, urheilijat puhuvat mieluummin ylikunnosta, mutta siinä on kyse nimenomaan ylirasituksesta.
  • Ihminen on psykofyysiskemiallishormonaalinen kokonaisuus. Ylirasituksessa siis pahimmillaan kroppa prakaa, hormonitoiminta menee sekaisin ja vielä kaiken päälle vetäisee kunnon mustat morkkikset. Ei kiva. Saattaa tosiaan viedä kuukausia toipua siitä. Itsellä on yksi kaveri, joka harrastaa kestävyysurheilua ja hänellä on nyt elämänsä kolmas ylirasitustila päällä. Saatoin olla osavaikuttamassa, kun käytiin sovittuna päivänä alkukesästä lenkillä. Silloin vain sattui olemaan myrskytuuli ja satoi kaatamalla. Se rasittaa kroppaa lisäksi. Niihin aikoihin hänelle iski ylirasitustila. No, hän ei ole tähän päivään mennessä vielä kunnolla toipunut.
  • Itsellä ei ole onneksi ollut kunnon ylirasitustilaa. Mutta sellaisia tuntemuksia kyllä kuin mitä avauksessa @BlackFox kuvasi
    • Maratonien jälkeen tulee päivän parin toipumistarve. Ja tavoitteellista juoksemista ei kannata mielestäni edes ajatella pariin viikkoon-kuukauteen
    • Toissa kesänä käytiin vaimon kanssa Karhunkierros. Viimeisenä päivänä tultiin sitten Rukalle loppuun asti lähes 30km. Oltiin lähellä puolta yötä vasta perillä. Seuraava päivä menikin sitten vain lepäillessä ja molemmilla oli henkinen pinna lyhyt
Yksi keskeinen asia ymmärtää, on että ihmisellä on aivojen lisäksi erittäin laaja tahdosta riippumaton hermosto, autonominen hermosto.

Sillä on kaksi eri moodia.
  1. Relaa ja sulata ruokaa, röyhtäile ja piereskele
  2. Pakene ja tappele, älä suotta tuhlaa verta vatsaan ja suolistoon vaan ohjaa se lihaksiin.
Ylirasituksessa keho jää kakkosmoodiin. Siksi esim. ruoka ei tahdo maistua vaikka energiavajetta olisikin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Autonominen_hermosto
 
Ihan mielenkiintoista juttua. :)
mikä on myös hyvä ottaa huomioon sotatilassa. .

Itselläni alkaa olo normalisoitumaa jo, tänään kaadettiin jo puita ja pilkottiin.
Jonkun sairauden viellä yritti pukata päälle mutta meni lievänä ohi. :)
 
Yksi keskeinen asia ymmärtää, on että ihmisellä on aivojen lisäksi erittäin laaja tahdosta riippumaton hermosto, autonominen hermosto.

Sillä on kaksi eri moodia.
  1. Relaa ja sulata ruokaa, röyhtäile ja piereskele
  2. Pakene ja tappele, älä suotta tuhlaa verta vatsaan ja suolistoon vaan ohjaa se lihaksiin.
Ylirasituksessa keho jää kakkosmoodiin. Siksi esim. ruoka ei tahdo maistua vaikka energiavajetta olisikin.

Kun akuutti toipuminen on ohi, niin kevyttä liikuntaa niin kauan kunnes tilanne on ohi.
Tämä on sitä ns. loiventavaa, jonka käyttö on jo nuorena opittavissa:facepalm:
 
On kokemusta. teen viikossa 4 juoksulenki 45-60min, sen lisäksi käyn kuntosalilla n. 4 kertaa viikos, tunnin, puolitoista kerrallaan.
Noin saa sopivin väliajoin jos minkinlaista rasitukipua alkuun, mutta kun harrastus etenee, vammat vähenee suoritustekniikiden parantuessa. Vasta seb jälkeen akjaa liikunta maistua siedettövöltö, jopa mukavalta.

Tällä hetkellä tunnen lievää ylirasitusta, jonka johdosta, aijon ottaa tämän viikon lepäillen ja venytellen.

