Pakolaisuus

Ohhoh, jopa suvaitsevaiseksi tunnustautuva vassariblogisti kirjoittaapi Oulun "ruokakriisistä" ihan iskevään tyyliin:

http://kimmokautio.puheenvuoro.uusi...aisuus-ei-ole-kaiken-sietamista?ref=karuselli


"Eri tiedotusvälineiden artikkelit aiheesta levisivät heti tuoreeltaan sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Itse seuraan mm. useita erilaisia facebook-ryhmiä ja ehdin jo illan mittaan nähdä monenlaista kommentointia aiheesta. Näyttää siltä, että tämä korsi katkaisi kamelin selän monen maltillisenkin seurailijan kohdalla. Täytyy myöntää, että itselläkin kierrokset nousivat uutisia lukiessani ja ymmärrän aiheesta nousevan raivon enemmän, kuin hyvin.

Suomalaisen laitosruoan tasosta kouluissa ja päiväkodeissa on puhuttu paljon. Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus asettaa meidät erikoisen valinnan eteen: Nyt olisi itse päätettävä, onko suomalainen laitosruoka kouluissa ja vanhainkodeissa hyvää vai ei? Yllättävän paha rasti, koska toteamalla sen hyväksi, tavallaan menettää oikeuden väittää ruokaa huonoksi omille lapsille ja vanhuksille. Toteamalla sen huonoksi, olisi hyväksyttävä turvapaikanhakijoiden kritiikki. Itse kallistun siihen, että ainakin kouluissa ruoka on yhä pääosin hyvää.

Maahanmuuttokriittisissä piireissä on kyselty paljon, joko tämän myötä "suvakit" ottavat päänsä pois pensaasta. Itse tunnustaudun suvaitsevaiseksi humanistiksi, mutta myös älyllisesti rehelliseksi. Tämä ei todellakaan muuta suvaitsevaisuuttani mihinkään. Suvaitsevaisuus on myös sitä, että kiittämättömyys harmttaa, eikä se harmitus tee eroja sen enempää etnisen alkuperän, kuin vaikkapa seksuaalisen suuntautumisenkaan suhteen. Suvaitsevaisuus on myös sitä, ettei edelleenkään rynnätä yleistämään: Kaikki pakolaiset eivät ole valittaneet ruoasta. Maahan on tullut tuhansia ihmisiä. Oulussa mieltään osoitti satakunta ihmistä.

Maahanmuuttajataustainen vapaaottelija Makwan Amirkhani puhui taannoin mainiolla videollaan maahanmuuttajanuorille väkivallasta ja siitä, miten se tekee hallaa koko heidän edustamalleen viiteryhmälle. Nämä oletettavasti kouluruokatasoisesta ruoasta mieltään osoittavat tekevät täsmälleen samaa. Ratkaisu on sama, kuin omina kouluaikoina: Jos ei kelpaa, voi kävellä kotiin syömään."



No, enpä ihmettelisi jos kohtapuolin vaikka Paavo A. ja Li Andersson ovat tuomitsemassa kovaan äänen tämän kaverin rasistisena kiihkoilijana.
 
Taas raavitaan tyhjää – sotaveteraanien kuntoutusrahat loppu monessa kunnassa

Viitasaaren kaupunki painostaa kirjeellä sosiaali- ja terveysministeriötä myöntämään lisää varoja sotaveteraanien kuntoutukseen. Valtion myöntämä 41 900 euron potti on huomattavasti alle viime vuoden tason.

Lisämäärärahan tarve on noin 13 000 euroa. Vastaava tai vielä kiperämpi tilanne on monessa Keski-Suomen kunnassa.

Viitasaarella kuntoutusta haki 34 veteraania tai heidän puolisoaan. Heistä kuusi veteraania ja yksi puoliso saavat vain myötätuntoa, koska rahat eivät riitä edes halvempaan avokuntoutukseen.

