Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

kunnas kirjoitti:
SJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Hornetin osalta F-16C ei ollut juurikaan edullisempi ja käyttökustannuksiltaan suunnilleen Hornetia vastaava. Hankinta-aikaan kumpaankaan ei saanut AESA-tutkaa ja nykyään sellaisen saa molempiin. Hornetin kohdalla sen nimi on RACR. http://www.raytheon.com/capabilities/products/racr/
http://www.shephardmedia.com/news/digital-battlespace/dubai-airshow-2011-aesa-radars-transform-performan/

NASAMS:n kehiteltävä pitkän kantaman ja korkeusulottuvuuden ohjus ei ole AIM-120D-ohjus (vaikka sitäkin voidaan käyttää sellaisenan) vaan ESSM-ohjuksen rungolla oleva SLAMRAAM-ER ohjus.
ESSM-ohjuksessa ei oli sitä kuuluisaa verkottumiskykyä. Eli se tarvitsee aina oman tutkan seurannan. Tutka ei näytä esim. ylöspäin.
Hieman painavamman Aster-15 ohjuksen ulottuvuus on 30 km/13 km. Tuosta lentää vielä yliäänipommikoneella yli.

Siis kysehän ei todellakaan ole ESSM ohjuksesta vaan SLAMRAAM-ER ohjuksesta. Vaikka ne näyttäisivätkin hieman samalta, niin ne eivät tietääkseni ole samoja ohjuksia, vaan SLAMRAAM-ER on varustettu perus AMRAAM:n tutkahakupäällä. Ja jotenkin minulla on myös muistikuva, että sen runko oli tuuman tai kaksi pienempi halkaisijaltaan kuin ESSM:n.
Ainakin ilmatorjunta seminaarissa oli puhetta vain puoliaktiivisesta essm-ohjuksesta.

No siellä en ollut, enkä tiedä, että miksi siellä käsiteltiin ESSM -systeemiä, mutta sillä systeemillä ei ole käytännössä mitään tekemistä NASAMS -systeemin kanssa. Enkä nyt heti hoksaa, että miksi ESSM tuotiin tässä yhteydessä edes esille. Mutta sinällään tuossa aikaisemmin mainitsemasi asiat pitävät paikkaansa. ESSM ei ole verkostoitunut systeemi, vaan se on laiva systeemi, joskin laivat saattavat pystyä jakamaan tietoa paljonkin. Tutka ei tosiaankaan näytä suoraan ylös, mutta ohjuksilla on kantamaan sen verran, että on aika vaikeaa suoraan ylle päästäkkään, ellei sitten kyetä lentämään aselastissa niin korkealla, että ohjukset eivät muutenkaan yltäisi.
 
SJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Hornetin osalta F-16C ei ollut juurikaan edullisempi ja käyttökustannuksiltaan suunnilleen Hornetia vastaava. Hankinta-aikaan kumpaankaan ei saanut AESA-tutkaa ja nykyään sellaisen saa molempiin. Hornetin kohdalla sen nimi on RACR. http://www.raytheon.com/capabilities/products/racr/
http://www.shephardmedia.com/news/digital-battlespace/dubai-airshow-2011-aesa-radars-transform-performan/

NASAMS:n kehiteltävä pitkän kantaman ja korkeusulottuvuuden ohjus ei ole AIM-120D-ohjus (vaikka sitäkin voidaan käyttää sellaisenan) vaan ESSM-ohjuksen rungolla oleva SLAMRAAM-ER ohjus.
ESSM-ohjuksessa ei oli sitä kuuluisaa verkottumiskykyä. Eli se tarvitsee aina oman tutkan seurannan. Tutka ei näytä esim. ylöspäin.
Hieman painavamman Aster-15 ohjuksen ulottuvuus on 30 km/13 km. Tuosta lentää vielä yliäänipommikoneella yli.

Siis kysehän ei todellakaan ole ESSM ohjuksesta vaan SLAMRAAM-ER ohjuksesta. Vaikka ne näyttäisivätkin hieman samalta, niin ne eivät tietääkseni ole samoja ohjuksia, vaan SLAMRAAM-ER on varustettu perus AMRAAM:n tutkahakupäällä. Ja jotenkin minulla on myös muistikuva, että sen runko oli tuuman tai kaksi pienempi halkaisijaltaan kuin ESSM:n.

Niin, SLAMRAAM-ER ja ESSM ilmeisesti ovat eri ohjuksia mutta ohjusten rungot ovat pitkälti yhteneviä. Jonkunlaisia erojakin löytyy selvästi kuviakin katsomalla, mutta perusrunko ja ohjaussiivekkeet on selvästi sama.