Lisäksi kaikissa harjoitusteniikoissa on ensiarvoisen tärkeää suorittaa puhtaat liikeradat, nivelvammojen estämiseksi

AIka paljon tulee treeniä!
Oma mielipiteeni on, että tuollaisessa rumbassa ainakin salitreenillä hankinnassa olevat vähäisetkin lihasvoiman ja -kasvun rippeet jäävät lenkkipoluille.Pitkäkestoinen aerobinen on omiaan sulattamaan lihakset.
Itse käyn puntilla n. 5 krt/vko ja aerobista teen lähinnä HIIT-muodossa max. 20 min kerrallaan, lähinnä aamuisin, pysyy rasvatkin poissa :)
Silti en koe, että aerobisissa suoritteissa olisi mitään ongelmaa, ilman siis että treenaan noita nälkävuoden pituisia lenkkejä.
Sitäpaitsi tuollaiset suoritteet vähentävä testosteronitasoja ja -tuotantoa, että miettikääpä miehet sitä ;)
Itse koen, että on järkevämpää keskittyä melkein kokonaan siihen mitä hakee, olkoon se lihasvoima, -massa tai sitten se että pystyy pysähtymättä juoksemaan tietyn matkan. Tietynlainen treeni tukee toinen toistaan, mutta rajansa kaikella.
Ja lisäksi vielä puolentoista tunnin salitreeni ei palvele mitään. Siinä ajassa lihasten aminohappotasot laskevat varmasti ja lihaskatabolia iskee. Tämän voi tietysti ehkäistä käyttämällä aminohappojuomaa treenin aikana, mutta silti katsoisin että noin pitkä salitreeni on liian pitkä. Lihasryhmien jaottelulla on tässä merkittävä rooli. Sitäpaitsi ihmiset treenaavat usein liikaa tiettyä lihasta, esim. hauislihakseen käytetään uskomattomia liike- ja sarjamääriä huomioonottaen että kyseessä on aika pieni lihas, joka voidaan tuhota tehokkaasti vähäiselläkin sarjamäärällä, käyttäen vaikka erikoistekniikoita. Näin treeniaika lyhenee ja pääsee nopeasti palautumaan.
 
Ketjussa on käyty jo asiaa erittäin asiantuntevasti läpi, joten vain pari pientä omaa huomiota / näkökulmaa.
  • Kuten tuli mainittua, urheilijat puhuvat mieluummin ylikunnosta, mutta siinä on kyse nimenomaan ylirasituksesta.
  • Ihminen on psykofyysiskemiallishormonaalinen kokonaisuus. Ylirasituksessa siis pahimmillaan kroppa prakaa, hormonitoiminta menee sekaisin ja vielä kaiken päälle vetäisee kunnon mustat morkkikset. Ei kiva. Saattaa tosiaan viedä kuukausia toipua siitä. Itsellä on yksi kaveri, joka harrastaa kestävyysurheilua ja hänellä on nyt elämänsä kolmas ylirasitustila päällä. Saatoin olla osavaikuttamassa, kun käytiin sovittuna päivänä alkukesästä lenkillä. Silloin vain sattui olemaan myrskytuuli ja satoi kaatamalla. Se rasittaa kroppaa lisäksi. Niihin aikoihin hänelle iski ylirasitustila. No, hän ei ole tähän päivään mennessä vielä kunnolla toipunut.
  • Itsellä ei ole onneksi ollut kunnon ylirasitustilaa. Mutta sellaisia tuntemuksia kyllä kuin mitä avauksessa @BlackFox kuvasi
    • Maratonien jälkeen tulee päivän parin toipumistarve. Ja tavoitteellista juoksemista ei kannata mielestäni edes ajatella pariin viikkoon-kuukauteen
    • Toissa kesänä käytiin vaimon kanssa Karhunkierros. Viimeisenä päivänä tultiin sitten Rukalle loppuun asti lähes 30km. Oltiin lähellä puolta yötä vasta perillä. Seuraava päivä menikin sitten vain lepäillessä ja molemmilla oli henkinen pinna lyhyt
Yksi keskeinen asia ymmärtää, on että ihmisellä on aivojen lisäksi erittäin laaja tahdosta riippumaton hermosto, autonominen hermosto.

