Bushmaster
Greatest Leader
Venäjää varotaan kuin uhmaikäistä
Pääkirjoitus 27.1.2016
Kari Huhta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.
Tuskin kenellekään on enää epäselvää, että Venäjän viranomaiset ovat myötävaikuttaneet siihen, että maan kautta on tullut turvapaikanhakijoita Suomeen ja Norjaan. Sen enempää Suomen kuin Norjankaan hallitus ei kuitenkaan sano niin.
Sitä ei ole sinänsä vaikea sanoa. Kas näin: turvapaikanhakijoiden tulo Venäjän kautta on Venäjän johdon ohjaamaa.
Jos epäilee, että Suomen hallitus nöyristelee tässä asiassa Venäjälle, kannattaa huomioida, että Nato-maa Norjan hallitus on muotoiluissaan Suomea varovaisempi.
Ulkoministerit Børge Brende ja Timo Soini (ps) tapasivat maanantaina Tromssassa Pohjois-Norjassa ja todennäköisesti puhuivat keskenään hyvinkin suoraan Venäjän roolista.
Julkisesti Brende kuitenkin kehui Venäjän kanssa käytyjen neuvottelujen hyvää tahtoa. Soini oli astetta suorempi ja korosti, että tilanne oli herkkä Suomen ja Venäjän välisten ministeritapaamisten vuoksi.
Venäjä on hankkinut itselleen mielenkiintoisen liikkumatilan kansainvälisessä politiikassa.
Järjestäessään häiriöitä raja-asemilla, Ukrainassa tai Syyriassa Venäjä korostaa arvaamattomuuttaan. Mukana on viesti, että ärsytettynä se voi käyttäytyä vielä huonommin mutta käytös voi parantua, jos se saa riittävästi toivomaansa huomiota.
Muille maille tilanne on hankala. Venäjä ei ole iso vauva vaan ydinasevalta ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja muutkin maat käyttävät samoja keinoja vaikka eivät samassa mittakaavassa.
Varovaisuus ei aina toimi.
Vain päivä Brenden kohteliaisuuksien jälkeen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti, ettei Venäjä ota turvapaikanhakijoita takaisin.
Lavrovin mukaan turvapaikanhakijat olivat oleskelleet Venäjällä valheellisin perustein, koska he olivat alun perinkin oikeastaan halunneet Norjaan. Pelin sääntöihin kuuluu, että tällaista pitää kuunnella ihan vakavalla naamalla.
Viisaus ei kuitenkaan ole pahe.
Norja on varovainen, koska Venäjä on sille välttämätön kumppani arktisilla merialueilla. Suomi on varovainen, koska ilmeisin kohde on Suomen raja, jos Venäjä todella avaa pakolaishanan.
Tilanne muuttuu vaaralliseksi, jos huoli Venäjästä aiheuttaa poliittista itsesensuuria ja ennakoivaa mielistelyä. Se ei enää olisi Venäjän vika vaan oma vika.
__________________________________________________________________________________________
Tuohon asemaan tuntuu kumman moni suomalainenkin EU-inhossaan hinkuvan. Mulla ei näille väyrystelijöille ja kekkoslovakiaan haikailijoille riitä ymmärrystä. Se, että suomalaiset joutuisivat jälleen luimuilemaan kyykyssä pelko persiissä Kremlin oikkujen edessä ei tuo näille jäärille takaisin 70-luvulle jäänyttä nuoruutta, tukkaa tai potenssia.
Ai että jos ollaan puolueettomia, suurvaltakiistojen ulkouolella ja neuvotellaan - HAH! - "hyvät ja luottamukselliset kahdenkeskiset suhteet" Venäjän kanssa? Ei onnistu. Ei kerta kaikkiaan onnistu kun toinen osapuoli ei näe neuvotteluja kahden tasa-arvoisen osapuolen välisinä vaan isännän ja rengin käskynjakotilaisuutena.
Tuon hesarin jutun kommenteissa on helmi joka kertoo miksi on uskomattoman todellisuuspakoista hourailua kuvitella että Suomi voisi neuvotella Kremlin kanssa jonkinmoisen erityisaseman:
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan 13-vuotiaan koulukiousaajan logiikalla: koska ette huomioi minua, minä kiusaan teitä, että huomaatte.
Jos koulukiusaajalle antaa periksi, koulukiusaaja lukee vastapuolen heikoksi ja itsensä oikeassa olleeksi, ja kiusaa entistäkin kovemmin ja esittää entistäkin suurempia ja kohtuuttomampia vaatiomuksia. kiltteys koulukiusaajaa kohtaan vain ruokkii ja eskaloi hänen käytöstään entisestäänkin.
Jos koulukiusaajalle ei anna periksi, edessä on painimaaottelu, jossa koulukiusaaja ei noudata mitään sääntöjä, sopimuksia tai moraalia, koska koulukiusaajalle itselleen ottelussa on kysymys koko olemassaolostaan. Ottelun hävinnyt koulukiusaaja menettää uskottavuutensa ja pelottavuutensa. Siksi koulukiusaajalla ei ole varaa hävitä.
Koulukiusaaja näkee neuvottelemisen ja konsultaation heikkoutena, ja vain vedättää hyväntahtoisia hölmöjä omaksi edukseen ja hölmön vahingoksi. Siksi koulukiusaajan lupauksiin ja antamiin sitoumuksiin ei tule luottaa. Koulukiusaaja uskoo vain voimaan.
Koulukiusaaja etsii uhreikseen aina yksinäisiä, liittolaisia ja omaa puolustuskykyä vailla olevia. Siksi Ukrainan, Georgian ja Moldavian kaltaiset liittolaisia ja puolustuskyvyttömät ovat koulukiusaajan jokapäiväisiä uhreja. Ja Suomikin on vaarassa uhriutua.
Mutta, kokonaisen jengin kimppuun koulukiusaaja ei uskalla käydä. Tälläkin maailmankoulun pihalla on jengi, jonka jäsenet koulukiusaaja kiertää kaukaa, ja jonka jäseniä koulukiusaaja ei uskalla kiusata, koska silloin koulukiusaaja saisi koko muunkin jengin kimppuunsa yhtä sen jäsenistä kiusattuaan. Se jengi on Nato.
Ukrainan, Georgian ja Moldavian puolueettomuus ei mitenkään suojannut niitä joutumasta koulukiusaajan uhreiksi. Päinvastoin. Koulukiusaajan oli helppoa käydä niiden kimppuun, koska koulukiusaaja tiesi, että kukaan ei tulisi auttamaan uhria, koska Natokin auttaa vain jäseniään. -Siksi Suomenkin kannattaisi liittyä Natoon.
Eikös Suomi ole maailmalle hehkuttanut ja hehkuttaa edelleen että on "Venäjä suhteiden erikoisosaaja"...mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan?
