Raveni
Greatest Leader
No sitähän emme saa koskaan tietää miten panssarilaivojen hankinta vaikutti muihin hankintoihin. Se oli sen ajan valinta se.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
yrjö
Ylipäällikkö
Jäänmurtajan runko on pirun paksu. Tuollaisen nopean sotalaivan etu erikoisteräksestä tulisikin siitä, että pelti olisikin ohuempaa kuin jos runko duunataan normaalista laivateräksestä. Siviilialusten rakentamisessa jääluokkasäännöt (muistaakseni, anyone?) vaativat tietyn materiaalivahvuuden eli peltien paksuuden eikä tietyn lujuuden. Siten suurlujuusteräksestä ei ole ollut (tähän asti?) muuta etua kuin suuri lujuus. Otettavissa olisi kai useampi sata tonnia uppoamaa keveämmän rungon muodossa. Sota-alusten rakentamista tällaiset luokitussäädökset ei kai niin tiukasti sido, joten tämä on arvaukseni laivan rungon materiaalista. Yläosa eli on sitten komposiittia häiveen ja painonsäästön perusteella. Kevy, luja ja kulkee jäissä ainakin sen verran mitä tarvii. Mielenkiintoista on nopeuden ja varsinkin matalaherätteisyyden yhdistäminen tähän jäissäkulkukykyyn.
yrjö
Ylipäällikkö
Muistutan myös herroja siitä, että SUomella on ollut ainakin kaksi fregattia, Suomen Joutsen (heh heh) ja Matti Kurki. Lisäksi oli Riga-luokan saattajat jotka luokiteltiin fregateiksi. Fregatteja hankkiessaan Suomi ei tee mitään sellaista mitä ei olisi tehty aiemmin.
Tosin poliittisista syistä alus on aina korvetti, syyn voi lukea jo tästä vitjasta...
Tosin poliittisista syistä alus on aina korvetti, syyn voi lukea jo tästä vitjasta...
Bodyguard
Kenraali
Siihen jäissäkulkuun vaikuttaa myös rungon muoto, eli jos halutaan parempaa jäissäkulkua, menetetään nopeudessa ( karkeasti sanottuna )... Ja kuten yrjö totesi, rungon pitää olla paksumpi, joka myös syö sitä nopeutta ( pieni painonlisäys )...
Bodyguard
Kenraali
Joo, nuo kaikki alukset luokiteltiin siihen aikaan fregateiksi. Tänä päivänä ne ( Suomen Joutsenta lukuun ottamatta ) luokiteltaisiin korvetiksi... siis kansainvälisesti. Jokainen maahan saa nimittää sota-aluksiaan ihan sillä nimellä, millä haluaa... Onhan USA:llakin hävittäjiä, jotka pyörivät siellä 10 000 t uppoumassa. Sen kokoisia olivat IIMS alkupuolen raskaat risteilijät. Laivojen koot ovat kasvaneet ja noita alusluokkien rajoja on "venytetty"... Jos Suomi hankkisi tämän päivän oikeita, isompia fregatteja, eli yli 4000 t aluksia, olisi se historiallista. Suomen laivaston uppoumaltaan suurimmat alukset ovat tähän päivään asti olleet panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen, uppoumaltaan 3900 t...
Mutta kuten olen sanonut, nuo isot fregatit eivät mun mielestä ole niitä, mitä pitäisi hankkia vaan juurikin semmoisia tänä päivänä korvetiksi luokiteltavia...
Bodyguard
Kenraali
Jääluokkien vaatimuksista löytyy kattava tieto TraFi:n dokumentista TRAFI/31298/03.04.01.00/2010... en saanut sitä linkitettyä tänne. Jääluokat vaikuttavat rungon muotoon, materiaaliin, konetehoon, propulsorien ( potkurien ja akselien ) materiaaleihin ym., eli aika moneen asiaan...
Tosin ne koskevat vain kauppalaivoja, mutta niistä saa käsityksen, mitä se jäissäkulku edellyttää...
Ja tuo dokumentti lötyy sivulta www.finlex.fi
Tosin ne koskevat vain kauppalaivoja, mutta niistä saa käsityksen, mitä se jäissäkulku edellyttää...
Ja tuo dokumentti lötyy sivulta www.finlex.fi
Viimeksi muokattu:
setämies
Kenraali
Ja takaisin aiheeseen herrasmiehet. Ketjun aihe on merivoimien kehitysnäkymät.
