Pullosorsa
Luutnantti
tl kirjoitti:
Maaleja sergeille!
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Maaleja sergeille!
Bellum kirjoitti:
Valitan. Olen uskossani aika luja. Olen seuraillut Venäjän toimintaa yleensä ja erikseen, eräs asia on fakta: Venäjällä osataan asettaa erilaisia TAHTO-JA TAVOITETILOJA. Yhteistä näille Tiloille on niiden toteutumisaste, joka mennä rytkyy kerrasta toiseen 30-40 prosentin kimpuroilla.
On se ihme, että Eurooppa-kopterin operatiiviseen kuntoon pusaaminen voi kohdata "haasteita", Kaverilla niitä ei ole laisin???? Fakta kuitenkin on, että heikäläinen systeemi on kuutta mittaluokkaa tehottomampi ja korruptio nielee vielä vähän eri lailla saldoa kuin lännessä kuunaan.
Slivovikkien asetehtaan tuote on vaan hyväksyttävä, vaikka siitä puuttuisi roottori, moottori ja vielä plasmageneraattorikin...sodippa niillä sitten.
baikal kirjoitti:
Nuo kopterit, joita venäläiset nyt tuottavat ovat olleet kehityksessä jo kauan. Onhan se jo korkea aikakin, että 80-luvulla suunnitellut Mi-28t alkavat tulla laajassa mitassa käyttöön. Väitätkö, että Venäjä ei oikeasti saanut viime vuonna 57 uutta toimintakykyistä kopteria? Ja ne ulkomaat joiden piti saada 157 helikopteria Venäjältä, eivät saaneetkaan omiaan? Missähän se odotettavissa oleva saatanallinen älämölö asiasta viipyy?
En yritäkään väittää, etteikö Venäjällä olisi ongelmia sotalaitteiden tuotannossa, mutta kyllähän tilanne on muuttunut aika radikaalisti niistä 90-luvun ja 2000-luvun alun ajoista. Budjetti on moninkertaistunut ja toisin kuin ennen, nyt noille tavoitetiloille on itseasiassa nimetty budjettiin rahoitus, mikä on tietysti oleellinen ero aiempaan. Toki korruptio ym. perseily vie tehoa edelleen ohjelmilta ja vastahan oli uutisissa miten iso joukko isokenkäisiä sai kalossin kuvan perseeseen, kun rautaa ei ole luotu halutussa tahdissa. Esimerkiksi Su-34n tuotanto näyttäisi takkuavan, eivät kykene tuottamaan kuin jotain 4-6 kpl vuodessa. Sen sijaan helikopteri tuotanto vaikuttaa olevan yksi toimivista aloista. Voit toki uskoa optimistisesti, ettei ryssät kykene ikinä mitään tekemään kunnolla, mutta itse yritän suhtautua heihin kuten muihinkin ihmisiin.
Pullosorsa
Luutnantti
Bellum kirjoitti:
Bellum, ihan selvästikään et ole ollut tekemisissä venäläisten kanssa...
Venäläinen kansanluonne nyt vaan on sellanen, etten usko hetkeäkää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen siinä laajuudessa ja merkityksessä kuin me sellaiset asiat ymmärretään. Voihan se olla, että jos oikein potkii niin koptereita saadaan tuotettua vaikka kuin, mutta laatu on taas mitä sattuu huoltojen laiminlyönneitä nyt puhumattakaan. Valitettavan usein vieläkin Venäjällä mennään työpaikalle kuluttamaan aikaa, ei töihin. Siinä sivussä, ajan kuluksi koetetaan miettiä miten saisi itselleen lisää palkkaa tai jotain muita etuja kähmittyä. Lyhyesti: ketään ei kiinnosta paskan vertaa...Voi se olla noin, mutta mielummin yliarvioin kuin aliarvioin sen sotilaallisen kyvyn, joka Suomen ainoalla merkittävällä uhkaajalla on. Sitä paitsi, Venäjä tuottaa mm. noita helikoptereita useiden muidenkin maiden tarpeisiin isoja määriä ja mitä ilmeisimmin tyydyttävällä laadulla, huolimatta kansanluonteestaan.
Pullosorsa kirjoitti:Bellum kirjoitti:
Bellum, ihan selvästikään et ole ollut tekemisissä venäläisten kanssa...
Sutta kun yrittää niin tuhtaa pukkaa.
HQ-9 ei tietääkseni ole ikinä valmistettu peräkarryllisenä versiona. Eli ainakin tuo alusta taitaa olla itänaapurissa valmistettu, ohjuksesta ei liene kellään tietoa.