Kotikunnassa usein tehokkaampaa

Kotikunnassa tai kotona tapahtuva kuntoutus on iän lisääntyessä monesti mieluisampaa ja tehokkaampaa kuin "kylpyläkuntoutus". Se myös jakautuu pidemmälle ajalle kuin 10 päivän laitosjakso. Kahdeksan hakijaa toivoi saavansa laitoskuntoutuksen, mutta vain kuusi sinne pääsee.

– Veteraanien määrä pienenee ja kunto heikkenee, jolloin kuntoutustarve vain kasvaa. Myöntämispäätökset tehdään tarveharkinnalla, muun muassa terveydentilan ja kotona selviytymisen tukemisen nojalla. Näille, jotka eivät saa kuntoutusta, pyritään tarjoamaan se ensi vuonna, sanoo vt. perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila.

Kotipalvelua supistetaan

Veteraanien harvenevia rivejä tuetaan myös järjestämällä avopalveluita kotiin. Viitasaarella noin 50 veteraania, heidän puolisoaan tai leskeään saa maksutonta kotipalvelua kuukausittain. Palveluun sisältyy siivousta ja asiointiapua, joskus jopa ruuanlaittoa. Se on tärkeä sosiaalisten kontaktien ylläpidon keino monelle kotona vielä selviytyvälle.

Valtio on tukenut toimintaa äskettäin niin sanotulla Risikon lisämäärärahalla noin 23 000 eurolla. Kaupungin talousarviosta veteraanien kotona asumiseen tukemiseen käytetään runsaat 40 000 euroa.

– Sotaveteraaniyhdistyksen omavastuu on kuusi euroa työtunnilta. Yhdistyksen rahat ovat nyt niin lopussa, että loppuvuoden kotipalvelua on supistettu neljään tuntiin kuukaudessa. Palveluun oikeutetun luona käydään yleensä kahdesti kuukaudessa. Toistaiseksi olemme selvinneet ilman asiakkaalta perittävää omavastuuta, sanoo Viitasaaren Sotaveteraanien puheenjohtaja Isto Korhonen.

Kotipalvelun rahapulaa lievitetään näinä päivinä päättyvällä paikallisella haja-asutusalueen ovelta ovelle -keräyksellä. Kylillä ovat kiertäneet rotaryjen, leijonien ja reserviläisjärjestöjen vapaaehtoiset.

Varusmiehet ehkä taas keräyksiin

Isto Korhonen on saanut Sotaveteraaniliitolta tuoreita terveisiä, että jatkossa kuntoutusmäärärahoja supistetaan entisestään ja avopalvelumäärärahoja kasvatetaan.

Varusmiehiä saattaa olla mahdollisuus saada taas jatkossa avuksi kylien kansalaiskeräyksiin. Valtakunnallinen keräyslupa haetaan enää vuosiksi 2016 ja 2017.

Veteraanien leskien tarpeet kuntien vastuulle

Kaupungin ja sotaveteraaniyhdistyksen yhteistyö sujuu Viitasaarella hyvin. Vaatii melkoista palapeliä, jotta niukoilla varoilla voidaan jakaa apua eniten tarvitseville ja kuitenkin mahdollisimman laajasti kaikille oikeutetuille.

Noin viiden vuoden kuluttua Viitasaaren Sotaveteraanit -yhdistys jää historiaan. Kun sotaveteraaneja ei enää ole, vastuu heidän vielä elossa olevien puolisojensa kuntoutus- ja kotipalvelutarpeista siirtyy kuntien perusturvalle. Perustettavat veteraaniperinneyhdistykset tuottanevat korkeintaan vertaistukipalveluja.


http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...2140254?pwbi=e0bae4f38ea1604078f287c33d1f7c62


Mutta rahaa riittää kun on vaan "pakolainen" kuntaan tulossa majoitukseen ja täys-ylläpitoon...
 