-setämies-
Edit: Siivosin osan mielipiteidenvaihdosta roskakoriin, jotta palsta olisi luettavampi. Jos joku pahoitti mielensä, palstan vertaistuki toimii ottovillen johtamana roskaa-keskustelussa.
-setämies-
Edit: Siivosin osan mielipiteidenvaihdosta roskakoriin, jotta palsta olisi luettavampi. Jos joku pahoitti mielensä, palstan vertaistuki toimii ottovillen johtamana roskaa-keskustelussa.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Joo, käskystä herra eversti! Tuo jäissäkulku ( ja talvella ajaminen ) yhdistetään usein siihen runkoon, sen muotoon ja paksuuteen. Se asettaa omat vaatimuksensa myös laivan pääkoneille. Normaalisti laivoissa on dieselit, jotka sitten trimmataan ( optimoidaan ) jollekin teholle. Tuossa suurta osaa näyttelee turboahdin, eli se turbo triommataan sellaiseksi, että se antaa parhaan tuoton ja hyötysuhteen sillä halutulla moottorin kuormalla. Talviolosuhteet vaikuttavat tuohon kahdella tavalla. Ensinnäkin jäissäkulku vaatii vähän enemmän sitä tehoa kuin avovedessä kulku ja sitten yleensä noissa viranomaisaluksissa ilman imu ahtimelle on suoraan ulkoa ( kauppalaivoissa normaalisti konehuoneesta ). Joissakin rajan aluksissa tuo on ratkaistu siten, että talvella se ilma otetaan konehuoneesta ja kesällä ulkoa. Näistä voi pahimmassa tapauksessa seurata turbolle ns.. pumppausilmiö ( surging ), joka taas on todella vaarallista sille turbolle. Tällaisesta mulla on henkkoht kokemusta yhdestä merivoimiemme aluksesta muutama vuosi takaperin. Sorry, jos kirjoitin nyt tästä liian pitkästi, mutta halusin vaan valottaa lisää sitä, mitä jäissäkulku ja talviolosuhteet merellä merkitsevät...
Jos sille uudelle alukselle halutaan ns normaalia parempi jäissäkulkuominaisuus, tarkoittaa se erityishuomiota aika monen komponentin osalta... Mieluummin otan sitä nopeutta ja/tai häivettä sopivassa suhteessa. En nyt osaa sanoa, mikä se suhde olisi, mutta nopeudeksi mun mielestä riittää semmoiset 25-30 solmua...
Jos ajatellaan, että silkkaan hankintaan on 1 mrd euroa, niin millä tavoin se raha pitää käyttää, jotta saadaan rakennettua sekä torjuntaa että saattotehtäväkykyä? Ovatko ne edes jotenkin "erilaisia"? Kauppalaiva tarvii jäänmurtajan ja niin tarvii sotalaivakin.
Tarvitaan siis iskukykyä eli kykyä ampua ohjuksin kohteita, tarvitaan säällinen ilmatorjuntakyky, tiedustelukyky, miinanraivaus ja miinoittamiskyky, ja sutokyky. Saadaanko paras tulos rakentamalla se paketti parista kolmesta suuresta palikasta vai hajauttamalla munat moneen koriin? Miljardi kuulostaa mageelta summalta, mutta jos jotain ymmärrän aiheesta, niin ainakin sen, että Ruotsin kanssa rakentuva yhteistyö on ihan a ja o.
Entäs jos osa tulivoimasta pakataan Ilmavoimille? Eli Ilmavoimille rakennetaan sivupolku, jolla voidaan iskeä merikohteisiin? Sukellusvenetoimintaa vastaan lähdettäisiin perinteisin metodein eli miinoittaen ja sulkien? Mutta miten iskeä sukellusveneitä? Onko sukellusveneen pahin vihollinen edelleen sukellusvene? Rahat? Ruotsi? Kauppamerenkulun ilmasuojaksi ei muuten sitten riitä se, että kolmella saattajalla on Itko kannella ja olalta-laukaistava niistä yhdellä. Ilmasuojaksi on kriittisimpinä aikoina liiettävä Ilmavoimaa. Se on joko omaa tai niiden kavereiden, mutta näin se vaan on.
Mä en oikeen lämpene ajatukselle, jossa toimitaan kahden kolmen aluksen suorituskykyjen varassa. Erittäin helposti käy vielä niinkin, että noiden kalliiden laivojen käyttöohjekirjaan tulee otsikko: erittäin rajoitettu operatiivinen käyttö. Oloissamme aivan liian lihavia maaleja. Suorastaan megahoukuttelevia. Epävarmoissa suve-oloissa suorastaan itsemurhaa lähentelee laittaa tuollainen pursi vesille....ja niimpä se jääkin laittamatta.
