Merivoimien kehitysnäkymät

Onko sinulla sisäistä tietoa, vai mistä päättelit? Anyway, käsittääkseni DART on ollut käytössä jo OTO:n Super Rapid -mallissa. Minä perustan tietoni lähinnä wikiin ja valmistajan sivuihin, joten jos sinulla on parempia lähteitä, niin jaa toki tietosi.

Pelkkä tykki ei riitä. DART vaatii toimiakseen oman RF-tulenjohtolaitteensa. Stralesissa se on kiinni tykissä, sen voi myös asentaa erilleen.
 
No, kuten olen jo aiemmin sanonut, mun ajatusteni pääpaino on Suomen puolustus, ei KriHa. Monitoimialuksessa ei kaikkea kamaa ole samaan aikaan, siksi sitä sanotaankin monitoimialukseksi. VLS:t tuovat sitä monitoimisuutta juurikin. Niihin voi sitten ladata tehtävän mukaisen miksauksen erilaisia ohjuksia... Enkä nyt haikaile mitään raskaita VLS.iä, esim. Sylver on jo kohtuullisen sopivan kokoinen. Ja silloin kun alus on saattomoodissa, ei siellä ole niitä miinoja. Phalanx voi olla utopiaa, mutta jonkinlainen ammuslähi-it tarvitaan. Tuolla sinun speksilläsi aluksesta tulisi juurikin kompromissi, mikä ei ole hyvä missään... Jonkinlaiset ohjukset, mitä ne on.... Minä en sitä hekoa sinne tarvitse, sen tilalla voi olla sitten jotain muuta... Se alus ei saisi olla ensisijaisesti mikään PR-väline, vaan nimenomaan meidän oloihimme tehty taistelualus. Hekokansi ei maksa, mutta se heko maksaa.... Ja jos ei sitä hekoa ole, niin mitä tekee hekokannella ? laivanrakennuksessa kalleimmat komponentit ovat koneet ja propulsio. Loistoristeilijöissä ja erilaisissa erikoisaluksissa niiden osuus on sitten vähän pienempi. Sota-aluksissa aseet ja elektroniikka muodostavat sen valtaosan siitä hinnasta... ja sitten tulevat koneet. Ne sotalaivojen sisustukset nyt eivät ole kummoisia, ei siellä ole mitään loistokasta.
Eteen tykki 76mm / 57 mm, 1-2 Sylver VLS:ää, joihin voi ladata keski-ito tai mto, yksi RAM-tyyppinen lähi-ito ( tai Umkhonto ), toinen tykki perään, noin 40 mm ( kunnon a-tarvikkeella ), pari laivakonekivääriä, torpedot, miinakiskot... saattotehtävässä miinat pois, VLS:t täyteen ( ehkäpä 4 mto ja loput keski-it )...miinoitustehtävässä ahterin miinakansi täyteeen miinoja, VLS.t vajaatäyttö ( keski-ito ) tai tyhjiä jne...
Mikäli alusta haluttaisiin käyttää KriHa tehtävissä, varustuksesta pitää tinkiä... tarvitaan isommat pa-tankit ja muut varastot. Nykyaikainen ns. nopeakäyntinen diesel ( esim sotalaivoissa yleinen MTU ) kuluttaa polttoainetta karkeasti semmoiset reilut 200 g /kWh, eli jos koneteho pyörisi jossain 20000 kW:n tienoilla, menisi polttoainetta 4000 kg tunnissa. Tietty osakuormalla menee vähemmän, mutta aika paljon sitä löpöä tarvitaan... Pohjanmaassa oli keskinopeat ( tosin vanhat ) Wärtsilän dieselit ja koneteho oli huomattavasti alhaisempi... Tämä nyt ihan vaan valaisemaan niitä dieseleitä... ja sitten se kaasuturbiini on vielä suurempi syöppö ( tosin sillä ajetaan yleensä tosi vähän ).... Eikä sitä 100% kuormaa juurikaan käytetä, mutta paljon sitä löpöä menee...
Mun mielestä siitä paatista saisi unohtaa sen KriHan ja sen myötä helikopterin... OK, merivoimat taitaa haluta, johon pitäisi saada muutos.
Noi mun aselastit voi vaikuttaa suurelta, mutta johtunee siitä, ett monet nykyiset korvetit ovat varustukseltaan aika "riisuttuja"...