Joutsenon vastaanottokeskuksen telttamajoitus ei oikein tunnu tyydyttävän. Ulkona alkaa olla tähän vuodenaikaan kylmä ja teltoissa on liian kuuma kun lämmittimet hurisevat. Ampumahaavoja alkoi jomottaa.

http://yle.fi/uutiset/ampumahaavat_...turvapaikanhakijat_pelkaavat_pakkasta/8345200

Eli, syksyinen ja synkkä Suomi ei olekaan mikään maanpäällinen paratiisi. Ja entäs sitten kun (tai nykyisin kait jos) alkaa kunnon talvi lähestyä.

Ainakin tuossa yhdessä majoituskohteessa jonka ohitse tänään kävelin, oli suurin osa isoista ikkunoista täysin levällään.
 
Silläkin riskillä, että menee jo bännin arvoiseksi offtopikiksi, niin analysoidaan nyt tuota annosta, kun se on esimerkiksi nostettu maahanmuuttajia kiusaavaksi koiranruoaksi.
Näyttäisi kalapihveiltä, perunamuusilta, salaatilta ja kalakastikkeelta.
Tässä kastikkeen ohje, jonka vaimoni etsi käsiinsä koulun keittäjiltä, kun se oli niin hyvää. Tätä kastiketta tehdään siis meillä kotonakin, suosittelen kaikille.
Tartar-kastike kalalle
1 prk kermaviiliä
reilu 1 rkl sinappikurkkusalaattia
reilusti hienonnettua tilliä
sitruunan mehu

Kastike on myös koulussa hyvin suosittua. Itse söisin ja tiedän, että lapsenikin syövät, tuota annosta täysin sujuvasti.
Mutta ai niin, tämähän oli sitä ruokaa, jota köyhätkään eivät syö.
Edelleenkin on aivan selvää, että et ole ollut kouluruoan kanssa missään tekemisissä. Mutta itkeä osaat kyllä siitä.
Alleviivaan sitä, että suomalaisen laitosruoan taso ei ole mielenosoituksen aihe.

Minä en kyllä näe kuvassa olevassa ruoka-annoksessa pienintäkään vikaa ja uskon sen olen maultaankin varmasti syötävää, saatikkin, kun on ILMAISTA.
 
Miksi eivät kasvata itse ruokaansa, vielä ehtii kasvihuoneessa kasvattaa monen moista ja metsät ovat täynnä marjoja, puolukkasato erityisen hyvä meillä. Onpa hölmöjä meidän päättäjät.

Jos nuo pehmeäkätiset hajustetut geelipäät saa joku marjastamaan tai tekemään yhtään mitään järkevää itsensä eteen niin se on ihme.
 
Musiikin ohella ruokakulttuuri onkin yleensä parasta mahdollista monikulttuurisuutta, johon ei suomalaisella keittiöllä ole paljon muuta annettavaa kuin sellupuuro tai nakit ja muusi. Tämä on teoriassa ymmärrettävää, sillä Suomessa ruokailun tehtävä on perinteisesti ollut lähinnä hengissä säilymisen pidentäminen ja keittiö sekä makumaailma ovat kehittyneet sen mukaisesti. Italian pääministeri Berlusconi tämän jo ääneen totesikin, mistä nousi melkoinen mekkala.
Olen kyllä hiukan eri mieltä. Itse harrastanut ruokalaittoa pitkään ja pyöritellyt susheista vaikka mihin eksottiseen. Valittavan usein ne kaikki japanilaisten mausteet ja levät ja itämaiset mausteet sitten lentävät vanhentuneena roskiin, koska aina enimmäkseen syön juuri suomalaista ruoka, en kaipaa eksoottisuutta, ja vain pakosta voi valita kiinalainen seisovapöytan, mutta kotona yritän syödä juuri suomalaisia ruokia, vihanneksia ja hedelmia minimssa 500g - joskus jopa kiloon vihanneksia ja hedelmia pitkin päivää. 800 g on minun ihannemäärä. En ajattelee niinkään minkä maalaiseksi ruokani maaultaan kallistuu, kunhan olisi vihanneksia ja hedelmia. Proteinia ihminen tarvitse aika vähän, 1 g per painokilo muistaakseni, herneissa ja palkokasveissa on myös proteiniia. OK, tykkän kreikkalaisista oliiveista, mutta rypsiöljyllä ja mustalla pippurilla saa jo tavallisetkin kotimaiset raasteet maistumaan hyvältä. Lisäksi suomalaiset elintarvikket ovat hyviä ja erittäin laadukkaita, juustot ja maitotuotteet ja makkaratkin. Italialaisilla on omat huipputuotteet, mutta niin on suomalaisillakin.

