Ilmavoimien tulevaisuus

[Huhta]

Ja jos jenkeillä ei ole varaa pitää suurta varastoa täsmäaseista, niin tuskin on kellään muullakaan.

Tuo on Yhdysvaltojen panettelua! Todistat sen onneksi itsekin:

Enkä oikein muutenkaan tajua mitä pointtia ajat? Wikipedia sanoo tälläistä JDAM:sta:

Inventory: The tailkit is in full-rate production. Projected inventory is approximately 240,000 total, 158,000 for the US Air Force and 82,000 for the US Navy. (As of October 2005)

Tuollaisia määriä naapurissa ei ole täsmäaseita! Siihen lisäksi SDB:t: 17 000+ (tämä on ilmeisesti koko valmistusmäärä). Tuossa taas tietoja Hellfiren tuotantomääristä: http://www.strategypage.com/htmw/htairw/articles/20121019.aspx

http://www.strategypage.com/htmw/htairw/articles/20121019.aspx

Tuosta saa hieman osviittaa siitä, että paljonko noita ammuksia tarvitaan, jos meinataan varustaa ilmavoimia ja käyttääkin niitä. Voi toki käyttää tyhmiä rautapommeja, mutta niiden tarve on huomattavasti suurempi.

Mittasuhteet, mittasuhteet!

Venäjällä on aika minimaalisesti nykyaikaisten täsmäaseiden käyttöön kykeneviä koneita, jos verrataan Yhdysvaltoihin. Näin ollen Venäjä tarvitsee huomattavasti pienemmät ammusvarastot kuin Yhdysvallat, jos se haluaa varustaa ilmavoimansa täsmä-asein.

Pitää huomioida myös uhkakuvat: Yhdysvallat voivat joutua useampaan samanaikaiseen sotaan suhteellisen isojakin maita (esim. P-Korea ja Iran) vastaan, minkä päälle voi syntyä tarve tukea liittolaisia. Joillakin eurooppalaisilla valtioilla, kuten Tanska, pommit meinasivat loppua jo Libyassa, mutta onneksi amerikkalaiset tulivat hätiin. Venäjällä pääasiallinen uhka on sotilaalliset kääpiöt, kuten Ukraina ja Georgia.

Tosin sen huomion haluan tehdä, että Georgian sodan perusteella venäläiset olivat laiminlyöneet täsmäasehankinnat siihen saakka. Todennäköisesti Kaukasus on kuitenkin opettanut venäläisiä, joten vaikuttaisi loogiselta, että täsmäaseita olisi Georgian kokemusten perusteella hankittu niitä kykenemään käyttäville ilma-aluksille (mm. Su-34). Määrästä on paha sanoa, mutta puhuttaneen neljä- tai viisinumeroisesta luvusta.

 

[SJ]

Maverickista sen verran että ongelmana länsimaisten vastaavien ohjusten vertaamisessa on että niitä Maverickin lisäksi kauheasti ole. Euroopassa lähinnä Briteillä on enään täsmäasetuotantoa (brimstone), Ranska käyttää vieläkin 70-luvun perua olevia As-30:a, muiden maiden käyttäessä Maverickkia.

So? Yleisin täsmäase nykyään on JDAM, joten miksi pitää käyttää esimerkkinä jotakin vanhaa ja kallista systeemiä, joka on vielä matkalla pois käytöstä?

Maalinosoittimista ehdin jo mainita että uudemmat koneet nauttivat Ranskalaisista maalinosoituslaitteista, mutta muitakin laitteita Venäjällä on. Se ei sinänsä selitä tuota maagista 8km pullonkaulaa muutoin kuin laserosoittimien kohdalla.

Siitä huolimatta huomattava osa aseista mitä naapuri voisi käyttää vaatisi IT:n kantamalla lentämistä, jos niitä meinaa käyttää. Ja jälleen muistutan, että ne koneet jotka kykenevät käyttämään niitä parhaimpia vempaimia, ovat myös naapurin parhaimpia hävittäjiä!

Mittasuhteet, mittasuhteet!

Venäjällä on aika minimaalisesti nykyaikaisten täsmäaseiden käyttöön kykeneviä koneita, jos verrataan Yhdysvaltoihin. Näin ollen Venäjä tarvitsee huomattavasti pienemmät ammusvarastot kuin Yhdysvallat, jos se haluaa varustaa ilmavoimansa täsmä-asein.