Täällä hieman juttua tuosta HQ-9 systeemistä.
http://www.ausairpower.net/APA-HQ-9-12-Battery-Radars.html
Täällä hieman juttua tuosta HQ-9 systeemistä.
http://www.ausairpower.net/APA-HQ-9-12-Battery-Radars.html
Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12), NASAMS II FIN
Kesällä 2009 Puolustusministeri teki päätöksen, että alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä BUK M1 (ITO96) korvataan Norjalaisella NASAMS II -järjestelmällä (Norvegian Advanced Surface To Air Missille System). Ohjusjärjestelmähankinta on Puolustusvoimien suurin sitten Hornet -torjuntahävittäjähankinnan.
NASAMS II FIN -järjestelmän varusmieskoulutus aloitetaan suunnitelmien mukaan Panssariprikaatissa vuonna 2012, josta johtuen jo tässä vaiheessa on järjestelmä saanut nimen ITO12. Kaluston vastaanotto ja henkilökunnan koulutus käynnistyy vuoden 2011 aikana ja ensimmäiset joukkotuotetut yksiköt valmistuvat vuoden 2013 aikana.
NASAMS II FIN -peruskokonaisuutena on ITO12-ilmatorjuntaohjuspatteri, joka muodostuu taistelunjohtokeskuksesta, valvonta- ja maalinosoitustutkasta, elektro-optisesta sensorista sekä kolmesta ohjuslavetista. Se kykenee tarvittaessa täysin itsenäiseen tulenkäyttöön.
NASAMS II FIN-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä voidaan sen hyvästä verkottumiskyvystä johtuen muodostaa hyvinkin erilaisia kokonaisuuksia. Kahdesta taistelunjohtokeskuksesta voidaan muodostaa ”patteriryhmä”, jossa toinen johtokeskus voi johtaa kaikkia verkossa olevia sensoreita ja ohjuslavetteja. Johtava taistelunjohtokeskus liitetään ilmapuolustuksen valvonta- ja johtamisjärjestelmään, josta se saa ilmatilannekuvan sekä tulenkäyttöä koskevat ohjeet ja määräykset.
NASAMS II FIN -järjestelmässä on säilytetty kansainvälisen yhteistoiminnan mahdollistavat tietoliikennejärjestelmät, ja se on valmistuessaan täysin teknisesti valmis myös käytettäväksi kansainväliseen harjoitustoimintaan tai henkilöstön koulutustason noustessa jopa kriisinhallintatehtäviin.
NASAMS II FIN-järjestelmän keskeisimmät osajärjestelmät ovat:
•Taistelunjohtokeskus (FDC = Fire Distribution Center)
•3D maalinosoitustutka (MPQ-64F1, Improved Sentinel)
•Elektro-optinen valvontasensori (MSP-600)
•Ohjuslavetti
•Ohjus (AIM-120 AMRAAM)
Järjestelmien varsinainen tulitoiminta johdetaan taistelunjohtokeskuksista. Tutkat, elektro-optinen sensori ja ohjuslavetit liitetään taistelunjohtokeskuksiin. Yhteen taistelunjohtokeskukseen voi enimmillään liittyä samanaikaisesti kaksi tutkasensoria, yksi elektro-optinen sensori sekä neljä ohjuslavettia. Sensoreilla ja laveteilla ei ole erillisiä operaattoreita, vaan niiden toimintaa ohjataan taistelunjohtokeskuksista.
Verkossa toimittaessa on aina yksi asema, joka toimii SFDC:nä (Senior FDC). SFDC-moodissa keskus kykenee johtamaan tulitoimintaa ja ohjaamaan suoraan kaikkia verkossa olevia sensoreja ja enimmillään 12 ohjuslavettia. NASAMS II FIN -taistelunjohtokeskus sijoitetaan konttiin, jota kuljetetaan SISU 4x4 maastokuorma-autolla.
Kuvassa norjalainen taistelunjohtokeskus sisältä. Kuva: Kongsberg Defence & Aerospace AS.
Maalinosoitustutka on elektronisesti keilaava 3D-tutka, jonka mittausetäisyys hävittäjämaaliin normaalissa toimintatilassa on noin 75 kilometriä. Tutkaan kuuluu integroitu omatunnuslaitteisto (IFF). Tutkan valmistaja on amerikkalainen Raytheon.
Kuvassa oleva maalinosoitustutka AN/MPQ-64 on operatiivisessa käytössä Norjassa ja testattu myös talviolosuhteissa. Kuva: Kongsberg Defence & Aerospace AS
Elektro-optinen sensori (MSP 600) integroidaan Mercedes-Benz maastohenkilöauton lavalle. Elektro-optiseen sensoriin kuuluu lämpökamera, televisiokamera ja laser-etäisyysmittari. Elekro-optisella sensorilla on päivä- ja pimeätoimintakyky ja sen maalinosoitusetäisyys on 40 km. Elektro-optisen maalinosoittimen valmistaja on saksalainen Rheinmetall Defence Electronics. Elektro-optisten sensoreiden kokoonpanon toteuttaa Suomessa Finnish Defence Power System.