SLAMRAAM-ER:
m02008062000172.jpg


ESSM.
800px-RIM-162_launched_from_USS_Carl_Vinson_%28CVN-70%29_July_2010.jpg


AMRAAM on 7 tuuman rungolla ja ESSM 10 tuuman rungolla (takaosasta, etuosa on 8 tuuman). AIM-9X taas on 5 tuuman rungolla. SLAMRAAM-ER näyttää olevan samalla 10 tuuman rungolla kuin ESSM.

Tässä kuvassa näkyy AIM-9X ja SLAMRAAM-ER NASAMS:n järjestelmässä Paris Air Show 2011:sta:
http://www.ihs.com/imageDisplay.ashx?ID=1416798

Hakupäästä ei ole varmaa tietoa olemassa, mutta vaihtoehtona on käytännössä AMRAAM:n hakupää tai sitten ESSM:n uusi hakupää, joka tukee ICWI-maalinosoitusta (Interrupted Continuous Wave Illumination). ICWI on periaatteessa hyvin kehittynyt puoliaktiivinen ohjausmenetelmä, mutta mahdollistaa 32 yhtäaikaisen ohjuksen ohjaamisen omaan maaliinsa yhdellä tutkalla.

Raytheon on sanonut, että SLAMRAAM-ER kykenee torjumaan maalit hivenen kauempaa kuin I-Hawk, joka kykenee torjumaan maalit 40-45 km päästä ja 18-20 km korkeudelta. Kunnaksen mainitsema Aster-15 taas kuluttaa painostaan merkittävän osan ohjausjärjestelmäänsä (PIF-PAF), jolla ohjuksesta saadaan äärimmäisen ketterä. Aster-15 onkin varmasti ketterin ohjus maailmassa (tekee maksimissaan n. 60 G:n liikehdintää), mutta maksimaalista kantamaa ja korkeusulottuvuutta sillä ei ole haettu.
 
Näköjään norjalaiset ja Raytheon ovat jo ampuneet (ilmeisesti tavanomaisen) ESSM:n NASAMS:sta ja käyttäneet loppuvaiheen puoliaktiiviseen maalin valaisuun I-HAWK:n HPIR-tutkaa.

http://www.kongsberg.com/en/kog/news/2012/june/1306eurosatory/

http://investor.raytheon.com/phoenix.zhtml?c=84193&p=irol-newsArticle_pf&id=1712489

Tämä vaihtoehto ei heti tullutkaan mieleen, mutta tietysti tuo on ihan hyvä ratkaisu korkeatorjuntaa varten. Erillinen loppuvaiheen CW-valaisututka on halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Nykyaikana CW-tutkat ovat vielä erittäin hankalia havaita ja tuhota (niitä käytetään LPI-tutkissa). ESSM ohjuksena on varsin halpa (halvempi kuin AMRAAM, koska hakupää on huomattavasti halvempi tehdä) ja ilmeisen tehokas. Tietysti tässä ratkaisussa meille pitäisi hankkia CW-valaisututkat NASAMS-pattereille, mutta ne ovat todellakin halpoja verrattuna tavanomaisiin tutkiin. Tuolla pystyttäisiin hyvin vaikuttamaan korkealla lentäviin kohteisiin ja AMRAAM ja mahdollisesti AIM-9X hoitelisivat keski- ja matalakorkeudet.
 
RistoJ kirjoitti:
Näköjään norjalaiset ja Raytheon ovat jo ampuneet (ilmeisesti tavanomaisen) ESSM:n NASAMS:sta ja käyttäneet loppuvaiheen puoliaktiiviseen maalin valaisuun I-HAWK:n HPIR-tutkaa.

http://www.kongsberg.com/en/kog/news/2012/june/1306eurosatory/

http://investor.raytheon.com/phoenix.zhtml?c=84193&p=irol-newsArticle_pf&id=1712489

Tämä vaihtoehto ei heti tullutkaan mieleen, mutta tietysti tuo on ihan hyvä ratkaisu korkeatorjuntaa varten. Erillinen loppuvaiheen CW-valaisututka on halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Nykyaikana CW-tutkat ovat vielä erittäin hankalia havaita ja tuhota (niitä käytetään LPI-tutkissa). ESSM ohjuksena on varsin halpa (halvempi kuin AMRAAM, koska hakupää on huomattavasti halvempi tehdä) ja ilmeisen tehokas. Tietysti tässä ratkaisussa meille pitäisi hankkia CW-valaisututkat NASAMS-pattereille, mutta ne ovat todellakin halpoja verrattuna tavanomaisiin tutkiin. Tuolla pystyttäisiin hyvin vaikuttamaan korkealla lentäviin kohteisiin ja AMRAAM ja mahdollisesti AIM-9X hoitelisivat keski- ja matalakorkeudet.
Essm ohjus maksaa wikipedian mukaan $800 000 kappale ja Allaolevan linkin mukaan $787000 - $972000/ kappale.
http://www.seaforces.org/wpnsys/SURFACE/RIM-162-Evolved-Sea-Sparrow-Missile.htm