Pitää huomioida myös uhkakuvat: Yhdysvallat voivat joutua useampaan samanaikaiseen sotaan suhteellisen isojakin maita (esim. P-Korea ja Iran) vastaan, minkä päälle voi syntyä tarve tukea liittolaisia. Joillakin eurooppalaisilla valtioilla, kuten Tanska, pommit meinasivat loppua jo Libyassa, mutta onneksi amerikkalaiset tulivat hätiin. Venäjällä pääasiallinen uhka on sotilaalliset kääpiöt, kuten Ukraina ja Georgia.

Tosin sen huomion haluan tehdä, että Georgian sodan perusteella venäläiset olivat laiminlyöneet täsmäasehankinnat siihen saakka. Todennäköisesti Kaukasus on kuitenkin opettanut venäläisiä, joten vaikuttaisi loogiselta, että täsmäaseita olisi Georgian kokemusten perusteella hankittu niitä kykenemään käyttäville ilma-aluksille (mm. Su-34). Määrästä on paha sanoa, mutta puhuttaneen neljä- tai viisinumeroisesta luvusta.

Tähän en varsinaisesti edes vastaa. Jos katsot mitä olen kirjoittanut parin viimeisen sivun aikana, niin sitten voimme jatkaa.

 

[BarrelNut]

Mahdollisten uusien koneiden myötä täytyy myös miettiä harjoituskuvioita, monissa ilmavoimissa ollaan havaittu että vanhemmat harjoituskoneet eivät enää vastaa lento-ominaisuuksiltaan uusia hävittäjiä, joten olisi tehtävä myös päätöksiä sen osalta. Erilaisia yhteistyökuvioita ollaan jatkamassa/virittelemässä. Alla olevassa linkissä Hollannin ilmavoimien edustaja puhuu aiheesta alan kokoontumisessa, linkin takaa löytyy myös kalvosetti.

http://www.sldinfo.com/another-coalition-airpower-dynamic-training-for-next-generation-aircraft/

Muutenkin herran lausunnot ovat kiinnostavia:

He started his presentation by highlighting that the Dutch selection of the F-35 was a no brainer.

It was by far the best aircraft in the competition.

Without any doubt, without any doubt operationally, the F-35 is the best airplane ever. And anybody that chooses something else– it’s probably a political choice and not a decision being made by a fighter pilot.

There’s no fighter pilot in the Dutch Air Force that does not think that the F-35 is the best aircraft in the world at this moment.

 

[Sarek1]

Mahdollisten uusien koneiden myötä täytyy myös miettiä harjoituskuvioita, monissa ilmavoimissa ollaan havaittu että vanhemmat harjoituskoneet eivät enää vastaa lento-ominaisuuksiltaan uusia hävittäjiä, joten olisi tehtävä myös päätöksiä sen osalta. Erilaisia yhteistyökuvioita ollaan jatkamassa/virittelemässä. Alla olevassa linkissä Hollannin ilmavoimien edustaja puhuu aiheesta alan kokoontumisessa, linkin takaa löytyy myös kalvosetti.

http://www.sldinfo.com/another-coalition-airpower-dynamic-training-for-next-generation-aircraft/

Muutenkin herran lausunnot ovat kiinnostavia:

Eli harjoituskoneeksi tuossa artikkelissa buffataan M-346 Masteria, joka on Aermacchin ja Jakovlevin kehittämä. Jos pääkalustona on F-35, kannattaisiko odottaa sitä, minkä koneen valitsevat rapakon takana seuraavaksi harjoituskoneeksi (T-X)? Ihan synergiaetujen vuoksi. M-346 on yksi kilpailijoista ja varteenotettava sellainen. Käytössä mm. Israelissa. (Hei, siellä kilpailussa on myös SAAB mukana - ai niin, ei saa kiroilla... )

Tuosta herrasta ja hänen lausunnoistaan; olisi perin outoa jos hän sanoisi mitään muuta kun hankinta on päätetty. (Eivät Ilmavoimien kaverit meilläkään hauku Hornettia, vaan se oli "paras hankinta meille".) Muuten, järjestettiinkö Alankomaissa varsinaista kilpailua lainkaan vai valittiinko siellä F-35 -hankkeeseen liittyminen suorin tein?

http://www.nytimes.com/2013/09/18/b...f-35-fighter-jets-but-fewer-of-them.html?_r=0

 

[Mustaruuti]