Kuvassa norjalaisessa NASAMS II -järjestelmässä käytössä oleva elektro-optinen sensori. Kuva: Kongsberg Defence & Aerospace AS
Suomalaisessa järjestelmässä ohjuslavetti integroidaan koukkulaitteella operoitavan lavan päälle, jota voidaan kuljettaa millä tahansa vaatimukset täyttävällä ja koukkulaitteella varustetulla kuorma-autolla. Järjestelmät toimitetaan SISU:n valmistamilla maastokuorma-autolla. Tulitoimintaa varten lavetti lasketaan ja tasataan sen omalla hydrauliikalla maan pinnalle. Lavetti on laukaisuhetkellä korkeussuunnassa kiinteästi noin 30 asteen kulmassa ja se voi kääntyä sivusuunnassa 350 astetta. Tämä tekee rakenteesta yksinkertaisemman ja kestävämmän verrattaessa täysin ympärikääntyvään ratkaisuun. Lavetti painaa ohjuksineen noin 7 200 kg.
Lavetissa on oma paikantamis- ja suunnastuslaitteisto (TALIN 5000), satelliittinavigointilaite (DAGR GPS) sekä tietoliikenneyhteydet lavetin liittämiseksi lavettia johtavaan tulenjohtokeskukseen. Ohjus saa lähtötietonsa taistelunjohtokeskuksesta ohjuslavetin välittämänä, ja ohjuksen maalitietoa voidaan päivittää ohjuksen lennon aikana ohjuslavetin kautta.
Ohjuslavetin on suunnitellut Kongsberg Defence & Aerospace, mutta ohjuslaukaisun tiedonsiirtoon liittyvät osat ovat pääasiassa Raytheonin valmistamia, myös hävittäjissä käytettäviä komponentteja. Esimerkiksi ohjukset kiinnitetään ohjuslavetissa hävittäjäkoneiden kanssa samaa teknologiaa edustaville laukaisukiskoille (LAU-129). Suomessa NASAMS II FIN -ohjuslavetit valmistaa ja kokoonpanee Patria Oyj.
Kuvassa Ohjuslavetti SISU 8x8 ajoneuvossa. Kuva: Kongsberg Defence & Aerospace AS
Yhtenevää kaikissa NASAMS-kokoonpanoissa ja versioissa on kyky käyttää maasta laukaistavana ilmataisteluissa toimivaksi osoittautunutta AIM-120 AMRAAM -ohjusta. Ohjusta on tällä hetkellä valmistettu eri versioina yli 10 000 kappaletta yli 25 käyttäjämaahan. Ohjusta käyttävät muiden muassa kaikkien pohjoismaiden ilmavoimat osana omaa ilmapuolustusta.
AMRAAM-ohjuksen etuna on sen jatkuva kehittäminen ja tuotanto, joka puolestaan mahdollistaa elinjakson aikaisten lisähankintoihin tekemisen joustavasti kulloinkin käytössä olevien resurssien mukaan. Mainittakoon, että ohjuksella on ammuttu maastakin yli 100 erilaista ammuntaa onnistumisprosentin ja luotettavuuden ollessa erittäin korkea.
Kuvassa norjalainen NASAMS II -henkilöstö käsittelemässä AIM-120 ohjusta. Kuva: Kongsberg Defence & Aerospace AS
KÄYTTÖ
•Valmiusyhtymien ilmatorjunnan vahvistaminen
•Pääkaupunkiseudun kohteiden ja joukkojen suojaaminen
OMINAISUUDET
•Liikkuva, itsenäiseen ja ympärivuorokautiseen toimintaan kykenevä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka käsittää kaksi erillistä asejärjestelmää •Ohjuslavetti (ajoneuvoalusta UNIMOG 5000)
•Ampumajalusta (jalan liikuteltava)
•Ohjusjärjestelmän maksimikantama, vaakaetäisyys 8 km, korkeus 5 km
•BOLIDE-ohjus: •komento-ohjaus (lasersäteen seuranta)
•nopeus 2+ mach
•laserheräte- ja iskusytytin
•ontelopanos ja esisirpalointi
•laukaisuvalmiina 4+1 kpl
•Valvonta- ammunnanhallintajärjestelmä: •maalinosoitustutka, mittausetäisyys 20km/5km
•päivänvalokamera
•lämpökamera
•laseretäisyysmittari
•omatunnuslaite
•Paikannusjärjestelmä •GPS
•laserhyrräpaikannin
•Valmistusmaa: •ohjusjärjestelmä, Saksa
•tutka, Ruotsi
•ohjus, Ruotsi
•ajoneuvoalusta, Saksa
•johtamisjärjestelmä, Kanada
Tämän uuden lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta alkoi vuosituhannen vaihteessa. Hankinnan tavoitteena oli parantaa valmiusyhtymien ilmatorjuntasuojaa rynnäkköhävittäjiä ja taisteluhelikoptereita vastaan.
