Suomen sisäinen turvallisuus

Sardaukar kirjoitti:
Nyt en malta olla kysymättä millaisia tuttuja sulla on? :D Tosin ei nuo omatkaan ole ihan tältä planeetalta. :D
Klikkaa laajentaaksesi...

No valitettavasti on semmoisia tuttavia, että ongelmien sattuessa voi valita soittaako rosvoille vai poliiseille. Omaisuusvahingoissa jälkimmäisille ja henkilövahingoissa ensimmäisille. :p
 
J0h1F kirjoitti:
No, sitä että samassa taloudessa asuva perheenjäsen varastaa avaimen asekaappiin on aika vaikea estää. Tuskin sinäkään vahdit avaimiasi vainoharhaisesti siltä varalta, että perheenjäsenesi varastavat ne sinulta.
Tämä siis jos nyt puhumme hyvinkääläisnuoren 2012 aiheuttamasta ammuskelusta, jossa kaksi kuoli.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itseasiassa takuuvarmasti vahdin. Silloin kun oli Suomessa aseita, niin olin niiden kanssa hyvin paranoidi.
 
EK kirjoitti:
No valitettavasti on semmoisia tuttavia, että ongelmien sattuessa voi valita soittaako rosvoille vai poliiseille. Omaisuusvahingoissa jälkimmäisille ja henkilövahingoissa ensimmäisille. :p
Klikkaa laajentaaksesi...

Hieman tuttu tunne... :D
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Olen joskus käynyt "vanhan liiton" jutuissa perimässä varastettuja aseita takaisin... Kaikki tuli takaisin.

Edit: En omia, vaan perheystävän.
 
Demokraatti-lehden näkemys itsenäisyyspäivän vietosta 2016

ranta.jpg
 
Tuostahan voisi ilmiantaa vihapuheesta!
 
Kun olen "asevelisosialisti", niin komppaan tätä.
 
Siteeraanpa itseäni vielä tässä
Mutta miten kauan sopii?

Mielestäni mielipiteitä mahtuu maailmaan useampiakin kuin kaksi, mutta nykyään monet rajoittaisivat mielipiteet yhteen. Some ja muu moderni tiedotusvälineistö on johtanut aiempaa suurempaa eriytymiseen ja eristäytymiseen, jossa ihmiset möllöttävät omassa "kuplassaan" nähden ja kuullen vain itselleen sopivia kaikuja. Jokaisen ihan oma mielipide on ihan yhtä arvokas kuin 100 post.doc tutkijan tuottama tutkimus. Jos musta tuntuu joltakin, niin silloin se perkele on niin, vaikka muut mitä väittäis!

Nythän tämä on lähinnä hupaisaa autististen ryhmien huutamista toistensa ohi, mutta entäs sitten, kun poterot ovat riittävän syvät ja uhkakuvat riittävän suuret? Meillä on jo nyt yksi kappale soihtukulkueita ja yksi kappale soihtukulkueita vastustavia kulkueita. Nyt me vielä naureskellaan "visva-anarkistien piipitykselle", mutta entäs sitten, kun ne kyllästyvät piipittämään ja iskevät oikeasti virkavaltaan ja soihtukulkueeseen? Jo nyt huudellaan, että "Antaa tulla", mutta haluammeko me oikeasti nähdä tällaista kehitystä?

Vanhoina huonoina aikoina äijät huusi kännipäissään toistensa suuhun politiikkaa ja olivat lahtareita ja kommareita, mutta kuitenkin tietyistä fundamentaaleista perusasioista oltiin yhtä mieltä. Saattoivatpa olla jopa parhaita kavereita. Nyt tuntuu, että kaikki vain eristäytyvät omiin leireihinsä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen kouluttautunut kykyjeni mukaan ja tehnyt sekä palkkatöitä että vapaa-ajalla raskaita ruumiillisia töitä. En ole vältellyt veronmaksua enkä lakien noudattamista. Nuoruudessani olen tehnyt virheitä, mutten tietääkseni mitään, mistä olisi saanut suoraan ehdotonta vankeutta. Olen hankkinut lapsia, joista olen pyrkinyt kasvattamaan mahdollisimman tasapainoisia (tulevia) veronmaksajia.

Olen suorittanut "kunniakkaasti" asepalvelukseni, samoin kuin valtaosa tuttavistani, mutta en ole osannut sulkea pois tai tuomita siviilipalveluksen valinneita tai lääkärintodistuksella asepalveluksen välttäneitä tuttavianikaan.

