Merivoimien kehitysnäkymät

Voidaan hyvinkin tarvita. Ahvenanmaan puolustus on sinällään loppuun asti kaluttu aihe, mutta aiemmissa aiheissa on käynyt ainakin minulle selväksi, että merivoimien läsnäolo alueella on huomattavasti ongelmattomampaa kuin maajoukkojen toimittaminen alueelle. Merivoimien alus voi poiketa alueelle "tarkastuskäynnille" joka kerta, kun Pihkovassa harjoitellaan, mutta viepä sinne joka kerta Nasams-patteri, niin noottia pukkaa...

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ahvenanmaa_oikeusasiantuntijat-56727

Joo tässä tulee taas vastaan perustilanne. Eli tuleeko massiivinen ylläripyllärihyökkäys kesken syvän rauhan vai ollaanko ehditty valmistautua jne. Jos ennakkovaroitusta ei ole niin venäläiset huomataan vasta kun ensimmäinen osasto on jo saarilla. Silloin se Merivoimien lähin aluskin voi olla yli 12 tunnin matkan päässä Suomenlahdella. Eikä kyseessä välttämättä ole edes korvetti.

Aina on käytettävissä myös vaihtoehto jossa materiaalia viedään mutta konteissa ja järjestetään samaan aikaan puulaakisarjan jalkapalloturnaus.
 
Tuokin on varmasti yksi vaihtoehto ja sopiikin ihan hyvin KV-tehtäviä ajatellen (lisää majoitustilaa, varastotilaa ym.).

Sen sijaan olen vähän ihmetellyt, että paljonko tilaa SUTO-torpedot oikeasti vievät? Eiköhän nekin voisi olla meritorjuntaohjuksien tapaan aina kyydissä. Joku täällä jopa ehdotti, että Haminaa pidennettäisiin niiden sijoittamiseksi kyytiin, mikä kuulostaa liialliselta. Wikipediassa on kuva MU90:n kolmeputkisesta laukaisimesta, ja kun miettii torpedon fyysisiä mittoja (pituus alle kolme metriä, halkaisija runsas 30 cm), niin ei tuon pitäisi viedä paljoa tilaa.

Ei ne kevyttorpedot paljon tilaa vie. Niitähän on ollut aika pienissäkin aluksissa (Ruotsin 350 tonnin Stockholmit yms). Haminassa ongelma lienee mahduttaa mielekäs sonarlaitteisto mukaan että torpedojakin voisi käyttää.
 
Voidaan hyvinkin tarvita. Ahvenanmaan puolustus on sinällään loppuun asti kaluttu aihe, mutta aiemmissa aiheissa on käynyt ainakin minulle selväksi, että merivoimien läsnäolo alueella on huomattavasti ongelmattomampaa kuin maajoukkojen toimittaminen alueelle. Merivoimien alus voi poiketa alueelle "tarkastuskäynnille" joka kerta, kun Pihkovassa harjoitellaan, mutta viepä sinne joka kerta Nasams-patteri, niin noottia pukkaa...

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ahvenanmaa_oikeusasiantuntijat-56727

Miksi pukkaisi noottia? Venäjähän ei ole sopimusosapuoli.
 
Miksi pukkaisi noottia? Venäjähän ei ole sopimusosapuoli.

Venäjä on Neuvostoliiton perillinen, ja maalla on yhä konsulaatti Maarianhaminassa - mitä varten, jos Venäjä ei ole sopimusosapuolena?
 
Ei ne kevyttorpedot paljon tilaa vie. Niitähän on ollut aika pienissäkin aluksissa (Ruotsin 350 tonnin Stockholmit yms). Haminassa ongelma lienee mahduttaa mielekäs sonarlaitteisto mukaan että torpedojakin voisi käyttää.

Ehkä ne Kauppatorin kahviteltalla liikkuvat huhut tuloillaan olevasta Hamina-luokan rungon pidennyksestä peruskorjauksen yhteydessä ovat ainakin perusteltuja? ( vaikka eivät ehkä tosia ). Jotain samanmoistahan suunniteltiin aikanaan Hesareihin ennen kuin leikkuri iski.
 
