Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

SJ kirjoitti:
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Periaatteessa yksi kuorma-auto voisi siirtää koko yksikön toisiin asemiin työvuoron aikana.

Ton kokoluokan kontteja menee 3 kyytille,jos on kärry persiissä.
Kärryn kanssa pääsee kuites aika pitkälle jo ja sitten kun menee ahtaaksi,katkoo kärryn pois ja kelkkoo pelkällä nupilla kontit paikoilleen.
Näppärä keino tuo

Lähinnä tarkoitin, että kuorkilla kuskattaisiin osat yksitellen, mutta kai tuo on mahdollista tuokin.
Onhan se mahdollista,kun sitä tehdään jatkuvasti :a-cool:

Tarkoitin, että tuota keinoa käytettäisiin mahdollisesti tositilanteessa asemienvaihtoon.

Aa,aivan.
Tolleenhan se on logistisesti järkevintä tehdä,kun siirtomatkat on kymmeniä kilometrejä ja yli.
Nopea tapa,eikä sido ajoneuvokalustoa hommaan.
 
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
crane kirjoitti:
SJ kirjoitti:
crane kirjoitti:
Ton kokoluokan kontteja menee 3 kyytille,jos on kärry persiissä.
Kärryn kanssa pääsee kuites aika pitkälle jo ja sitten kun menee ahtaaksi,katkoo kärryn pois ja kelkkoo pelkällä nupilla kontit paikoilleen.
Näppärä keino tuo

Lähinnä tarkoitin, että kuorkilla kuskattaisiin osat yksitellen, mutta kai tuo on mahdollista tuokin.
Onhan se mahdollista,kun sitä tehdään jatkuvasti :a-cool:

Tarkoitin, että tuota keinoa käytettäisiin mahdollisesti tositilanteessa asemienvaihtoon.

Aa,aivan.
Tolleenhan se on logistisesti järkevintä tehdä,kun siirtomatkat on kymmeniä kilometrejä ja yli.
Nopea tapa,eikä sido ajoneuvokalustoa hommaan.

Nopea, jos siirtomatkat vie suurimman osan ajasta, paikanpäällä saattaa sitten mennä ties kuinka kauan kun koetetaan saada joka moduuli paikalleen (ja tämä matka saattaa olla melkoinen, kun aletaan kunnolla hajauttamaan). Tietenkin jos käytössä on vain yksi kuski tai auto, niin toki tuo toimii paremmin kuin yksitellen siirto. Rauhanajan koulutuskäytössä tuo olisi varmaan parhaimmillaan, tai mistä minä tiedän, että ketä kaikkia on tarkoitus milloinkin kouluttaa.
 
RPG83 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

No enpä huomannut tuota että puhuit pelkästään lavetista. Sinänsä koko järjestemällä on kyky toimia passiivisesti siten, että tuosta lavetin itsenäisestä kyvystä ei olisi juuri mitään hyötyä ja tulisi kuitenkin aika kalliiksi. Pelkät sensorit joka lavettiin maksaisi varmasti useita kymmeniä miljoonia (voi olla että sata miljoonaa ei riittäisi riittävän pitkäkantamaisilla sensoreilla) plus tietysti muutostyöt.
 
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenköhän kallista/vaikeaa olisi tehdä NASAMS 2:n laukaisimesta täysin passiivinen itsenäiseen toimintaan kykenevä lavetti, jota patterin tutka ja komentokeskus vain avittaisivat? Miten paljon softaa/elektroniikkaa tarvitaan? Maalihan voitaisiin havaita esim. ir-sensorilla ja syöttää ohjukseen nuo tiedot. Loppuhakeutumisen AMRAAM suorittaisi oman hakupäänsä avulla.

Ei mitenkään, koska järjestelmällä on jo sellaisenaan tuo kyky. Joka patterilla on optinen sensori ja tutkaa ei välttämättä tarvita mihinkään. Lisäksi maalitietoa voidaan tuoda tietysti ulkopuolelta.

Järjestelmällä ei ole tuota kykyä. Luitko mitä kirjoitin?

No enpä huomannut tuota että puhuit pelkästään lavetista. Sinänsä koko järjestemällä on kyky toimia passiivisesti siten, että tuosta lavetin itsenäisestä kyvystä ei olisi juuri mitään hyötyä ja tulisi kuitenkin aika kalliiksi. Pelkät sensorit joka lavettiin maksaisi varmasti useita kymmeniä miljoonia (voi olla että sata miljoonaa ei riittäisi riittävän pitkäkantamaisilla sensoreilla) plus tietysti muutostyöt.

Taisin nähdä maininnan, että Norja oli hankkinut 13 sensoria valmistajalta hintaan 13 miljoonaa euroa (2004 paikkeilla). Olettaisin, että tuo oli kuitenkin aika valmis paketti mikä tuohon kuului. Asian sivusta muuten sellainen juttu, että mitä tuon sensorin kuvia on netissä, niin sen oheislaitteisto voipi olla liian iso, että sen saisi mahtumaan tavan KA:n nupin sisään viemättä vaikkapa repsikan paikkaa.
 