Sillä on kaksi eri moodia.
  1. Relaa ja sulata ruokaa, röyhtäile ja piereskele
  2. Pakene ja tappele, älä suotta tuhlaa verta vatsaan ja suolistoon vaan ohjaa se lihaksiin.
Ylirasituksessa keho jää kakkosmoodiin. Siksi esim. ruoka ei tahdo maistua vaikka energiavajetta olisikin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Autonominen_hermosto


Tässä postissa on sitten sitä kuuluisaa ASIAA.

Eli ei pidä sortua siihen ajatukseen että enhän minä olen tällä viikolla paljoa edes harjoitellut. Kun samalla ei ole tullut nukuttua, eikä syötyä ja työperäistä stressiäkin on enemmän kuin tarpeeksi. Fyysistä ylirasitusta on vain se jos akilesjänne napsahtaa poikki tai muuta vastaavaa, kaikki muu on kokonaisvaltaista ylirasittumista. Ja tosiaan sitä kannattaa ajatella juuri siltä kannalta että ihminen jää jännitystilaan eikä osaa oikein rentoutua.

Uni aivan käsittämättömän tärkeä tekijä palautumisessa. Yleensä sotahommissa tämä onkin sitten se pääasiallinen ongelma jolle on aika vaikea tehdäkään mitään. Vielä kun tuntuu että usein sotahommiin yhdistetään valvomisen ihannointi sen sijaan että koitettaisiin nukkua aina kun mahdollista.
 
Eli ei pidä sortua siihen ajatukseen että enhän minä olen tällä viikolla paljoa edes harjoitellut. Kun samalla ei ole tullut nukuttua, eikä syötyä ja työperäistä stressiäkin on enemmän kuin tarpeeksi. Fyysistä ylirasitusta on vain se jos akilesjänne napsahtaa poikki tai muuta vastaavaa, kaikki muu on kokonaisvaltaista ylirasittumista. Ja tosiaan sitä kannattaa ajatella juuri siltä kannalta että ihminen jää jännitystilaan eikä osaa oikein rentoutua.

Tämä on vain puoli totuutta. Fyysistä kuormaa ja palautumista pystyy vähitellen kasvattamaan kun puhutaan vuosien aikajänteestä. Kuukausissa ei vielä isoa muutosta kestä.
 
AIka paljon tulee treeniä!
Oma mielipiteeni on, että tuollaisessa rumbassa ainakin salitreenillä hankinnassa olevat vähäisetkin lihasvoiman ja -kasvun rippeet jäävät lenkkipoluille.Pitkäkestoinen aerobinen on omiaan sulattamaan lihakset

Kyse on kokonaisrasituksesta. Keveä aerobinen liikunta ei aja lihaksia loppuun vaan jopa mahdollistaa lihasten palautumisen, lisää niiden palautumiskapasiteettia yms. Se että juostaan vauhtikestävyysalueella niin että pahalle tuntuu se 4 kertaa viikossa + salitreenit niin varmasti jää luu vetävän käteen... Joku järki hommassa pitää kuitenkin olla.

Voima-kestävyyden yhdistely on hankalaa niin kauan kun halutaan kovat voimatasot. Itselläni takakyykky nousi 1,8 x omapainoon (135kg) ja maastaveto 2,4 x omapainoon (172kg) 10 tunnin kestävyysharjoittelumäärillä. Tuosta ylöspäin ne ei enää nouse kirveelläkään, toki kun en voimanostaja olenkaan joten nuo liikkeet minulla ei ole kuin tukevana mukana 2-3 kertaa viikossa kovien lajitreenien päälle, silloin tällöin koitan piikata iitä vähän ylemmäksi. Tosin esim Alex Viada on helvetin vahva ja kestävä kaveri, kisaa Iron Manissa (tai vain triathlonissa) sekä voimanostossa.