Jokaisen puolustushaaran hankintoihin on alettava löytymään rahaa. Suomen talouden tunnusluvut vaan huokaavat siihen malliin, että aika kovaa pitää Kremlin paukuttaa porttia, ennenkuin tarvittava rahamäärä irtoaa. Velanotto on ainoa konsti rahoittaa tulevia hankintoja, siitä ei päästä mihinkään, mutta lainataan sitten, jos ei muu auta. Jos joku lainaa.
Tarvitaan siis iskukykyä eli kykyä ampua ohjuksin kohteita, tarvitaan säällinen ilmatorjuntakyky, tiedustelukyky, miinanraivaus ja miinoittamiskyky, ja sutokyky. Saadaanko paras tulos rakentamalla se paketti parista kolmesta suuresta palikasta vai hajauttamalla munat moneen koriin? Miljardi kuulostaa mageelta summalta, mutta jos jotain ymmärrän aiheesta, niin ainakin sen, että Ruotsin kanssa rakentuva yhteistyö on ihan a ja o.
Entäs jos osa tulivoimasta pakataan Ilmavoimille? Eli Ilmavoimille rakennetaan sivupolku, jolla voidaan iskeä merikohteisiin? Sukellusvenetoimintaa vastaan lähdettäisiin perinteisin metodein eli miinoittaen ja sulkien? Mutta miten iskeä sukellusveneitä? Onko sukellusveneen pahin vihollinen edelleen sukellusvene? Rahat? Ruotsi? Kauppamerenkulun ilmasuojaksi ei muuten sitten riitä se, että kolmella saattajalla on Itko kannella ja olalta-laukaistava niistä yhdellä. Ilmasuojaksi on kriittisimpinä aikoina liiettävä Ilmavoimaa. Se on joko omaa tai niiden kavereiden, mutta näin se vaan on.
Mä en oikeen lämpene ajatukselle, jossa toimitaan kahden kolmen aluksen suorituskykyjen varassa. Erittäin helposti käy vielä niinkin, että noiden kalliiden laivojen käyttöohjekirjaan tulee otsikko: erittäin rajoitettu operatiivinen käyttö. Oloissamme aivan liian lihavia maaleja. Suorastaan megahoukuttelevia. Epävarmoissa suve-oloissa suorastaan itsemurhaa lähentelee laittaa tuollainen pursi vesille....ja niimpä se jääkin laittamatta.
Jokaisen puolustushaaran hankintoihin on alettava löytymään rahaa. Suomen talouden tunnusluvut vaan huokaavat siihen malliin, että aika kovaa pitää Kremlin paukuttaa porttia, ennenkuin tarvittava rahamäärä irtoaa. Velanotto on ainoa konsti rahoittaa tulevia hankintoja, siitä ei päästä mihinkään, mutta lainataan sitten, jos ei muu auta. Jos joku lainaa.
Bodyguard
Kenraali
Periaatteesa sukellusveneen pahimmat uhat tulevat sieltä veden alta ja ilmasta. Eli toinen sukellusvene ja heko/lentokone. Suklareihin ei oikein ole varaa, ja ne eivät kykenen muuten siihen saattotoimintaan ( IT puuttuu täysin ). Hekot ja/tai lentokoneet pelkästään maalta toimien eivät oikein pärjää. Ja niiltäkin puuttuu se IT. Siksikin tarvitaan myös niitä aluksia, ne hoitavat myös sitä miinoitustehtävää...
Jotta meillä olisi varteenotettava saatto- ja torjuntakyky, tarvitsemme niitä MTA:ia. Korvetin kokoisia siksi, että niihin voitaisiin asentaa riittävä IT, hiukan pitempikantamainen ja useampia ohjuksia. Samoin sutoon etsintä- ja torjuntavarustus, eli hinattava sonar ja muut sensorit sekä ne torpedot. Sutoraketit voisivat olla kivoja, mutta niitä ei taideta lännessä tehdä muuta kuin se jenkkien ASROC, mikä taas on turhan järeä ( syö mmuuta varustusta ). Alukselle miinakansi, jolloin siihen voidaan tarvittaessa lastata niitä miinoja. Jos näitä saisi sen 4 kpl, hintaluokka noin EUR 200 milliä kpl, niin meillä olisi jo jonkinasteinen saattokyky. Lisäksi nuo alukset "vapauttaisivat" ne haminat siihen puhtaaseen pintatorjuntaan, mihin ne parhaiten sopivat. niitä voisi toki käyttää yhteistoiminnassa Haminoiden kanssa, esim kaksi laivuetta a 2+2 alusta. Toinen toimisi ensisijaisesti saattotoiminnassa ja toinen pintatorjunta- ja/tai miinoitushommissa. Toki niistä voidaan muodostaa muitakin kokoonpanoja.