SJ kirjoitti:
Taisin nähdä maininnan, että Norja oli hankkinut 13 sensoria valmistajalta hintaan 13 miljoonaa euroa (2004 paikkeilla). Olettaisin, että tuo oli kuitenkin aika valmis paketti mikä tuohon kuului. Asian sivusta muuten sellainen juttu, että mitä tuon sensorin kuvia on netissä, niin sen oheislaitteisto voipi olla liian iso, että sen saisi mahtumaan tavan KA:n nupin sisään viemättä vaikkapa repsikan paikkaa.

Niin, sensoreiden lisäksi sitten pitäisi kehittää oma a-hallinta lavetille ja tehdä muutama muukin juttu, joten kalliiksi tulisi vaikka itse sensorit ovatkin halvempia kuin kuvittelin (jos tuo hintatieto on paikkansapitävä). Ennemmin pistäisin rahat johonkin muuhun, sillä hyöty jäisi pieneksi.

Tuosta MSP 600:sta (meillä käytössä oleva versio) muuten sellainen tieto, että maalinosoitusetäisyys olisi 40 km.
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Maavoimat/Perustietoa/Maavoimien+kalustoa+sivustoalueen+etusivu/it+kalustoa/Ilmatorjuntaohjus+12/Elektro+optinen+sensori/Elektro+optinen+sensori
 
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/6ae6c80043e3ef0087f0efc766e257a6/sensori_440x210.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=6ae6c80043e3ef0087f0efc766e257a6

Haa! Koskapa ilmeisesti olen onnistunut linkittämään PV:n sivuilta löytyvään kuvaan, niin tuostapa voi kaikki arvata, että kuinka hyvin se sensori sopisi sinne KA:n katolle ja ne oheislaitteet sinne kopin sisälle. Huomatkaa, että tuo ei ole vielä se lopullinen kalu, vaan kuva on valmistajan, mutta PV kirjoittaa tuosta tälläistä:

Elektro-optinen sensori (MSP 600) integroidaan Mercedes-Benz maastohenkilöauton laval­le. Elektro-optiseen sensoriin kuuluu lämpökamera, televisiokamera ja laser-etäisyys­mittari. Elekro-optisella sensorilla on päivä- ja pimeätoimintakyky ja sen maalinosoitus­etäisyys on 40 km. Elektro-optisen maalinosoittimen valmistaja on saksalainen Rhein­metall Defence Electronics. Elektro-optisten sensoreiden kokoonpanon toteuttaa Suomessa Finnish Defence Power System.

Kuvassa norjalaisessa NASAMS II -järjestelmässä käytössä oleva elektro-optinen sensori. Kuva: Kongsberg Defence & Aerospace AS

Eli tuo lienee kuitenkin ainoa osa, joka ei tule olemaan kontti, vaan ihan kiinteästi siinä mersun lavalla. Ja en liene ainoa joka toivoisi, että tuossa olisi vielä teleskooppivarsi tuon sensorin nostamiseen, mutta se ei taida olla mahdollinen tuolla alustalla.
 
Herätys!

Suomen olisi pitänyt ostaa Hollannista saman tien Leopardien lisäksi se Viroon mennyt 44:n kpl:n CV9035-erä. Lisäksi olisi pitänyt ostaa liikenevät PzH 2000 panssarihaupitsit ja Saksasta muutama lisää, jotta oltaisiin saatu kaksi 18 tykin patteristoa. Hommat olisi organisoitu siten, että nykyiset mekanisoidut taisteluosastot olisi jätetty kehittämättä ja poistettaisiin vahvuuksista kaluston vanhennettua. Niiden rinnalle olisi luotu uusi mekanisoitu taisteluosasto tuosta CV9035-kalustosta, 2A6 Leopardeista ja PzH 2000 patteristosta. Jos viestikalustosta olisi tullut iso puute, niin periaatteessa toisen vanhoista taisteluosastoista olisi voinut saman tien pistää kannibalisoitavaksi toisen tekohengitykseen. Karjalan prikaati olisi saanut kaksi Leo 2A6 komppaniaa lisää ja PzH 2000 patteriston.

Siinä olisi ollut uusi Itä-Saksan kauppa, parempikin!
 
Herätys!