does-cardio-ruin-gains.jpg


Itse käyn puntilla n. 5 krt/vko ja aerobista teen lähinnä HIIT-muodossa max. 20 min kerrallaan, lähinnä aamuisin, pysyy rasvatkin poissa :)
Silti en koe, että aerobisissa suoritteissa olisi mitään ongelmaa, ilman siis että treenaan noita nälkävuoden pituisia lenkkejä.
Sitäpaitsi tuollaiset suoritteet vähentävä testosteronitasoja ja -tuotantoa, että miettikääpä miehet sitä ;)

5 kertaa puntilla? Eli bodausvitkutuksia jollakin 5-jakoisella? lyhyempiä ja tehokkaampia voimanosto-ohjelmia löytyy. Tulee oikeasti voimaa ;) EDIT: No, vitsi-vitsi. Pääasia että jotakin tekee. Itseasiassa Jonny Canditollakin on 5xviikossa tehtävä voimanosto-ohjelma... Eli meikäläisellä karahti nyt sanansäilä kiveen, saatana.

HIIT-treenit on todella tehottomia kestävyyssuorituskyvyn kasvattamiseen pitkällä aikavälillä, ja ei noita voi edes aerobisina pitää kuin salipossujen mielikuvissa. Kyllähän ne se 4-8 viikkoa toimii kun Vo2MAX sekä anaerobiset tehot piikkautuu ja sitten ei tapahdukkaan mitään. Vielä jos intensiivisellä HIIT-treenillä meinaa saada vietyä läpi jotakin kyykky-ohjelmaa niin siitä vain koittamaan. Tuolla systeemillä nimittäin jalat ei pääse lepäämään/palautumaan koskaan.

Sitäkin voi kysyä että kuinka moni edes kykenee tekemään HIIT:jä oikeasti. Huomattavaa on että noiden jälkeen kuuluu likipitäen oksettaa ja niitä ei tehdä kuin kerran viikossa, kovimmillaan kahdesti. Siis kovan tason kestävyysurheilijoilla, siis jotka on rääkänneet itseään vuosikausia ja osaavat ottaa kropasta löysät pois... Tässä suhteessa lähinnä huvittaa nämä HIIT-puheet mitä esim pakkotoistolla viljellään... Luulenpa että lopunviimein ne toteutetut harjoitteet on jotakin muuta kuin HIIT:iä ja harjoituksen tehotkin jää käytännössä aivan onnettomiksi koska ei päästä niille tehotasoille minne HIIT-treeneissä pitäisi päästä.

Takaisin tuohon LSD:hen (long slow distance).

Yhdistetyllä kestävyys ja voimaharjoittelulla on havaittu mm kasvaneita kasvuhormonitasoja. Palautuminen on parempaa kun matalanintenstiteetin treeni huuhtoo kuona-aineita lihaksista, ja ravinteiden toimittaminen lihaksiin tehostuu muutenkin paremman hiussuoniston myötä. yms.

Testot voi tippua alkuun kun kroppa ihmettelee rasitusta mutta sopivasti laaditulla kestävyys ja voimaohjelmalla testotasot pitkällä tähtäimellä todennäköisesti jopa kasvaa koska kroppaa rasitetaan monipuolisesti.

Ymmärrän että joku oikeasti helvetin kovia voimatasoja hakeva välttelee kestävyysharjoittelua, esim painonnostajilla jo pelkkä hermoston optimaalinen toiminta on aika herkkä paletti sotkeutumaan kestävyysharjoittelusta. Mutta tuosta alaspäin se kestävyysliikunta on todennäköisesti vain hyödyksi, ei ehkä ihan ensimmäisten kuukausien aikana mutta sen jälkeen hyödyt alkaa ilmenemään.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on vain puoli totuutta. Fyysistä kuormaa ja palautumista pystyy vähitellen kasvattamaan kun puhutaan vuosien aikajänteestä. Kuukausissa ei vielä isoa muutosta kestä.