Ilmatorjuntaohjus (05)-yksiköitä käytetään valmiusyhtymien taisteluun liittyen tuottamaan tappiota ilmaviholliselle sekä suojaamaan pääkaupunkiseudun kohteita ja joukkoja.
Varusmieskoulutus ilmatorjuntaohjus (05):llä aloitettiin vuonna 2007.
Järjestelmän rakenne ja toiminta
Ilmatorjuntaohjus (05) koostuu kahdesta eri asejärjestelmästä, ajoneuvoasenteisesta ohjuslavetista ja jalan liikuteltavasta ampumajalustasta sekä optisesta maalinosoittimesta. Molemmat asejärjestelmät käyttävät samaa BOLIDE-ohjusta.
Ohjuslavetin eri järjestelmät on integroitu Suomessa valmistettuun järjestelmäkonttiin, jota kuljetetaan MB UNIMOG 5000 keskiraskaalla 4x4 maastokuorma-autolla. Ohjuslavetissa on maalinosoitustutka, jota käytetään maalien osoittamiseen ohjusjärjestelmälle. Maalinosoitustutkan maksimimittausetäisyys on 20 km. Maalinosoitustutka sisältää myös omatunnuslaitteen (IFF). Laukaisuvalmiita ohjuksia ohjuslavetin tornissa on neljä kappaletta. Ohjuslavetin ammunnanhallintajärjestelmään kuuluu lisäksi päivänvalokamera, lämpökamera, laseretäisyysmittari sekä ohjauslaserin lähetin. Ohjuslavettia käyttää kaksi operaattoria, lavetin johtaja ja ampuja.
Ampumalaite koostuu neljästä pääosasta, jalustasta, päivätähtäimestä, lämpötähtäimestä ja ohjuksesta. Jokainen osa on varustettu kantolaitteella, joka helpottaa järjestelmän liikuttelua tarvittaessa jalan. Ampumalaite sijoitetaan ohjuslavetin lähistölle täydentämään ohjusjärjestelmän tulialueen kattavuutta. Ampumalaitetta käyttää kaksi operaattoria, ampumalaitteen johtaja ja ampuja.
Ohjusjärjestelmä kyetään yhdistämään ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään, jolloin mahdollistetaan ennakkovaroituksen saaminen lähestyvistä ilmamaaleista. Ohjusjärjestelmän tulenkäyttöä johdetaan johtamisjärjestelmälaitteistolla. Ohjuslavetin ja ampumalaitteen johtajilla on omat johtajan käyttöpäätteet tulenkäytön johtamiseksi. Ilmatorjuntaohjusyksikön eri ohjusjärjestelmät voidaan yhdistää samaan järjestelmäverkkoon, jolloin tilannekuvan välittäminen ja tulenkäytön johtaminen yksikkökokonaisuutena on mahdollista.
Ohjuslavetin ja ampumalaitteen johtajat osoittavat tuhottavat maalit ampujille. Ohjuslavetin ampuja voi suorittaa ammunnan manuaalisesti tai ohjusjärjestelmän automaattisesti ammunnanhallintajärjestelmää hyväksi käyttäen. Manuaalisessa ammunnassa ohjuksen ohjaaminen maaliin tapahtuu peukalo-ohjaimella. Automaattisessa ammunnassa ampuja lukitsee maalin seuraimeen. Ammunnanhallintajärjestelmä ilmoittaa maalin saapumisesta laukaisuetäisyydelle. Ampuja laukaisee ohjuksen ja ammunnanhallintajärjestelmä ohjaa ohjuksen automaattisesti maaliin. Ampumalaitteella ammunta tapahtuu aina manuaalisesti.