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta kommentoisin muutamia asioita.

-Sylverin saa eri mittaisina. Mielestäni Suomen tarpeisiin järkevimmät ovat kaksi pienintä A35 ja 43. Nämä sopivat kokonsa puolesta (ulkomitat/paino) ja niihin saa kaikki tarvittavat välineet mitä kuvitella saattaa eli A43 4xCAMM tai Umkhonto ja 1xASTER 15 jos halutaan raskaampi vaihtoehto. Muut vaihtoehdot vievät tilaa ja erityisesti ovat painavampia.
-MTO ei ole tällä hetkellä VLS-versioita. MTO asentaminen perinteisillä laukaisulaitteilla vie aivan liikaa tilaa hyötyyn nähden varsinkin niin kauan kun Haminat ovat ruodussa ja sen jälkeen keksitään varmasti muitakin keinoja.
-Tykkejä voitaisiin asentaa kaksi. Tosin ei samaan sarjaan kuuluvia eli tarvitaan raskaampi ja kevyt esim. 76/57 ja 35 mm tai pienempi ei 76 ja 40 mm. Ei varmaankaan olla rakentamassa tykkiveneitä. Bofors 40Mk4 ei ole kyllä mielettämän iso että kyllä sellainenkin kokonsa puolesta sopii.
-RAM on turha. Laukaisulaite on ulkomitoiltaan iso ja painava joten sen asentaminen hankaloittaa tilannetta. Mieluummin tuon tilalle 35 mm Millennium, molempia ei saa. VLS-kennoihin voidaan asentaa myös Umkhonto jos kevyempää ohjusta tarvitaan (eikä tarvitse omaa laukaisulaitetta).

Nämä siis n. 80 m alukseen.
 
Joo mulla olikin se Umkhonto RAM:n vaihtoehtona, ja aina parempi jos tuon Umkhonton voi ladata sinne Sylverin VLS:ään. Tuo MTO kävi kyllä mielessä ja tiesinkin, että RBS-15 ei toimi VLS:ssä. Ajattelin, että olisi joku, mutta ei kai sitten ole...
40 millinen tuli mieleen, kun siihen saa niitä AHEAD ammuksia, mutta toki 35 mm käy myös, ja lienee saatavissa myös AHEAD. Sen toisen tykin ajattelin lähinnä ammus-it:n tarpeisiin ( jonkintasoinen CIWS ).
Ne MTO:t jäivät mietityttämään...Tietty Haminat ovat sitä varten, mutta...
 
Kovasti ovat muualla maailmassa noita SeaRAM:ja asennelleet... Varsinkin kontykkien tilalle. Reaktioaika on paljon parempi ja kantama pidempi. Jostain luin että ciws ei pysäytä enään yliäänen nopeudella lentävää mto:ta varmuudella, varsinkaan jos niitä tulee se kaksi. Aikaa reagointiin taisi jäädä 2,5 sekunttia.
 
Kovasti ovat muualla maailmassa noita SeaRAM:ja asennelleet... Varsinkin kontykkien tilalle. Reaktioaika on paljon parempi ja kantama pidempi. Jostain luin että ciws ei pysäytä enään yliäänen nopeudella lentävää mto:ta varmuudella, varsinkaan jos niitä tulee se kaksi. Aikaa reagointiin taisi jäädä 2,5 sekunttia.

Juu..20mm tykin kantama rajoittaa...

30 mm Goalkeeper pärjää hieman paremmin, mutta ehken samalla voi sitten siirtyä suurempiin "monitoimikalibereihin".
 
Ei tuosta nopeudesta haittaakaan ole siirtymissä (esim. miinanlaskutehtävien välissä?), ja noissa LCS:ssä ja CSL:ssä on 2 + 2 CODAG, eli eiköhän ne pysty joustavasti pitämään tarpeellista määrää tehoa riittävän taloudellisesti yllä. Molemmilla on syväys 3,9 m (vrt. Turunmaa 3 m) ja noissa on vesijetit joten ovat nimenomaan suunniteltuja mataliin vesiin. Tottakai toinen kaasuturbiini nostaa hintaa verrattuna yhteen mutta sinänsä kaasuturbiinit ovat tehoonsa nähden hyvin kompakteja. Eli kahden kaasuturbiinin ja kahden dieselin CODAG ratkaisu ei liene kooltaan sen suurempi kun vaikka neljän dieselin vaatima tila, eli rungon kokoa tuo lisäteho ei välttämättä lisää. Ja hintaerostakaan en ole varma...