Tuo Honchon näyttämä kalapihvi muusilla on herkullinen, ja sellaista söisin vaikka joka toinen päivä, jos joku tarjoisi. Kalapihveihin/jauhelihapihveihin kaipan hiukan enemmään sipulia. Ylipäänsä perunamuusi on herkkullinen, jopa sekin joka tehtyy teollisesti vanhuksille ja kouluille, mutta aina kotona tehtyy on paras. Ei suomalaisilla eikä skandinaavilaisella ruoalla ylipäänsä mitään hävettävä ole. Lisäksi täällä on useita elintarvikkeita, joita ei muualla ole - esim. hapankaali, moni ei vain tietää että hapankaalin pitää aina lisätä hiukan sipulimurska ja öljyä, eikä syödä sellaisenaan. Se on lisuke, joka voi sitten olla vaikka puolet lautasesta. Ja ruisleipä ja saaristoleipä ja vaikka mitä. Se on oma eksoottikka, jota arvostetaan kaikialla. Kaikki eivät halua syödä vain parmesaneja. Italialaiset parmakinkutkaan ei ole minun suosikki, mutta parmesaani on ihan ok.

Siellä Lähi-Idassa on kenties totuttu että naisen ovat kotona ja laittavat ruokia joita vaati pitkän valmistukseen, keittävät lihapadat loputtomiin, voi olla että siellä syödäänkin paljon lihaa. Mutta ei Suomessa onneksi. Länsimaissa naisen käyvät työssä, harvaalla täällä on aika ja edes halua seistaa hellan vieressä kaikki päivät lihapatoja sekoittaen.

Anteeksi että tulee pitkä teksti, lisään vaan vielä: en ole Turkissa eikä Egyptissa syönyt mitään tajunta räjähtävä, päinvastoin. Ymmärsin ettei arabit ole kovin ihmeellisia kokkejakaan, miehet siellä on töissä joka paikassa, paitsi Turkissa, siellä näkyy naisiakin. Toisaalta en tiedä mitä ne syö kotona, voi olla jotain parempaakin naisten laittamana. Mutta kyllä Suomessa kotona myös osataan kokata vaikka mitä.
 
Viimeksi muokattu:
Sisäministeriö: Suomeen eilen 502 uutta turvapaikanhakijaa, vuoden alusta 17 852.
 
Nyt jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei käy kateeksi sitä, joka tuolla Leikarissa joutuu viettämään pidemmän aikaa. Sehän on varsin keskellä ei mitään ja jos ei ole kulkuneuvoa käytössä, sieltä ei käytännössä pääse oikein minnekään kuin bussilla. Haminaan on 10 km, Karhulaan on 10 km. Kumpikaan näistä ei varsinaisesti kuohuva metropoli ole. Lähimpään kauppaan on reilu 2 km. Ei siellä oikein ole mitään tekemistä; koko lafkahan on siis aivan moottoritien, 170-tien ja 15-tien risteyksessä. Ei ole kunnolla tilaa edes palloa potkia, lähin pallokenttä taitaa olla Neuvottoman suunnilla jossain sen parin kilometrin päässä.