Suomen olisi pitänyt ostaa Hollannista saman tien Leopardien lisäksi se Viroon mennyt 44:n kpl:n CV9035-erä. Lisäksi olisi pitänyt ostaa liikenevät PzH 2000 panssarihaupitsit ja Saksasta muutama lisää, jotta oltaisiin saatu kaksi 18 tykin patteristoa. Hommat olisi organisoitu siten, että nykyiset mekanisoidut taisteluosastot olisi jätetty kehittämättä ja poistettaisiin vahvuuksista kaluston vanhennettua. Niiden rinnalle olisi luotu uusi mekanisoitu taisteluosasto tuosta CV9035-kalustosta, 2A6 Leopardeista ja PzH 2000 patteristosta. Jos viestikalustosta olisi tullut iso puute, niin periaatteessa toisen vanhoista taisteluosastoista olisi voinut saman tien pistää kannibalisoitavaksi toisen tekohengitykseen. Karjalan prikaati olisi saanut kaksi Leo 2A6 komppaniaa lisää ja PzH 2000 patteriston.

Siinä olisi ollut uusi Itä-Saksan kauppa, parempikin!

Muilta osin samaa mieltä, mutta veli CV9030 jo aiemmin jossain ketjussa ruoti yksityiskohtaisesti sen, miksi CV9035 olisi ollut Suomelle melko kehno ostos. Minäkin aiemmin arvelin että se olisi hyvin käynyt meille mutta ilmeisesti osien yhteneväisyys on yllättävän vähäistä meillä jo olevan kaluston kanssa.
 
Muilta osin samaa mieltä, mutta veli CV9030 jo aiemmin jossain ketjussa ruoti yksityiskohtaisesti sen, miksi CV9035 olisi ollut Suomelle melko kehno ostos. Minäkin aiemmin arvelin että se olisi hyvin käynyt meille mutta ilmeisesti osien yhteneväisyys on yllättävän vähäistä meillä jo olevan kaluston kanssa.

Huono ostos? No miten sen nyt ottaa. CV9030FIN mainitsi, että osayhteensopivuus on aika heikko vanhempien mallien kanssa, mutta mikä muu siitä tekee huonon? Runsaalla kahdella miljoonalla jos saa tehdasuuden ruotsalaisen rynnäkköpanssarivaunun, niin se on hyvä kauppa. Sama vaunu maksaisi paljon enemmän, jos se ostettaisiin tehtaalta. Päivitetty BMP-2 on kuitenkin mitä se on: vanha itävaunu. Muistelisin CV9030FIN:n maininneen, että mm. rungon vääntymisiä tapahtuu noilla kevyemmillä vaunuilla ajellessa, eli sikälikin BMP-2 alkaa olemaan elämänsä ehtoopuolella. Kannattaako bemaria kiusata uusilla lämpökameroilla ja moottoreilla, jos se on kuitenkin menossa pataan 15 vuoden kuluttua? CV9035 menisi ainakin sinne vuoden 2050 tienoille ja olisi kuitenkin laadukkaampi vaunu, jona se sopisi hyvin myös ammattiarmeijan työkaluksi. Plus pääase on paljon tehokkaampi kuin bemarissa.
 
Muilta osin samaa mieltä, mutta veli CV9030 jo aiemmin jossain ketjussa ruoti yksityiskohtaisesti sen, miksi CV9035 olisi ollut Suomelle melko kehno ostos. Minäkin aiemmin arvelin että se olisi hyvin käynyt meille mutta ilmeisesti osien yhteneväisyys on yllättävän vähäistä meillä jo olevan kaluston kanssa.

Huono ostos? No miten sen nyt ottaa. CV9030FIN mainitsi, että osayhteensopivuus on aika heikko vanhempien mallien kanssa, mutta mikä muu siitä tekee huonon? Runsaalla kahdella miljoonalla jos saa tehdasuuden ruotsalaisen rynnäkköpanssarivaunun, niin se on hyvä kauppa. Sama vaunu maksaisi paljon enemmän, jos se ostettaisiin tehtaalta. Päivitetty BMP-2 on kuitenkin mitä se on: vanha itävaunu. Muistelisin CV9030FIN:n maininneen, että mm. rungon vääntymisiä tapahtuu noilla kevyemmillä vaunuilla ajellessa, eli sikälikin BMP-2 alkaa olemaan elämänsä ehtoopuolella. Kannattaako bemaria kiusata uusilla lämpökameroilla ja moottoreilla, jos se on kuitenkin menossa pataan 15 vuoden kuluttua? CV9035 menisi ainakin sinne vuoden 2050 tienoille ja olisi kuitenkin laadukkaampi vaunu, jona se sopisi hyvin myös ammattiarmeijan työkaluksi. Plus pääase on paljon tehokkaampi kuin bemarissa.

No molemmat tulkitsee sanomisiani osittain oikein. CV9035NL olisi ehdottomasti hyvä ostos, mutta ei sitä pidä minnekään sotkea olemassa olevien järjestelmien sekaan --> ei ole yhteen sopivuutta. Cv9035 on BMP-2:sta ja sen modernisointia varmasti parempi ratkaisu, mutta jotta CV9035:t kannattaa ostaa niin kannattaa kyllä siten luopua koko BMP-2M prokkiksesta ja saattohoitaa BMP:t Stenalle (ml. kaikki BMP-1 pohjaiset erikoisversiot, koska yhteen sopivuus edut huolto- ja varaosajärjestelmässä menetetään jos päätyypistä luovutaan). No onko siten suorituskyvyn nousu niin huima että kannattaa korvat reilu 100 kpl BMP-2:a 44:llä CV9035:lla...itse en usko...