Nopeus on kivaa mutta tuppaa maksamaan aika paljon, eikä pelkästään rahassa. Uppoamarunkoinen sota-alus joutuu karkeasti kaksinkertaistamaan konetehon jokaista 4 solmua kohden. Eli jos halutaan nostaa nopeus 30 solmusta 42 solmuun, niin koneteho täytyy 8-kertaistaa.
LCS-1:n koneteho on jotain luokkaa 110 000+ hv. Tämä on enemmän kuin 3* isommassa Burkessa. Kahden LCS:n koneistolla liikuteltaisiin lentotukialusta. Tämäkin koneteho on yo. ennustetta pienempi, koska LCS on puoliplaanaava runko. 3000+ tonnin runkoa ei niin vaan tehdä puoliplaanaavaksi vaan se edellyttää ratkaisuja joilla on sitten muita haittapuolia - rakenteen keveys, kannettava aseistus, sensorivarustus jne.

Kallis se on vaikka miten päin kääntelisi. Vaikka olettaisimmekin että LockMartin ennuste $350M:n kappalehinnasta pitäisi paikkaansa, niin mitä sillä saa? Sama tykki ja tutka kuin Haminassa, huonommat it-ohjukset, ei MTOta. Jihuu...?
 
Kaasuturbiinien teho-painosuhde on toki erinomainen, mutta myös niiden polttoaineenkulutus (g/kWh) on erinomaisen suuri. Toki Itämerellä ei tarvita valtameren toiminta-aikaa, joten siinä mielessä olisi hienoa, jos merivoimat palaisi turbiiniaikaan...

Joo, pitää paikkansa, siksi eri propulsiolaitteisto eri nopeuksiin!

Kyllähän tuokin onnistuu (ks. esim. Turunmaa-luokka). Propulsiolaitteiden pitää kuitenkin toimia saumattomasti yhteen maksiminopeudella, jotta saadaan suurin hyöty, mutta "nopean ajon propulsiolaitteet" eivät saa haitata ajoa hitaalla nopeudella. Lisäksi jäissä operointi tuo omat haasteensa - pysähtynyt potkuri vaurioituu hyvin helposti, jos sen imupuolelle osuu jääpala.

Tuosta laivasta voi heti unohtaa Phalanxit ja muut hienot ja kalliit laitteistot.

Onko se Oerlikon Millennium oikeasti niin kallis järjestelmä, ettei siitä kannatta edes unelmoida? Jollainhan se takasektorin lähi-ilmatorjunta tulisi kattaa.
 
Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta kommentoisin muutamia asioita.

-Sylverin saa eri mittaisina. Mielestäni Suomen tarpeisiin järkevimmät ovat kaksi pienintä A35 ja 43. Nämä sopivat kokonsa puolesta (ulkomitat/paino) ja niihin saa kaikki tarvittavat välineet mitä kuvitella saattaa eli A43 4xCAMM tai Umkhonto ja 1xASTER 15 jos halutaan raskaampi vaihtoehto. Muut vaihtoehdot vievät tilaa ja erityisesti ovat painavampia.
-MTO ei ole tällä hetkellä VLS-versioita. MTO asentaminen perinteisillä laukaisulaitteilla vie aivan liikaa tilaa hyötyyn nähden varsinkin niin kauan kun Haminat ovat ruodussa ja sen jälkeen keksitään varmasti muitakin keinoja.
-Tykkejä voitaisiin asentaa kaksi. Tosin ei samaan sarjaan kuuluvia eli tarvitaan raskaampi ja kevyt esim. 76/57 ja 35 mm tai pienempi ei 76 ja 40 mm. Ei varmaankaan olla rakentamassa tykkiveneitä. Bofors 40Mk4 ei ole kyllä mielettämän iso että kyllä sellainenkin kokonsa puolesta sopii.
-RAM on turha. Laukaisulaite on ulkomitoiltaan iso ja painava joten sen asentaminen hankaloittaa tilannetta. Mieluummin tuon tilalle 35 mm Millennium, molempia ei saa. VLS-kennoihin voidaan asentaa myös Umkhonto jos kevyempää ohjusta tarvitaan (eikä tarvitse omaa laukaisulaitetta).