Toki näin, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että ns. siviilielämän ylimääräiset rasitteet on hyvä ottaa huomioon, mutta joo olet kyllä oikeassa. Selvenänpä omaa näkökantaani:

Itselläni on nyt laskentatavasta riippuen 3-5 vuotta tavoitteelista liikuntaa/urheilua takana (400-600 tuntia vuosi) ja nyt alkaa tuntua sille että lajitreenit alkaa olla niin intensiivisiä että enemmin hajoaa jotakin kropasta kuin että hermosto leipoisi kiinni topikin mukaisen ylirasitustilan (=hermoston) vuoksi. Ensimmäiset 2 vuotta hermosto oli kokoajan jarruna, mutta nyt uni ja työstressi ei ole niin iso ongelma koska yleensä joku ihan puhtaasti fyysinen oire asettaa rajan treenille*. Toki jos stressiä on ja unta ei saa niin sekin niitä paikkoja särkee kun kroppa ei ehdi korjaamaan itseään.

*Toki minulla on ollut muutamat viimekuukaudet kisaanvalmentavaa kautta, eli sikäli kuitenkin kovat lajitreenit on olleet ensisijaisia. Eli mitään massamaista määrämättöä ei nyt ole voinut tehdä koska se on noista kovista lajitreeneistä pois. Eli tuo toki säästää hermostoa. Sitten kun tästä alkaa taas peruskestävyyskaudelle ja lajitreenit kevenee niin voi olla että tilanne on toisenlainen ja hermoston ylirasittuminen on taas pääasiallinen ongelma.
 
Kyse on kokonaisrasituksesta. Keveä aerobinen liikunta ei aja lihaksia loppuun vaan jopa mahdollistaa lihasten palautumisen, lisää niiden palautumiskapasiteettia yms. Se että juostaan vauhtikestävyysalueella niin että pahalle tuntuu se 4 kertaa viikossa + salitreenit niin varmasti jää luu vetävän käteen... Joku järki hommassa pitää kuitenkin olla.

Voima-kestävyyden yhdistely on hankalaa niin kauan kun halutaan kovat voimatasot. Itselläni takakyykky nousi 1,8 x omapainoon (135kg) ja maastaveto 2,4 x omapainoon (172kg) 10 tunnin kestävyysharjoittelumäärillä. Tuosta ylöspäin ne ei enää nouse kirveelläkään, toki kun en voimanostaja olenkaan joten nuo liikkeet minulla ei ole kuin tukevana mukana 2-3 kertaa viikossa kovien lajitreenien päälle, silloin tällöin koitan piikata iitä vähän ylemmäksi. Tosin esim Alex Viada on helvetin vahva ja kestävä kaveri, kisaa Iron Manissa (tai vain triathlonissa) sekä voimanostossa.

does-cardio-ruin-gains.jpg




5 kertaa puntilla? Eli bodausvitkutuksia jollakin 5-jakoisella? lyhyempiä ja tehokkaampia voimanosto-ohjelmia löytyy. Tulee oikeasti voimaa ;) EDIT: No, vitsi-vitsi. Pääasia että jotakin tekee. Itseasiassa Jonny Canditollakin on 5xviikossa tehtävä voimanosto-ohjelma... Eli meikäläisellä karahti nyt sanansäilä kiveen, saatana.

HIIT-treenit on todella tehottomia kestävyyssuorituskyvyn kasvattamiseen pitkällä aikavälillä, ja ei noita voi edes aerobisina pitää kuin salipossujen mielikuvissa. Kyllähän ne se 4-8 viikkoa toimii kun Vo2MAX sekä anaerobiset tehot piikkautuu ja sitten ei tapahdukkaan mitään. Vielä jos intensiivisellä HIIT-treenillä meinaa saada vietyä läpi jotakin kyykky-ohjelmaa niin siitä vain koittamaan. Tuolla systeemillä nimittäin jalat ei pääse lepäämään/palautumaan koskaan.

Sitäkin voi kysyä että kuinka moni edes kykenee tekemään HIIT:jä oikeasti. Huomattavaa on että noiden jälkeen kuuluu likipitäen oksettaa ja niitä ei tehdä kuin kerran viikossa, kovimmillaan kahdesti. Siis kovan tason kestävyysurheilijoilla, siis jotka on rääkänneet itseään vuosikausia ja osaavat ottaa kropasta löysät pois... Tässä suhteessa lähinnä huvittaa nämä HIIT-puheet mitä esim pakkotoistolla viljellään... Luulenpa että lopunviimein ne toteutetut harjoitteet on jotakin muuta kuin HIIT:iä ja harjoituksen tehotkin jää käytännössä aivan onnettomiksi koska ei päästä niille tehotasoille minne HIIT-treeneissä pitäisi päästä.