Näillä ulkoistuksilla (ja sen tuomilla kustannuksilla) ja rahoituskehyksillä ei voida kasvattaa kokoa...on luovuttava jostain järjestelmistä tai saatava lisää rahaa. Mielestäni paras ratkaisu olisi ostaa kylmästi Ruotsista CV9040A:a, modata ne tasolle CV9040C-tasolle Ruotsissa ja panna ne BMP:n tilalle & BMP:t pataan. Tällä hetkellä mennään halvimmalla mahdollisella vaihtoehdolla ja se on ostaa vähän lisäaikaa modaamalla BMP-2:t BMP-2M:ksi.

Niin ne rungon vääntymiset. Niitä tapahtuu, mutta äärimmäisen RA-oloissa harvoin. Toki se edellyttää määrätynlaista varovaisuutta ajoon, mutta eipä RA-oloissa voi muutenkaan ajella ihan niin "taisteluteknisesti" kun SA-tilanteessa tehtäisiin. Katsos Metsähallitus ei tykkää jos kaadetaan/kolhitaan heidän omistamia puitaan meidän harjoitusalueilla (siis ne samat puut jotka intti lahjoitti ilmaiseksi niille) ja joista se nyt haluaa intiltä korvauksen jos me kolhimme niitä markkina-arvon mukaan. Myöskään Tiehallinto ei pidä jäljistä asvaltissa, saati sitten murtuneista ojanpenkoista ja taas intti maksaa...
 
Viimeksi muokattu:
@CV9030FIN Kirjoitat täällä seuraavasti (lyhentelin vähän, toivottavasti ei asiayhteys irronnut):

Foorumin haaveilijoiden kannattaa muistaa että myös Ruotsalaisten CV9040:n yhteen sopivuus on vain tuota 30% luokkaa. Lisäksi CV9040A:ssa (joka lienee se jota olisi myynnissä) suorituskyky ei vastaa kaikilta osin edes modernisoitua BMP-2:sta, joten tuo @@Ohjus-tiedustelija :n esille nostama hinta-laatu suhde on erittäin hyvä pointti. Sitä paitsi esim. 40mm Bofors on jo kerran hankintavaiheessa hävinnyt 30mm Bushmaster II:lle, joten eikai sitä kukaan riesakseen halua?

Miten tuo C-malli eroaa CV9040A:sta? Panssarointia on parannettu, mutta onko muuta? Siinähän olisi siis samoja heikkouksia (yhtenäisyys jo olemassa olevan kaluston kanssa) kuin 9035:ssä, ja lisäksi siinä on se outo tykki (Lipassyöttöinen, kolme kahdeksan laukauksen (oikea termi?) lipasta?). Ruotsin CV9040 alkaa myös tulemaan (jos ei jo ole) puoleen väliin elinkaartaan, joten olisiko moisesta hankinnasta sitten suuri ilo päivitettyyn bemariin verrattuna? Meillä on jo bemarille koulutettu järjestelmä, mutta tuolle ruotsalaisvaunulle pitäisi taas kouluttaa asiat alusta asti, mikä sekin maksaa jotain, vaikka se summa lienee kokonaisuuteen verrattuna pieni. Miksi siis hankkia mieluummin käytetty ja päivitetty CV9040, kun voisi päivittää bemarit tai tyytyä pienempään määrään parempaa vaunua (CV9035), jonka elinkaarikin on pidempi kuin noilla kahdella muulla vaihtoehdolla?

Ja sitten pois teknisyyksistä: onko Ruotsilla ylimääräistä CV9040-kalustoa? Wikipedian mukaan ruotsalaiseen organisaatioon kuuluu mm. kuusi mekanisoitua jääkäripataljoonaa, jotka arvatenkin syövät ison osan vaunuista. Wikipedian mukaan tulenjohto, komento jne. vaunuja oli aika vähän, mutta saahan noihinkin uppoamaan jokusen kymmenen. Onko tästä ollut jotain virallista, siis onko Ruotsi tarjonnut vaunuja myyntiin vai etsinyt hiljaisesti ostajaa? Määrä? Ja osaatko arvioida, paljonko noista pyydettäisiin? Entä kuinka paljon tuo päivitys C-malliin kustantaisi?
 