Deagel.com:n mukaan hinta on $640,000
 
kunnas kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Näköjään norjalaiset ja Raytheon ovat jo ampuneet (ilmeisesti tavanomaisen) ESSM:n NASAMS:sta ja käyttäneet loppuvaiheen puoliaktiiviseen maalin valaisuun I-HAWK:n HPIR-tutkaa.

http://www.kongsberg.com/en/kog/news/2012/june/1306eurosatory/

http://investor.raytheon.com/phoenix.zhtml?c=84193&p=irol-newsArticle_pf&id=1712489

Tämä vaihtoehto ei heti tullutkaan mieleen, mutta tietysti tuo on ihan hyvä ratkaisu korkeatorjuntaa varten. Erillinen loppuvaiheen CW-valaisututka on halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Nykyaikana CW-tutkat ovat vielä erittäin hankalia havaita ja tuhota (niitä käytetään LPI-tutkissa). ESSM ohjuksena on varsin halpa (halvempi kuin AMRAAM, koska hakupää on huomattavasti halvempi tehdä) ja ilmeisen tehokas. Tietysti tässä ratkaisussa meille pitäisi hankkia CW-valaisututkat NASAMS-pattereille, mutta ne ovat todellakin halpoja verrattuna tavanomaisiin tutkiin. Tuolla pystyttäisiin hyvin vaikuttamaan korkealla lentäviin kohteisiin ja AMRAAM ja mahdollisesti AIM-9X hoitelisivat keski- ja matalakorkeudet.
Essm ohjus maksaa wikipedian mukaan $800 000 kappale ja Allaolevan linkin mukaan $787000 - $972000/ kappale.
http://www.seaforces.org/wpnsys/SURFACE/RIM-162-Evolved-Sea-Sparrow-Missile.htm

Deagel.com:n mukaan hinta on $640,000

Suurinpiirtein tuollaisia hintoja ESSM-ohjuksen osalta on tosiaan julkistettu. AMRAAM:n osalta nykyiset yksikköhinnat ovat reilussa miljoonassa dollarissa.

http://www.dod.gov/pubs/foi/logistics_material_readiness/acq_bud_fin/SARs/DEC%202011%20SAR/AMRAAM%20-%20SAR%20-%2031%20DEC%202011.pdf
 
RistoJ kirjoitti:
Näköjään norjalaiset ja Raytheon ovat jo ampuneet (ilmeisesti tavanomaisen) ESSM:n NASAMS:sta ja käyttäneet loppuvaiheen puoliaktiiviseen maalin valaisuun I-HAWK:n HPIR-tutkaa.

http://www.kongsberg.com/en/kog/news/2012/june/1306eurosatory/

http://investor.raytheon.com/phoenix.zhtml?c=84193&p=irol-newsArticle_pf&id=1712489

Tämä vaihtoehto ei heti tullutkaan mieleen, mutta tietysti tuo on ihan hyvä ratkaisu korkeatorjuntaa varten. Erillinen loppuvaiheen CW-valaisututka on halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Nykyaikana CW-tutkat ovat vielä erittäin hankalia havaita ja tuhota (niitä käytetään LPI-tutkissa). ESSM ohjuksena on varsin halpa (halvempi kuin AMRAAM, koska hakupää on huomattavasti halvempi tehdä) ja ilmeisen tehokas. Tietysti tässä ratkaisussa meille pitäisi hankkia CW-valaisututkat NASAMS-pattereille, mutta ne ovat todellakin halpoja verrattuna tavanomaisiin tutkiin. Tuolla pystyttäisiin hyvin vaikuttamaan korkealla lentäviin kohteisiin ja AMRAAM ja mahdollisesti AIM-9X hoitelisivat keski- ja matalakorkeudet.

Mielenkiintoista. Tuo CW-tutka voisi varmaan olla jonkin nosturin nokassa, jotta saadaan loputkin katveet hävitettyä (no, ei nyt sentään, mutta kuitenkin lisättyä vaihtoehtoja asemien suhteen)? Tietysti tuo pystyisi varmaan vain yhden maalin alasampumiseen per tutka, mutta eipähän kukaan lentelisi yli.
 
SJ kirjoitti:
Mielenkiintoista. Tuo CW-tutka voisi varmaan olla jonkin nosturin nokassa, jotta saadaan loputkin katveet hävitettyä (no, ei nyt sentään, mutta kuitenkin lisättyä vaihtoehtoja asemien suhteen)? Tietysti tuo pystyisi varmaan vain yhden maalin alasampumiseen per tutka, mutta eipähän kukaan lentelisi yli.