Miksi pukkaisi noottia? Venäjähän ei ole sopimusosapuoli.
Venäjä on sopimusosapuoli Ahvenanmaan demilitarisoinnissa ihan samaa perua kuin Suomikin. Molemmat ovat perineet sopimuksen keisarilliselta Venäjältä, nykyvenäjä toki Neuvostoliiton kautta.
 
Venäjä on sopimusosapuoli Ahvenanmaan demilitarisoinnissa ihan samaa perua kuin Suomikin. Molemmat ovat perineet sopimuksen keisarilliselta Venäjältä, nykyvenäjä toki Neuvostoliiton kautta.

Ko. vuoden 1800-luvun sopimus on korvattu vuoden 1922 sopimuksella, jossa Venäjä ei ole osapuolena.

Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922).

Historian opiskelusta on apua, jottei juutu Krimin sotaan...jossa Venäjälle kävi myös köpelösti... ;)
Lisäksi:

Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940).

Sopimus, jota Suomi ei enää tunnusta.

Varmasti sopisi monelle tukeutua pellesopimuksiin....
 
Viimeksi muokattu:
Siellä on viimeinkin joku noussut seisomaan, lyönyt nyrkin pöytään ja todennut Pentagonin kynänpyörittäjille, jotka muuten vievät itse hirvittävän osan budjetista, että nyt riittää. Toivottavasti merivoimat osaavat tehdä saman jos esim.2020 hankkeesta aletaan karsimaan säästösyistä.

https://www.navytimes.com/articles/...t-17-billion-from-its-budget-the-navy-said-no
Ei täällä missään nimessä. Runkojen määrää voidaan aina vähentää ja myös kannibalisointi on mahdollista. Raumoista ja miinalaivoista moni osa voi saada uuden elämän
 
Ei täällä missään nimessä. Runkojen määrää voidaan aina vähentää ja myös kannibalisointi on mahdollista. Raumoista ja miinalaivoista moni osa voi saada uuden elämän

Hamina-luokalle halutaan sutokyky ja poistuvissa Rauma-luokan aluksissa on max. 10 vuoden ikäiset sonarit. Siinä on ainakin käypäinen tilaisuus kierrätykseen.
 
Ei täällä missään nimessä. Runkojen määrää voidaan aina vähentää ja myös kannibalisointi on mahdollista. Raumoista ja miinalaivoista moni osa voi saada uuden elämän

Yksi ajattelemani, mielestäni järkevä, "säästötaktiikka" on meritorjunta-/pintatorjuntaohjuksissa karsiminen. Hamina-luokkahan saa kohta uudet pintatorjuntaohjukset, oletettavasti neljä per ohjusvene. Havainnekuvien perusteella MTA2020:een halutaan kahdeksan ohjusta per alus. Kustannusten karsimiseksi pintatorjuntaohjuksia voitaisiin asentaa vain neljä jokaiseen MTA2020:een sillä ajatuksella, että Hamina-luokan mennessä aikanaan paaliin Haminoiden laukaisimet siirretään MTA2020:een, jolloin alkujaan tavoiteltu kahdeksan ohjusta per alus toteutuisi. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä niinkin, että kaksi alusta varustetaan kahdeksalla meritorjuntaohjuksella ja kaksi alusta jätetään kokonaan ilman. Ilman ohjuksia jääneisiin aluksiin lisätään sitten laukaisimet MLU:n yhteydessä Hamina-luokan jäämistöstä.

Joo tässä tulee taas vastaan perustilanne. Eli tuleeko massiivinen ylläripyllärihyökkäys kesken syvän rauhan vai ollaanko ehditty valmistautua jne. Jos ennakkovaroitusta ei ole niin venäläiset huomataan vasta kun ensimmäinen osasto on jo saarilla. Silloin se Merivoimien lähin aluskin voi olla yli 12 tunnin matkan päässä Suomenlahdella. Eikä kyseessä välttämättä ole edes korvetti.

Aina on käytettävissä myös vaihtoehto jossa materiaalia viedään mutta konteissa ja järjestetään samaan aikaan puulaakisarjan jalkapalloturnaus.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaara-vihreita-miehia-ahvenanmaalla-nain-se-voisi-tapahtua/

Tuossa olisi noita "ylläripylläreitä"... ja sellaisen todennäköisyys on varmasti sitä suurempi, mitä heikompi kyky meillä on siihen vastata.
 