Ohjusjärjestelmän käyttämän BOLIDE-ohjuksen ohjausmenetelmä on lasersäteen seuranta (komento-ohjaus). Ammunnan ajan maalia osoitetaan ohjauslasersäteellä. Ilmassa oleva ohjus tunnistaa paikkansa lasersäteessä ohjuksen perässä olevan sensorin avulla ja pyrkii pysymään lasersäteen keskellä. BOLIDE-ohjus räjähtää osuttuaan maaliin (iskusytytin) tai laserherätesytyttimeltä saadun tiedon perusteella. Ohjuksessa on esisirpaloitu taistelulataus sekä ontelopanos (suunnattu räjähdysvaikutus), mikä tekee siitä erittäin tehokkaan myös panssaroituja ilmamaaleja vastaan
KÄYTTÖ
•Valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden ja joukkojen suojaamiseen tarkoitettu lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä
•Kykenee toteuttamaan kaikkien puolustushaarojen ja operatiivisten yhtymien ilmatorjunta tehtäviä
OMINAISUUDET
•Liikkuva ja itsenäinen ilmatorjuntajärjestelmä
•Kykenee toimimaan kaikkia ilmamaaleja vastaan kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa
•Maastokykyisessä ilmatorjuntaohjuspanssariajoneuvossa on maalinosoitustutka, päivänvalokamera, lämpökamera, tulenjohtotutka, sähkövoimakone sekä ammunnanhallintajärjestelmä ja ohjukset
•Maalinosoitustutkan mittausetäisyys 20 km
•Vaakaulottuvuus (kantama) 10 km
•Pystyulottuvuus 6 km
•Ampumasektori 360 astetta
•Laukaisuvalmiita ohjuksia 8 kpl
•Ohjuksen nopeus 1250 m/s (3,5 machia), pituus 2,4 m, paino 75 kg, taistelulatauksen paino 13 kg, komento-ohjaus, tutkaherätesytytin
•Ajoneuvopaikantamislaite
•Suomen ilmapuolustukseen integroitu johtamis- ja viestijärjestelmä
•Sisäinen vianmääritysjärjestelmä
•Koulutussimulaattorit
•ITO90 maalinosoitin: lämpökameralla ja/tai kiikareilla annettava ulkoinen maalinosoitus
•Alustana SISU XA-181 panssariajoneuvo
•Järjestelmän kokonaispaino 23 500 kg
•Miehistö 4 kpl
•Valmistusmaat: (ohjusjärjestelmä) Ranska, (ohjus) USA, Ranska ja Irlanti, (ajoneuvoalusta, johtamis- ja viestijärjestelmä, maalinosoitin) Suomi
Järjestelmän hankinnan valmistelut käynnistyivät 1980-luvun puolivälissä. Vertailujen jälkeen päädyttiin yhteistoimintaan ranskalaisen Thomson CSF:n kanssa (nykyisin THALES). Länsimaissa nimellä Crotale NG (NG = New Generation) tunnetun ohjusjärjestelmän kehittäminen oli tuolloin Suomen kannalta sopivassa vaiheessa, sillä se mahdollisti monien järjestelmän osien räätälöinnin vaatimuksiamme vastaavaksi. Suomi oli järjestelmän ensimmäinen ostaja ja käyttäjä. 1990-luvulla kohdetorjuntakäyttöön saadusta Crotale NG - järjestelmästä käytettiin meillä nimeä Ilmatorjuntaohjus 90. Nykyisin järjestelmää käytetään myös Ranskassa, Kreikassa ja Etelä-Koreassa. Järjestelmästä on tehty myös versio useiden maiden merivoimien käyttöön.
Suomen järjestelmä on modernisoitu vuosina 2009–2010 ja se kantaa nykyään nimeä Ilmatorjuntaohjus 90M (ITO90M). Ohjusjärjestelmä pystyy paremmin vastaamaan uusien johtamis- ja viestijärjestelmien sekä elektronisella häirinnällä tuetun ilmauhkan haasteisiin. Järjestelmä kykenee lentokoneiden, lennokkien ja helikoptereiden lisäksi torjumaan myös risteilyohjuksia.
Kotimainen alusta
Ajoneuvoalusta kuuluu kotimaiseen Sisu Defencen (nykyisin PATRIA) valmistamaan Pasi-perheeseen. Lähinnä miehistönkuljetusajoneuvoksi alun perin kehitettyyn Pasiin verrattuna muutoksia on kuitenkin paljon. Lähes kaksinkertaisesta kokonaispainosta johtuen koko alustarakenne akselistoineen ja jousituksineen on muutettu. Myös ohjusvaunun äärimitat ovat jonkin verran suuremmat ja osa korin seinistä on rakennettu pystysuoriksi. Ulkoisena erona näkyvät lisäksi vaunun ampumakuntoon tasaamiseen käytettävät hydrauliset tukijalat. Ajoneuvoa ajettaessa ohjusvaunun voimanlähteenä toimii Valmet:n dieselmoottori.
Panssariajoneuvon päälle on asennettu kokonainen ohjusasejärjestelmä. Asejärjestelmää käytettäessä se saa sähkönsä Volkswagen:n voimakoneelta ja sähkögeneraattorilta. Järjestelmän tarvitsema sähkö voidaan ottaa myös ulkoiselta voimakoneelta tai sähköverkosta. Järjestelmään sisältyy varsinaisen ohjustornin lisäksi panssariajoneuvon sisällä sijaitseva ammunnan hallintajärjestelmä sekä muun muassa suomalaista elektroniikkaa sekä eräitä pienempiä muiden valmistajien tekemiä osia, kuten ajoneuvopaikantamislaite. Järjestelmä pystyy toimimaan itsenäisesti kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.