Miten tuo C-malli eroaa CV9040A:sta? Panssarointia on parannettu, mutta onko muuta? Siinähän olisi siis samoja heikkouksia (yhtenäisyys jo olemassa olevan kaluston kanssa) kuin 9035:ssä, ja lisäksi siinä on se outo tykki (Lipassyöttöinen, kolme kahdeksan laukauksen (oikea termi?) lipasta?).Ruotsin CV9040 alkaa myös tulemaan (jos ei jo ole) puoleen väliin elinkaartaan, joten olisiko moisesta hankinnasta sitten suuri ilo päivitettyyn bemariin verrattuna? Meillä on jo bemarille koulutettu järjestelmä, mutta tuolle ruotsalaisvaunulle pitäisi taas kouluttaa asiat alusta asti, mikä sekin maksaa jotain, vaikka se summa lienee kokonaisuuteen verrattuna pieni. Miksi siis hankkia mieluummin käytetty ja päivitetty CV9040, kun voisi päivittää bemarit tai tyytyä pienempään määrään parempaa vaunua (CV9035), jonka elinkaarikin on pidempi kuin noilla kahdella muulla vaihtoehdolla?
No vertasin lähinnä sitä kuinka hyödyllistä olisi hankkia 44kpl CV9035NL:ää tai sitten hankkia esim. reilu 100 kpl CV9040C:a.

En lähde purkamaan BMP-2:n ongelmia julkisesti. Mutta CV9040C:ssa verrattuna CV9040A:n on valmiina kyky ampua modernia sirpaleammusta (Bofors 3P), huippuluokan (saman tasoinen kun meidän CV:ssä) moderni lämpökamera ja valonvahvistin varustus sekä ammunnanhallintajärjestelmä, riittävä suojaus niin miinoja kuin toisia rynnäkkövaunuja kuin kevyitä PST-aseitakin vastaan sekä valmius johtamisjärjestelmälle. CV9040:t on vähän käytettyjä ja lisäksi peruskunnostuksella modauksen yhteydessä pystyttäneen jatkamaan vaunujen elin ikää mahdollisesti sinne 2035 asti minne myös Ruotsi suunnittelee pitävänsä CV9040:n käytössä. Länsimaiden (ja jopa Venäjän) halua kehittää BMP-2:a ei ole tässä viime aikoina huimannut: Puola luopuu ja Venäjäkin mielummin hankkii lisää BMP-3:a kun modernisoi BMP-2:sta.

Mielestäni suorituskykymme laskee jos korvaamme yli 100 vaunua 44:llä koska ei se CV9035 kuitenkaan ole yli 2 kertaa BMP-2:ta tehokkaampi.

Ja sitten pois teknisyyksistä: onko Ruotsilla ylimääräistä CV9040-kalustoa? Wikipedian mukaan ruotsalaiseen organisaatioon kuuluu mm. kuusi mekanisoitua jääkäripataljoonaa, jotka arvatenkin syövät ison osan vaunuista. Wikipedian mukaan tulenjohto, komento jne. vaunuja oli aika vähän, mutta saahan noihinkin uppoamaan jokusen kymmenen. Onko tästä ollut jotain virallista, siis onko Ruotsi tarjonnut vaunuja myyntiin vai etsinyt hiljaisesti ostajaa? Määrä? Ja osaatko arvioida, paljonko noista pyydettäisiin? Entä kuinka paljon tuo päivitys C-malliin kustantaisi?
Ruotsilla on yhteensä 509 CV90 vaunua:
  • 354 CV9040 RYNNPSV joista, 236 Srtf 9040A, 63 Strf 9040B, 13 Strf 9040B1, 42 Strf 9040C
  • 30 Lvkv 90 ITPSV, joista 3 Lvkv 90C
  • 42 Epbv 90 TJPSV, joista 8 Epbv 90C
  • 56 Stripbv 90 KNTOPPSV, joista 2 Stripbv 90C
  • 26 Bgbv 90 HINNPSV, 2 Bgbv 90A1 ja 3 Bgbv 90C
  • 1 Störpbv 90 ELSOPSV
Tällä hetkellä käytössä on RYNNPSV:sta vain CV9040B, B1 ja C versioita - erikoisvaunuista lienee myös perusversioita. Myyntiaikeista en tiedä, mutta eipä Pbv 401:n (eli MT-LBv:n) myynnissä oloa internet foorumeilla toitoteltu...

Edit: Unohtui kiiressä tuo 1 Störpbv 90...sori!
 
Viimeksi muokattu:
No vertasin lähinnä sitä kuinka hyödyllistä olisi hankkia 44kpl CV9035NL:ää tai sitten hankkia esim. reilu 100 kpl CV9040C:a.