Pitäisiköhän tämä siirtää jo tuonne ilmatorjunta-puolelle. No joo, joka tapauksessa kerrallaan voisi yksi maali kerrallaan olla valaistuna ohjusten loppulähestymisen (muutaman sekunnin ajan) aikana per valaisututka, mutta ilmassa voisi olla huomattavasti suurempi määrä ohjuksia. Tosin esim. Hawk-järjestelmään tehtiin aikanaan LASHE-päivitys, joka mahdollisti usean (olikohan maksimi 6 per tutka eli 12 per patteri) matalalla ja riittävän lähekkäin lähestyvän maalin yhtäaikaisen tulittamisen. Tuossa moodissa tutka lähettää leveää CW-keilaa ja ohjukset hakeutuvat jollain logiikalla omiin maaleihinsa.
 
RistoJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Näköjään norjalaiset ja Raytheon ovat jo ampuneet (ilmeisesti tavanomaisen) ESSM:n NASAMS:sta ja käyttäneet loppuvaiheen puoliaktiiviseen maalin valaisuun I-HAWK:n HPIR-tutkaa.

http://www.kongsberg.com/en/kog/news/2012/june/1306eurosatory/

http://investor.raytheon.com/phoenix.zhtml?c=84193&p=irol-newsArticle_pf&id=1712489

Tämä vaihtoehto ei heti tullutkaan mieleen, mutta tietysti tuo on ihan hyvä ratkaisu korkeatorjuntaa varten. Erillinen loppuvaiheen CW-valaisututka on halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Nykyaikana CW-tutkat ovat vielä erittäin hankalia havaita ja tuhota (niitä käytetään LPI-tutkissa). ESSM ohjuksena on varsin halpa (halvempi kuin AMRAAM, koska hakupää on huomattavasti halvempi tehdä) ja ilmeisen tehokas. Tietysti tässä ratkaisussa meille pitäisi hankkia CW-valaisututkat NASAMS-pattereille, mutta ne ovat todellakin halpoja verrattuna tavanomaisiin tutkiin. Tuolla pystyttäisiin hyvin vaikuttamaan korkealla lentäviin kohteisiin ja AMRAAM ja mahdollisesti AIM-9X hoitelisivat keski- ja matalakorkeudet.
Essm ohjus maksaa wikipedian mukaan $800 000 kappale ja Allaolevan linkin mukaan $787000 - $972000/ kappale.
http://www.seaforces.org/wpnsys/SURFACE/RIM-162-Evolved-Sea-Sparrow-Missile.htm

Deagel.com:n mukaan hinta on $640,000

Suurinpiirtein tuollaisia hintoja ESSM-ohjuksen osalta on tosiaan julkistettu. AMRAAM:n osalta nykyiset yksikköhinnat ovat reilussa miljoonassa dollarissa.

http://www.dod.gov/pubs/foi/logistics_material_readiness/acq_bud_fin/SARs/DEC%202011%20SAR/AMRAAM%20-%20SAR%20-%2031%20DEC%202011.pdf
Eli alle sata AMRAAM-ohjusta saataisiin ohjuksiin varatulla summalla. Ohjusten laukaisualustoja on 24 joissa kussakin kuusi ohjusta. Eli osa laukaisualustoista jää jopa tyhjilleen. :lanssi: .

Hankintaan kuuluu 24 ohjusten laukaisualustaa, joista jokaisessa on kuusi ohjusta. Varsinaisten ohjusten hankkimisesta tehdään päätös myöhemmin. Niihin kuluu noin 100 miljoonaa euroa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58481-tallaiset-ovat-suomen-uudet-ilma-aseet
 
Ja niistä ohjuksista onkin kiva leikata, kun onhan meillä Hornetit joihin just tehdään MLU ja kun sen perkuleen NASAMS 2:n yli voi lentää pommikoneella.

No, onpahan ainakin valemaaleja. Mutta olisi se ollut asiallista hankkia vaikkapa edes kaksi täyslaakia per laukaisin.

Muuten, mahtuuko tuo ESSM siihen meidän NASAMS 2:n laukaisimeen suoraan vai pitääkö sille olla oma laukaisin?

Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.
 
kunnas kirjoitti:
Eli alle sata AMRAAM-ohjusta saataisiin ohjuksiin varatulla summalla. Ohjusten laukaisualustoja on 24 joissa kussakin kuusi ohjusta. Eli osa laukaisualustoista jää jopa tyhjilleen. :lanssi: .