Takaisin tuohon LSD:hen (long slow distance).

Yhdistetyllä kestävyys ja voimaharjoittelulla on havaittu mm kasvaneita kasvuhormonitasoja. Palautuminen on parempaa kun matalanintenstiteetin treeni huuhtoo kuona-aineita lihaksista, ja ravinteiden toimittaminen lihaksiin tehostuu muutenkin paremman hiussuoniston myötä. yms.

Testot voi tippua alkuun kun kroppa ihmettelee rasitusta mutta sopivasti laaditulla kestävyys ja voimaohjelmalla testotasot pitkällä tähtäimellä todennäköisesti jopa kasvaa koska kroppaa rasitetaan monipuolisesti.

Ymmärrän että joku oikeasti helvetin kovia voimatasoja hakeva välttelee kestävyysharjoittelua, esim painonnostajilla jo pelkkä hermoston optimaalinen toiminta on aika herkkä paletti sotkeutumaan kestävyysharjoittelusta. Mutta tuosta alaspäin se kestävyysliikunta on todennäköisesti vain hyödyksi, ei ehkä ihan ensimmäisten kuukausien aikana mutta sen jälkeen hyödyt alkaa ilmenemään.

Luu jää,todellakin käteen tollaisessa mainitsemassani treenissä,kysymys ehkä on milloin.pitkiä aerobisia välttelen tosiaan kuin ruttoa lähinnä sen jälkeen kun jätin maidon ja viljat pois ja kappas,mukavasti lähti vatsan- ja kyljenseudulta kamaa pois.miksi siis tehdä aerobista;) no vitsivitsi,tukeva aerobinen tietysti on ok,eriasia treenaako ressuhommia,fitnesskisoja,laihduttamista varten vai koska eukko on patistanut. Silti tunnin aerobinen ei ole palauttavaa vaan kuluttavaa.
Itse viihdyn salilla,en niinkään pekka päivärinnan lenkeillä ja palkitsevinta on tässä hommassa myös peilikuvan muutos.
No,bodausvitkuttelua tai ei,itsellä painojen progressiivinen tarkkailu on ollut a ja o eli aina lisää,edes vähän ja sitten kun jumahtaa niin aloitellaan alhaalta taas ja seuraava jumahtaminen onkin hiukka ylempänä.
On täysin eri asia tehdä liike lihaksella,ei egopainoilla ja näin tuhota lihas täysin.intensiivinen treeni ja helvetin nopeasti syömään,tietysti yli kulutuksen.lisäksi kun puhtaasti syö,saa todellakin syödä ja mikä miehestä sen kivempaa.
Hiitista senverta että se on nyt muotisana.muistan v 2000 kun luin artikkelin jenkkilehdestä ja uskoin joka sanan.silloinhan oli muotia laittaa ukko kahden tunnin hölkälle jotta laihtuu.kuka saatana haluaa laihtua menettämällä lihaksensa.kattokaapa lättäperseisiä kestävyysakkoja,onko kiva?
Mutta nyt kun vaimo on lukenut hiitista kunto plussasta ja jopa mikael fogelholm on sivulauseessa siitä puhunut ei se olekaan enää hullujen ja narsistien fitnessurheilijoiden päätön tapa.näin se maailma muuttuu...
 
Hiitista senverta että se on nyt muotisana.muistan v 2000 kun luin artikkelin jenkkilehdestä ja uskoin joka sanan.silloinhan oli muotia laittaa ukko kahden tunnin hölkälle jotta laihtuu.kuka saatana haluaa laihtua menettämällä lihaksensa.kattokaapa lättäperseisiä kestävyysakkoja,onko kiva?

