Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Juuri näin. Helpompi irtisanominen ja takaisinottovelvoite pois. Vastineeksi asiallinen työttömyysturva ja työvoimapalvelut. Joustoa ja kohtuutta samaan pakettiin.
Toki työttömyysturvan porrastuksesta olen samaa mieltä, että sitä tarvitaan ja Tanskan malli olisi siinä hyvä.
 
Juuri näin. Helpompi irtisanominen ja takaisinottovelvoite pois. Vastineeksi asiallinen työttömyysturva ja työvoimapalvelut. Joustoa ja kohtuutta samaan pakettiin.

Eikö tässä mentäisi taas valtion pussille ? Nehän tuon työttömyysturvan ja TE-palvelun maksaa.

Eikö paikallistakin sopimista aikoinaan liitot juuri vastustaneet, muistelisin näin.
 
Eikö tässä mentäisi taas valtion pussille ? Nehän tuon työttömyysturvan ja TE-palvelun maksaa.

Eikö paikallistakin sopimista aikoinaan liitot juuri vastustaneet, muistelisin näin.
Mentäisiin mutta tarjolla olisi sekä porkkanaa että keppiä ja toisaalta kun yritysten olisi helpompi päästä työntekijästä eroon niin myös riski palkkaamiseen on helpompi ottaa.
 
Se on hyvin hämmentävää, että erilaiset hallitukset eikä AY-liike tai työnantajat eivät saa tämänkaltaisia tasapainoisia ehdotuksia ulos julkiseen keskusteluun. Ainoa mihin kyetään on räksytys ja uhkailu sekä asioiden suhmurointo kabinettien hämärässä.

Hommat sujuisivat paremmin, kun julkisesti sanottaisiin asiat siten kuin niiden ajatellaan olevan, kuunneltaisiin kummankin argumentit ja annettaisiin julkisuuden häpäistä kotiin päin vetäjät. Yhteinen tilannekuva paranisi kertaluokalla.

Tarvittaisiin hallituksia - monikossa -, joilla olisi valtiomiestaitoa palkita näin avoimesti ja rehellisesti toimivia osapuolia. Näin kulttuuri alkaisi parantua tästä tulehtuneesta kökkärästä.
Yhteisiä ulostuloja ei tule koska suuria murheita ei todellisuudessa ole. Esimerkiksi EK:lla ja SAK:lla on kulisseissa erinomainen keskusteluyhteys. Työpaikalka asioita käsitellään ihan eri hengessä kuin julkisuudessa. Pentikäisen pumppu onkin sitten vähän eri tyyppinen toimija. Nyt vain iski ahneus ja syntyi konflikti. EK:lla ja SY:llä ei ole tarvetta sopia mistään koska heille on jo karkkia tulossa lakien muodossa. Siksi neuvotteluissa ei juuri nyt päästä yhtään mihinkään.
 
Toki työttömyysturvan porrastuksesta olen samaa mieltä, että sitä tarvitaan ja Tanskan malli olisi siinä hyvä.
Vaikkapa puoli vuotta nykytasosta korotettua päivärahaa ja sen jälkeen leikkuri. Kuudessa kuukaudessa lähes kaikki ovat jo työllistyneet ja ne jotka eivät ole pitää ohjata tarkempaan seurantaan. Meille nyt tulossa oleva kahden kuukauden jälkeen iskevä leikkuri on pelkkä säästötoimi ilman työllisyysvaikutuksia.

Tanskassa taitaa päiväraha olla vähän tienaavilla jopa tuplat suhteessa meikäläiseen mutta päivärahassa on myös katto. Se on paljon enemmän perusturvan luonteinen kuin meillä.
 
Vaikkapa puoli vuotta nykytasosta korotettua päivärahaa ja sen jälkeen leikkuri. Kuudessa kuukaudessa lähes kaikki ovat jo työllistyneet ja ne jotka eivät ole pitää ohjata tarkempaan seurantaan. Meille nyt tulossa oleva kahden kuukauden jälkeen iskevä leikkuri on pelkkä säästötoimi ilman työllisyysvaikutuksia.