Nämä siis n. 80 m alukseen.

Mielestäni Sylver A-35 olisi aika turha. Sama pitäytyä Umkhontossa jos niikseen tulee. A-43 mielestäni minimi, mieluummin A-50. Korkeuseroa on vain 70 senttiä ja painoeroa alle tonni per laukaisulaite. Jos sijoitamme kaksi laukaisinta keskilaivaan niin A-50 mahtunee ongelmitta. Pitää muistaa että aluksien käyttöikä tulee kuitenkin olemaan se 30+ vuotta, turha nerffata kasvupotentiaalia heti mitättömän säästön vuoksi.
Tietysti 'räätälöity' laukaisin uudemmille Umkhonton tai Barakin versioille olisi varmaan kevyempi sijoittaa alukseen vaikka standardilaukaisimen edut menetetään. Viime kädessä valinta riippuu siitä minkä ohjuksen merivoimat haluaa.

Exocetistä olisi olemassa VLS-versio. Valitettavasti se vaatii A-70:n vastoin joskus aikaisemmin väittämääni. Yksikään laivasto ei ole sitä tilannut, merimaaliohjukset on suht helppo sijoittaa kansille erillisiin laukaisimiin. Haminan tyyppinen setuppi ei nyt älyttömästi tilaa vie. Muistutan että it-ohjuksia voi hätätilassa käyttää myös merimaaliohjuksina.

RAMista on kehitetty SeaRAM, joka on käytännössä Phalanx missä tykki on korvattu RAM-laukaisimella. Tämä on perus-RAMmia kompaktimpi ja alussuunnittelun kannalta helpompi: Phalanx-modulihan ei tarvitse kannen alle mitään muuta kuin johdotuksen. Goalkeeper taas vaatii kannen alle oman osaston. 35mm Millenium vaikuttaa houkuttelevalta tässä suhteessa, torni on pieni ja kompakti. Denelin kaksois-35mm tietysti myös vaikka onkin vähän isompi. Erillinen CIWS ei ole mielestäni täysin välttämätön koska aluksella olisi kuitenkin lähitorjuntaohjuksia VLS:ssä ja päätykkikin pystyisi siihen. Toisaalta, jonkunmoinen konetykki lähipuolustukseen on kuitenkin varmaan oltava. Singaporen Formidable-luokan fregateissa ei ole erillistä CIWSiä, niissä on vain VLS:t Asterille, 76mm Super Rapido ja stabilisoidut 25mm tykit lähipuolustukseen.

Mitä tykkeihin tulee niin erot 76 ja 57mm välillä ei nyt niin hirveän isot ole. 57mm torni ja makasiini on pikkuisen kevyempi. 76mm etuna olisi parempi ulottuvuus, parempi teho maamaaleja vastaan ja laajempi erikoisammusten valikoima. Molemmat tykit ovat laajasti käytössä. 57mm olisi tietysti meillä jo valmiiksi käytössä.
Haluan nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi 100mm tykin. Se olisi tietysti painavampi, tornipaino olisi noin 15 tonnia eli kaksinkertainen edellämainittuihin. Aika kevyt se siltikin olisi ja menisi ongelmitta kaavaillun kokoiseen alukseen. Kantama ja lakikorkeus vakioammuksilla olisi liki 50% parempi kuin 76-millisellä, tällä olisi merkitystä ammuttaessa esim saariston suojista, tai jos halutaan tuhota esim. lennokkeja joihin ei viitsitä ohjusta tuhlata. Merkittävä huonompi puoli olisi pienempi valikoima erikoisammuksissa: toisaalta 100mm -kalipeeri on länsimaissakin laajalti käytössä ja isompiin ammuksiin on hifisysteemejä helpompi laittaa.
 
