Gripen E/F

Gripen E:ssä on eri moottori kuin A/C:ssä. Lähes tuplasti tuuppaustehoa entiseen verrattuna. Sen takia E on käsittääkseni hieman edeltäjiään suurempi.

F-35:stä jää 25% vielä tehossa jälkeen, mutta kokoero. Gripen C on puolet F-35:sta kevyempi. Gripen E supercruise ja mach 2+, F-35 ei supercruisaa ja jää 1.6 machiin. Noikin puhuvat puolestaan. Jos E:n paino ei nyt ei tuplaannu, niin se on teho/paino suhteeltaan selvästi F-35 edellä.
Kyllä, taitolentokuormauksessa mutta todellisuudessa Gripen kantaa 1-2 polttoainesäiliötä riippuen tehtävästä sekä kaikkea aseistusta ulkona ja ne lisäävät vastusta melkoisesti sekä tutkapinta-alaa. Silloin ei lennä Gripenkään enää mach 2 vaan paljon hitaammin ja se huiputkin on vain jälkipoltolla mitä ei voi käyttää paljon.
 
Gripen C-version pelkistetty ohjaamon demo-simulaattori.

 
Selitys on kyllä upea, ehkä paras ikinä:
"Saab Finlandin viestintäpäällikkö Jan Lewenstam vastasi, että kehitysprosessi on edennyt odotettua nopeammin, mikä on "muuttanut ensilennon asemaa suoritettavien toimintojen järjestyksessä"."
 
Ehkäpä Saabin kehittämän muita tehokkaamman prosessihallinnan avulla koelennot voidaankin tästä lähtien viimeisenä tai lähes vimppana juttuna koko projektissa? Edellisellä kerrallakin olisi kannattanut lentää vasta kun kone on valmis niin ei olis noita Gripeneitä varissut taivaalta maahan. Vahingosta viisastuu ihan selvästi.
 
Testimuuli-ohjelma demostraattorilla alitti budjetin ja tässä on varmaan houkutus kasvanut samaan, eli järjestelmien validointi siviili-ilmailun standardiin ja sitä kautta testilentojen määrän leikkaus.
http://saabgroup.com/Media/stories/stories-listing/2016-11/model---based-development-leads-the-way/
///
http://www.monch.com/mpg/news/11-air/375-saab-gripen-update.html

Meanwhile, Saab Aeronautics’ Head of Operations, Lars Ydreskeg, described how the first GRIPEN E fighter, designated Test Aircraft 39-8, would conduct its first test flight in the second quarter of 2017.

We are on track for the first customer delivery in 2019 as well as initial operating capability with required functionality,” he explained. “High speed taxiing will take place very, very soon.”

Finally, Saab Aeronautics explained how it was integrating its Distributed Integrated Modular Avionics (DIMA) electronic architecture model on board GRIPEN aircraft. The capability has been implemented as computer engineering developments continue to outpace aeronautical engineering developments.

Describing how DIMA-capable fighter aircraft could provide more continuous upgrades in the future, Ydreskeg explained how the solution would allow for a more modular system of systems more suited to the particular operational requirements of the operating air force.
Our objective is to change the tactical functions- such as integrating different sensors- in a matter of weeks instead of years,” Ydreskeg concluded.
///

http://lentoposti.fi/uutiset/gripen...rmistukset_siirtavat_ensilennon_vuodelle_2017

"Järjestelmän varmistukset tehdään RTC 178C -siviilistandardien mukaisesti, joka on puolustusteollisuuden nykyistä käytäntöä korkeampi laatustandardi."
 
Viimeksi muokattu:
@magitsu : Tarkoitin tekstissäni tämän ensilennon tuottamaa melko vahvaa mielikuvaa, joka vääjäämättä pyrkii pintaan kun uusi malli lähtee ensimmäistä kertaa* kokeilemaan siipiään. Asettelen siis sanani uudelleen kuvallisesti hieman eri kulmasta. Minua ainakin jännittää, mutta mukavalla tavalla.



Mainitsemasi kehitystyön mahdolliset ongelmakohdat ovat se varsinainen koetinkivi, siitä ei liene epäilystä.

EDIT: * Prototyypin kuudes lento, kuten @Ylli metsoa veistellessään toteaa. I stand corrected. (Mutta miettikääs, kuinka lujassa mielikuvat ovat. Tässäkin esimerkki.) ;)

Kuoliko lentäjä? En näe heittoistuinta. Onko jälkipoltin päällä kohdassa 0:06? Ilmeisesti lentäjä yritti epätoivoisesti ottaa lisää korkeutta ekan nokannousun jälkeen. Näyttää mielestäni softaongelmalta, jossa korjausliikkeet ovat liian voimakkaita molempiin suuntiin. Gripeniähän mainostettiin aikoinaan sillä, että se on epävakaa lentää, mutta softa tekee koko ajan pieniä korjauksia, jotka pitävät lennon tasaisena. Etuna ketteryyn käännöksissä, mutta kun softa pettää, niin voi käydä näin. Onkohan Gripenissä mitään manual overrideä, jolla saisi suoran yhteden ohjauspintoihin ilman tietokonetta? Tai sitten ongelma oli joku muu, itse tässä vain spekuloin.
 