Jos tuolla sen 6 kk sydäntalven ylitse asustelee tp-päätöstä odotellessa, voinee hakijan olettaa olevan turvapaikan tarpeessa. Minä en todellakaan haluaisi noilla spekseillä siellä kuukausitolkulla asua.
Hieno paikka, kauppa ihan vieressä kohtuullisen kokoinen kaupunki kävelymatkan päässä. Paljon pahemmassa paikassa minä vietin lapsuuteni. Paskan talikointi riitti hyvin virikkeeksi. Kyllä sitä tekemistä keksii jos haluaa, valitettavasti elämä ei voi olla pelkästään viinaa ja naisia.
 
Mutta rahaa riittää kun on vaan "pakolainen" kuntaan tulossa majoitukseen ja täys-ylläpitoon...
Eikö nämäkin ole "sotaveteraaneja" tosin vain eri sodasta joka on vihervassarikukkahattusuvakkien mielestä hyäksyttävämpi sota kuin itsenäisyyden puolustaminen.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen on toistuvasti vaatinut Syyrian sotatoimiin osallistuville suomalaisille sotilastapaturmalain suojaa. Hänen mielestään "pyhään sotaan" osallistuville on annettava kuntoutusta niin ruumiillisen kuin henkistenkin vammojen hoitoon, kun he palaavat Suomeen.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kulpakko-12555
 
Minä en kyllä näe kuvassa olevassa ruoka-annoksessa pienintäkään vikaa ja uskon sen olen maultaankin varmasti syötävää, saatikkin, kun on ILMAISTA.
Ihan samanlaiset ruokaannokset myös sairaaloissakin? Eihän sinne tulla syömään vain parantumaan. Siinä myös kaikki tarvittavat päiväsaantikalorit laskettu tarkkalleen. Ei saa olla liika, koska ihmiset eivät sairaaloissa liikku paljon, ruoan maukkuus vaihtelee, joskus saa jotain herkullisempia, joskus vähemmän, mutta hyvin maistuu kaikille mitä tuodaan. Kaikki kiittävat nuoresta vanhaan. Hoito, joka sisältä huippulaitteet, kirurgiaa joka on jopa maailman kuuluu, esim lihas/jännevamma kirurgia ( muistaen sitä kuuluisa jalkopalloilija joka tuli juuri Suomeen leikattavaksi, eikä Irakiin), sairaalassa oleskelu ja 4 kerta tarjoittu ruoka 30 eurolla vrk:ssa ei monesta suomalaisesta ole pahaa hintaa, päinvastoin. Tässä maassa asuu onneksi kansa, joka osaa olla kiitollinen monestakin asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö nämäkin ole "sotaveteraaneja" tosin vain eri sodasta joka on vihervassarikukkahattusuvakkien mielestä hyäksyttävämpi sota kuin itsenäisyyden puolustaminen.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen on toistuvasti vaatinut Syyrian sotatoimiin osallistuville suomalaisille sotilastapaturmalain suojaa. Hänen mielestään "pyhään sotaan" osallistuville on annettava kuntoutusta niin ruumiillisen kuin henkistenkin vammojen hoitoon, kun he palaavat Suomeen.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kulpakko-12555


Tottakai pitää saada onhan suomen maksettava moraalivelkansa koska jo telttamajoituksen kylmässä ankeudessa on pyhän sodan veteraanien luodinhaavatkin alkaneet vihoittelemaan....
 
Tuota ruokalautasensa kanssa pelleilevää turapartaa katsoessa tuli jostain mieleen se Tuntemattomasta sensuroitu kohta, jossa alikersantti Lehto potkaisee puuropakin venäläisvainajan kasvoille tokaisten: "Syö nyt puppus, helvetin kalmukki !"
 