Tanskassa taitaa päiväraha olla vähän tienaavilla jopa tuplat suhteessa meikäläiseen mutta päivärahassa on myös katto. Se on paljon enemmän perusturvan luonteinen kuin meillä.
Ja lisäksi koulutuspolkujen helpottaminen ja nopeuttaminen työttömyys aikana. Tämä pitäisi kartoittaa heti alkuun. On järjetöntä, että jos esim. lähihoitaja haluaa korottaa koulutustaan sairaanhoitajaksi joutuu hän käymään koko 3 vuoden koulunläpi. Toki lähihoitajille nyt töitä on mutta näin esimerkkinä. Lisäksi työllisyystoimiin osallistumisesta velvoittavampaa eli asenne kuntoon. Mikäli selkeästi on havaittavissa että henkilö ei ole aktiivinen niin leikkuri käyttöön. Tarkoitus ei ole lomailla työttömyysturvalla. Ja myös työpaikkoja jotka ei niin kiinnosta on haettava. Toivoisin todella avauksia liitoilta johonkin tähän suuntaan. Ei pelkkiä lakkoja ja ei käy:n toistamista vaan rohkeita avauksia ja suuntaviivoja. Alkuun kustannukset varmasti olisivat korkeammat mutta niiden pitäisi tasoittua aikaa myöden.
 
Ja lisäksi koulutuspolkujen helpottaminen ja nopeuttaminen työttömyys aikana. Tämä pitäisi kartoittaa heti alkuun. On järjetöntä, että jos esim. lähihoitaja haluaa korottaa koulutustaan sairaanhoitajaksi joutuu hän käymään koko 3 vuoden koulunläpi. Toki lähihoitajille nyt töitä on mutta näin esimerkkinä. Lisäksi työllisyystoimiin osallistumisesta velvoittavampaa eli asenne kuntoon. Mikäli selkeästi on havaittavissa että henkilö ei ole aktiivinen niin leikkuri käyttöön. Tarkoitus ei ole lomailla työttömyysturvalla. Ja myös työpaikkoja jotka ei niin kiinnosta on haettava. Toivoisin todella avauksia liitoilta johonkin tähän suuntaan. Ei pelkkiä lakkoja ja ei käy:n toistamista vaan rohkeita avauksia ja suuntaviivoja. Alkuun kustannukset varmasti olisivat korkeammat mutta niiden pitäisi tasoittua aikaa myöden.
Mahdollisia toteutuksia on paljon mutta tuki ja aktivointi olisivat ne tärkeät komponentit. Pitää vaatia mutta myös antaa mahdollisuuksia. Ansiopäivärahan matala taso kyllä hoitaa motivoinnin nykyäänkin. Harvalla on varaa lomailla niin mitättömällä korvauksella. Velattomalla ja lapsettomalla voi ollakin.
 
Ja lisäksi koulutuspolkujen helpottaminen ja nopeuttaminen työttömyys aikana. Tämä pitäisi kartoittaa heti alkuun. On järjetöntä, että jos esim. lähihoitaja haluaa korottaa koulutustaan sairaanhoitajaksi joutuu hän käymään koko 3 vuoden koulunläpi. Toki lähihoitajille nyt töitä on mutta näin esimerkkinä. Lisäksi työllisyystoimiin osallistumisesta velvoittavampaa eli asenne kuntoon. Mikäli selkeästi on havaittavissa että henkilö ei ole aktiivinen niin leikkuri käyttöön. Tarkoitus ei ole lomailla työttömyysturvalla. Ja myös työpaikkoja jotka ei niin kiinnosta on haettava. Toivoisin todella avauksia liitoilta johonkin tähän suuntaan. Ei pelkkiä lakkoja ja ei käy:n toistamista vaan rohkeita avauksia ja suuntaviivoja. Alkuun kustannukset varmasti olisivat korkeammat mutta niiden pitäisi tasoittua aikaa myöden.

Jos on aitoa halua neuvotella, niin silloin ei huudella, että toiselta puolelta ei käy "ei käy".
 
Ja lisäksi koulutuspolkujen helpottaminen ja nopeuttaminen työttömyys aikana. Tämä pitäisi kartoittaa heti alkuun. On järjetöntä, että jos esim. lähihoitaja haluaa korottaa koulutustaan sairaanhoitajaksi joutuu hän käymään koko 3 vuoden koulunläpi. Toki lähihoitajille nyt töitä on mutta näin esimerkkinä. Lisäksi työllisyystoimiin osallistumisesta velvoittavampaa eli asenne kuntoon. Mikäli selkeästi on havaittavissa että henkilö ei ole aktiivinen niin leikkuri käyttöön. Tarkoitus ei ole lomailla työttömyysturvalla. Ja myös työpaikkoja jotka ei niin kiinnosta on haettava. Toivoisin todella avauksia liitoilta johonkin tähän suuntaan. Ei pelkkiä lakkoja ja ei käy:n toistamista vaan rohkeita avauksia ja suuntaviivoja. Alkuun kustannukset varmasti olisivat korkeammat mutta niiden pitäisi tasoittua aikaa myöden.