En lähde purkamaan BMP-2:n ongelmia julkisesti. Mutta CV9040C:ssa verrattuna CV9040A:n on valmiina kyky ampua modernia sirpaleammusta (Bofors 3P), huippuluokan (saman tasoinen kun meidän CV:ssä) moderni lämpökamera ja valonvahvistin varustus sekä ammunnanhallintajärjestelmä, riittävä suojaus niin miinoja kuin toisia rynnäkövaunuja kuin kevyita pst-aseitakin vastaan sekä valmius johtamis järjestelmälle. CV9040:t on vähän käytettyjä ja lisäksi peruskunnostuksella modauksen yhteydessä pystyttäneen jatkaamaan vaunujen elin ikää mahdollisesti sinne 2035 asti minne myös Ruotsi suunnittelee pitävänsä CV9040:n käytössä. Länsimaiden (ja jopa Venäjän) halua kehittää BMP-2:a ei ole tässä viime aikoina huimannut: Puola luopuu ja Venäjäkin mielummin hankkii lisää BMP-3:a kun modernisoi BMP-2:sta.

Hmm, jos BMP-2:ssa on jotain suurempiakin ongelmia, niin miksi PV on niin innokas modernisoimaan sitä? Asiasta on päättämässä hankintapäätöksen tehneen kenraalin poika, joka haluaa pelastaa isänsä kunnian? :D

Puolallahan on käytössä BMP-1, ei BMP-2 (62 vaunua hankittiin 1980-luvun lopulla, mutta ne myytiin jo 1990-luvulla Angolaan). Pientä, alle 100 vaunun, erää lukuunottamatta viimeiset vaunut toimitettiin jo 1970-luvun lopulla, eli kun viimeiset eläköityvät joskus 2020, niin ne ovat jo 40-vuotiaita. BMP-2 on meillä vasta 25-vuotias, joten iän puolesta se kai olisi päivitettävissä.

Mielestäni suorituskykymme laskee jos korvaamme yli 100 vaunua 44:llä koska ei se CV9035 kuitenkaan ole yli 2 kertaa BMP-2:ta tehokkaampi.

Ruotsilla on yhteensä 509 CV90 vaunua:
  • 354 CV9040 RYNNPSV joista, 256 Srtf 9040A, 63 Strf 9040B, 13 Strf 9040B1, 42 Strf 9040C
  • 30 Lvkv 90 ITPSV, joista 3 Lvkv 90C
  • 42 Epbv 90 TJPSV, joista 8 Epbv 90C
  • 56 Stripbv 90 KNTOPPSV, joista 2 Stripbv 90C
  • 26 Bgbv 90 HINNPSV, 2 Bgbv 90A1 ja 3 Bgbv 90C
Tällä hetkellä käytössä on RYNNPSV:sta vain CV9040B, B1 ja C versioita - erikoisvaunuista lienee myös perusversioita. Myyntiaikeista en tiedä, mutta eipä Pbv 401:n (eli MT-LBv:n) myynnissä oloa internet foorumeilla toitoteltu...

No kyllähän se laskee, mutta kuvittelisin suorituskykyä voitavan ylläpitää vielä pitkälle tulevaisuuteen, kun bemaritaisteluosastoista toinen laitettaisiin varaosiksi sille jäljelle jäävälle BMP-2 taisteluosastolle. Sitten 2030 voitaisiin ostaa lisää CV9035 vaunuja tai mitä ikinä halutaankaan (sen bemaritaisteluosaston päivittämiseksi). Toki asiat eivät ole yksioikoisia, en ole ikinä bemarin sisällä edes käynyt, mutta voiko tuollainen itäkalu sisältää niin nirsoa elektroniikkaa, etteikö koipussituksella pärjättäisi. Siis irrotellaan vaunuista niitä herkkiä osia talteen kunnollisiin säilytysolosuhteisiin ja pultataan takaisin harmaassa vaiheessa. Voivathan ne olla mekaanisestikin lopussa ja kaivata moottorin vaihtoa, mutta kai ne nyt saataisiin yksi saapumiserä kestämään (miehistöjen koulutus 2015 --> samoilla mennään vuoteen 2030, jolloin kalustokin eläköityy).

Tuo Ruotsin tilanne on kyllä mielenkiintoinen, miten siihen on päädytty? Miten nuo mekanisoidut jääkäripataljoonat on varustettu? Tuskinpa siellä on enää PBV 302 käytössä, joten millä ne sitten kulkevat? Kun onhan tuolla muitakin käyttäjiä, siis kaksi sotilaspoliisikomppaniaa, henkivartijapataljoona (Livbataljonen) ja turvallisuuspataljoona.

Pasit: 200, AMV: 113, Bv 206s: 50, BvS 10: 150. Tosin tuohon päälle sitten mittaamaton määrä näitä ulkomaankuuhasteluvehkeitä (RG-32 jne.), niin kai niitä ajoneuvoja jää yli. Tuntuu vain niin tyhmältä. Koko ajan ostetaan uusia leluja, vaan kannattaisiko ehkä nostaa palkkoja, jotta saataisiin käyttäjät leluille?

Myyntiaikeita ei toitoteltu, mutta siksi ihmettelin, kun Militaryphotosissa oli joskus spekulointia, että balttien pitäisi ostaa noita (CV9040) käytettyinä Ruotsista. Nyt kun toit asian esille, niin suhtauduin asiaan tietyllä vakavuudella.
 