Mahdollisten uusien koneiden myötä täytyy myös miettiä harjoituskuvioita, monissa ilmavoimissa ollaan havaittu että vanhemmat harjoituskoneet eivät enää vastaa lento-ominaisuuksiltaan uusia hävittäjiä, joten olisi tehtävä myös päätöksiä sen osalta. Erilaisia yhteistyökuvioita ollaan jatkamassa/virittelemässä. Alla olevassa linkissä Hollannin ilmavoimien edustaja puhuu aiheesta alan kokoontumisessa, linkin takaa löytyy myös kalvosetti.

http://www.sldinfo.com/another-coalition-airpower-dynamic-training-for-next-generation-aircraft/

Muutenkin herran lausunnot ovat kiinnostavia:

Jep, olin jo aikaisemmin katsonut tuon. Video löytyy täältä:

Muutamia pointteja videolta

• Värikäs kaveri. Sai yleisön nauramaan, kun harmitteli eurooppalaisen yhteistyön puutetta ympärillään. "Norjalaiset menee tuonne, tanskalaiset tuonne, englantilaiset tuonne, ja belgialaiset, no, ne eivät ole menossa minnekään"
• F-35 oli selkeästi paras kone Hollannille
  • Hollanti on Naton ilmapuolustuksen sydämessä, ulkoinen uhka ei ole suuri
  • Maan ilmavoimat ovat vahvasti mukana kv-toiminnassa
  • Stealth-rynnäkköhävittäjä on ideaali heille. Ei tarvita isoa armadaa erilaisia koneita, vaan yhdet ja samat koneet pystyvät tekemään pommitusoperaation.
  • He eivät mene minnekään yksin, vaan käytännössä toimivat jenkkien siivellä
  • Toiminta samalla kalustolla kuin jenkit on heille arvokasta (voi mennä ympäri maailmaa ja löytyy infra koneiden huoltoon)
• F-35 on kallis ja kallis käyttää, siksi niitä ollaan hankkimassa vain vähän (37) ja niillä on varaa lentää vähän
• Siksi pääpaino kaverin puheessa oli tosiaan se, että mistä ja miten organisoiden (eurooppalainen yhteistyö) saataisiin harjoitushävittäjä / kakkoshävittäjä, jotta F-35:ttä ei tarvitsisi käyttää muuta kuin lähinnä operatiivisiin tehtäviin
• Simulaattoreista puhuttiin myös, vaikka se ei kalvosetissä näykään

 

[peelo]

BAANA 2015 18.-26.9. tämän vuoden erikoisuutena Ruotsin Ilmavoimien Gripenit osallistuvat myös toimintaan maantietukikohdasta. Siis nimenomaan suomalaisesta maantietukikohdasta. Onkohan ensimmäinen kerta?

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=30e7a38049de507bbc87fcf0afbcb650

 

[Huhta]

@peelo

Tuo on jo todellista pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä! Hyvin pelattu, kaikki osapuolet.

 

[ctg]

DARPA recently demonstrated its Persistent Close Air Support (PCAS) prototype system on an A-10 Thunderbolt II attack aircraft, marking the system’s debut on a U.S. Air Force platform. The tests, which involved 50 successful sorties near Nellis Air Force Base in Nevada, showed that a warfighter serving as a joint terminal attack controller (JTAC) on the ground could, in seamless coordination with a pilot, successfully command an airstrike with as few as three clicks on a tablet.

The PCAS program envisions more precise, prompt and easy air-ground coordination for close air support (CAS)—delivery of airborne munitions to support ground forces—and other missions under stressful operational conditions and in complex environments. It aims to do so through the development of a system that enables the sharing of real-time situational awareness and weapons-systems data, using technologies compatible with almost any aircraft. Among the system’s envisioned benefits is a capacity to use smaller munitions to hit smaller, multiple or moving targets while minimizing the incidence of friendly fire and collateral damage.

During the recent A-10 tests, ten of the sorties featured live-fire weapons engagements using a mixture of laser- and GPS-guided munitions—all of which were completed successfully within the six-minute goal the program has set. Coordination was enabled by PCAS-Ground software running on customized tablet computers working in conjunction with PCAS-Air, an onboard, automated targeting system. PCAS tactical datalinks facilitated data sharing between the pilot and JTAC to determine the timed release of precision-guided munitions.