Hankintaan kuuluu 24 ohjusten laukaisualustaa, joista jokaisessa on kuusi ohjusta. Varsinaisten ohjusten hankkimisesta tehdään päätös myöhemmin. Niihin kuluu noin 100 miljoonaa euroa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58481-tallaiset-ovat-suomen-uudet-ilma-aseet

Rahaa oli muistaakseni 120 miljoonaa € varattuna, joten alle sata ohjusta olisi varmaan kyseessä. Mutta ohjuksia yleensä hankitaan useammassa erässä, ja tällä kertaa nuo ohjukset luultavasti hankitaan ilmavoimien kanssa, joten tilanne voisi olla huonomminkin. Lisäksi NASAMS:n pitäisi pystyä käyttämään vanhempia -B malleja sikäli kun vaan käyttöaikaa vaan on jäljellä (tai siihen asti kun vain ollaan valmiita ottamaan riskin, että ohjus ei toimi odotetulla tavalla). Vanhojen ohjusten kanssa kantama on toki vain ~15 kilsaa (norjalaisilla nuo on kuitenkin olleet käytössä jo jonkin aikaa), mutta ristelyohjusta ei uudemmalla ohjuksella välttämättä raaskisi ampuakkaan (ellei se tule kohti).
 
RPG83 kirjoitti:
Muuten, mahtuuko tuo ESSM siihen meidän NASAMS 2:n laukaisimeen suoraan vai pitääkö sille olla oma laukaisin?

ESSM näyttäisi mahtuvan suoraan, täällä kuva ja video aiheesta:
http://www.raytheon.com/media/fia12/nasams/

RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.
 
kunnas kirjoitti:
Eli alle sata AMRAAM-ohjusta saataisiin ohjuksiin varatulla summalla. Ohjusten laukaisualustoja on 24 joissa kussakin kuusi ohjusta. Eli osa laukaisualustoista jää jopa tyhjilleen. :lanssi: .

Hankintaan kuuluu 24 ohjusten laukaisualustaa, joista jokaisessa on kuusi ohjusta. Varsinaisten ohjusten hankkimisesta tehdään päätös myöhemmin. Niihin kuluu noin 100 miljoonaa euroa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58481-tallaiset-ovat-suomen-uudet-ilma-aseet

http://defmin.fi/index.phtml?4252_m=3952&4252_o=40&s=496

Täällä puhutaan 120 miljoonasta eurosta.

Tuo maininta oli vuonna 2009, jolloin tuolla mainitulla rahalla olisi saanut ohjuslaukaisimet täyteen uusimpia AMRAAM:ja. Nytkin tuolla 120 miljoonalla eurolla (noin 140-150 miljoonaa dollaria) pitäisi aika lailla saada kaikki laukaisualustat täyteen ohjuksia. Tietysti samoihin laukaisimiin menevät halvemmat AIM-9X:t sekä meillä jo olemassa olevat AMRAAM:t. Esim. Horneteihin alunalkaen hankituissa B-mallin ohjuksilla on käyttöikää jäljellä vielä reilusti eli pitkälle 2020-luvulle.
 
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti

Se, että patterilla on optinen sensori, ei tee laukaisimista täysin itsenäiseen toimintaan kykeneviä, koska ne tarvitsevat sen tiedon sieltä erilliseltä sensorilta.

Sitä tilannetta varten, että datayhteyksiä häiritään ja/tai patterin tutka ja optinen sensori onnistutaan tuhoamaan, tulisi mielestäni hankkia jokaiselle laukaisimelle mahdollisuus seurata ja tuhota maaleja.
 
RPG83 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti

Se, että patterilla on optinen sensori, ei tee laukaisimista täysin itsenäiseen toimintaan kykeneviä, koska ne tarvitsevat sen tiedon sieltä erilliseltä sensorilta.

Sitä tilannetta varten, että datayhteyksiä häiritään ja/tai patterin tutka ja optinen sensori onnistutaan tuhoamaan, tulisi mielestäni hankkia jokaiselle laukaisimelle mahdollisuus seurata ja tuhota maaleja.

Jos puhutaan pelkästä laukaisimesta, niin sillä ei tosiaankaan ole kykyä toimia yksin, mutta jos sen pitäisi pystyä tekemään niin, niin se koko lavetti pitäisi suunnitella uudelleen. Mutta varmaankin olisi mahdollista asentaa IP -sensori siihen lavetille, sen sijaan, että se olisi erillisellä lavetilla.

Sitä en kyllä keksi, että mitä hyötyä tuosta olisi, mutta jollekin erittäin rikkaalle asiakkaalle se varmaan järjestettäisiin. Meinaan, että datayhteyksiä ei oikein voi häiritä jos kaapelit on vedetty noiden lavettien välille ja mikäli vihollinen kykenee haveitsemaan ja tuhoamaan nuo optiset sensorit, niin se lavetti menee siinä samalla. Niin, ja patterissa on useampi tutka, joten siinä on isompi homma metsästää ne kaikki hajalle.
 
SJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti

Se, että patterilla on optinen sensori, ei tee laukaisimista täysin itsenäiseen toimintaan kykeneviä, koska ne tarvitsevat sen tiedon sieltä erilliseltä sensorilta.

Sitä tilannetta varten, että datayhteyksiä häiritään ja/tai patterin tutka ja optinen sensori onnistutaan tuhoamaan, tulisi mielestäni hankkia jokaiselle laukaisimelle mahdollisuus seurata ja tuhota maaleja.

Jos puhutaan pelkästä laukaisimesta, niin sillä ei tosiaankaan ole kykyä toimia yksin, mutta jos sen pitäisi pystyä tekemään niin, niin se koko lavetti pitäisi suunnitella uudelleen. Mutta varmaankin olisi mahdollista asentaa IP -sensori siihen lavetille, sen sijaan, että se olisi erillisellä lavetilla.

Sitä en kyllä keksi, että mitä hyötyä tuosta olisi, mutta jollekin erittäin rikkaalle asiakkaalle se varmaan järjestettäisiin. Meinaan, että datayhteyksiä ei oikein voi häiritä jos kaapelit on vedetty noiden lavettien välille ja mikäli vihollinen kykenee haveitsemaan ja tuhoamaan nuo optiset sensorit, niin se lavetti menee siinä samalla. Niin, ja patterissa on useampi tutka, joten siinä on isompi homma metsästää ne kaikki hajalle.


Jos kaapelit on vedetty patterin eri osien välille, niin se tarkoittaa että patteri ei ole levittäytynyt kovin isolle alueelle. Ja tällöin patterin havaitsemiseen riittää, että yksi laite havaitaan. Sitten voidaankin ampua raketinheittimillä/tykistöohjuksilla isku alueelle.

Itse haluaisin tuon itsenäisen toiminnan kyvyn sen takia, että laukaisuajoneuvot voisivat itsekseen ajella ja vaihtaa paikkaa pitkin pääkaupunkiseutua, ja langattomien yhteyksien toimiessa ottaa vastaan komentoja ja ilmatilannekuvaa patterista. Mutta jos yhteydet menetettäisiin, laukaisuajoneuvot voisivat edelleen ajaa pitkin pääkaupunkiseutua, jolloin ne vain kuuntelisivat joltakin taajuudelta tulevaa radiolähetystä lähestyvistä maaleista ja havaitsisivat ne omalla optisella sensorillaan. Ja vaikka edes radiolähetys ei kuuluisi, niin edelleen olisi se oma optinen sensori.

Ja siitä yksintoimintakyvystä vielä, että ei kai se nyt hirveästi tarvitse uudelleensuunnittelua, eikä ihan hirveitä maksakaan? Sensori pultataan katolle ja ohjaamoon lisätään pari läppäriä. Suurimmat muutokset tulisivat varmaan softan puolella. Miten kauas nuo sensorit muuten näkevät? Esim. se NASAMS 2:n MSP 500? Rheinmetall ei osannut auttaa. Toki, jos kantama ei ole kuin muutaman kilometrin, niin sitten ei varmaan kannata mokomaa ruveta värkkäämään, mutta muuten.
 
RPG83 kirjoitti:
SJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti

Se, että patterilla on optinen sensori, ei tee laukaisimista täysin itsenäiseen toimintaan kykeneviä, koska ne tarvitsevat sen tiedon sieltä erilliseltä sensorilta.

Sitä tilannetta varten, että datayhteyksiä häiritään ja/tai patterin tutka ja optinen sensori onnistutaan tuhoamaan, tulisi mielestäni hankkia jokaiselle laukaisimelle mahdollisuus seurata ja tuhota maaleja.

Jos puhutaan pelkästä laukaisimesta, niin sillä ei tosiaankaan ole kykyä toimia yksin, mutta jos sen pitäisi pystyä tekemään niin, niin se koko lavetti pitäisi suunnitella uudelleen. Mutta varmaankin olisi mahdollista asentaa IP -sensori siihen lavetille, sen sijaan, että se olisi erillisellä lavetilla.

Sitä en kyllä keksi, että mitä hyötyä tuosta olisi, mutta jollekin erittäin rikkaalle asiakkaalle se varmaan järjestettäisiin. Meinaan, että datayhteyksiä ei oikein voi häiritä jos kaapelit on vedetty noiden lavettien välille ja mikäli vihollinen kykenee haveitsemaan ja tuhoamaan nuo optiset sensorit, niin se lavetti menee siinä samalla. Niin, ja patterissa on useampi tutka, joten siinä on isompi homma metsästää ne kaikki hajalle.


