- Riemurasia
..Raportti: Kotoutumisen kurssimaksut valtiolle ja kielitaitovaatimus pois
Jaa artikkeli:
Uusi Suomi
Luotu:
15.2.2017 17:37
- Kuva: Creative Commons / dcJohn
Maahanmuuttajien oppimistulokset ovat olleet huonommat kantaväestöön verrattuna, mikä on herättänyt huolta. Kuvituskuva.
KOTIMAA
|
TURVAPAIKANHAKIJAT
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutustarpeisiin. Loppuraportissa nousee esiin huoli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kantaväestöä heikommista oppimistuloksista. Työryhmä ehdottaa, että huonojen oppimistulosten syitä selvitetään tarkemmin tutkimuksilla.
Ehdotuksissa painottuvat suomen sekä ruotsin kielen taidon vahvistamiseen liittyvät esitykset. Ohjausryhmä esittää, että valtiontukea laajennettaisiin varhaiskasvatukseen vieraskielisten suomen ja ruotsin kielen oppimista varten. Tavoitteena on, että kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähintään osa-aikaisesti. Lisäkustannuksia kertyisi neljä miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjille myönnettävän tuen enimmäisaikaa pidennettäisiin kahdella vuodella kahdeksaan vuoteen. Tällöin tukiaika riittäisi tarvittaessa myös lukioon. Lisäkustannuksia tästä kertyisi 3,5-4 miljoonaa euroa vuodessa.
Työryhmä esittää myös ammatillisen koulutuksen yleisestä kielitaitovaatimuksesta luopumista. Samalla varmistettaisiin opintojenaikainen kielenopetus ja lisättäisiin suomen ja ruotsin kielen kurssien määrää. Raportin mukaan ammatillisessa koulutuksessa edellytettävän tason alapuolelle jää perusopetuksen päättävistä maahanmuuttajataustaisista oppilaista 13 prosenttia ja kotoutumiskoulutuksen opiskelijoista jopa 75 prosenttia. Tällöin koulutuspolku ja urakehitys pysähtyvät.
Raportin hintavin ehdotus on kotoutumissuunnitelman vapaan sivistystyön koulutusten kurssimaksuista luopuminen vuodesta 2018 lukien. Valtionosuus koulutuksista nousisi sataan prosenttiin, kun nykyään valtionosuusrahoitus kattaa 57 tai 65 prosenttia keskimääräisistä kustannuksista. Loput katetaan opiskelijamaksuilla tai ylläpitäjien muulla rahoituksella. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi lakimuutosta. Siitä kertyisi lisäkustannuksia 5,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Loppuraportti luovutettiin tänään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, joka on yksi maahanmuuton vastuukorkeakouluista.
– Tutkimukset osoittavat, että kielen oppimisen ja muun oppimisen välillä on selkeä yhteys, ja suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni ellei osaa kieltä. Meidän on jatkossa tuotava kielen oppiminen osaksi kaikkea koulutusta, ennen kaikkea ammatillista koulutusta ja työssäoppimista: kieltä on voitava opiskella samaan aikaan, kun opitaan muita taitoja, tai muuten polut koulutukseen ja työelämään venähtävät liian pitkiksi. Tämä vaatii asenteiden ja toimintatapojen muutosta, arvioi Grahn-Laasonen tiedotteessa.
Työryhmä ehdottaa, että maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa kehitetään. Toiminnalla pyritään edistämään korkeakoulutaustaisten ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutukseen pääsyä.
Työryhmä tarttui myös kulttuuristen ristiriitojen ennaltaehkäisemiseen. Työryhmän mielestä sekä maahanmuuttajien että kantaväestön lapsille ja -nuorille tulisi järjestää yhteistä maksutonta leiri- ja kerhotoimintaa. Myös eri uskontokuntien välistä vuoropuhelua olisi työryhmän mukaan tärkeä tukea.
– Vihapuhe, rasismi ja aggressiivinen meuhaaminen netissä ja arkipäivässä on lisääntynyt. Asenteet ovat koventuneet. Se ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan, sanoo Grahn-Laasonen.