Yksi ajattelemani, mielestäni järkevä, "säästötaktiikka" on meritorjunta-/pintatorjuntaohjuksissa karsiminen. Hamina-luokkahan saa kohta uudet pintatorjuntaohjukset, oletettavasti neljä per ohjusvene. Havainnekuvien perusteella MTA2020:een halutaan kahdeksan ohjusta per alus. Kustannusten karsimiseksi pintatorjuntaohjuksia voitaisiin asentaa vain neljä jokaiseen MTA2020:een sillä ajatuksella, että Hamina-luokan mennessä aikanaan paaliin Haminoiden laukaisimet siirretään MTA2020:een, jolloin alkujaan tavoiteltu kahdeksan ohjusta per alus toteutuisi. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä niinkin, että kaksi alusta varustetaan kahdeksalla meritorjuntaohjuksella ja kaksi alusta jätetään kokonaan ilman. Ilman ohjuksia jääneisiin aluksiin lisätään sitten laukaisimet MLU:n yhteydessä Hamina-luokan jäämistöstä.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaara-vihreita-miehia-ahvenanmaalla-nain-se-voisi-tapahtua/

Tuossa olisi noita "ylläripylläreitä"... ja sellaisen todennäköisyys on varmasti sitä suurempi, mitä heikompi kyky meillä on siihen vastata.

Jos meillä on meri..öö...pintatorjuntaohjuksia varastossa vähemmän kuin mitä aluksille kerralla mahtuu niin ei kovin hyvälle näytä. Laukaisin on pelkkä metallihäkkyrä ja muista osista ei voi säästää. Ohjuslaukaukset on oltava ja ammunnanhallinta yms. on myös oltava. Kyllä tuollainen perusvarustus on saatava kerralla kuntoon.

Skenaarioitahan voi jokainen rakennella mielensä mukaan. Totta kai voi olla niin että juuri Lumparnilla kahdeksikkoa ajava FNS Tuomiopäivä pystyykin yksin estämään itäinvaasion. Tai sitten se upotetaan sodan ensi sekunnilla ja rahat olisi yhtä hyvin voinut repiä. Tilanne voi tulla yllätyksenä tai sitten ei. Tai tai tai tai tai tai.
 
Jos meillä on meri..öö...pintatorjuntaohjuksia varastossa vähemmän kuin mitä aluksille kerralla mahtuu niin ei kovin hyvälle näytä. Laukaisin on pelkkä metallihäkkyrä ja muista osista ei voi säästää. Ohjuslaukaukset on oltava ja ammunnanhallinta yms. on myös oltava. Kyllä tuollainen perusvarustus on saatava kerralla kuntoon.

o_O

Ai ei näytä hyvältä? Entä jos tilanne on jo tämä? Aikanaan hankitusta kohtuullisen mittavasta ohjusvarannosta ei välttämättä ihan jokainen ohjus ole käyttökuntoinen. Jonkinlaisia elinkaaren pidennyksiä on kyllä tehty, mutta tehtiinkö kaikkiin ohjuksiin? Maihinnousu-uhka oli kuitenkin varsin pieni 10-15 vuotta sitten.

Jos tulevaisuudessa MTA2020 ja Haminat ladataan täyteen, niin siinä on jo 4*8 + 4*4 = 48 ohjusta. (Periaatteessa lienee mahdollista, että Haminan kantama ohjusmäärä kasvaisi MLU:ssa nykyisestä neljästä, mutta oletetaan neljä ohjusta per Hamina.)

Maasijoitteisia meritorjuntaohjuspattereita taas on näkynyt olevan sodan ajan kokoonpanossa neljä kappaletta. En muista/tiedä patterin kokoonpanoa, mutta jos yhteen patteriin kuuluu neljä laukaisuajoneuvoa, joista jokainen kantaa neljä ohjusta, niin maasijoitteiset ohjuslavetit imee 64 ohjusta. Tosin joidenkin väitteiden mukaan laukaisuajoneuvoja olisi Suomessa vain kahdeksan, eli tällöin ohjuksia olisi kerrallaan laukaistavissa maalta käsin 32.