Balteille se varmaan sopisi hyvin, jos rahoitus järjestyy. Mutta minua kiinnostaisi nuo ITPSV:t. Kyseessä on IT vaunu, joten outo torni tai kaliberi on perusteltavissa.
 
Hmm, jos BMP-2:ssa on jotain suurempiakin ongelmia, niin miksi PV on niin innokas modernisoimaan sitä? Asiasta on päättämässä hankintapäätöksen tehneen kenraalin poika, joka haluaa pelastaa isänsä kunnian?
Onko PV halukas vai ollaanko pakkoraossa?

BMP-2 on meillä vasta 25-vuotias, joten iän puolesta se kai olisi päivitettävissä.
No näemmä uskot vain numeroihin...voit pitää uskosi.

Tuo Ruotsin tilanne on kyllä mielenkiintoinen, miten siihen on päädytty? Miten nuo mekanisoidut jääkäripataljoonat on varustettu? Tuskinpa siellä on enää PBV 302 käytössä, joten millä ne sitten kulkevat? Kun onhan tuolla muitakin käyttäjiä, siis kaksi sotilaspoliisikomppaniaa, henkivartijapataljoona (Livbataljonen) ja turvallisuuspataljoona.

Pasit: 200, AMV: 113, Bv 206s: 50, BvS 10: 150. Tosin tuohon päälle sitten mittaamaton määrä näitä ulkomaankuuhasteluvehkeitä (RG-32 jne.), niin kai niitä ajoneuvoja jää yli. Tuntuu vain niin tyhmältä. Koko ajan ostetaan uusia leluja, vaan kannattaisiko ehkä nostaa palkkoja, jotta saataisiin käyttäjät leluille?

No Ruotsin SA JV-pataljoonat pähkinänkuoressa 2014:
13. Säkerhetsbataljon: En Säkerhetsbataljon med personterrängbil 6 & 4 =RG32M ja MB GW, myös Pansarterrängbil 203? = XA-203
31. Lätta Manöverbataljonen: En lätt manöverbataljon med personterrängbil 6 & 4 =RG32M ja MB GW (tarvittaessa ilmakuljetettava joukko)
32. Underrättelsebataljonen: ISTAR bataljonen
41. Mekaniserade bataljonen: En mekaniserade manöverbataljoner med stridsfordon 90
42. Mekaniserade bataljonen: En mekaniserade manöverbataljoner med stridsfordon 90
71. Lätta mekaniserade bataljonen: En lättä mekaniserade manöverbataljoner med pansarterrängbil 360 = AMV
72. Mekaniserade bataljonen: En mekaniserade manöverbataljoner med stridsfordon 90 Päätetty muuttaa:
72. Lätta mekaniserade bataljonen: En lättä mekaniserade manöverbataljoner med pansarterrängbil 360 = AMV
191. Mekaniserade bataljonen: En mekaniserade manöverbataljoner med stridsfordon 90
192. Mekaniserade bataljonen: En mekaniserade manöverbataljoner med stridsfordon 90
193. Jägarbataljonen: ISTAR bataljonen
Tre fristående stridsvagnskompanier med stridsvagn 122 (3.kpl. erillisiä PSVK:ta)
------
Merijalkaväki:
2.amfibiebataljonen: En amfibisk manöverbataljon med bandvagn 309S = Panssari TEKA

Ilmeisesti 2015 vuonna ollaan luomassa 1 MekB lisää, mutta luopumassa pataljoonakokoisista kevyistä joukoista tai ainakin osin tehtävat annetan LMeB:lle:
"I budgetunderlaget för 2015 som Försvarsmakten har lämnat för beslut på politisk nivå kommer den nya insatsorganisationen bestå av:
    • Fem mekaniserad bataljoner med stridsfordon 90 och stridsvagn 122.
    • Två motoriserade skyttebataljoner med pansatterrängbil 360, vilket medför att den lätta skyttebataljonen utgår och inriktas istället mot en motoriserad skyttebataljon.
    • En amfibiebataljon med inriktning mot sjöoperativ verksamhet, vilket medför att den markoperativa delen utgår.
    • Två brigadspaningskompanier kommer att utvecklas."
Ei muuten kannata aliarvioida Ruotsin kyseessä ollessa "ulkomaankuuhasteluvehkeitä" ja niiden merkitystä heidän ajatusmaailmassaan --> Ulkomaan tehtävät ovat kuitenkin Försvarsmaktenin 1.Tehtävä ja 2. tehtävä on vasta Ruotsin maa-alueen puolustaminen...