Suomessa on todella paljon turhaa kouluttamista (liian pitkiä tai turhia tutkintoja, turhia kursseja, turhia pätevyysvaatimuksia) joista luopumalla voisi paitsi säästää rahaa niin myös helpottaa ihmisten työllistymistä.
 
Suomessa on todella paljon turhaa kouluttamista (liian pitkiä tai turhia tutkintoja, turhia kursseja, turhia pätevyysvaatimuksia) joista luopumalla voisi paitsi säästää rahaa niin myös helpottaa ihmisten työllistymistä.
Ja kenties myös parantaa nykyään pudokkaiksi päätyvien opiskeluintoa.
 
Suomessa on todella paljon turhaa kouluttamista (liian pitkiä tai turhia tutkintoja, turhia kursseja, turhia pätevyysvaatimuksia) joista luopumalla voisi paitsi säästää rahaa niin myös helpottaa ihmisten työllistymistä.
Samaa mieltä. Koulutuksia (myös esim. hoitajien koulutusta) olisi mahdollista lyhentää. Jotenkin jännä katsoa ulkomailla niin siinä vaiheessa kun monessa maassa mennään korkeakoulusta työelämään niin täällä vasta pohditaan, että mitä sitä opiskelisi ;) näin kärjistetysti sanoen. Ehkä ikävintä on se, että se pitkä koulutus ei välttämättä edes tarjoa sitä mitä se työnantaja haluaa ja tarvitsee. Eli pitkällä koulutuksella on saatu jonkinlaiset perusteet mutta lopulta se koulutuksen loppuun vieminen jää työnantajalle.
 
Samaa mieltä. Koulutuksia (myös esim. hoitajien koulutusta) olisi mahdollista lyhentää. Jotenkin jännä katsoa ulkomailla niin siinä vaiheessa kun monessa maassa mennään korkeakoulusta työelämään niin täällä vasta pohditaan, että mitä sitä opiskelisi ;) näin kärjistetysti sanoen. Ehkä ikävintä on se, että se pitkä koulutus ei välttämättä edes tarjoa sitä mitä se työnantaja haluaa ja tarvitsee. Eli pitkällä koulutuksella on saatu jonkinlaiset perusteet mutta lopulta se koulutuksen loppuun vieminen jää työnantajalle.
Hyvä esimerkki on tekninen puoli. Entisen mallin teknikot ja insinöörit olivat valmistuessaan ihan eri tason kavereita kuin nykyiset AMK-insinöörit. Korkeakoulutus onkin heikentänyt osaamista. Amkissa on opiskeltu ties mitä diibadaabaa jne.

Eikä tämä ole mitään vanhan jäärän muistelua vaan omassa CV:ssä seisoo ikiteekkarin lisäksi insinööri (AMK ).
 
Hyvä esimerkki on tekninen puoli. Entisen mallin teknikot ja insinöörit olivat valmistuessaan ihan eri tason kavereita kuin nykyiset AMK-insinöörit. Korkeakoulutus onkin heikentänyt osaamista. Amkissa on opiskeltu ties mitä diibadaabaa jne.

Eikä tämä ole mitään vanhan jäärän muistelua vaan omassa CV:ssä seisoo ikiteekkarin lisäksi insinööri (AMK ).
Yksi suuri virhe on mielestäni se, että rakennusmestari koulutus(onko sitten teknikko nimitys oikeampi) lopetettiin. Tavallaan poistettiin ammattikoulun eli duunarin ja sitten sen insinöörin välistä tekijä joka tiesi ja osasi molemmilta puolilta ja omasi kokemusta. Paljon on menty huonompaan suuntaa koulutuksessa ja uudistukset ovat lähtöjään epäonnistuneet jo peruskoulutuksesta lähtien. Tämä sitten näkyy työelämässä ja työttömyydessä.
 
Hyvä esimerkki on tekninen puoli. Entisen mallin teknikot ja insinöörit olivat valmistuessaan ihan eri tason kavereita kuin nykyiset AMK-insinöörit. Korkeakoulutus onkin heikentänyt osaamista. Amkissa on opiskeltu ties mitä diibadaabaa jne.

Eikä tämä ole mitään vanhan jäärän muistelua vaan omassa CV:ssä seisoo ikiteekkarin lisäksi insinööri (AMK ).