Yhteen alustaan integroitua älykästä tekniikkaa
Järjestelmän maalinosoitustutkan mittausetäisyys on 20 kilometriä. Tutka kykenee käsittelemään samanaikaisesti 20 maalia, joista kahdeksan uhkaavinta ilmamaalia on ammunnanhallintajärjestelmän seurannassa. Maalinosoitustutkalla on mahdollista mitata myös ohjusvaunun liikkuessa. Tutkaan sisältyy myös omatunnuslaite.
Tulenjohtojärjestelmän sensoreita ovat tulenjohtotutka, päivänvalokamera ja lämpökamera. Automaattinen ja monipuolinen maalin ja ohjuksen seurantajärjestelmä mahdollistaa muun muassa sen, että näköyhteyttä ohjukseen ei tarvita. Tulenjohtojärjestelmän sensorit täydentävät toisiaan ja järjestelmä voi vaihtaa niitä automaattisesti tilanteen mukaan. Tulenjohtotutkan mittausetäisyys on yli 20 kilometriä ja sillä pystytään seuraamaan sekä leijunnassa olevia helikoptereita että yli kaksinkertaisella äänennopeudella lentäviä maaleja. Tulenjohtojärjestelmän kameroilla maali pystytään havaitsemaan parhaimmillaan yli 20 kilometrin etäisyydeltä.
Optimitilanteessa tulitoiminta on maalin havaitsemisesta asti lähes kokonaan järjestelmän tietokoneen hallinnassa. Ampujan tehtäväksi jää ilmamaalin valinta ja maalinosoitus tulenjohtojärjestelmälle sekä laukaisupainikkeen painaminen. Ampuja voi tarvittaessa puuttua asioiden kulkuun, mutta tällöinkin tietokoneen ohjaamana. Järjestelmä ohjaa ohjuksen maaliin automaattisesti. Taistelulatauksen räjähdyshetken määrittää ohjuksen tutkaherätesytytin. Ohjuksen lentoaika esimerkiksi kahdeksan kilometrin etäisyydelle on noin kymmenen sekuntia.
Samaan yksikköön kuuluvien ITO90M ohjusvaunujen yhteistoiminta on pitkälle automatisoitu. Yksi vaunuista voi toimia mittaavana ohjusvaununa, jolloin vain se käyttää omaa maalinosoitustutkaansa ja välittää ilmamaalien mittaustiedot muille ohjusvaunuille. Jos kaikkien vaunujen maalinosoitustutkat mittaavat, voivat ne välittää omat tietonsa toisilleen. Tällöin vältytään muun muassa kahden tai useamman ohjusvaunun sitoutumiselta samaan ilmamaaliin.
ITO90M ohjusvaunut voidaan myös liittää ulkopuoliseen maalinosoitusjärjestelmään. Maalinosoitusjärjestelmä on varustettu lämpökameralla ja se pystyy osoittamaan taisteluaseman lähietäisyydellä ilmestyneet maalit nopeasti ohjusvaunulle.
ITO90M ohjusvaunut liitetään ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään. Ohjusvaunujen tulta voidaan johtaa halutusta johtokeskuksesta usealla ja toisiaan varmentavalla johtamis- ja viestijärjestelmän laitteella
KÄYTTÖ
•Tappioiden tuottaminen ilmaviholliselle valmiusyhtymien toiminta-alueella
•Valmiusyhtymien jääkäri- ja panssarijääkäripataljoonien suojaaminen
OMINAISUUDET
•Ampumalaite MANPAD •(manportable air defence) on jalan liikuteltava ilmatorjuntaohjusjärjestelmä
•Ohjusjärjestelmän maksimikantama, vaakaetäisyys 8 km, korkeus 5 km
•BOLIDE-ohjus: •komento-ohjaus (laser-säteen seuranta)
•ohjus ohjataan maaliin manuaalisesti
•nopeus 2+ mach
•laserheräte- ja iskusytytin
•ontelopanos ja esisirpalointi
•Optinen päivänvalotähtäin sekä lämpötähtäin
•Omatunnuslaite (IFF)
•Järjestelmän kokonaispaino n. 36 kg
•Valmistaja Saab Bofors Dynamics/Ruotsi
Tämän lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta aloitettiin 2000-luvun alkupuolella. Hankinnan tavoitteena oli korvata käytöstä poistuvat ilmatorjuntaohjukset (86) ja (86M). Ilmatorjuntaohjus (05M):n varusmieskoulutus aloitettiin vuonna 2009.
Ilmatorjuntaohjus (05M)-yksiköitä käytetään valmiusyhtymien taisteluun liittyen tuottamaan tappiota ilmaviholliselle ja suojaamaan yhtymän iskevää osaa, panssarijääkäripataljoonia.