Ruotsin intressit taitavat vaan olla muilla merialueilla kuin niillä, missä tuota meidän saattotoimintaamme olisi järkevintä hoitaa ( Ahvenanmaasta pohjoiseen ). Ruotsille se eteläinen Itämeri on se laivaston päätoiminta-alue. Göteborgiin ei saa päästää naapurin suklareita ( eli ne pitää pysäyttää ennen tanskan salmia ) ja Gotlantia sekä Öölantia pitää suojata... Se myös vaikeuttaa vihulaisen toimintaa, koska tällöin heillä olisi kaksi erillistä toimintasuuntaa niile suklareilleen, joka taas voisi helpottaa meitä... tai sitten se naapuri ei edes pyri sinne salmiin vaan keskittyy sinne pohjoiseen... Ruotsi voinee tarjota sitä ilmakomponenttia siellä pohjoisempana, mutta epäilisin, että sinne ei juurikaan riitä heidän laivojaan....
Toki ne merivoimat tarvitsevat sitä ilmatukea.... eri asia on, liikeneekö sitä... Ruotsilta voisi liietä..edes vähän...
Niin, kaikki maksaa, mutta edelleen olen sitä mieltä, että jos ei tehdä mitään sen merenkulun suojaamisen parantamiseksi, niin sitten ollaan kusessa, oikeasti... Hetki pärjätään, mutta sitten iskee se totuus... jos niitä rahtilaivoja ei saada perille meille...
Jotta meillä olisi varteenotettava saatto- ja torjuntakyky, tarvitsemme niitä MTA:ia. Korvetin kokoisia siksi, että niihin voitaisiin asentaa riittävä IT, hiukan pitempikantamainen ja useampia ohjuksia. Samoin sutoon etsintä- ja torjuntavarustus, eli hinattava sonar ja muut sensorit sekä ne torpedot. Sutoraketit voisivat olla kivoja, mutta niitä ei taideta lännessä tehdä muuta kuin se jenkkien ASROC, mikä taas on turhan järeä ( syö mmuuta varustusta ). Alukselle miinakansi, jolloin siihen voidaan tarvittaessa lastata niitä miinoja. Jos näitä saisi sen 4 kpl, hintaluokka noin EUR 200 milliä kpl, niin meillä olisi jo jonkinasteinen saattokyky. Lisäksi nuo alukset "vapauttaisivat" ne haminat siihen puhtaaseen pintatorjuntaan, mihin ne parhaiten sopivat. niitä voisi toki käyttää yhteistoiminnassa Haminoiden kanssa, esim kaksi laivuetta a 2+2 alusta. Toinen toimisi ensisijaisesti saattotoiminnassa ja toinen pintatorjunta- ja/tai miinoitushommissa. Toki niistä voidaan muodostaa muitakin kokoonpanoja.
Ruotsin intressit taitavat vaan olla muilla merialueilla kuin niillä, missä tuota meidän saattotoimintaamme olisi järkevintä hoitaa ( Ahvenanmaasta pohjoiseen ). Ruotsille se eteläinen Itämeri on se laivaston päätoiminta-alue. Göteborgiin ei saa päästää naapurin suklareita ( eli ne pitää pysäyttää ennen tanskan salmia ) ja Gotlantia sekä Öölantia pitää suojata... Se myös vaikeuttaa vihulaisen toimintaa, koska tällöin heillä olisi kaksi erillistä toimintasuuntaa niile suklareilleen, joka taas voisi helpottaa meitä... tai sitten se naapuri ei edes pyri sinne salmiin vaan keskittyy sinne pohjoiseen... Ruotsi voinee tarjota sitä ilmakomponenttia siellä pohjoisempana, mutta epäilisin, että sinne ei juurikaan riitä heidän laivojaan....
Toki ne merivoimat tarvitsevat sitä ilmatukea.... eri asia on, liikeneekö sitä... Ruotsilta voisi liietä..edes vähän...