Suvussani ja tuttavissani on viimeisen 100 vuoden aikana ollut niin äärivasemmistolaisia kuin -oikeistolaisiakin, mutta itse olen aina äänestänyt maltillista porvaristoa. Sekä neuvostohaihattelut että puhtaan rodun puolustamiset ovat herättäneet minussa lähinnä huvitusta.

Suhtaudun EU:hun positiivisesti, koska pidän talousliittoa ja Keski-Euroopan suurvaltojen yhteistyötä positiivisena asiana, vaikka en kaikista direktiiveistä pidäkään. Myös euro on kiva juttu, koska valitettavasti muistan Suomen oman talouspolitiikan ja D-vitamiinin, jolla vientiteollisuutta tuettiin palkansaajien kustannuksella.

Nyky-Venäjästä en pidä, koska aggressiviset suurvallat eivät kiehdo, etenkään kotimaani naapurissa. Venäläiset yksilöinä ovat ihan kivoja.

Pidän itseäni isänmaallisena ja haavelin nuorempana kuolevani ammuttuani Apilaksella venäläisten kärkivaunua kylkeen tai torjuessani kvkk:lla idän petojen lähestyvää massahyökkäystä, mutta silti nykyinen 6/12 keskustelu lannistaa. Onko oikeasti niin, että vain leijona-vaakunan hihaansa vetävät ovat niitä "Oikeita Suomalaisia"? Ja onko jokainen, joka kyseenalaistaa 612-marssin on väärässä? Ja edelleen: Joo, jokainen saa tietenkin marssia. Ja joo, ymmärrän, ettei isossa porukassa voi ottaa vastuuta jokaisesta yksittäisestä jäsenestä. Silti hieman aikaa miettisin marssin järjestäjinä, että miksi se alkuperäinen viimevuotinen kulkue ja tämän vuotinen 612 kulkue rinnastetaan äärioikeistoon.

Kysymykseni kuuluu edelleen. Miten Helvetissä ollaan päädytty siihen, että asetelma on joko/tai? Onko kaikkiin kysymyksiin oikeasti vastattava vain joko kyllä/ei? Eikö oikeasti enää löydy tilaa ...mutta tai ...jos -vaihtoehdoille?

Edit:
Omasta mielestäni olen jo pariin kertaan tehnyt riittävän valintani:
1) Kieltäydyin itänaapurin tiedustelupalvelun suorasta värväyksestä.
2) Kieltäydyin itänaapurin tiedustelupalvelun asettamasta hunaja-ansasta.
3) Supolta kysyin ja sain luvan yhteistyöhön Bäckmanin kanssa enkä mennyt pidemmälle.
4) Kerroin PV.n tiedustelulle erinäisiä (heille uusia) yksityiskohtia erinäisistä yhteistyökuvioista.
 
Viimeksi muokattu:
Kävin juuri äsken mamman kanssa katsomassa paikallisbändi Osmos Cosmoksen livekeikan keskustan yökerhossa. Ihmisten tunnelmat olivat tietysti, kuten omatkin fiilikset, melko alamaissa. Mutta rokettirollia kuunneltiin jo vähäsen hymy suupielissä. Eli kyllä myö imatralaiset mennään yhdessä eteenpäin ja elämän on jatkuttava meillä, jotka vielä elävien kirjoissa olemme.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää !

suomen-lippu-366px.jpg
 
EK kirjoitti:
Siteeraanpa itseäni vielä tässä


Olen kouluttautunut kykyjeni mukaan ja tehnyt sekä palkkatöitä että vapaa-ajalla raskaita ruumiillisia töitä. En ole vältellyt veronmaksua enkä lakien noudattamista. Nuoruudessani olen tehnyt virheitä, mutten tietääkseni mitään, mistä olisi saanut suoraan ehdotonta vankeutta. Olen hankkinut lapsia, joista olen pyrkinyt kasvattamaan mahdollisimman tasapainoisia (tulevia) veronmaksajia.

Olen suorittanut "kunniakkaasti" asepalvelukseni, samoin kuin valtaosa tuttavistani, mutta en ole osannut sulkea pois tai tuomita siviilipalveluksen valinneita tai lääkärintodistuksella asepalveluksen välttäneitä tuttavianikaan.