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1443664312414.html

– Palautteen mukaan yksi annos saattaa sisältää kahdeksan jauhelihapihviä ja kymmenen kananmunaa. Jumalauta, suomalainen lapsi ottaa yhden kalapuikon liikaa niin kutsutaan poliisi paikalle.

"Mielenilmaisupäivänä keskiviikkona hätämajoitusyksikössä tarjottiin naudanlihakastiketta kasviksilla, salaattia ja riisiä. Tänään ruokalistalla on jauheliha-kasviskastike, riisi, kaali-ananassalaatti ja puolukkalisuke. Värtön mukaan kaikki ruoat tehdään laktoosittomana."

Mitä mä sanoin. Ensimmäinen ajatus kun näki uutiskuvat Ahmedista tuohtunut ilme naamalla esittelemässä pelkkää lautasellista riisiä oli; "Kusettaa. Ei Suomessa kunniakansalaisille pelkkää riisiä tarjota missään."
 
Ja lisää tulee ja tulee....
Tältä näyttää Suomi pakolaisten Facebookissa: suuria lupauksia ja karvaita pettymyksiä
ULKOMAAT 1.10.2015 15:55
Mark Autio

HELSINGIN SANOMAT






Pakolaisten sosiaalisessa mediassa esiintyy hyvä ja huono Suomi
Turun yliopiston tutkija Marko Juntunen esitteli irakilaispakolaisten suosiman Facebook-sivuston sisältöä. Käynnissä olevan tutkimusprojektin vuoksi Juntunen ei esiinny videolla kasvoillaan. Myös sivustolla julkaistuissa videoissa esiintyvien henkilöiden kasvot ovat sumennettu. Toimittaja: Mark Autio, kuvaus: Janne Elkki, leikkaus: Arttu Luhtala.
Keskiviikkoiltana kello yhdeksältä tieto on levinnyt ympäri maailmaa.

Kysymyksiä sinkoilee: Onko totta, että Suomi on menossa pakolaisilta kiinni?

Varttia myöhemmin joku julkaisee Suomen Maahanmuuttoviraston tiedotteen arabiaksi käännettynä.


Virasto kertoi aiemmin päivällä, että päätöksenteko irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemusten kohdalla on keskeytetty.

Nyt asiasta tiedetään niin Bagdadin Kadhimiyan kaupunginosan kerrostaloissa, kuin Etelä-Ruotsin Trelleborgin vastaanottokeskuksissa.

Pakolaisten seuraamilla sosiaalisen median sivustoilla informaatio leviää kohdeyleisössään nopeammin ja laajemmalle kuin minkään kansainvälisen uutistoimiston välittämänä.

Turkissa ja Irakissa olevien irakilaispakolaisten tukiryhmä on yksi suosituimmista turvapaikanhakijoiden käyttämistä Facebook-sivustoista.

Avointa ryhmää seuraa yli 220000 ihmistä ja sinne päivitetään toistasataa viestiä ja videota päivässä.

”Kokoan nuorten miesten ryhmää matkalle Suomeen, jos haluat mukaan, niin numeroni on…” kirjoittaa Babelin kaupungissa asuva irakilaismies.

Pariisin Eiffel-tornin juurella kuvatulla videolla toinen kertoo riipivästä koti-ikävästä. Monet etsivät tietoa perheenjäsenistä. Paljon julkaistaan kuvia lapsista ja ruoka-annoksista.

Viestit vilisevät ruudulla.

Yllättäen ollaan suomalaisjärvellä kalastamassa. Kommenttikentässä sintin saanut irakilaismies kertoo päättäneensä palata takaisin, koska ei ”kestä enää”.

Uusia päivityksiä napsahtelee.

Salakuljettajat mainostavat avoimesti: lähdemme Istanbulista busseilla, siitä veneellä 40 minuuttia Kreikkaan. Ryhmät saavat alennusta.

Helsingistä, tai vaikkapa Frankfurtista lähetettyihin viesteihin vastataan pian Tukholmasta ja niihin taas Izmirin satamakaupungista Turkista.