Järjestelmän rakenne ja toiminta
Järjestelmän on valmistanut ruotsalainen Saab Bofors Dynamics ja se tunnetaan maailmalla nimellä RBS-70. Ampumalaitteen rakenne on pääosin sama kuin ilmatorjuntaohjus (05):n yhteydessä toimivan ampumalaitteen.
Ampumalaite koostuu neljästä pääosasta, jalustasta, päivätähtäimestä, lämpötähtäimestä ja ohjuksesta Jokainen osa on varustettu kantolaitteella, joka helpottaa järjestelmän liikuttelua tarvittaessa jalan. Osa ohjusjärjestelmistä on varustettu myös omatunnuslaitteella (IFF). Ampumalaitetta käyttää kaksi operaattoria, ampumalaitteen johtaja ja ampuja.
Järjestelmän tulenkäyttöä johdetaan ampumalaitteeseen kytkettävällä johtamisjärjestelmällä, johon kuuluu tuliasemapääte 06 sekä ohjusryhmän tarvitsemat viestivälineet. Johtamisjärjestelmä osoittaa maalit ampujalle äänimerkein ja avustaa ampujaa oikean laukaisuhetken arvioinnissa.
Ampumalaitteen johtaja osoittaa tuhottavat maalit ampujalle. Ampuja suuntaa ampumalaitteen maaliin vartaloa hyväksi käyttäen. Ohjuksen ohjaaminen maaliin tapahtuu peukalo-ohjaimella.
Ohjusjärjestelmän käyttämän BOLIDE-ohjuksen ohjausmenetelmä on lasersäteen seuranta (komento-ohjaus). Ammunnan ajan maalia osoitetaan ohjauslasersäteellä. Ilmassa oleva ohjus tunnistaa paikkansa lasersäteessä ohjuksen perässä olevan sensorin avulla ja pyrkii pysymään lasersäteen keskellä. BOLIDE-ohjus räjähtää osuttuaan maaliin (iskusytytin) tai laserherätesytyttimeltä saadun tiedon perusteella. Ohjuksessa on esisirpaloitu taistelulataus sekä ontelopanos (suunnattu räjähdysvaikutus), mikä tekee siitä erittäin tehokkaan myös panssaroituja ilmamaaleja vastaan.
Ilmatorjunnan onnistuminen tehtävässään edellyttää mahdollisimman reaaliaikaista ilmatilannekuvaa. Ilmatilannetietoja, maalinsuosituksia sekä muita maalia koskevia sanomia on välitettävä viiveettömästi järjestelmältä toiselle. Kokonaisilmapuolustuksen kannalta on tärkeää, että ilmaviholliseen päästään vaikuttamaan ennen kuin vihollinen käyttää omia asejärjestelmiään kohteitamme vastaan.
Lentokoneiden, helikoptereiden ja miehittämättömien lennokkien ominaisuudet paranevat jatkuvasti. Koneiden aseistus, toimintaetäisyys sekä jatkuvasti paranevat häiveominaisuudet tuovat haasteita taistelunjohtajille ja sensorien käyttäjille.
Johtokeskus 06 (JOKE06) on suunniteltu vastaamaan juuri näihin haasteisiin. Se on integroitu osaksi ilmapuolustuksen tulenkäytönjohtamisjärjestelmää ja kykenee johtamaan useita sensoreita sekä ilmatorjuntayksiköitä.
Suomi on pysynyt hyvin kehityksessä mukana. Sekä kiinteiden suurkohteiden että liikkuvien yhtymien ilmatorjunnan johtokeskuksilla on käytössään tulevaisuudenkin vaatimukset täyttävä järjestelmä.
JOKE06 johtaa taistelua
Johtokeskus on suunniteltu ennen kaikkea valmiusyhtymän ja muiden liikkuvien joukkojen ilmatorjuntapatteristojen johtokeskukseksi. Johtokeskuksen tehtävänä on johtaa alueellaan olevien ilmatorjuntayksiköiden taistelua. Johtokeskus muodostuu kolmesta maalinosoitustutka 87M:stä (MOSTKA87M), taistelunjohtokeskuksesta (TSTJOKE), kahdesta ilmatorjunnan taistelunjohtoajoneuvosta (ITJONE), neljästä linkkiajoneuvosta sekä näitä tukevista osista.
Taistelunjohtokeskus muodostaa ilmatilannekuvan tutkamaalien, ilmavoimilta saatavan tiedon ja patteriston valvontaverkosta saatavien aistimaalien avulla. Ilmatilannekuva esitetään järjestelmään kuuluvalla tuliasemapäätteellä. Tuliasemapäätteellä voidaan lisäksi salata lähetettävä ilmatilannekuva sekä purkaa aistimaalien ja sanomien suojaus.