Kaasuturbiinien teho-painosuhde on toki erinomainen, mutta myös niiden polttoaineenkulutus (g/kWh) on erinomaisen suuri. Toki Itämerellä ei tarvita valtameren toiminta-aikaa, joten siinä mielessä olisi hienoa, jos merivoimat palaisi turbiiniaikaan...
Kyllähän tuokin onnistuu (ks. esim. Turunmaa-luokka). Propulsiolaitteiden pitää kuitenkin toimia saumattomasti yhteen maksiminopeudella, jotta saadaan suurin hyöty, mutta "nopean ajon propulsiolaitteet" eivät saa haitata ajoa hitaalla nopeudella. Lisäksi jäissä operointi tuo omat haasteensa - pysähtynyt potkuri vaurioituu hyvin helposti, jos sen imupuolelle osuu jääpala.

Kaasuturbiini toki toisi puhtia niihin syöksyihin, mutta kallis ja nostaa hintaa. Ja se CODAG järjestelmä, kuten totesit, ei ole ihan yksinkertainen sovittamisen puolesta. Turunmaa-luokassahan keskimmäinen risteilydiesel oli samalla potkuriakselilla kuin se kaasuturbiini ( mitä virheellisesti väitetään pelkästään RR:n valmistamaksi, se oli RR:n ja BBC:n yhteistyötä, varsinainen turbiini ja sen alennusvaihde oli BBC:n ). Siihen sitten liittyy kytkimet ja synkronointi. Laivojen koneistojen asennuksissa on vielä huomioitava vaimennus ( värähtelyt ). Sotalaivoissa tulee mukaan myös ns. shokkivaimennus ( lähellä tapahtuvien räjähdysten paineaallot ). Turunmaa-lk:ssa se oli toteutettu hydraulisella vaimennuspedillä koko turbiinikoneiston osalta... Siihen muuten kerran poltin kämmeneni merikoeajolla peruskorjauksen jälkeen joskus 80-luvun puolivälissä...
Tosin en ole täysin varma, onko tuota shokkivaimennusta enää käytössä ja jos on, niin miten se on toteutettu...
 
Eikö Turunmaassa ollut CODOG, eli ajettiin joko turbiinilla tai diisselillä?
 
Tiedostan kyllä, että 100 miljoonalla ei saa huippumodernia taistelualusta ja toin luvun siksi esiin, että täällä tajuttaisiin, että ihan turha haaveilla 300 miljoonan aluksista, kun sellaisiin ei ole varaa. Saadaan siis ainakin jotain realistisempaa kuvaa siitä rahamäärästä, jota alusten hankintaan voidaan käyttää. Monella tuntuu olevan paljon ehdotuksia ja sitten kysymyksenä perässä "mutta mitähän tuo mahtaa maksaa?". Itse ainakin pidän positiivisista yllätyksistä. Siksi mielummin ajattelen rahankin suhteen niin, että minulla on käytettävissäni vähemmän kuin ehkä todellisuudessa on. Jos sitä rahaa sitten onkin enemmän, niin positiivistahan se on.

100 miljoonalla saa yhden ohjusveneen, tai kevyesti aseistetun vartiolaivan. Mainittakoon että VL Turva maksoi lähes 100milj euroa.
Merivoimat on ilmoittanut että uusiin aluksiin on käytettävissä noin miljardi. Jos tällä hankitaan kolme alusta, niin kappalehinnaksi tulee 300+ miljoonaa. Tämä on linjassa sen kanssa mitä muut maat ovat maksaneet korvettiluokan aluksista ja kevyistä fregateista.

Miljardi voi kyllä nykyisen taloustilanteen tietäen olla hiukan optimistinen arvio. Jos realistisia ollaan niin perushankintamäärärahoista irtoaa merivoimille ehkä 700 miljoonaa, joilla hankitaan kaksi alusta, ja kolmas valtion telakkatuella.
Itse laskeskelin että 1+3 -mallini menisi tuohon miljardin budjettiin. Korvetit olisivat pikkuisen pienempiä ~250-300m€ hintaluokassa, ja koululaiva/krihalaivaksi laitettaisiin nykyisten miinalaivojen vähän isonnettu ja parannettu painos. Siihen ehkä voitaisiin kierrättää myös vanhoista aluksista poistettuja aseita ja sensoreita, niin saataisiin merkittäviä säästöjä.
 
