Merivoimien kehitysnäkymät

Jotta runko kannattaisi hankkia pitää se varustella sensorien yms. osalta täysin valmiiksi ja siinä palaa helposti ne rahat joilla muutoin saisi edes kolmelle laivalle aseita. Ohjuksia yms. voi riskillä hankkia sitku mutta vaikkapa tutkien tai taistelunjohtojärjestelmän puuttumista ei ihan noin vain paikataan. Miltään osin "tyhjän"rungon hankinta olisi kaikkien aivopierujen äiti. Vai onko meille hankittu Horneteja esim. ilman avioniikkaa tms.?
Usko mitä haluat. Kun hornetit hankittiin oli kyseessä lavetin hankinta, aseistus on hankittu erikseen. MLRS on edelleen lavetin tasolla. Pääsääntönä voi pitää sitä, että aseistus A-tarvikkeineen maksaa saman kuin lavetti tai sitten enemmän. Erona on vaan se, että aseistus voidaan hankkia nopeasti ja lavettia ei. Siinä syy miksi meillä on paljon suorituskykyä vaillinaisella aseistuksella.
 
Runko ei raakana hirveitä maksa mutta varusteltuna se sitten jo maksaakin. Tietenkin. Eli runkojen vähentäminen neljästä kolmeen säästää nopealla päässälaskulla rahoista noin neljänneksen. Tai tässä tapauksessa lisää kuhunkin jäljelle jäävään alukseen käytettävää rahamäärää kolmanneksella. 300 miljoonaa per paatti ei ole realismia mutta 400 alkaa jo olla.

Jotta runko kannattaisi hankkia pitää se varustella sensorien yms. osalta täysin valmiiksi ja siinä palaa helposti ne rahat joilla muutoin saisi edes kolmelle laivalle aseita. Ohjuksia yms. voi riskillä hankkia sitku mutta vaikkapa tutkien tai taistelunjohtojärjestelmän puuttumista ei ihan noin vain paikataan. Miltään osin "tyhjän"rungon hankinta olisi kaikkien aivopierujen äiti. Vai onko meille hankittu Horneteja esim. ilman avioniikkaa tms.?

Pelkällä rungollakin hoitaa kummasti miinoittamisen. Ei siihen tarvita tyhjyyttään ammottavia siiloja tai 100 miljoonan euron sensorijärjestelmää.
 
Usko mitä haluat. Kun hornetit hankittiin oli kyseessä lavetin hankinta, aseistus on hankittu erikseen. MLRS on edelleen lavetin tasolla. Pääsääntönä voi pitää sitä, että aseistus A-tarvikkeineen maksaa saman kuin lavetti tai sitten enemmän. Erona on vaan se, että aseistus voidaan hankkia nopeasti ja lavettia ei. Siinä syy miksi meillä on paljon suorituskykyä vaillinaisella aseistuksella.

Sitähän minä juuri uumoilin että hankitaan täysin toimintakuntoinen lavetti mutta jätetään vaikkapa ohjussiilot osin tyhjäksi. Kaikkea aseistusta ei kuitenkaan voi jättää hankkimatta vaan aloituspakkaus on oltava heti olemassa. Siksi ei voida painottaa pelkkiä runkoja vaan aseitakin on ostettava. Ainakin siltä osin kuin kuin mikään muu Pv:n järjestelmä ei kykene aukkoa paikkaamaan. Eli sensorit ja merelle vietävä aseistus on oltava kunnossa. Samoin omasuoja-aseistus. Alueilmatorjunnan osalta ei sitten ollakaan pelkästään sotalaivojen varassa. Eli kuten sanottu: raskaammat it-ohjukset ovat ensimmäinen säästämisen paikka.
 
Viimeksi muokattu:
Pelkällä rungollakin hoitaa kummasti miinoittamisen. Ei siihen tarvita tyhjyyttään ammottavia siiloja tai 100 miljoonan euron sensorijärjestelmää.