Saahan niitä HIIT:hehkutuksia lukea, mutta kontekstin ymmärtäminen on sitten toinen juttu... Kuten sanoin se toimii pari kuukautta. Sitten loppuu tehokkuus. Jo silloinkin se hyötyisi LSD:stä.

Tässä tosiaan vielä kertauksen vuoksi yksi aerobisella kroppansa pilannut lommoperse (Alex Viada):

Alex-Viada-Running.jpg


Hyi saatana.

Vaikken hirveästi sitä homostelua, jota myös bodaukseksi kutsutaan, ole seurannut niin selvästi suurin osa edelleen tekee aamu-aerobisen LSD periaatteella. HIIT:iä jotkut hehkuttaa, mutta kuten sanoin niin heikäläisten HIIT tuskin noudattaa likikään sitä mitä on tutkittu, koska edelleen se 5-7 x HIIT sekä 2-3 x Kyykky viikossa ei vaan toimi. Se ei ole HIIT-treeniä nähnytkään, ja tuskin kehittyy kyykkykään tuolla kaavalla. Jäädään junnaamaan just sinne ei-kenenkään maalle josta varoittelet.

Tuossa on sitten se ongelma painon tiputtamisen kannalta että LSD:llä kyetään tekemään viikkotasolla monin kertainen määrä treeniä suhteessa kulutettuihin kaloreihin verratuna HIIT:iin. Juuri siksi mitä tuossa kirjoittelen, yksi oikeasti KOVAA tehty HIIT-treeni on niin kova että niitä ei tehdä kuin 1-2 per viikko, eli 20-40 min. LSD:tä tekee helposti sen 5-7 kertaa viikko. 5-7 tuntia. Jos laskelmia muistan oikein niin 20 minuuttia HIIT:iä vastaa 60 min LSD:tä, kun kalorin kulutusta katsoo, ja tuohon on jo HIIT:n ns. jälkipoltto otettu huomioon. Eli jos painonhallinta kiinnostaa niin LSD vaan pesee.

Jos ei halua niin se on sitten eri juttu, voihan se tylsäksi käydä tuo LSD. En minä ketään ole mihinkään pakottamassa, mutta tuomassa vähän valaistumisen ihanuutta noin niinkuin tietopuolelle.

[/quote]silti tunnin aerobinen ei ole palauttavaa vaan kuluttavaa.[/quote]

Tuo kertoo vain että sinulla on HUONO kunto.

Minä teen tunnin aerobisen treenin lepopäivinä. Jaksaa sitten seuraavana päivänä treenata ihan oikeasti.

Mutta joo:

HIIT on hiton hyvä treeni tehdä silloin tällöin, ehkä kerran viikossa. Se piikkaa hapenottokykyä ja auraa kestävyyden kehityksen kannalta yläaluetta ylös sekä toimii toki myös jonkinsortin lihaskuntotreeninä. Mutta se tarvitsee kaveriksi runsaasti LSD:tä, koska LSD auraa taas sitä kestävyyskunnon ala-aluetta ylöspäin. Joka on kuitenkin kriittisin tekijä kestävyyskunnon kehityksen kannalta.

Toki yleensä mm kestävyysurheilijat tekee HIIT-treenejä aivan kisojen alla (joku 6-8vko) juuri siksi että se nostaa VO2maxia tehokkaasti ylös, sitä ei kannata välttämättä suotta jauhaa aikaisemmin.
 
Sekin taitaa olla aika lailla myytti että kestävyyslajeja tehtäisiin ilman lihaksia.
Mitä pitempi matka niin sitä tärkeämmäksi lihaskestävyys muodostuu.
Omassa harjoittelussa salilla käynti on lihashuoltoa; lihasmassa tarttuu huonosti mutta ei juuri lähdekään kestävyysharjoittelulla.
Eli voimatasot ovat hieman mutta eivät huomattavasti alemmat kuin silloin kun sali oli päälaji.
 
Saahan niitä HIIT:hehkutuksia lukea, mutta kontekstin ymmärtäminen on sitten toinen juttu... Kuten sanoin se toimii pari kuukautta. Sitten loppuu tehokkuus. Jo silloinkin se hyötyisi LSD:stä.