Palataas hetkeksi siihen mitä tosiasiallisesti on sanottu, boldaukset mun, samoin kommentit perässä:

- Haglundin sanoin "Merivoimille, jos puhutaan kolmesta aluksesta, kokoluokka on noin miljardin euron investointi." Siis alaspäin pyöristettynä n. 300 miljoonaa kpl
- "Monitoimialus 2020 (MTA2020) on sisällytetty merivoimien vuosien 2009 - 2020 meripuolustuksen kehittämisohjelmaan. Monitoimialus 2020 on monikäyttöinen alusluokka, joka suunnitellaan torjumaan perinteisiä ja asymmetrisiä uhkia avomerellä ja rannikon läheisyydessä Itämerellä. Lisäksi aluksella voi osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Uudella alusluokalla korvataan Hämeenmaa -luokan miinalaivojen, miinalaiva Pohjanmaan ja Rauma-luokan ohjusveneiden poistumisen myötä katoavaa suorituskykyä."
- Takasen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan harkinnut ruotsalaisten uudehkojen Visby-luokan korvettien ostamista. "Ei olla. Ne ovat liian kalliita."
- Nyt Takanen sanoo, että seuraava alustyyppi on monitoimialus, joka pärjää suomalaisten rannikko-olosuhteiden lisäksi myös avomerellä."Siinä haetaan korvaajaa näille kolmelle miinalaivalle [Pohjanmaa, Hämeenmaa, Uusimaa] ja jopa Rauma-luokalle [Rauma, Raahe, Porvoo, Naantali].
-Merivoimien ehdottomia vaatimuksia uudelle sotalaivaluokalle ovat riittävä nopeus, toiminta-aika ja kyky kulkea jäissä sekä matalaherätteisyys.
- Merivoimilla olisi valmius edetä nopeasti uuden alustyypin hankinnassa, jos valtio haluaisi tukea suomalaisia telakoita.
- Suomi on uutta taistelualusluokkaa suunniteltaessa vaihtanut Ruotsin kanssa tietoja. Sama linkki kuin yllä.

Siis kulkee jäissä (= siis teräsrunko, ehkä high tensile steel? tulee kevyempi ja vaikeasti korjattava...) monitoiminen (=perinteinen uhka eli sota, asymmetrinen uhka avomerellä eli kv-tehtävät, mutta myös hybridi, kv-kriha mainittu kuitenkin erikseen), päätoiminta-alue Suomen rannikot Itämerellä ja myös avomerellä sekä näiden lisäksi voi osallistua krihaan, kallis eli n 300 miljoonaa kpl (=Suomelle uutta tekniikkaa, mutta hintalaatusuhteen pitää olla Visbytä parempi), korvaa miinalaivat (=miinakansi, eli suht' iso eli Suomen ainoa strateginen asejärjestelmä on keskiössä yhä) ja jopa Raumat (=ohjusaseistus). Suomi on vaihtanut tietoja Ruotsin kanssa tietoja (=koska tiedetään varmasti että runko on terästä, yläosat ovat komposiittia?)

Eli kevyt ja tulivoimainen korvetti/fregattiluokan alus jolla voi miinoittaa ja sopii kv-poliisitoimeen.
 
Eikö Turunmaassa ollut CODOG, eli ajettiin joko turbiinilla tai diisselillä?

Siinä mielessä CODAG, että muistaakseni sivudieseleillä ajettiin myös turbiinikäytössä. Turbiini käytti vain keskiakselia. Kuriositeettina mainittakoon, että sillä kaasuturbiinilla oli ainakin tuplasti startteja verrattuna käyttötunteihin. Ja niitä käyttötunteja ei paljon ollut, jos muistan oikein niin semmoiset 10-20 per vuosi, mikä on todella vähän.
 
Eilinen Hesari:
Merisotataktiikan opettaja: "Suomen saisi helpoiten polvilleen meriliikennettämme häiritsemällä"
Ville Vänskä päivitti Suomen merisodan teorian, joka oli lähes sata vuotta vanha

Suomenlinnan Pikku-Musta-nimisellä saarella käy kova tuuli. Rannalla seisoo Ville Vänskä, 40, ja kolme vanhaa tykinputkea osoittavat merelle.

Näkymässä kiteytyy osa meripuolustuksemme monista mullistuksista.

"Tsaarinvallan perintönä Suomi sai Pietari Suuren merilinnoituksen pohjoisen sivustan, jossa oli 1900-luvun alussa rakennettu ja silloin moderni rannikkopuolustus", Vänskä kertoo.