Järjestelmä suodattaa maalitiedot siten, että samasta maalista saadut useat havainnot yhdistetään yhdeksi, mahdollisimman tarkaksi havainnoksi. Suodatettu kuva jaetaan radioverkoissa yksiköiden tuliasemapäätteille. Päätteillä esitetään lisäksi maalien nopeus, etäisyys, liikesuunta, lukumäärä, tyyppi ja tunnistetieto. Myös omakonetiedot voidaan välittää järjestelmään.
Ilmatorjuntapatteriston johtoporras liitetään ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään järjestelmään kuuluvalla linkkijänteellä joko suoraan tai yhtymän viestijärjestelmän 2 tai 1M (YVI2 tai YVI1M) välityksellä. Johtoportaan sisäiset yhteydet muodostetaan sisäverkolla, joka mahdollistaa puheen (VOIP) ja datan siirron. Lisäksi käytössä on yhtymän viestijärjestelmän tarjoamat puhe- ja datansiirtopalvelut.
Taistelunjohtokeskus on rakennettu siirrettävään järjestelmäkonttiin. Kontti on yhteensopiva useimpien kuorma-autojen koukkujärjestelmien kanssa. Kontin paino on noin 9000 kg, kokonaispaino riippuu käytettävästä ajoneuvotyypistä.
Ilmatorjuntarykmentillä nykyaikaisin laitteisto
Ilmatorjuntarykmentin johtoporrasta käytetään suurkohteen ilmatorjunnan johtamiseen. Sille voidaan alistaa ilmatorjuntapatteriston johtoportaita ja erityyppisiä ilmatorjuntayksiköitä.
Ilmatorjuntarykmentin tulenkäytön johtamisjärjestelmä on erittäin moderni kokonaisuus, johon voidaan liittää erilaisia sensoreita ilmatilannekuvan muodostamiseksi. Johtamisjärjestelmät on sijoitettu EMP-suojattuihin laitekontteihin.
Eräs rykmentin sensoreista on Maalinosoitustutka 95M (MOSTKA95M). Se on asennettu kolmiakselisen Sisu-kuorma-auton alustalle. Tutka on mahdollista myös irrottaa alustaltaan, jolloin se seisoo omilla jaloillaan. Tutkamaston suurin korkeus on 14 metriä. Yhdistelmän kokonaispaino on noin 23 tonnia. Ajoneuvon lisäksi myös laitekontti, masto, antenninpyöritysjärjestelmä ja voimalaite on valmistettu kotimaassa.
Järjestelmän tutka on ruotsalaisvalmisteinen Giraffe 100. Tutkan mittausetäisyys on noin 100 kilometriä
RPG83
Soome Majori
Hejsan, onko sinulla jokin pakko-oire kopioida näitä Puolustuvoimien kalustoesittelyjä? Kyllä sinne osattaisiin pelkällä linkilläkin.
Tuo MSP 600 vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, eikös tuo ole passiivinen sensori? Vastakeinot on aika vaikeat tehdä... Ei auta stealthit, jos lämmön ja äänen syntymistä ei kyetä estämään ja pitämään kurissa.
Tuo MSP 600 vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, eikös tuo ole passiivinen sensori? Vastakeinot on aika vaikeat tehdä... Ei auta stealthit, jos lämmön ja äänen syntymistä ei kyetä estämään ja pitämään kurissa.
RPG83 kirjoitti:
Periaatteessa se on passiivinen, joskin se tarvitsee laserin etäisyyden mittaamiseen. Kolmiomittausta ei varmaan myöskään voida tehdä, koska noita ei ole niin montaa käytettävissä. Toisaalta, tutka voidaan käynnistään tarvittaessa vasta sekunteja ennen ohjuslaukaisua, joten varoitusta ei hirveämmin tule ja tutkahan ei tässä systeemissä välttämättä paljasta ohjuksen tulosuuntaa.
Pullosorsa
Luutnantti
Hejsan kirjoitti:RPG83 kirjoitti:
Toivon että ei se ole paha jos on kuvia mukana.
Itse olen ainakin niin laiska selailemaan kaiken maailman sivustoja, että tämä Hejsanin valmis paketti on suorastaan loistava! Jatka samaan malliin!
Raveni
Greatest Leader
Pullosorsa kirjoitti:Hejsan kirjoitti:RPG83 kirjoitti:
Toivon että ei se ole paha jos on kuvia mukana.
Itse olen ainakin niin laiska selailemaan kaiken maailman sivustoja, että tämä Hejsanin valmis paketti on suorastaan loistava! Jatka samaan malliin!
Samaa mieltä
Topikin aihe on ilmatorjunta niin nuohan sopivat tänne kuin nenä päähän. Lisää saman moista. btw. En tiedä onko jo ollut juttua mutta nasamsiin tulee ER versio myyntiin 2014! specsejä ei tosin mistään löytynyt.