Vuonna 2015 Suomeen tuli yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2016 tulijoita oli enää 5 657.
Poimintoja työryhmän toimenpide-ehdotuksista:
– Yleisten kielitutkintojen tutkintojärjestelmä digitalisoidaan ja suunnittelu aloitetaan heti.
– Tilastokeskus kehittää tutkintorekisteritietoja ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisen väestön osalta erillisellä tiedonkeruulla, jota tehdään mahdollisesti vuosittain.
– Opetushallitus luo sivuston, joka kokoaa ja pyrkii vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten koulutukseen ja opiskeluun liittyviin keskeisiin kysymyksiin.
– Kunnat hankkivat kaikille kotoutumisasiakkailleen lähtötasotestin, joka auttaa ohjaamaan henkilöt heille sopivimpaan koulutukseen.
– Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö levittävät hyviä toimintamalleja ja tuloksia sekä oppimateriaaleja hankkeiden ja kokeilujen pohjalta.
– Lisätään kotoutumiskoulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/21...-raportti-kotoutumisen-kurssimaksut-valtiolle
http://www.hs.fi/nyt/art-2000005088520.html
Nykyään saatetaan puhua ”käänteisestä rasismista”, joka kohdistuu valtaväestöön. Onko tällaisessa käsitteessä mitään todenperäisyyttä? (KUVA: Colourbox)
”Käänteistä rasismia” tai ”käänteistä syrjintää” ei ole olemassa, filosofi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu kertovat miksi
Nyt.fi:ssä julkaistiin maanantaina kolumni, jossa kerrottiin rap-kokoonpano Princess Nokian keikasta Helsingissä. Eräässä kohdin keikkaa artisti pyysi kaikkia paikalla olevia naisia sekä ”people of color” (Yhdysvalloissa käytetty termi, joka viittaa ihmisiin, jotka eivät ole valkoisia) siirtymään eturiviin.
Miehiä taiteilija pyysi kunnioittamaan näitä ihmisiä, sekä antamaan heille tilaa.
”Hän pakotti yleisön tiedostamaan yhteiskunnassamme vallitsevan asetelman. Ihmiset, jotka hän pyysi keikkansa eturiviin, joutuvat elämässä usein pinnistelemään nähdäkseen tai tullakseen nähdyiksi”, kolumnisti Ronja Salmi kirjoitti.
Kolumni herätti myös vastareaktioita. Jotkut kommentoijat pitivät artistin tempausta rasismina, joka kohdistui valkoisiin miehiin.
Tällaiset kommentit ovat nykyään yleisiä nettikeskusteluissa. Saatetaan puhua ”käänteisestä rasismista.” Näkemys nousee esiin usein silloin, kun puhutaan positiivisesta erityiskohtelusta. Se tarkoittaa sitä, kun jokin heikommassa asemassa oleva ihminen – esimerkiksi vammainen henkilö – nostetaan etusijalle vaikka työnhaussa.
Tämä on joidenkin mielestä syrjintää – valta-asemassa olevia kohtaan.
Mutta onko tällaista ”käänteistä syrjintää” tai ”käänteistä rasismia” olemassa?
Kysytään ihmisiltä, jotka ovat perehtyneet rasismin ja syrjinnän käsitteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Ensiksi Helsingin yliopiston emeritusprofessori Timo Airaksiselta, jonka erityisaloja ovat etiikka sekä yhteiskuntafilosofia. Airaksinen on usean vuosikymmenen ajan selventänyt termejä ja arvokeskustelua Suomessa, ja katsoo asiaa pitkällä aikajänteellä.
Hänen vastauksensa on selvä: ei ole olemassa. ”Käänteinen rasismi” tai ”käänteinen syrjintä” on Airaksisen mukaan mahdoton käsite, paradoksi.
”Rasismi ja syrjintä määritellään valtasuhteiden kautta”, hän aloittaa.
”Se, joka on vallassa, voi suhtautua huonosti alistettuun ryhmään ja se on syrjintää. Mutta jos alistettu ryhmä tavoittelee samaa tasoa, joka valtaryhmällä on – on aika omituista ajatella että se olisi syrjintää.”