Voi siis todeta, että kaikkien lavettien ohjustarve tulee olemaan 80-96. Jo pelkästään kertatäytön hankinta on suuri ja kallis projekti, ja toinen lavettikerta jää melko varmasti pelkäksi haaveeksi. 100 ohjusta jos pystyttäisiin hankkimaan, niin se olisi jo todella hienoa. Varaudun henkilökohtaisesti siihenkin, ettei ohjuksia tulla hankkimaan kuin runsas puolensataa, mikä sekin on kohtalaisen hyvä määrä meikäläisessä uhkaympäristössä. Enemmän olisi parempi, mutta "on maamme köyhä, siksi jää".

Mitä sitten tulee MTA2020:n pintatorjuntakyvyssä säästämisen tuomiin säästöihin, niin laukaisinhan ei suinkaan ole mikään metallihäkkyrä, vaan se on kovapalkkaisten norjalaisten insinöörien suunnittelema liki uniikki Nato-standardoitu laitos. Kun se vielä on rakennettu turvallisuusselvityksen läpäisseen henkilöstön toimesta ja päällystetty ties millä häivekomposiitilla, niin kyllähän siinä kertyy hintaa. ;) Kymppimiljoonan tai kahden säästö on kieltämättä pieni projektin kokonaisuudessa, mutta meidän tilanteessa pistäisin sen rahan mieluummin ohjuksiin kuin laukaisimiin. Jokaista penniä tullaan vielä venyttämään tässä hankkeessa, sanokaa minun sanoneen.

ORD_NSM_Kongsberg_Test_Launch_Coastal_lg.jpg
 
o_O

Ai ei näytä hyvältä? Entä jos tilanne on jo tämä? Aikanaan hankitusta kohtuullisen mittavasta ohjusvarannosta ei välttämättä ihan jokainen ohjus ole käyttökuntoinen. Jonkinlaisia elinkaaren pidennyksiä on kyllä tehty, mutta tehtiinkö kaikkiin ohjuksiin? Maihinnousu-uhka oli kuitenkin varsin pieni 10-15 vuotta sitten.

Jos tulevaisuudessa MTA2020 ja Haminat ladataan täyteen, niin siinä on jo 4*8 + 4*4 = 48 ohjusta. (Periaatteessa lienee mahdollista, että Haminan kantama ohjusmäärä kasvaisi MLU:ssa nykyisestä neljästä, mutta oletetaan neljä ohjusta per Hamina.)

Maasijoitteisia meritorjuntaohjuspattereita taas on näkynyt olevan sodan ajan kokoonpanossa neljä kappaletta. En muista/tiedä patterin kokoonpanoa, mutta jos yhteen patteriin kuuluu neljä laukaisuajoneuvoa, joista jokainen kantaa neljä ohjusta, niin maasijoitteiset ohjuslavetit imee 64 ohjusta. Tosin joidenkin väitteiden mukaan laukaisuajoneuvoja olisi Suomessa vain kahdeksan, eli tällöin ohjuksia olisi kerrallaan laukaistavissa maalta käsin 32.

Voi siis todeta, että kaikkien lavettien ohjustarve tulee olemaan 80-96. Jo pelkästään kertatäytön hankinta on suuri ja kallis projekti, ja toinen lavettikerta jää melko varmasti pelkäksi haaveeksi. 100 ohjusta jos pystyttäisiin hankkimaan, niin se olisi jo todella hienoa. Varaudun henkilökohtaisesti siihenkin, ettei ohjuksia tulla hankkimaan kuin runsas puolensataa, mikä sekin on kohtalaisen hyvä määrä meikäläisessä uhkaympäristössä. Enemmän olisi parempi, mutta "on maamme köyhä, siksi jää".

Mitä sitten tulee MTA2020:n pintatorjuntakyvyssä säästämisen tuomiin säästöihin, niin laukaisinhan ei suinkaan ole mikään metallihäkkyrä, vaan se on kovapalkkaisten norjalaisten insinöörien suunnittelema liki uniikki Nato-standardoitu laitos. Kun se vielä on rakennettu turvallisuusselvityksen läpäisseen henkilöstön toimesta ja päällystetty ties millä häivekomposiitilla, niin kyllähän siinä kertyy hintaa. ;) Kymppimiljoonan tai kahden säästö on kieltämättä pieni projektin kokonaisuudessa, mutta meidän tilanteessa pistäisin sen rahan mieluummin ohjuksiin kuin laukaisimiin. Jokaista penniä tullaan vielä venyttämään tässä hankkeessa, sanokaa minun sanoneen.