Suomi on täynnä laivoja joilla voi hoitaa miinoittamisen sotalaivojen takana. Siihen hommaan ei todellakaan ei kannata tyhjää korvetin runkoa rakentaa.
 
Usko mitä haluat. Kun hornetit hankittiin oli kyseessä lavetin hankinta, aseistus on hankittu erikseen. MLRS on edelleen lavetin tasolla. Pääsääntönä voi pitää sitä, että aseistus A-tarvikkeineen maksaa saman kuin lavetti tai sitten enemmän. Erona on vaan se, että aseistus voidaan hankkia nopeasti ja lavettia ei. Siinä syy miksi meillä on paljon suorituskykyä vaillinaisella aseistuksella.

Tuo ei ole universaali totuus. Hävittäjissä, laivoissa jne. pitää kyllä paikkansa, mutta MLRS:n ja muiden yksinkertaisempien järjestelmien osalta se ei pidä paikkaansa kovinkaan hyvin.

Fakta, että omissa valmiusvarastoissa olevan kaluston myyminen toiselle maalle heikentää myyjän puolustusvalmiutta. Jos jenkit myyvät 30 heittimelle varaamansa ampumatarvikkeet, niin sama olisi myydä heittimetkin, koska ampumatarvikkeiden myymisen jälkeen niille ei enää ole käyttöä heillä itsellään.

Olennaista on siis se, että meillä on osaavia käyttäjiä. Se mahdollistaa suurenkin kapasiteetin laajennuksen kriisitilanteessa. MLRS:n tapauksessa riittäisi hyvin muutama heitin ja ne 240 rakettia niille, koska tuolla setillä voidaan kouluttaa käyttäjiä. Sen jälkeen, kun reservissä on käyttäjiä, voimme hyvin ottaa vastaan 30 heitintä ja niiden ampumatarvikkeet. Omasta takaa maassa ennestään olevat heittimet toki vähentävät aavistuksen verran logistista jalanjälkeä, mutta käytännössä Suomen heittimistä n. 90 prosenttia on hukkaan menevää kapasiteettia, jos jenkit eivät olekaan valmiita heikentämään omaa puolustusvalmiuttaan myymällä ampumatarvikkeita meidän joutuessamme kriisiin.
 
^3 sivun jutussa korostettiin kotimaan puolustamista, huoltovarmuutta ja hankkeen tärkeyttä. Koko jutussa mainittiin humanitäärinen kriisi kerran ja kv-tehtäviä ei lainkaan. Viikkojen merelläoloaika on etu vaikka laiva ei poistuisi Saaristomereltä lainkaan.
 
^3 sivun jutussa korostettiin kotimaan puolustamista, huoltovarmuutta ja hankkeen tärkeyttä. Koko jutussa mainittiin humanitäärinen kriisi kerran ja kv-tehtäviä ei lainkaan. Viikkojen merelläoloaika on etu vaikka laiva ei poistuisi Saaristomereltä lainkaan.
Olen samaa mieltä. Alukselle on aina riski mennä satamaan. Mitä harvemmin sen siellä täytyy käydä sen parempi.
 
^3 sivun jutussa korostettiin kotimaan puolustamista, huoltovarmuutta ja hankkeen tärkeyttä. Koko jutussa mainittiin humanitäärinen kriisi kerran ja kv-tehtäviä ei lainkaan. Viikkojen merelläoloaika on etu vaikka laiva ei poistuisi Saaristomereltä lainkaan.

Tähän pitäisi sitten kuulua se pitkän kantaman ilmatorjuntakin, siitä on järjetöntä säästää jos muuten laivue toteutuu.
 
Projektin hankepäällikkö luetteli artikkelissa Merivoimien tehtäviä. Ensimmäisenä oli humanitäärisessa kriisiissa avustaminen. Varmaan sattumalta koska muutkin tutut hommat kyllä lueteltiin. Vaatimuksissa taasen mm viikkojen merelläoloaika.

Noilla puheilla niitä myydään silti poliitikoillekin.
 
