Se kyky osallistua kriisinhallintaan ei vaadi muuta kuin sen verran tehokkaan ilmastoinnin (/koneiston jäähdytyksen/kylmävarastojen laitteet) että toiminta onnistuu tropiikissa siinä kuin selkämerelläkin. Ja tietysti sen verran kokoa ja merikelpoisuutta että sinne tropiikkiin pääsee. Muuten pieni reality check aiheessa lienee paikallaan itse kullekin.
Operaatio Atalantaan on osallistunut (wikipedian mukaan; mittaluokka pitää vaikka ei ihan kaikki oikein olisikaan) 71 alusta, joista 7 pienempiä kuin Pohjanmaa. Käytän vertailussa standardiuppoamaa silloin kuin lukuja on annettu eri tilanteille.
Pienin osallistunut alusluokka on Stockholm-luokka, 380 tonnia ja 50. Nämä muistaakseni rahdattiin paikalle erikoislaivan kyydissä, joten voinemme pitää näitä jo epäkäytännöllisen pieninä, vaikka onnistuivatkin tositilanteessa pysäyttämään merirosvot ja pidättämään nämä.
Seuraavaksi pienin on D'Estienne d'Orves-luokka, 1100 tonnia, 80 metriä. Nämä valmistettiin kylmän sodan aikana suto-saattajiksi yhtälailla rannikolle kuin avomerelle. Näiden aika on loppumassa, mutta ovat edelleen hyvä esimerkki siitä mitä tähän kokoon saa tehtyä.
Viimeinen esimerkkini on Descubierta-luokka, 1233 tonnia ja 88,8 metriä. Tämä on myös kylmän sodan aikainen alusluokka, mutta aseistukseltaan edellistä monipuolisempi.
Nämä siis esimerkkeinä fregattia/hävittäjää (ja Pohjanmaata
) pienemmistä aluksista, joilla todistettavasti on pystytty osallistumaan kriisinhallintaoperaatioon. Mikään näistä ei tietenkään käy MTA2020-alukseksi, enkä ole yrittänyt sellaista edes ehdottaa. Kun vielä huomataan, että näillä ei ole miinalaivan miinoituskykyä, niin voidaan vetää se johtopäätös jonka haluan kaikkien tästä viestistä huomaavan:
Kotimaan puolustuksen tehtävät vaativat tekemään MTA2020:sta isomman laivan kuin kriisinhallinta!