Niin, kaikki maksaa, mutta edelleen olen sitä mieltä, että jos ei tehdä mitään sen merenkulun suojaamisen parantamiseksi, niin sitten ollaan kusessa, oikeasti... Hetki pärjätään, mutta sitten iskee se totuus... jos niitä rahtilaivoja ei saada perille meille...
Raveni
Greatest Leader
Mites muuten kun aika harvoin näkee muualla puhuttavan monitoimialuksista niin itsellä herää ainakin pikku pelko että sellainen ei ole oikein hyvä missään.. Onko riisuttu kompromissi parempi kuin tehtävään specifikoitu ja suunniteltu alus? Tällä kysymyksellä haen nyt että tuleeko rahoille vastinetta. Jotenkin tuntuu mielenkiintoiselta idealta että korvettiin mahdutettaisiin oikeasti sekä saatto että miinoituskyky... Luulisi että toinen vähän häiritsisi toista... Joka tapauksessa laivojen torjunta jää haminoiden kontolle ellei tuohon korvettiin sitten ympätä vielä sitäkin tehtävää eli vihollisen pinta-aluksiin vaikuttaminen... Mielenkiintoista on nähdä että hommataanko meritorjuntaohjuksia enemmän maaleveteille vai pudotetaanko sitä puolta iskukyvystä. Ilmavoimia tehtävään voisi käyttää ja olisi varmasti yksi tehokkaimmista tavoista se mto toimittaa laukaisu alueelle mutta ei vaan resurssit riitä siellä puolella...
Bodyguard
Kenraali
Valitettavasti jaan tuon sinun pelkosi. Monitoimialuksesta saadaan huono kompromissi, jos siihen ympätään liikaa samanaikaisesti. Siksi pitäisikin tutkia ja pohtia kaikkia vaihtoehtoja ja poimia sitten niistä ne sopivimmat kombinaatiot... mutta, mutta.
Saatto- ja miinoituskyky ovat molemmat sitä merenkulun suojausta, eli molempia pitää löytyä... Missä suhteessa, se on se avainkysymys. Meritorjunta pystyttäneen hoitamaan niillä Haminoilla ja maalaveteilla, joten se on mun mielestä osa-alue, mihin uusissa aluksissa ei tarvitsisi panostaa. Jos niitä jossain tilanteessa mahtuu mukaan, niin hyvä. Jos ei, niin sitten en on vaan raa'asti jätettävä pois... Pelkkä IT-korvetti tai pelkkä sutokorvetti eivät nekään sellaisenaan toimi....
Viimeksi muokattu:
Alukset tulevat olemaan monitoimialuksia sille ei vaan mahda mitään. Annan esimerkin SUTO alukseen asennetaan kunnon valvonta laitteet HMS ja erityisesti VDS niin hups uppouma 1000+ tonnia. Kannattaako tällaista rakentaa pelkkään SUTOon.
Itse olen vauhkonnut MTO asiasta. Mielestäni aluksiin ei tule asentaa niitä tärkeimpänä seikkana tilantarve. Itse pelkään että merivoimat näkevät asian eri tavalla. Nykyinen MTO soveltuu meidän tarpeisiin maalta laukaistavana ja muutaman vuoden kuluessa tulee tarve korvata nykyiset ja sen jälkeen maalta laukaisu on vielä järkevämpää. Ilmavoimien tulee keskittyä hävittäjätorjuntaan ei juuri muuhun. Muuten ilmasta laukaistu MTO olisi ihan jees.
Bodyguard
Kenraali
Niin, jos se nälkä kasvaa syödessä, eli merivoimat lähtee liikkeelle siitä pintatorjuntakomponentista ja vastaavasti karsii jostain muusta, niin sitten siitä paatista tulee juurikin se huono kompromissi....
Honcho
SMLNKO M/83
Näin se on. Tämä on se yksi syy minkä takia velanotto 'kannattaisi' ja antajiakin vielä löytyisi, koska monet muut maat ovat vielä paljon syvemmällä suossa kuin Suomi. Voihan nykyiset velkojat nähdä asian aikaisempien investointiensa suojelemisena! Ja sotavarusteet ovat käsittääkseni kansainvälisen oikeuden puoleltakin siten suojattu, että esim. sotalaivaa ei voi takavarikoida velkojen vastineeksi...
http://en.wikipedia.org/wiki/ARA_Libertad_(Q-2)#Ghana_incidentNe rahat on vaan sitten otettava JOSTAKIN...ja tarkoitan todellakin sitä, että voidaan joutua tekemään helvetin rankkoja päätöksiä, voidaan joutua tekemään ilman varusteluakin. Siis sellaisia, että kun terveydenhuollon kallistumisen takana on suurelta osin uusia, todella kalliita hoitoja joilla voidaan jatkaa sairaan ihmisen elämää kymmeniä vuosia, niin niitä tuskin voidaan sitten jatkossa tarjota ihan kaikille. Eli ihmiselämälle on asetettava hinta. Paska juttu...mutta elämä on.