Viikkojen merelläoloaika on etu vaikka laiva ei poistuisi Saaristomereltä lainkaan.

Tällaista vaatimusta ei aikaisemmin ole ollut. Eihän siihen tainnut kyetä Pohjanmaakaan. Laivan suunnittelu on kompromissi. Enemmän polttoainetta mukaan tarkoittaa vähemmän atarvikkeita tai jopa kevyempää aseistusta. TV -huoneet miehistölle
ja isommat saunat taasen voi merkitä vähemmän miinoja mukaan. Rannikkoa puolustava laivasto tukeutuu sinne rannikolle kuten meillä aina on toimittu. Eikä edestakainen saattokeikka Travemündeen ja takaisin vie sekään kun alle viikon.
 
Tällaista vaatimusta ei aikaisemmin ole ollut. Eihän siihen tainnut kyetä Pohjanmaakaan. Laivan suunnittelu on kompromissi. Enemmän polttoainetta mukaan tarkoittaa vähemmän atarvikkeita tai jopa kevyempää aseistusta. TV -huoneet miehistölle
ja isommat saunat taasen voi merkitä vähemmän miinoja mukaan. Rannikkoa puolustava laivasto tukeutuu sinne rannikolle kuten meillä aina on toimittu. Eikä edestakainen saattokeikka Travemündeen ja takaisin vie sekään kun alle viikon.

Eikä ainoastaan polttoaine vaan myös kaikki jätevedet pitää kerätä säiliöihin ja tuoda satamaan. Kyllä tuokin ottaa tilaa joitamia kuutiometrejä.

Miinakansihan voi olla monitoiminen eli sinne voi tilapäisesti sijoittaa ulkomaankeikoilla majoitustiloja yms. mutta miinoitustehtävien aikana elellään sitten hiukan niukemmin. Näillä laivoillahan ne koulutusristeilyt ja Atalantat jatkossa hoidetaan.
 
Noilla puheilla niitä myydään silti poliitikoillekin.

Maanpuolustus-lehti on juurikin siihen tarkoitukseen. Se on käsittääkseni jakelussa maanpuolustuskurssin käyneille eli hyvinkin isolle osalle päättävissä elimissä puuhasteleville.
 
monitoiminen eli sinne voi tilapäisesti sijoittaa ulkomaankeikoilla majoitustiloja yms. mutta miinoitustehtävien aikana elellään sitten hiukan niukemmin. Näillä laivoillahan ne koulutusristeilyt ja Atalantat jatkossa hoidetaan.

Joo näin on; ei tullut mieleen kun kirjoitin. Pohjanmaankin pitkille retkille lastattiin majoituskontit miinakannelle. Jos nyt tällainen valtion kustantama sotilasturismi enää ylipäänsä on tarpeen.
 
Viikkojen (=2 vko tai enemmän) kyky tulee käytännössä automaattisesti kun rakennetaan tuollainen +80m pitkä alus. Tuo kyky ei ole mistään pois tuon kokoisessa aluksessa ja kyvyn leipominen runkoon ei voi edustaa prosenttiakaan kokonaishinnasta. Sota-alus kun ei ole mikään rahtilaiva niin rungon kantokyky tonneissa ei varmaan tule vastaan. Jos vaikka tulisikin, kaikkia polttoainesäiliöitä ei ole mikään pakko pitää täynnä. Kyse on pelkistä metallitiloista rungossa joihin menee putket. Eli ei mitään suuria huipputekniikan uhrauksia. Olipa sota-alus melkeinpä missä tahansa lastissa se on silti lähellä suunnittelusyväyttä. Aseet (=miinat) ei ole sillä tavalla massa-intensiivistä "lastia", että se esim. veisi tonnit joltain muulta. Vaikkapa miinakansi täyteen lastattuna sisältää tilavuudeltaan enemmän ilmaa kuin hyötykuormaa. Kun runko suurenee myös kantokyky paranee joten näissä isommissa aluksissa pitäisi varmaan suunnitella tahallisesti alus huonosti, että se ei pärjäisi esim. reilua kahta viikkoa.
 