“Close air support and similar operations rely on teamwork, and we have shown that a flexible architecture and extensible technology toolsets are key to making groundbreaking improvements in air-ground coordination,” said Dan Patt, DARPA program manager. “These and other test results suggest PCAS-like approaches have the potential to provide an unprecedented synchronized understanding of the active battlefield.” Patt last week described the previously unreleased results of the flight demonstration at DARPA’s Wait, What? A Future Technology Forum in St. Louis.

http://www.darpa.mil/news-events/2015-09-17

Ja sitten Vicen artikkeli CAS tehtävistä A-maassa ja kuinka jenkkien päällystö lyttäsi erikoisjoukkojen Super Tuscanon, koska F35 http://motherboard.vice.com/read/low-and-slow

 

[BarrelNut]

http://nyt.fi/a1305986997711?ref=hs-art-luetuimmat-6

Tässä artikkelissa kerrotaan että laser-aseita aletaan pultata lentokoneisiin todennäköisesti jo viiden vuoden kuluttua Tämä on yksi esimerkki miksi koneen päivitettävyys kohtuukustannuksin on tärkeää. Tarve voi tulla yllättävän äkkiä. 20 vuotta ilman päivityksiä on aivan liian pitkä aika.

Tämähän uutinen on tuosta Carlislen puheesta, kohdasta n. 18:30 eteenpäin puhutaan noista laser-aseista yms.

Muutenkin tuo video on katsomisen arvoinen. Mm. kohdassa n. 55:00 eteenpäin Carlisle vastaa POGO:n aktivistin kysymykseen koskien F-35:ttä.

 

[Mustaruuti]

Tämä on muuten aika mielenkiintoinen systeemi tämä BriteCloud. https://en.wikipedia.org/wiki/BriteCloud Kyseessä on siis lentokoneesta pudotettava jammeri / hämäysmaali tutkia ja tutkaohjautuvia ohjuksia vastaan. Tulossa ensimmäisenä Gripeniin.

Mitenköhän hyvä suorituskyky noissa on? Ilmeisesti ainakin kohtalainen, päätellen mm. ilmavoimien Hornet-esiselvityksestä.

Aktiivisesta elektronisesti keilaavasta tutkasta (active electronically
scanned array, AESA) on muodostunut monitoimihävittäjän
tärkein sensori. Tällaista monitoimitutkaa voidaan
käyttää kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa ilma-, maa- ja
merimaalien etsintään ja seurantaan useiden kymmenien tai
jopa satojen kilometrien etäisyydelle. Tutkan suorituskyvyn,
kuten erottelukyvyn, ja muiden ominaisuuksien kehittyessä
tutkaa voidaan käyttää tiedustelu-, valvonta-, maalinosoitusja
elektronisen vaikuttamisen tehtäviin. Koska tutkan toiminta
perustuu aktiiviseen tutkasignaalin lähettämiseen, paljastaa
tutka käyttäjänsä suurelta etäisyydeltä ja tutkasta muodostuu
helposti elektronisen sodankäynnin kohde. Tutkien ominaisuuksia
ja niissä käytettäviä vaikeasti havaittavia aaltomuotoja
(low probability of intercept) kehitetään jatkuvasti altistumisongelman
välttämiseksi.

Näkyvän valon, infrapuna- ja ultraviolettialueella kuvaa
muodostavat sensorit ovat toimintaperiaatteeltaan passiivisia,
joten ne eivät paljasta käyttäjäänsä kohteelle. Kuvantavia
järjestelmiä käytetään maa-, meri- ja ilmamaalien havaitsemiseen,
seurantaan ja tunnistamiseen. Sensorit soveltuvat myös
ohjusten ilmaisuun ja seurantaan sekä navigointiin yöllä ja
päivällä. Järjestelmillä on keskeinen rooli tilannetietoisuuden
ylläpitämisessä, varoitusten tuottamisessa ja asejärjestelmien
käytön tukemisessa.

IRST-järjestelmällä (infrared search and track) tuotetaan
seurantatietoja ilmamaaleista. IRST on passiivinen järjestelmä
ja sitä käytetään ensisijaisesti tutkan rinnalla, mutta tapauskohtaisesti
myös tutkan tuottaman seurantatiedon korvaajana.
Passiivisten sensoreiden merkitys on uudelleen korostunut häiveteknologian
ja digitaalista radiotaajuusmuistia (digital radio
frequency memory, DRFM) hyödyntävien häirintäjärjestelmien
yleistymisen myötä. Lähtökohtaisesti IRST-järjestelmät
ilmaisevat ilmamaalit niiden synnyttämän lämpöjäljen perusteella
ja tuottavat kohteesta asejärjestelmän käytön edellyttämät
seurantatiedot. Järjestelmällä kyetään havaitsemaan ja seuraamaan
ilmamaaleja noin 50–100 km etäisyydeltä, mitä pidetään
riittävänä nykyaikaisten ilmataisteluohjusten käytön kannalta.
Kehittyneemmät IRST-järjestelmät kykenevät myös kuvan
muodostukseen, jolla mahdollistetaan maalien tunnistaminen
ja pintamaalien tarkastelu.