Historiallisesti koko käänteisrasismin tai -syrjinnän käsite juontuu Yhdysvaltain koulutuspolitiikasta, jo usean kymmenen vuoden takaa. Silloin maan tummaihoiselle väestölle alettiin antaa etuoikeutuksia koulutuspolitiikassa, jossa he olivat olleet syrjityssä asemassa. Heille esimerkiksi annettiin kiintiöitä korkeakouluissa.
Tätä uudistusta vastustavat nimittivät sitä käänteissyrjinnäksi ja -rasismiksi. Sama keskustelu elää edelleen koulutuspolitiikan ulkopuolella, Suomessakin.
Airaksisen mukaan koko käänteisrasismista puhuminen on nykyään oikeistopopulististen liikkeiden syytä: ”Rasistien vastaisku sille, että he kokevat asemaansa loukatun”, hän sanoo.
”Populisteilla on valeuutiset ja ’vaihtoehtoiset faktat’, mutta eivät ne ole ainoa keino. Käsitteiden sotkeminen on yksi heidän strategiansa myös.”
Onko valkoinen heteromies sitten aina etuoikeutettu? Tähänkin ryhmään kuuluva henkilö voi olla syrjäytynyt ja huonosti toimeentuleva, eikä siten ”valta-asemaan” kuuluva.
Tietysti voi, Airaksinen sanoo. Valtaväestön edustaja voi tippua kilpailukelkasta ja joutua marginaaliseen asemaan esimerkiksi sairauksien seurauksena. Ja yhteiskunnan keinoin tällainenkin henkilö täytyy auttaa asemastaan ylös.
Mutta rakenteellinen syrjintä ei hänen mukaansa ole tuota asemaa aiheuttanut.
Eli: rakenteellisesti alistettu ryhmä ei voi syrjiä rakenteellisesti vahvempaa ryhmää.
”Olisin melkein sitä mieltä, että alistetussa asemassa olevien oikeutena on tölviä niitä, jotka ovat vahvempia ja pitävät valtaa. Heidän täytyy taistella oman asemansa puolesta”, Airaksinen sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (entinen vähemmistövaltuutettu) on Suomessa viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Tällä hetkellä virassa on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Kirsi Pimiä.
Hän toteaa positiivisesta erityiskohtelusta, että sillä on aina tavoiteltava todellista yhdenvertaisuutta. Silloin kyse ei ole syrjinnästä.
Sillä se, että kaikkia kohdellaan aina samalla tavalla, ei riitä edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kaikki eivät ole samalla viivalla yhteiskunnassa. Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa voi olla enemmän työttömyyttä kuin valtaväestöllä, vammaiset henkilöt voivat olla jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Ja niin edelleen.
Keikallaan Princess Nokia ei ”jakanut yleisöä” koko esityksen ajaksi, vaan pyysi mainitsemansa ihmisryhmät eturiviin ainoastaan yhdessä välispiikissään.
Teko oli ennen kaikkea symbolinen. Sillä artisti halusi tuoda yhteiskunnan valtarakenteet näkyville: osoittaa siis erityshuomiota niille ryhmille, jotka ovat heikommassa asemassa ja jotka joutuvat syrjinnän kohteiksi usein.
”Ja kun heitä kohdellaan paremmin, silloin ei syrjitä toista vaan tuodaan heitä yhdenvertaisempaan asemaan”, Pimiä sanoo.
"Osuus hämmästyttävän suuri" – PS-edustajat haluavat alaikäisenä esiintyville maahanmuuttajille ikätestin
SIINA EKBERG
40 minuuttia sitten
Perussuomalaisten kansanedustajien mukaan nykykäytäntö kannustaa täysi-ikäisiä turvapaikanhakijoita esiintymään alaikäisinä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Leena Meri, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio vaativat tiedotteensa mukaan nuorille turvapaikanhakijoille automaattista ikätestausta.
Alaikäisiksi luokiteltuja turvapaikanhakijoita sijoitetaan perhekoteihin, jotka ovat erilaisia kuin aikuisten vastaanottokeskukset.