Kaksi lavettia niissä rantapattereissa virallisen version mukaan on. Enimmillään meillä on siis ollut Hesarien aikana 32+24+32 ohjusta kerralla ampumavalmiina. Ainakin teoriassa. Eihän tosiaan ole varmaa että Suomella on yhtään MTO:ta olemassa. Laatikoissa voi olla pelkkää hiekkaa.

Noin lähtökohtaisesti meri/pintatorjuntaohjukset ovat meripuolustuksen kaikkein tärkeimmät välineet. Niiden jälkeen tulevat miinat ja pinta-alukset sekä muu rekvisiitta. Olisi täydellinen katastrofi ja mahalasku jos ohjuksia ei saataisi hankittua järkevää määrää. Vaikka sitten laivojenkin kustannuksella. Järkevä määrä olisi esim. tuplasti se mitä laveteille kerralla mahtuu.

Penniä venytetään ihan varmasti. Se tuleekin todennäköisimmin näkymään ensin runkojen määrässä ja sen jälkeen niiden it-aseistuksessa. Ilmapuolustuksen osalta meillä on muitakin resursseja kuin laivat.

Kaikilla laivoilla ei välttämättä tarvitse ollakaan omia meritorjuntaohjuksia koska ne kyllä lentävät kutsusta paikalle rannaltakin ammuttuina. Ohjuksia pitää joka tapauksessa olla asiallinen määrä käytettävissä ja heti päivänä 1
 
Voi siis todeta, että kaikkien lavettien ohjustarve tulee olemaan 80-96. Jo pelkästään kertatäytön hankinta on suuri ja kallis projekti, ja toinen lavettikerta jää melko varmasti pelkäksi haaveeksi. 100 ohjusta jos pystyttäisiin hankkimaan, niin se olisi jo todella hienoa. Varaudun henkilökohtaisesti siihenkin, ettei ohjuksia tulla hankkimaan kuin runsas puolensataa, mikä sekin on kohtalaisen hyvä määrä meikäläisessä uhkaympäristössä. Enemmän olisi parempi, mutta "on maamme köyhä, siksi jää".

Uusissa meritorjuntaohjuksissa alkaa kaikissa olemaan kyky hyökätä maamaaleja vastaan mutta meillä se varmaan tulee olemaan aika marginaalinen juttu jos hankittavien ohjusten määrä jää vähäiseksi. Eli täytyy olla joku todella tärkeä kohde ennenkuin maakohteisiin ammutaan. Askarruttaa myös meritojuntaohjusten taistelukärjen koko, esim. NSM:ssä 125 Kg verrattuna vaikka JASSM:n 450 Kg lataukseen. Ei niillä kovin hyvin suojattua kohdetta varmaankaan pystu tuhoamaan. Vai onko räjähdysaineissa tapahtunut niin suurta kehitystä viimeaikoina että nykyään pärjätään pienemmillä kärjillä ?
 
Uusissa meritorjuntaohjuksissa alkaa kaikissa olemaan kyky hyökätä maamaaleja vastaan mutta meillä se varmaan tulee olemaan aika marginaalinen juttu jos hankittavien ohjusten määrä jää vähäiseksi. Eli täytyy olla joku todella tärkeä kohde ennenkuin maakohteisiin ammutaan. Askarruttaa myös meritojuntaohjusten taistelukärjen koko, esim. NSM:ssä 125 Kg verrattuna vaikka JASSM:n 450 Kg lataukseen. Ei niillä kovin hyvin suojattua kohdetta varmaankaan pystu tuhoamaan. Vai onko räjähdysaineissa tapahtunut niin suurta kehitystä viimeaikoina että nykyään pärjätään pienemmillä kärjillä ?

Ei räjähteissä niin paljoa kehitystä ole tapahtunut, vaan ollaan mietitty enemmän, että millä pärjätään. Eli jos ennen tarkoitus oli, että yksi ohjusosuma riittää upottamaan hävittäjän kokoisen laivan, risteilijäkään ei varmaankaan jatka tehtäväänsä. Niin, nyt ohjus osaa valita osumakohdan sen mukaan, että pienemmälläkin kärjellä se hävittäjä nilkuttaa takaisin satamaan, ellei osumapaikasta johtuen uponnut. Ja edelleenkään se risteilijä ei kykene jatkamaan tehtäväänsä ja saattaa jopa ottaa enemmän vahinkoa, koska se ohjus osasi valita kohdan mihin iskeä.