Lämpökuvaukseen perustuva passiivinen FLIR-järjestelmä
(forward looking infrared) ja siihen yleensä yhdistetty elektro-
optinen sensori (tv-kamera) muodostavat pintamaalien
seurantaan ja tunnistamiseen liittyvän kokonaisuuden, jonka
avulla pommi- ja ohjusaseistusta voidaan käyttää maamaaleja
vastaan kymmenien kilometrien etäisyydeltä. Joillakin nykyaikaisilla
FLIR-järjestelmillä kyetään myös ilmamaalien etsintään,
seurantaan ja tunnistamiseen IRST-järjestelmien tavoin.

Hävittäjien asejärjestelmäsensorivarustusta täydentävät
erilaiset omasuojajärjestelmäsensorit, joiden ensisijaisena
tarkoituksena on jatkuva uhkaympäristön kartoittaminen ja
hävittäjään kohdistuvan hyökkäyksen ilmaisu. Varoitinjärjestelmät
koostuvat elektronista säteilyä mittaavista tutkavaroittimista
ja infrapuna- ja ultraviolettialueella toimivista
ohjuslaukaisuvaroittimista. Uusimpien omasuojasensorijärjestelmien
tietoja voidaan käyttää koneen omasuojajärjestelmän
ohjauksen lisäksi koneen muun tehtävävarustuksen
tukena.

 

[Mustaruuti]

Mitenköhän hyvä suorituskyky noissa on?

Valmistaja itse ainakin kehuu tuotettaan...

http://www.selex-es.com/-/britecloud-trials

“We had already done a huge amount of testing, including extensive computer modelling and ground-based sled trials, so we were confident in the performance of BriteCloud” said Pete Forrest, VP Marketing and Sales for Electronic Warfare at Selex ES, adding; “That said, it’s great to have put the decoy in a real life scenario and seen it perform exactly as intended, which will reassure some potential customers who maybe didn’t quite believe that this technology is as far ahead of our competition as we’ve just proven.”

 

[magitsu]

Varmaan pitäisi verrata jenkkien MALD(-J):iin. Ei meillä riitä forumilla tieto näihin.

 

[Mustaruuti]

Varmaan pitäisi verrata jenkkien MALD(-J):iin. Ei meillä riitä forumilla tieto näihin.

Saman tyyppinen, mutta noissa on luokkaa 10*kertainen kokoero. Britecloud on tarkoitettu omasuojaan ja Maldihan voi lentää rynnäkköosaston edellä jopa satoja kilometreja.

 

[BarrelNut]

Tämä on muuten aika mielenkiintoinen systeemi tämä BriteCloud. https://en.wikipedia.org/wiki/BriteCloud Kyseessä on siis lentokoneesta pudotettava jammeri / hämäysmaali tutkia ja tutkaohjautuvia ohjuksia vastaan. Tulossa ensimmäisenä Gripeniin.

Mikään superuutuus tuollainen ei olisi, esim. F-22:n AN/ALE-52:

Kuituoptisen kaapelin päässä hinattavia häirintälähettimiä on myös käytössä, esim. AN/ALE-50. Tämä osoittautui käsittääkseni tehokkaaksi mm. Kosovon kampanjan aikana Serbien IT-ohjuksia vastaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/ALE-50_Towed_Decoy_System

Tuon hinattavan häirintälähettimen mekanismi on F-16:sta tapauksessa rakennettu siipiripustimeen:

Mitenköhän hyvä suorituskyky noissa on? Ilmeisesti ainakin kohtalainen, päätellen mm. ilmavoimien Hornet-esiselvityksestä.

Tuo DRFM on tehokas nimenomaan ohjusten melko yksinkertaisia hakupäitä vastaan, siinä idea on havaita ohjuksen hakupään (yksinkertainen) signaali, analysoida se ja alkaa lähettämään vastaavaa signaalia takaisin muunneltuna siten että näyttäisi maaleja löytyvän vaikka useita ja eri paikoista.