Viimeksi muokattu:
Pidempi toiminta-aika on aina hyödyksi. Lyhyen toiminta-ajan alus viettää yhtä paljon aikaa joko satamassa tai matkalla sinne/sieltä, kuin itse toiminta-alueella tehtävässä. Tämä vielä korostuu, kun alusten lukumäärä pienenee.
 
Olisikohan mitään ideaa tilata Israelille meneviä aluksia jäissäkulkukykyisinä? Olisi ainakin osittain valmis konsepti ja joku jakamassa riskiä.





Käsittääkseni tässä keskustelussa on moneen kertaan todettu, että runko on halvin osa sotalaivasta. En myöskään oikein usko, että nyt kaavailluista kyvyistä ilmatorjunta menisi ensimmäisenä pakettiin, koska se on kyky, jota merivoimilla ei ole ennestään juuri lainkaan.

Minä veikkaan, että aluksia varustellaan eri tehtäviin ja (toivottavasti) modulaarisesti. Jos alusluokan ensimmäinen on "proto", niin se saatetaan jättää lopulta hyvinkin kevyelle varustukselle, jolloin sen kohtalona on keski-ikäisenä joko romutus tai myynti ulkomaille. Loput kolme alusta varustetaan paremmin: ainakin SUTO-välinein ja ilmatorjunta-asein. Meritorjuntaohjukset saatetaan hankkia esimerkiksi vain yhteen-kahteen alukseen sillä ajatuksella, että MLU:n yhteydessä Hamina-luokka luovuttaa omat laukaisimensa.

Saar 6 on hieman yläpainoinen. Tosin Israelin jutuissa mielummin mennään myrskyssä pohjaan kuin ei pystytä ampumaan takaisin. :D Lujasti aseistusta löytyy versiosta..jäävahvisteisena sopisi Suomelle jos painopistettä saadaan myrskyissä toimivaksi...ehkä tuon jäävahvistuksen avulla. Suomen huono puoli on se, että Saksa ei korveteista maksa osaa...saisivat kyllä...perhanan Lapinpolttajat... ;)

The Sa'ar 6 has a displacement of 2,000 tons and is 90 m (300 ft) long. It is armed with an Oto Melara 76 mm main gun, two Typhoon Weapon Stations, 32 vertical launch cells for Barak-8 surface-to-air missiles, the C-Dome point defense system, 16 anti-ship missiles, the EL/M-2248 MF-STAR AESA radar, and two 324 mm torpedo launchers. It has hangar space and a platform able to accommodate a medium class SH-60-type helicopter.[5]

Mielenkiintoista juttua:

http://www.defensenews.com/story/de...arine-ship-corvette-dolphin-germany/88061450/
 
Viimeksi muokattu:
Suomen huono puoli on se, että Saksa ei korveteista maksa osaa...saisivat kyllä...perhanan Lapinpolttajat... ;)

Kun pari vuotta vielä menee nykyisellä taloudenpidolla, niin kyllä Saksa maksaa Suomen korveteista osan ihan kuten Kreikankin aluksista... (En tiedä, käyttääkö :) vai :(.)

Suomi on täynnä laivoja joilla voi hoitaa miinoittamisen sotalaivojen takana. Siihen hommaan ei todellakaan ei kannata tyhjää korvetin runkoa rakentaa.

Mitä varten meille sitten on hankittu aiemminkin miinalaivoja?

Pohjanmaa ja Hämeenmaa-luokka eivät aseistuksensa puolesta kyenneet/kykene juuri muuhun kuin miinoittamiseen. Meritorjuntaohjuksia ei ole ja ilmatorjuntakyky on luokkaa omasuoja. Lähinnä Hämeenmaa-luokan syvyysraketinheittimistä voi olla jotakin iloa, seuraava askel syvyyspommista.
 
Back
Top