Tässä tosiaan vielä kertauksen vuoksi yksi aerobisella kroppansa pilannut lommoperse (Alex Viada):

Alex-Viada-Running.jpg


Hyi saatana.

Vaikken hirveästi sitä homostelua, jota myös bodaukseksi kutsutaan, ole seurannut niin selvästi suurin osa edelleen tekee aamu-aerobisen LSD periaatteella. HIIT:iä jotkut hehkuttaa, mutta kuten sanoin niin heikäläisten HIIT tuskin noudattaa likikään sitä mitä on tutkittu, koska edelleen se 5-7 x HIIT sekä 2-3 x Kyykky viikossa ei vaan toimi. Se ei ole HIIT-treeniä nähnytkään, ja tuskin kehittyy kyykkykään tuolla kaavalla. Jäädään junnaamaan just sinne ei-kenenkään maalle josta varoittelet.

Tuossa on sitten se ongelma painon tiputtamisen kannalta että LSD:llä kyetään tekemään viikkotasolla monin kertainen määrä treeniä suhteessa kulutettuihin kaloreihin verratuna HIIT:iin. Juuri siksi mitä tuossa kirjoittelen, yksi oikeasti KOVAA tehty HIIT-treeni on niin kova että niitä ei tehdä kuin 1-2 per viikko, eli 20-40 min. LSD:tä tekee helposti sen 5-7 kertaa viikko. 5-7 tuntia. Jos laskelmia muistan oikein niin 20 minuuttia HIIT:iä vastaa 60 min LSD:tä, kun kalorin kulutusta katsoo, ja tuohon on jo HIIT:n ns. jälkipoltto otettu huomioon. Eli jos painonhallinta kiinnostaa niin LSD vaan pesee.

Jos ei halua niin se on sitten eri juttu, voihan se tylsäksi käydä tuo LSD. En minä ketään ole mihinkään pakottamassa, mutta tuomassa vähän valaistumisen ihanuutta noin niinkuin tietopuolelle.

silti tunnin aerobinen ei ole palauttavaa vaan kuluttavaa.

Tuo kertoo vain että sinulla on HUONO kunto.

Minä teen tunnin aerobisen treenin lepopäivinä. Jaksaa sitten seuraavana päivänä treenata ihan oikeasti.

Mutta joo:

HIIT on hiton hyvä treeni tehdä silloin tällöin, ehkä kerran viikossa. Se piikkaa hapenottokykyä ja auraa kestävyyden kehityksen kannalta yläaluetta ylös sekä toimii toki myös jonkinsortin lihaskuntotreeninä. Mutta se tarvitsee kaveriksi runsaasti LSD:tä, koska LSD auraa taas sitä kestävyyskunnon ala-aluetta ylöspäin. Joka on kuitenkin kriittisin tekijä kestävyyskunnon kehityksen kannalta.

Toki yleensä mm kestävyysurheilijat tekee HIIT-treenejä aivan kisojen alla (joku 6-8vko) juuri siksi että se nostaa VO2maxia tehokkaasti ylös, sitä ei kannata välttämättä suotta jauhaa aikaisemmin.

nyt tässä ilmeisesti on käymässä niin, että väittelemme vähän kuitenkin eri aiheista :)
oma yksi suurimmista tavoitteistani on hypertrofia, siis patin kasvaminen. en minä silloin jumalauta lähde tunnin lenkeille,ensinnäkään aika ja mielenkiinto ei riitä.
treenaus on kivaa, muttei niin kivaa että lihashuoltoineen suihkuineen alkulämpöineen käyttäisin siihen 1h45min päivittäin.
se että jaksan juosta tunnin putkeen ei vain ole minun tavoitteeni, vaikka ehkä jopa jaksaisinkin, en tiedä.
ja vielä tuosta kuvasta, en mene sanomaan onko alex nappaillut kevyttä testo/kasvukuuria mutta saattaa olla mahdollista, epäkkäiden muodosta ja koosta päätellen. lisäksi tuollaisella kropaalla ei kukaan puhtaasti tee triathlonia menestyksekkäästi ;)
 
Last edited by a moderator:
Back
Top