Myyntiaikeita ei toitoteltu, mutta siksi ihmettelin, kun Militaryphotosissa oli joskus spekulointia, että balttien pitäisi ostaa noita (CV9040) käytettyinä Ruotsista. Nyt kun toit asian esille, niin suhtauduin asiaan tietyllä vakavuudella.
En minä tiedä onko ne myynnissä...mutta kallista niitä on pitää turhan panttina varastossa ja jos joku "ystävällismielinen" maa haluaa ne ostaa ja ostaa vielä Ruotsalaista työtä (modaamisen) Ruotsista päälle niin epäilen, että alkaa FMV:tä kiinnostamaan...
 
Viimeksi muokattu:
No on ruotsalaisilla kevyet organisaatiot: neljä mekanisoitua pataljoonaa CV90-kalustolla, ja rynnäkköpanssareita on vain "63 Strf 9040B, 13 Strf 9040B1, 42 Strf 9040C" eli yhteensä 118. Sehän on 29,5 vaunua per mekanisoitu pataljoona, eihän sillä varusta kuin kolme komppaniaa a yhdeksän vaunua... Irtoaisikohan niiltä Pasejakin, voisivat kelvata täällä. ;)

Mitäköhän ruotsalaiset aikovat tehdä Leopardeillaan? Joitakin vuosia sitten n. 50 kpl oli tarkoitus myydä Norjaan, mutta se sitten kuitenkin peruuntui, muistaakseni Ruotsin tarpeiden takia. Ja nyt niitä on vain kolme komppaniaa + ehkä gotlantilaisessa varastohallissa makaavat yhden komppanian vaunut.

Mitä lähdettä muuten käytät noille luvuille? Kysyn siksi, että Google ei nappaa. Joku sikäläinen selonteko? Vai tuliko kerrottua liikaa naapurimaankin kalustosta? ;)
 
No on ruotsalaisilla kevyet organisaatiot: neljä mekanisoitua pataljoonaa CV90-kalustolla, ja rynnäkköpanssareita on vain "63 Strf 9040B, 13 Strf 9040B1, 42 Strf 9040C" eli yhteensä 118. Sehän on 29,5 vaunua per mekanisoitu pataljoona, eihän sillä varusta kuin kolme komppaniaa a yhdeksän vaunua... Irtoaisikohan niiltä Pasejakin, voisivat kelvata täällä.
"63 Strf 9040B, 13 Strf 9040B1, 42 Strf 9040C" = RA-käyttö ml. KV-operaatiot
"neljä mekanisoitua pataljoonaa CV90-kalustolla" = SA organisaatio

MekB oli jossain vaiheessa: 33 Strf 9040 RYNNPSV, 3 Lvkv 90 ITPSV, 5 Stripbv 90 KNTOPPSV, 5 Epbv 90 TJPSV ja 3 Bgvp 90 HINNPSV. Varmennusta nykyisestä SA-organisaatiosta ei löydy äkkiseltään julkisista lähteistä.

Mitä lähdettä muuten käytät noille luvuille? Kysyn siksi, että Google ei nappaa. Joku sikäläinen selonteko? Vai tuliko kerrottua liikaa naapurimaankin kalustosta? ;)
Tieto on ihan julkista.Tankograd - International Special No 8003: CV90. Swedish Infantry Combat Vehicle - History, Technology, Variants sekä Swedish Armour Historical Society: CV90 Photo guide Stridsfordon 90
 
"Stripbv 90 KNTPPSV" ???

Konttoripanssarivaunu?

Pahoitteluni: tuli kiireessä kirjoitusvirhe eli Stripbv 90 KNTOPPSV
= KomeNTOPaikkaPanSsariVaunu

Ehkä tuon Stridsledningpanssabandvagn 90:n voisi tietysti kääntää myös Komentopanssarivaunu, mutta kun ko vehje on varusteltu enemmän XA-202KOPA (KOmentoPAikka) tyyppisesti ja kun esim. CV9030K1 tyyppisesti sekä on tarkoitettu Patajoonan ja Prikkaatin esikunnankäyttöön, niin käänsin noin...näistähän voi aina kiistellä... Jotkin lähteet kääntää myös englanniksi "Command Post Vehicle"...
 
Pahoitteluni: tuli kiireessä kirjoitusvirhe eli Stripbv 90 KNTOPPSV
= KomeNTOPaikkaPanSsariVaunu

Ehkä tuon Stridsledningpanssabandvagn 90:n voisi tietysti kääntää myös Komentopanssarivaunu, mutta kun ko vehje on varusteltu enemmän XA-202KOPA (KOmentoPAikka) tyyppisesti ja kun esim. CV9030K1 tyyppisesti sekä on tarkoitettu Patajoonan ja Prikkaatin esikunnankäyttöön, niin käänsin noin...näistähän voi aina kiistellä... Jotkin lähteet kääntää myös englanniksi "Command Post Vehicle"...

En lähtisi suremaan tuota, harva tällä foorumilla varmaan tietää noiden eroista käyttötarkoitusta syvemmältä. Komentoajoneuvo mikä komentoajoneuvo.
 
Back
Top