Pelkästään Pohjanlahden yli kulkeva meriliikenne saattaa pitää kriisin aikana maan jotenkin ruuassa ja taistelukykyisenä, mutta minkäänlaista normaaliksi kutsuttavaa taloudellista toimintaa sillä ei pyöritetä. Ei riitä satamien kapasiteetti, ei kuljetuskalusto ja ennen kaikkea kustannukset nousevat älyttömiksi. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa toimitaan pidemmän aikaa ilman Vuosaaren ja Kilpilahden satamia. Ei vaan toimi.
Niillä mennään mitä on jaettu, mutta kannattaa unohtaa kuvitelmat joissa heti konfliktin alkaessa siirretään tavaraliikenne kulkemaan Pohjois-Ruotsin satamien kautta. Yhtä hyvin voidaan vetää valkoinen lippu salkoon.
Olen samaa mieltä muiden kirjoittajien kanssa siitä, että välttämättömiin puolustushankintoihin yksinkertaisesti on löydyttävä rahaa. Enää ei eletä syvän rauhan aikaa jolloin näistä asioista voidaan säästellä. Ei 90-luvun lamassa ollut varaa hankkia Horneteja eikä maavoimille kalustoa, mutta niin vain tehtiin koska hampaisiin asti aseistettu NL oli sekasortoisessa tilassa. Nykypäättäjät ottakoot mallia.
Niillä mennään mitä on jaettu, mutta kannattaa unohtaa kuvitelmat joissa heti konfliktin alkaessa siirretään tavaraliikenne kulkemaan Pohjois-Ruotsin satamien kautta. Yhtä hyvin voidaan vetää valkoinen lippu salkoon.
Olen samaa mieltä muiden kirjoittajien kanssa siitä, että välttämättömiin puolustushankintoihin yksinkertaisesti on löydyttävä rahaa. Enää ei eletä syvän rauhan aikaa jolloin näistä asioista voidaan säästellä. Ei 90-luvun lamassa ollut varaa hankkia Horneteja eikä maavoimille kalustoa, mutta niin vain tehtiin koska hampaisiin asti aseistettu NL oli sekasortoisessa tilassa. Nykypäättäjät ottakoot mallia.
Juuri näin. Tarvitaan PÄÄTTÄJIÄ, kvartaalipiirakkaa on tarjoiltu jo liian kauan.
Itse kannatan uutta ohjusvenettä, kaksi luokkaa aina kierrossa, 8 riittää meille.
Sitten ne monitoimarit pitää olla noita tukialuksia erilaisille autonomisille alustoille, veneet ja lennokit, niillä voi mennä ulkomaillekin jos tykkää.
Harmi jos vanhat miinalaivat eivät tähän käy, isoja aluksia joissa löytyy tilaa.
Sitten ne monitoimarit pitää olla noita tukialuksia erilaisille autonomisille alustoille, veneet ja lennokit, niillä voi mennä ulkomaillekin jos tykkää.
Harmi jos vanhat miinalaivat eivät tähän käy, isoja aluksia joissa löytyy tilaa.
Bodyguard
Kenraali
Taidat olla oikeassa, ainakin osittain. Vuosaaren ( jossa sattumalta olen itsekin töissä ) kapasiteetin poistuminen tuntuu kyllä ja vaikuttaa huonontavasti, liikaakin. Niitä satamia kyllä riittää sanotaanko Turusta ylöspäin ( Turku, Naantali, Rauma, Mäntyluoto, Vaasa, Kokkola, Oulu, Kemi ja Tornio ), mutta eivät toki korvaa Vuosaarta. Tietty jonkin tasoinen säännöstely astuu voimaan, mutta vaikeaa voi olla... Ja nuo ihan pohjoisen satamat alkavat olla aika kaukana, kun mietitään niitä alueita, missä sitä materiaalia tarvitaan... Sitten tietty pitäisi siellä Ruotsin puolella myös olla sitä kapasiteettia lähtösatamiksi ja myös välille Göteborg - Uumaja ( maakuljetus )... Se polttoaine, se mietityttää...muuta voidaan tuoda joitain ( tosin pieniä ) määriä myös maanteitse....