Jos kaapelit on vedetty patterin eri osien välille, niin se tarkoittaa että patteri ei ole levittäytynyt kovin isolle alueelle. Ja tällöin patterin havaitsemiseen riittää, että yksi laite havaitaan. Sitten voidaankin ampua raketinheittimillä/tykistöohjuksilla isku alueelle.

Itse haluaisin tuon itsenäisen toiminnan kyvyn sen takia, että laukaisuajoneuvot voisivat itsekseen ajella ja vaihtaa paikkaa pitkin pääkaupunkiseutua, ja langattomien yhteyksien toimiessa ottaa vastaan komentoja ja ilmatilannekuvaa patterista. Mutta jos yhteydet menetettäisiin, laukaisuajoneuvot voisivat edelleen ajaa pitkin pääkaupunkiseutua, jolloin ne vain kuuntelisivat joltakin taajuudelta tulevaa radiolähetystä lähestyvistä maaleista ja havaitsisivat ne omalla optisella sensorillaan. Ja vaikka edes radiolähetys ei kuuluisi, niin edelleen olisi se oma optinen sensori.

Ja siitä yksintoimintakyvystä vielä, että ei kai se nyt hirveästi tarvitse uudelleensuunnittelua, eikä ihan hirveitä maksakaan? Sensori pultataan katolle ja ohjaamoon lisätään pari läppäriä. Suurimmat muutokset tulisivat varmaan softan puolella. Miten kauas nuo sensorit muuten näkevät? Esim. se NASAMS 2:n MSP 500? Rheinmetall ei osannut auttaa. Toki, jos kantama ei ole kuin muutaman kilometrin, niin sitten ei varmaan kannata mokomaa ruveta värkkäämään, mutta muuten.

Nyt en muista ulkoa, että kuinka kauas noilla kaapeleilla pystyy levittämään tuon patterin osia, mutta ei sitä kyllä raketinheittimillä tuhota vain sen takia, että tiedetään yhden osan sijainti, koska se matka oli kuitenkin kilometrejä. Joskus taisin vilkaista jenkeiltä noiden Washingtonia suojaavien laukaisimien sijainteja ja ne oli luokkaa 30 kilsaa toisistaan (joskin on tiedossa, että komentokeskuksen ja sensorien etäisyys toisistaan on oltava lyhempi, jotta tiedonsiirto onnistuu tarpeeksi nopeasti.).

Jotenkin vain epäilen, että oli varustus mikä tahansa, niin noilla ajoneuvoilla ei päästä ajelemaan ympäriinsä odottelemassa hyökkäystä. Realistisemmaksi katson sitä, että liikkuvat osat ovat jossakin piilopaikassa, kunnes käsky tulee ja sitten siirrytään ampuma-asemiin. Näihin ampuma-asemiin vodaan vetää piuha vaikka jo rauhan aikana ja niitä sitten käytetään kun asemaan ajetaan.

Ja sen IP-sensorin kantamaksi on arvioitu 40 kilsaa, joskin Norjalaiset olivat seuranneet sillä kerran maalia sadan kilsan päästä hyvällä säällä. Tiedä sitten, että saako sadan kilsan päästä etäisyylukeman sillä laserilla, mutta ehkä nuo systeemit osaavat ottaa ristisuuntiman.
Mutta tuossa suunnitelmassa pultata tuo sensori johonkin kuorkkiin, niin siinä menetetään osa ominaisuuksista, eli se konttisysteemi. Tähän asti kaikki systeemit ovat toimineet siten, että kontti sopii ajoneuvoon kuin ajoneuvoon, jossa on tuo koukku systeemi, eli ajoneuvoja voi vaihtaa tai kokonaan uusia sikäli kun tarvetta ilmenee. Periaatteessa yksi kuorma-auto voisi siirtää koko yksikön toisiin asemiin työvuoron aikana.
 
SJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
SJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti

Se, että patterilla on optinen sensori, ei tee laukaisimista täysin itsenäiseen toimintaan kykeneviä, koska ne tarvitsevat sen tiedon sieltä erilliseltä sensorilta.

Sitä tilannetta varten, että datayhteyksiä häiritään ja/tai patterin tutka ja optinen sensori onnistutaan tuhoamaan, tulisi mielestäni hankkia jokaiselle laukaisimelle mahdollisuus seurata ja tuhota maaleja.

Jos puhutaan pelkästä laukaisimesta, niin sillä ei tosiaankaan ole kykyä toimia yksin, mutta jos sen pitäisi pystyä tekemään niin, niin se koko lavetti pitäisi suunnitella uudelleen. Mutta varmaankin olisi mahdollista asentaa IP -sensori siihen lavetille, sen sijaan, että se olisi erillisellä lavetilla.