Ehkäpä Saabin kehittämän muita tehokkaamman prosessihallinnan avulla koelennot voidaankin tästä lähtien viimeisenä tai lähes vimppana juttuna koko projektissa? Edellisellä kerrallakin olisi kannattanut lentää vasta kun kone on valmis niin ei olis noita Gripeneitä varissut taivaalta maahan. Vahingosta viisastuu ihan selvästi.

Sama lentäjä hajoitti molemmat testivaiheen koneet. Toinen oli prototyyppi, toinen tuotantomalli.

Molempien onnettomuuksien syy wikin mukaan on "pilot induced oscillation... sustained or uncontrollable oscillations resulting from efforts of the pilot to control the aircraft and occurs when the pilot of an aircraft inadvertently commands an often increasing series of corrections in opposite directions, each an attempt to cover the aircraft's reaction to the previous input with an overcorrection in the opposite direction." Ts. kone lähti lapasesta ja molemmissa tapauksissa hiljaisessa vauhdissa. Kyllä, koneessa on voinut olla vikaa ja se on voinut olla vaikea lentää. Joka tapauksessa kai Saabin eka yritys rakentaa tietokoneohjattua aerodynamiikkaa/avustetta ja oppirahoja on ollut paljon enemmän maksettavana verrattuna tähän päivään. Gripen E on kuitenkin evoluutio A/C:stä, joten uskoisin tämän projektin sujuvan mallikkaammin.

Tukholmassa "the aircraft stalled after a slow speed manoeuver during a display over the Stockholm Water Festival. Crash was, like the first one, caused by pilot-induced oscillation, and caught on film.[3] The pilot – Rådeström again – ejected from the aircraft, and landed safely by parachute, though he became stuck in a tree." Ensimmäinen tälli tuli tunnetusti laskeutuessa.

Toi Rådeström on kyllä melkonen sankari ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Crash-Gripen -imago elää vahvasti ja voi hyvin, kuten oheisista lainauksista voi päätellä. Kaputit ovat saaneet hyvin julkisuutta. Sen verran on pakko lohkaista, että Gripen on ollut hurjan näköisistä tilanteista huolimatta ollut eräänlainen ilmojen Volvo :D; lentäjät ovat toistaiseksi välttyneet siirtymiseltä enkelikuoroon. Uusi malli on tietysti uusi ja odotamme jännityksellä sitä, onko lentämistä yhdistetty törmäystestiin.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Accidents_and_incidents_involving_the_JAS_39_Gripen

Kuoliko lentäjä? En näe heittoistuinta. Onko jälkipoltin päällä kohdassa 0:06? Ilmeisesti lentäjä yritti epätoivoisesti ottaa lisää korkeutta ekan nokannousun jälkeen. Näyttää mielestäni softaongelmalta, jossa korjausliikkeet ovat liian voimakkaita molempiin suuntiin. Gripeniähän mainostettiin aikoinaan sillä, että se on epävakaa lentää, mutta softa tekee koko ajan pieniä korjauksia, jotka pitävät lennon tasaisena. Etuna ketteryyn käännöksissä, mutta kun softa pettää, niin voi käydä näin. Onkohan Gripenissä mitään manual overrideä, jolla saisi suoran yhteden ohjauspintoihin ilman tietokonetta? Tai sitten ongelma oli joku muu, itse tässä vain spekuloin.

Muita Gripen onnettomuuksia:
Ruotsi, Tukholma 1993, ohjausjärjestelmän häiriö:
Unkari 2015, ilmeisesti laskutelinehäiriö syynä:
Unkari 2015, syynä pilotin virhe laskussa?

Wikin luettelemat onnettomuudet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Accidents_and_incidents_involving_the_JAS_39_Gripen
 
Sen verran on pakko lohkaista, että Gripen on ollut hurjan näköisistä tilanteista huolimatta ollut eräänlainen ilmojen Volvo :D; lentäjät ovat toistaiseksi välttyneet siirtymiseltä enkelikuoroon.

Jos lennetään todella vähän, kuten sellaisella konetyypillä mitä on tosi vähän käytössä ja nekin harvat vähäpätöisillä ilmavoimavaltioilla niin onnettomuuksia kuuuluukin sattua vähän. Gripenin moottori ainakin on ollut luotettava. Johtuneeko se sitten siitä, että se on alkuaan amerikkalainen vai siitä, että lastentaudit on korjattu silloin joskus 20-30 vuotta sitten. Wikin mukaan Gripeneitä on rakennettu vajaat 250 kpl ja 2011 mennessä oli lennetty 160 000 tuntia, nyt tietenkin paljon enemmän. Stetson-sleeve-arvauksella luultavasti luokkaa esim. 200 000-350 000h (tosi karkea arvaus).