(Lehtikuva / Panu Pohjola)
Nykyisen käytännön mukaan ikätesti tehdään vain yksin tulleille turvapaikanhakijoille, joiden kohdalla on syytä epäillä täysi-ikäisyyttä, vaikka hakija itse kertoo olevansa alaikäinen.
– Tällä hetkellä testeihin ohjataan ulkonäön perusteella vain osa hakijoista. Järjestelmässä on valuvika, sanoo Jari Ronkainen.
– Niukasti alaikäisten eli 17-vuotiaiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden osuus on hämmästyttävän suuri, Olli Immonen pohtii.
Alaikäisiksi luokiteltuja turvapaikanhakijoita sijoitetaan perhekoteihin, jotka ovat erilaisia kuin aikuisten vastaanottokeskukset. Alaikäiset saavat myös edustajan valtion varoista.
– Nykyiset olosuhteet kannustavat hakijoita ilmoittamaan ikänsä alakanttiin, sanoo Laura Huhtasaari.
Viime vuonna noin kaksi kolmasosaa tehdyistä ikätesteistä paljasti alaikäiseksi ilmoittautuneen turvapaikanhakijan olevan todellisuudessa aikuinen. Tutkimusmenetelminä käytetään pääsääntöisesti hammas- ja ranneluustotutkimuksia.
– Testitulokset paljastavat laajamittaisen huijauksen. Kaikkien nuorten hakijoiden testaaminen olisi tasapuolista ja oikeudenmukaista, kommentoi Ville Tavio.
Perussuomalaiset haluavat, että ikätestausten laajentaminen kytketään tiedonkulun parantamiseen.
– Viranomaisilla tulee olla velvollisuus ilmoittaa turvapaikanhakijoista ikätietoja ja muita oleellisia tietoja toisille viranomaisille, sanoo Leena Meri.
Perussuomalaisten kansanedustajat katsovat, että hakijoiden huolellinen tutkiminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
– Automaattinen testaus lisäisi myös huomattavasti nykyjärjestelmän uskottavuutta, arvioi Sami Savio.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_ikatestaus-61577
Nigerian Migrant Arrested for Stabbing Female ‘Refugee Helper’ to Death
by CHRIS TOMLINSON16 Feb 2017488
A 27-year-old Nigerian migrant has been arrested in Switzerland after murdering a 22-year-old asylum home worker in Germany and then fleeing the country.
The Nigerian was arrested Tuesday at a train station in the Swiss city of Bern after a Europe-wide arrest warrant was issued for him after he fled Ahaus where the murder occurred. Chief prosecutor Martin Botzenhardt said, “Only yesterday, the prosecutor’s office ordered the European-wide call for arrest on the basis of the existing national arrest warrant. Today’s arrest of the suspect in Switzerland is a quick success,” Swiss paper Blick reports.
SIGN UP FOR OUR NEWSLETTER
well known in Ahaus and was popular. One of her friends told the paper, “Many knew her, she was a really nice girl. Because her own family comes from India and she has very good English, she has been involved in refugee aid.”
The motive for the crime was likely sexual desire as authorities noted the asylum seeker had repeatedly tried to get in contact with Soopika. The attraction was not mutual according to one of the victim’s friends who said she had no interest in a relationship as she had just broken up with her boyfriend.
The case of Soopika’s murder is just the latest of a number of murders of women who have worked with asylum seekers. The most famous case in Germany was that of Maria Ledenburger who was raped and killed by a 17-year-old Afghan asylum seeker on her way home. Like Soopika, Ladenburger also volunteered her time helping asylum seekers.
A similar murder also occurred in Sweden last year when a Somali migrant stabbed asylum centre worker Alexandra Mezher to death in a home for underage migrants. The asylum seeker turned out not to be underage after police investigated his background leading many to question the methods used by the Swedish government to determine the actual age of migrants.
Austria also saw a migrant murder a woman who was trying to help him last year. An American working as an au pair in Vienna was strangled to death by a Gambian migrant in her apartment after letting him stay there to avoid deportation. He was also captured in Switzerland after fleeing the country.
Tulevat professorien virat tulee täyttää pakolaisilla, kunnes 20 vuoden keskiarvo osoittaa tasapuolisuutta virkanimityksissä.