Niin, nuohan varmaan ovat ihan tehokkaita monia nykyisin käytössä olevia tutkaohjuksia vastaan. Toisaalta häirinnän sieto yleensäkin, ja DRFM häirinnän sieto on jatkuvan kehityksen alla. DARPA:lla ja Air Force Research Labilla on ollut tutkimusohjelmia tuosta DRFM häirinnästä jo vuosia. Ts. ei ole varmaa että tuollainen tehoaa vaikkapa AIM-120D ohjusta vastaan, vaikka se olisi tehonnutkin AIM-120B mallia vastaan. Eli tuollainen on kyllä kaiken kaikkiaan viimeisen oljenkorren vaihtoehto, häive ja olla joutumatta ohjuksen maaliksi ylipäätään on se ykkösprioriteetti.

Sen sijaan tulevaisuudessa useimmat tutkahakupäät ohjuksissa käyttävät AESA/LPI teknologiaa joka tekee tuollaisen DRFM häirinnän hyvin hankalaksi toteuttaa niitä vastaan. Japanilaisilla on omassa AAM4B ohjuksessaan jo AESA-hakupää, ja CUDA:ssa on myöskin sellainen. Ts. mikään "future proof" teknologia tuo ei ole.

Japsien AAM4B:

 

[Sarek1]

Mitään "future proof" -teknologiaa ei taida olla keksitty. Häiveominaisyydet/havaitsemisteknologiat, häirintä/häirinnän esto jne. vastaparit käyvät jatkuvaa kisailua etevämmyydestä. Toinen osapuoli saa aina joskus hieman etua jota toinen pyrkii kuromaan umpeen.

BriteCloud vaikuttaa pätevän oloiselta laitteelta. Olisi tietysti mukava tietää, kuinka hyvin se oikeasti toimii uusimpia tutkia ja ohjuksia vastaan (kuten esim. Meteor, AIM-120D ja venäläisten uusimmat), mutta tieto ei taida olla julkista. Muitakin samanlaisia tai -kaltaisia järjestelmiä toki on ja kuten @BarrelNut tuossa yllä on tuonut esille ja hyviä nekin voivat olla. Ovatko parempia? En tiedä.

BriteCloudista kerrottaessa pahiten taisi kirpaista maininta sen ensi-integrointikohteesta, joka vaikuttaa olevan varsinainen legopalikka lentokoneeksi. Ilmeisesti erilaisten järjestelmien integrointi on suhteellisen helppoa

 

[elso]

BAANA 2015 18.-26.9. tämän vuoden erikoisuutena Ruotsin Ilmavoimien Gripenit osallistuvat myös toimintaan maantietukikohdasta. Siis nimenomaan suomalaisesta maantietukikohdasta. Onkohan ensimmäinen kerta?

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=30e7a38049de507bbc87fcf0afbcb650

 

[Raveni]

Niinistö sitten ilmoitti että suomi voi hankkia myös grippeneitä ja jotain toista konetta... Eli kaksi kone tyyppiä on vaihtoehto... Samoin osan koneista korvaaminen ohjuksilla ja lennokeilla... Eikös Mää sitä ehdottanut...

 

[Teräsmies]

Niinistö sitten ilmoitti että suomi voi hankkia myös grippeneitä ja jotain toista konetta... Eli kaksi kone tyyppiä on vaihtoehto... Samoin osan koneista korvaaminen ohjuksilla ja lennokeilla... Eikös Mää sitä ehdottanut...

Niinistö voi ilmoitella ihan mitä tahansa, mutta Suomi hankkii vain yhdenlaisia koneita.

 

[intternetsoturi]

Puolustusvoimien puolelta oli muistaakseni aika suorasanaisesti tyrmätty kahden konemallin hankkiminen kannattamattomana.

 

[Sarek1]

Niinistön esille tuoma näkökulma on viime aikoja (mm. turvapaikkakommentit) ajatellen poliittisesti sovitteleva ja yhteistyön siltaa rakentava mutta ei sotilaallisesti Gripenin hankintaan sitova. Gripen ei liene kuitenkaan missään muotoa poissuljettu vaihtoehto. Samalla tavalla esille tuotu kahden konetyypin (toinen voisi olla myös miehittämätön) ratkaisu on yksi avoin ovi muiden joukossa. Vielä.

Ratkaisu on poliitikoiden käsissä mutta ei ilman Puolustusvoimia. Selvitysten teko on vielä kesken ja ehdokkaat pitää kilpailuttaa ja testata, nam! Maltetaan vielä ja annetaan lelujen kypsyä kaupan hyllyllä...