Ja samaan aikaan torjuntakeinot kehittyvät, joten puolta kevyempi ohjus, joka on myös muutekin pienempi voi olla ihan hyvä idea. Sinällään ikävää että ohjuksia ei kuitenkaan saada enempää mukaan, koska ohjus kuitenkin maksaa suunnilleen saman.
 
Penniä venytetään ihan varmasti. Se tuleekin todennäköisimmin näkymään ensin runkojen määrässä ja sen jälkeen niiden it-aseistuksessa. Ilmapuolustuksen osalta meillä on muitakin resursseja kuin laivat.

Ilmatorjuntaa ei varmasti karsita kuin ohjusten määrässä. Näin uskon.

Uusissa meritorjuntaohjuksissa alkaa kaikissa olemaan kyky hyökätä maamaaleja vastaan mutta meillä se varmaan tulee olemaan aika marginaalinen juttu jos hankittavien ohjusten määrä jää vähäiseksi. Eli täytyy olla joku todella tärkeä kohde ennenkuin maakohteisiin ammutaan. Askarruttaa myös meritojuntaohjusten taistelukärjen koko, esim. NSM:ssä 125 Kg verrattuna vaikka JASSM:n 450 Kg lataukseen. Ei niillä kovin hyvin suojattua kohdetta varmaankaan pystu tuhoamaan. Vai onko räjähdysaineissa tapahtunut niin suurta kehitystä viimeaikoina että nykyään pärjätään pienemmillä kärjillä ?

Räjähdysaineissa on tapahtunut jonkinasteista kehitystä, kuten myös räjähdysvaikutuksen suuntaamisessa. Osaltaan NSM:n pienehköä taistelukärkeä selittänee juurikin ohjuksen IR-hakupään mahdollistama kyky valita osumakohta maalissa. Ilmatorjunta-aluksessa saatetaan iskeä vaikkapa tutkaan, ja jossakin muussa esimerkiksi komentosillalle tai taistelunjohtokeskukseen kriittisen henkilöstön tuhoamiseksi.

Maakohteisiin ampuminen on meritorjuntaohjuksille lähinnä toissijainen käyttömahdollisuus, eikä ne varmastikaan ole siinä yhtä hyviä kuin siihen tarkoitukseen suunnitellut ohjukset. Niiden ohjautuminen maamaaleihin pohjautuu yleensä INS-/GPS-suunnistukseen, jolloin esimerkiksi bunkkerin suuaukkoon osuminen ei ole mahdollista samalla tavalla kuin kuvantavalla IR-hakupäällä varustetulla risteilyohjuksella. Myös taistelukärjen suunnittelussa tehdyt ratkaisut (koko ja tyyppi) vaikuttavat kykyyn iskeä paljon läpäisyä vaativiin maaleihin tai aluemaaleihin.

Joitakin meritorjuntaohjus-tutqielmia:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/97091/SM550.pdf?sequence=2
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/125135/SM1057.pdf?sequence=2
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74257/E4067_GripenwaldtC-M_EUK63.pdf?sequence=1
 
Räjähdysaineissa on tapahtunut jonkinasteista kehitystä, kuten myös räjähdysvaikutuksen suuntaamisessa. Osaltaan NSM:n pienehköä taistelukärkeä selittänee juurikin ohjuksen IR-hakupään mahdollistama kyky valita osumakohta maalissa. Ilmatorjunta-aluksessa saatetaan iskeä vaikkapa tutkaan, ja jossakin muussa esimerkiksi komentosillalle tai taistelunjohtokeskukseen kriittisen henkilöstön tuhoamiseksi.
Minullakin on käynyt mielessä, että miten nykyaikainen sota-alus jatkaa tomintaansa, jos siitä kohtaa missä ennen oli taistelunjohtokeskus ja tärkeimmät upseerit pitivät majaansa, löytyykin pelkkä savuava kolo.
 
Back
Top