Meripuolustus nojasi kauan rannikkotykistöön ja pieniin, liikkuviin laivastovoimiin.

Kiinteästä rannikkotykistöstä luovuttiin 2000-luvun alussa, ja merivoimien tuoreimman uudistuksen jälkeen taistelualukset on ryhmitetty Turkuun ja rannikkojoukot Suomenlahdelle.

"Nykyisin satsaamme liikkuviin rannikkojoukkoihin. Voimia voidaan siis siirrellä painopisteajattelun mukaan tarvittaessa paikasta toiseen."

Vänskä tuntee aiheen läpikotaisin, sillä hän on Maanpuolustuskorkeakoulun merisotataktiikan opettaja.

Merisotakoulun kirjastossa hän esittelee tuoreinta kirjaansa, Merisota – historia, teoria ja nykypäivä (Docendo).

Yleistajuinen teos on ensisijaisesti oppikirja, joka syntyi tarpeeseen. Edellinen kirja Suomen merisodan teoriasta ilmestyi 1920-luvulla.

Opettajana aloittaessaan Vänskä sai eteensä vanhoja oppituntipaketteja, joissa jopa iskusanojen sisällöt olivat hänelle paikoin epäselviä.

"Päätin perehtyä aiheeseen ja koota siitä materiaalia, josta osa päätyi kirjaani. En aluksi tosin edes kuvitellut tekeväni kirjaa."
Hänen opiskelijansa ovat jatkokoulutuksessa esiupseeri- tai yleisesikuntaupseerikurssilla olevia kokeneita upseereita.

Heillekin Vänskä painottaa merivoimien tehtävän erikoislaatuisuutta. "Kun 1920- ja 1930-luvuilla valmistauduttiin maihinnousun torjuntaan, kylmän sodan jälkeen merivoimien päätehtävä on turvata meriyhteytemme."

Sitä hän pitää perusteltuna.

"Suomen saisi helpoiten polvilleen meriliikennettämme häiritsemällä. Mitkään rekat eivät voisi korvata tänne laivattavia tavaramääriä."

Ammattisotilasta huolestuttavat kutistuneet puolustusmäärärahat ja merivoimien pian vanheneva taistelualuskalusto. Hän sanoo kunnon kaluston määrää hyvin vähäiseksi viimeistään vuonna 2025.

Miinalaivoille Pohjanmaa, Uusimaa ja Hämeenmaa sekä neljälle Rauma-luokan ohjusveneelle korvaajien etsintä on menossa, mutta kesken.

"Jos resurssit eivät riitä, pitää muuttaa tehtäviä tai pienentää vastuualuetta. Se ei tosin ole laivastojoukoissa mahdollista", Vänskä muotoilee ongelman.

Suomen meriraja on pitkä, saaristo rikkonainen ja vedet matalia, joten meille ei voida yleensä kopioida maailmalta sellaisenaan meripuolustuksen parhaitakaan uusia ideoita.

"Siinä mentäisiin metsään niin kuin osin mentiin 1930-luvulla koko sotaväen mittakaavassa. Hankintoja lyötiin sikäli laimin, että ostettiin myös hyödytöntä ja kallista kalustoa."
 
Selasin tuota kirjaa ja tuntuu että foorumimme muutamat asiantuntijat olisivat voineet kirjoittaa aivan samanlaisen kirjan ellei paremmankin. Yleistä mil.fi soopaa. Piti ostaa mutta jäi hyllyyn.
 
"Hankintoja lyötiin sikäli laimin, että ostettiin myös hyödytöntä ja kallista kalustoa."
Mielestäni homma kulminoituu tuohon aika hyvin. Ostettiin kaksi panssarilaivaa. Toivon että nyt ollaan viisaampia. Mitä meriliikenteen häiritsemiseen tulee niin kyseessä on Act of War johon voidaan vastata voimalla. Tarkoittaa se sitten vaikka suomen lahden sulkemista meritorjunta ohjuksilla ja alusten haltuun ottoa mikäli se on meidän resursseilla mahdollista. Joka tapauksessa jos meriliikenne priorisoidaan noin tärkeäksi niin siinä ei ne pari, kolme, neljä korvettia ja neljä ohjusvenettä sitten riitä lähellekään.
 
Back
Top