Sitä en kyllä keksi, että mitä hyötyä tuosta olisi, mutta jollekin erittäin rikkaalle asiakkaalle se varmaan järjestettäisiin. Meinaan, että datayhteyksiä ei oikein voi häiritä jos kaapelit on vedetty noiden lavettien välille ja mikäli vihollinen kykenee haveitsemaan ja tuhoamaan nuo optiset sensorit, niin se lavetti menee siinä samalla. Niin, ja patterissa on useampi tutka, joten siinä on isompi homma metsästää ne kaikki hajalle.


Jos kaapelit on vedetty patterin eri osien välille, niin se tarkoittaa että patteri ei ole levittäytynyt kovin isolle alueelle. Ja tällöin patterin havaitsemiseen riittää, että yksi laite havaitaan. Sitten voidaankin ampua raketinheittimillä/tykistöohjuksilla isku alueelle.

Itse haluaisin tuon itsenäisen toiminnan kyvyn sen takia, että laukaisuajoneuvot voisivat itsekseen ajella ja vaihtaa paikkaa pitkin pääkaupunkiseutua, ja langattomien yhteyksien toimiessa ottaa vastaan komentoja ja ilmatilannekuvaa patterista. Mutta jos yhteydet menetettäisiin, laukaisuajoneuvot voisivat edelleen ajaa pitkin pääkaupunkiseutua, jolloin ne vain kuuntelisivat joltakin taajuudelta tulevaa radiolähetystä lähestyvistä maaleista ja havaitsisivat ne omalla optisella sensorillaan. Ja vaikka edes radiolähetys ei kuuluisi, niin edelleen olisi se oma optinen sensori.

Ja siitä yksintoimintakyvystä vielä, että ei kai se nyt hirveästi tarvitse uudelleensuunnittelua, eikä ihan hirveitä maksakaan? Sensori pultataan katolle ja ohjaamoon lisätään pari läppäriä. Suurimmat muutokset tulisivat varmaan softan puolella. Miten kauas nuo sensorit muuten näkevät? Esim. se NASAMS 2:n MSP 500? Rheinmetall ei osannut auttaa. Toki, jos kantama ei ole kuin muutaman kilometrin, niin sitten ei varmaan kannata mokomaa ruveta värkkäämään, mutta muuten.

Periaatteessa yksi kuorma-auto voisi siirtää koko yksikön toisiin asemiin työvuoron aikana.

Ton kokoluokan kontteja menee 3 kyytille,jos on kärry persiissä.
Kärryn kanssa pääsee kuites aika pitkälle jo ja sitten kun menee ahtaaksi,katkoo kärryn pois ja kelkkoo pelkällä nupilla kontit paikoilleen.
Näppärä keino tuo
 
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Periaatteessa yksi kuorma-auto voisi siirtää koko yksikön toisiin asemiin työvuoron aikana.

Ton kokoluokan kontteja menee 3 kyytille,jos on kärry persiissä.
Kärryn kanssa pääsee kuites aika pitkälle jo ja sitten kun menee ahtaaksi,katkoo kärryn pois ja kelkkoo pelkällä nupilla kontit paikoilleen.
Näppärä keino tuo

Lähinnä tarkoitin, että kuorkilla kuskattaisiin osat yksitellen, mutta kai tuo on mahdollista tuokin.
 
SJ kirjoitti:
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Periaatteessa yksi kuorma-auto voisi siirtää koko yksikön toisiin asemiin työvuoron aikana.

Ton kokoluokan kontteja menee 3 kyytille,jos on kärry persiissä.
Kärryn kanssa pääsee kuites aika pitkälle jo ja sitten kun menee ahtaaksi,katkoo kärryn pois ja kelkkoo pelkällä nupilla kontit paikoilleen.
Näppärä keino tuo

Lähinnä tarkoitin, että kuorkilla kuskattaisiin osat yksitellen, mutta kai tuo on mahdollista tuokin.
Onhan se mahdollista,kun sitä tehdään jatkuvasti :a-cool:
 
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Periaatteessa yksi kuorma-auto voisi siirtää koko yksikön toisiin asemiin työvuoron aikana.

Ton kokoluokan kontteja menee 3 kyytille,jos on kärry persiissä.
Kärryn kanssa pääsee kuites aika pitkälle jo ja sitten kun menee ahtaaksi,katkoo kärryn pois ja kelkkoo pelkällä nupilla kontit paikoilleen.
Näppärä keino tuo

Lähinnä tarkoitin, että kuorkilla kuskattaisiin osat yksitellen, mutta kai tuo on mahdollista tuokin.
Onhan se mahdollista,kun sitä tehdään jatkuvasti :a-cool:

Tarkoitin, että tuota keinoa käytettäisiin mahdollisesti tositilanteessa asemienvaihtoon.
 
Back
Top