Esim. F-16 -hävittäjällä on lennetty yli 10 miljoonaa tuntia pelkästään Amerikan ilmavoimissa. Kilpailijaehdokkaalla F-35 tuli täyteen alkuvuonna yli 50 000 tuntia. Arvio on, että tänä vuonna saavutettaneen jopa 80 000 tunnin raja. Upeaa ja uskomattoman tehokasta, wau!

F-35 ei ole edes valmis ja on jo hetken päästä lentänyt enemmän kuin Gripen. Ei mulla muuta, että tuosta vähän mittakaavaa missä sarjoissa nää vehkeet painii.

Kaikkihan sen sitäpaitsi tietää, että saabismi on sairautta. Itse luulen, että tämän selittämättömän Saab-fanikulttuurin taustalla on ilmeisesti suomalaiset Saabin kuljettajat jotka salaa toivovat Grippeniä ilmavoimille. Sillä tavalla sen oman ikivanhan etuvetoräpylän, jota ei enää valmisteta, ajamisessa olis vähän enemmän fiilistä ja se oma kulkeminenkin saisi uutta nostetta kun ajelis lähes hävittäjällä. Pelkäänpä, että tuossa on lopulta mentävä autokaupoille kuitenkin tai hommattava bussikortti. Asiallista keskustelua?

:rolleyes:
 
Jos et osaa kirjoitaa Gripeniä yhdellä peellä, kirjoita GREIPPI. Se on sana, jonka näkee Prismassa, joten ei pitäisi olla liian vaikeaa vähän hitaammallekaan. Merkityssisältökään tuskin muuttuu, ruotsalainen aarnikotka on pelottavuudessaan suurinpiirtein hedelmän luokkaa.
 
Gripenillä tuli ilmeisesti 250k lentotuntia täyteen viime toukokuussa. F-35:n ilmassa pysyminen on ollut vahvasti kunnioitettava saavutus tähän mennessä. Mutta yleinen ilmailu-trendi kai on, että prototyyppien tippuminen ei ole enää "business as usual" vaan yleinen turvallisuusajattelu menee tässäkin eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Crash-Gripen -imago elää vahvasti ja voi hyvin, kuten oheisista lainauksista voi päätellä. Kaputit ovat saaneet hyvin julkisuutta. Sen verran on pakko lohkaista, että Gripen on ollut hurjan näköisistä tilanteista huolimatta ollut eräänlainen ilmojen Volvo :D; lentäjät ovat toistaiseksi välttyneet siirtymiseltä enkelikuoroon. Uusi malli on tietysti uusi ja odotamme jännityksellä sitä, onko lentämistä yhdistetty törmäystestiin.
Arvasin että joku Saabisti tähän Rapalaan tarttuu ;).

No, oikeasti: ajattelin ensin että laitan linkkien perään "ei ole vittuilua koneesta" mutta jätin pois ihan testatakseni reaktioita.

Gripen ei nykyisellään ole varmaankaan sen turvallisempi tai turvattomampi kuin muutkaan koneet, eri asia on sitten kokonaan uusi konetyyppi Echo/Foxtrot.

Aina luotettavasta Wikistä kävi ilmi että muutaman kerran Gripenille vaaratilanteita on aiheuttanut odottamaton sakkaus matalissa lentonopeuksissa. Tämä ei ehkä ole vika vaan ominaisuus joka pitää tiedostaa koneella lennettäessä. Jokaisessa koneessa on omat miinuksensa ja sudenkuoppansa mutta sitä ihmettelen että Gripenin ohjausjärjestelmässä ei ollut "auto-recovery" toimintoa kuten Horneteissa. Hornettia on muutoinkin vaikea saada sakkaamaan hyvien hidaslento-ominaisuuksien takia mutta kaikki toki onnistuu jos niin halutaan.

Tuo FBW:n automaattinen toiminto toki tuo turvaa sakkaukseen jouduttaessa, mikäli ei lennetä kovin matalalla. Pilotin menettäessä hetkellisesti toimintakykynsä (esim. G-lock)on siitä myös hyötyä.
 
Jos et osaa kirjoitaa Gripeniä yhdellä peellä, kirjoita GREIPPI. Se on sana, jonka näkee Prismassa, joten ei pitäisi olla liian vaikeaa vähän hitaammallekaan. Merkityssisältökään tuskin muuttuu, ruotsalainen aarnikotka on pelottavuudessaan suurinpiirtein hedelmän luokkaa.
Älä sekoita osaamista ja haluamista toisiinsa. Todellisen Saab connoiseurin tunnistaa tuosta tahallisesta tuplapeestä. Ykä halusi vain vähän snobbailla. :)
 
Back
Top