Kyllä, omassa tutkinnossa tärkeintä oli se paperi. Opiskelu oli niin laajalla skaalalla, ettei valmistunut oikein mihinkään tehtävään. Koulutus keskittyi asioihin, jota työelämässä harva käyttää (AMK insinööri mitoittamassa voimalaitoksia?) ja samalla tärkeät taidot, kuten yleisesti käytetyt ohjelmat, jäi lähes kokonaan opettelematta. Jos opettajan johdolla olisi suunniteltu joku kohde alusta loppuun, siitä olisi ollut enemmän hyötyä kuin noista kursseista. Onneksi työpaikka kehtasi opettaa.

Meillä kävi vielä niin onnettomasti, että lujuusoppia opetti henkilö joka ei osannut sitä. Kirjoitteli vain edellisen opettajan muistiinpanoja taululle. Kun opiskelijat kysyivät, tämä ei osannut vastata tai vastasi väärin. Tuo kuitenkin on insinöörin perustaitoja. Ja sitä oli yllättävän vähän neljälle vuodelle.

AMK:sta jäi sellainen tunne, että tärkeintä oli saada tutkintoja ulos.
 
Kyllä, omassa tutkinnossa tärkeintä oli se paperi. Opiskelu oli niin laajalla skaalalla, ettei valmistunut oikein mihinkään tehtävään. Koulutus keskittyi asioihin, jota työelämässä harva käyttää (AMK insinööri mitoittamassa voimalaitoksia?) ja samalla tärkeät taidot, kuten yleisesti käytetyt ohjelmat, jäi lähes kokonaan opettelematta. Jos opettajan johdolla olisi suunniteltu joku kohde alusta loppuun, siitä olisi ollut enemmän hyötyä kuin noista kursseista. Onneksi työpaikka kehtasi opettaa.

Meillä kävi vielä niin onnettomasti, että lujuusoppia opetti henkilö joka ei osannut sitä. Kirjoitteli vain edellisen opettajan muistiinpanoja taululle. Kun opiskelijat kysyivät, tämä ei osannut vastata tai vastasi väärin. Tuo kuitenkin on insinöörin perustaitoja. Ja sitä oli yllättävän vähän neljälle vuodelle.

AMK:sta jäi sellainen tunne, että tärkeintä oli saada tutkintoja ulos.
Ammattikoulussa tuo vielä korostuu koska siellä rahoitus riippuu valmistuneiden määrästä. AMK ja yliopistomaailmassa rahoitus pysyy vaikka henkilö ei koskaan valmistuisi. Mutta olen samaa kuullut mitä kerroit ja myös nähnyt.
 
Ammattikoulussa tuo vielä korostuu koska siellä rahoitus riippuu valmistuneiden määrästä. AMK ja yliopistomaailmassa rahoitus pysyy vaikka henkilö ei koskaan valmistuisi. Mutta olen samaa kuullut mitä kerroit ja myös nähnyt.
AMK:ssakin raha tulee tutkinnoista, ja vielä siten että ne opiskelijat pitää saada puskettua ulos tavoiteajassa. Jos kestää pitempään, niin rahasumma pienenee.
 
Yksi suuri virhe on mielestäni se, että rakennusmestari koulutus(onko sitten teknikko nimitys oikeampi) lopetettiin. Tavallaan poistettiin ammattikoulun eli duunarin ja sitten sen insinöörin välistä tekijä joka tiesi ja osasi molemmilta puolilta ja omasi kokemusta. Paljon on menty huonompaan suuntaa koulutuksessa ja uudistukset ovat lähtöjään epäonnistuneet jo peruskoulutuksesta lähtien. Tämä sitten näkyy työelämässä ja työttömyydessä.

Kyllä rakennusmestareita (210 op) vielä koulutetaan. Sehän palasi takaisin.

Vanha systeemi kaiken kaikkiaan oli tehokkaampi, selkeämpi ja varmaan halvempikin. AMK tuli kai tuon yhtenäisyyden takia muiden maiden koulutuksiin. Mutta ei sitä noin paljon olisi tarvinnut myllätä. Suomessa on 90-luvulta lähtien tehty suuria erehdyksiä koko koulutussektorilla. Sipilä pilasi ammattikoulut ja opetushallituksen demarit peruskoulun. Värisuora ja täyskäsi.
 
Viimeksi muokattu:
AMK:ssakin raha tulee tutkinnoista, ja vielä siten että ne opiskelijat pitää saada puskettua ulos tavoiteajassa. Jos kestää pitempään, niin rahasumma pienenee.
Olen ilmeisesti ymmärtänyt väärin tai sitten sekoittanut yliopistopuoleen.
 
Back
Top