Pakolaisten maailma on pienentynyt.

Viestiketjut muokkaavat matkalle lähteneiden ja kotimaahan jääneiden maailmaa.

Säikeinen informaatioverkko muuttaa pakolaisuutta. EU-maiden tekemät linjaukset ja epäpätevien salakuljettajien tiedot leviävät lähes reaaliajassa. Syntyy uusia reittejä ja kohdemaita.

Samaa väylää käytetään myös turhautumisen, pelkojen ja ikävän purkamiseen.

”Facebookista on tullut turvapaikanhakijoille keskusteluavaruus, jossa kaikki linkittyy. Ennen internetiä ei ollut kuviteltavissakaan, että tällaista yhteiskunnan ulkopuolella ja maan alla elävien ihmisten tietokanavaa. Keskusteluun osallistuvat ovat aktiivisia toimijoita siinä poliittisessa tilassa, mikä pakolaisuus tällä hetkellä on. Joku ’postaa’ jotakin verkkoon ja siitä alkaa kriittinen arviointi, mitä tämä on ja miten tähän pitäisi suhtautua”, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Marko Juntunen.

Juntunen on seurannut 1990-luvun alusta arabimaista Eurooppaan saapuvia pakolaisia ja laitonta siirtolaisuutta.

Viimeiset viikot hän on aktiivisesti tarkastellut irakilaisten suosimia sosiaalisen median kanavia.

”Viestiketjut synnyttävät todellisuuden, jossa Irakissa oleva nuori ajattelee tarvitsevansa jotain parempaa. Videot ruokkivat myös samaa maailman näkemisen tarvetta kuin interrailille haluavan suomalaisnuoren kohdalla. Lähdettyään irakilainen havaitsee, miten huonosti asiat omassa yhteiskunnassa todella olivat ja lähettää tästä näkökulmasta sisältöä verkkoon”, arabiantaitoinen Juntunen sanoo.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305989681262?ref=suositeltu-aihe
 
Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
38 mins ·
Säännöt selviksi turvapaikanhakijoille ensimmäisenä päivänä:

"Perustuslain on oltava sitä liimaa, mikä pitää yhteiskunnan koossa", sanoo Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n varapuheenjohtaja Julia Klöckner Focus-lehdessä. Hän vaatii, että Saksaan tulevat pakolaiset velvoitetaan sitoutumaan Saksassa voimassa oleviin sääntöihin:

- demokratia on ainoa laillinen valtiomuoto
- väkivaltamonopoli kuuluu pelkästään valtiolle
- valtion ja uskonnon erottaminen, lait asetetaan uskonnollisten sääntöjen edelle
- naiset ja miehet ovat ovat tasa-arvoisia
- pakkoavioliitto on kielletty
- naiset on hyväksyttävä esimiehiä, työtovereina ja opettajina
- hyväksyttävä mielipiteen-, uskonnon- ja lehdistönvapaus
- suvaittava muita uskontoja tunnustavia, toista maailmankuvaa edustavia sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia
- hyväksyttävä, että kouluvelvollisuus koskee myös tyttöjä, ja että myös tytöt osallistuvat liikunnanopetukseen ja luokkaretkille
- hyväksyttävä, että Israelin olemassaolon oikeus on myös osa Saksan politiikkaa
- hyväksyttävä, että juutalaisten joukkomurhan kiistäminen on rangaistava teko

Julia Klöckner vaatii Focus-lehdessä, että "Saksan oikeusvaltiosäännöt" on tehtävä selväksi jokaiselle tulijalle jo ensimmäisenä päivänä hänen ymmärtämällään kielellä. Tulijan on ne myös hyväksyttävä ne. Jos tulija rikkoo sääntöjä, niin rangaistuksena on sakkoja, avustusten leikkaamisia ja viime kädessä oleskeluoikeuden epääminen.
 
Back
Top