Suvussani ja tuttavissani on viimeisen 100 vuoden aikana ollut niin äärivasemmistolaisia kuin -oikeistolaisiakin, mutta itse olen aina äänestänyt maltillista porvaristoa. Sekä neuvostohaihattelut että puhtaan rodun puolustamiset ovat herättäneet minussa lähinnä huvitusta.

Suhtaudun EU:hun positiivisesti, koska pidän talousliittoa ja Keski-Euroopan suurvaltojen yhteistyötä positiivisena asiana, vaikka en kaikista direktiiveistä pidäkään. Myös euro on kiva juttu, koska valitettavasti muistan Suomen oman talouspolitiikan ja D-vitamiinin, jolla vientiteollisuutta tuettiin palkansaajien kustannuksella.

Nyky-Venäjästä en pidä, koska aggressiviset suurvallat eivät kiehdo, etenkään kotimaani naapurissa. Venäläiset yksilöinä ovat ihan kivoja.

Pidän itseäni isänmaallisena ja haavelin nuorempana kuolevani ammuttuani Apilaksella venäläisten kärkivaunua kylkeen tai torjuessani kvkk:lla idän petojen lähestyvää massahyökkäystä, mutta silti nykyinen 6/12 keskustelu lannistaa. Onko oikeasti niin, että vain leijona-vaakunan hihaansa vetävät ovat niitä "Oikeita Suomalaisia"? Ja onko jokainen, joka kyseenalaistaa 612-marssin on väärässä? Ja edelleen: Joo, jokainen saa tietenkin marssia. Ja joo, ymmärrän, ettei isossa porukassa voi ottaa vastuuta jokaisesta yksittäisestä jäsenestä. Silti hieman aikaa miettisin marssin järjestäjinä, että miksi se alkuperäinen viimevuotinen kulkue ja tämän vuotinen 612 kulkue rinnastetaan äärioikeistoon.

Kysymykseni kuuluu edelleen. Miten Helvetissä ollaan päädytty siihen, että asetelma on joko/tai? Onko kaikkiin kysymyksiin oikeasti vastattava vain joko kyllä/ei? Eikö oikeasti enää löydy tilaa ...mutta tai ...jos -vaihtoehdoille?

Edit:
Omasta mielestäni olen jo pariin kertaan tehnyt riittävän valintani:
1) Kieltäydyin itänaapurin tiedustelupalvelun suorasta värväyksestä.
2) Kieltäydyin itänaapurin tiedustelupalvelun asettamasta hunaja-ansasta.
3) Supolta kysyin ja sain luvan yhteistyöhön Bäckmanin kanssa enkä mennyt pidemmälle.
4) Kerroin PV.n tiedustelulle erinäisiä (heille uusia) yksityiskohtia erinäisistä yhteistyökuvioista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli olet kuten:

Kadettilipun, sotilaan korkeimpien hyveiden, uskollisuuden ja miehuuden, kunnian ja toveruuden vertauskuvan edessä minä lupaan uhrata työni ja elämäni Isänmaalle. Kadettiaikanani ja sen jälkeen olkoon tunnukseni Suomen vapaus ja kansamme onni. Isien sankarimuisto säilyköön minulle pyhänä, ja sotilaan kunnia olkoon toimintani johtotähti. Ajatuksieni ja tekojeni kannustimet ja tavoitteet olkoot aina ylevät ja jalot. En karta työtä, en taistelua, en kärsimyksiä, en kuolemaa tämän lupauksen lunastamiseksi. Auttakoon Jumala minua olemaan kestävä kunnian tiellä.

Ei kaikkien tarvitse olla kaaderia omatakseen saman ethoksen.

 
EK kirjoitti:
Kännykkää ei saa poistaa koulutiloissa. Kännykkä on yhteydenpitoväline ja huoltajan on saatava yhteys oppilaaseen ja oppilaan huoltajaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on varmaan linjattu, mutta huonosti laki tunnetaan jopa kaltaistesi ilmeisen hyvien opettajien parissa. Asetuksessa määrätään oppitunti 60 minuutiksi, josta vähintään 45 minuuttia käytetään työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja 10 minuuttia välituntiin. Oppitunti on siis 60 minuuttia, josta vähintään 10 minuuttia on oltava välituntia. Mitään lakiperustetta ei ole muulle kuin sille, että kännykkää voi käyttää kouluun tullessa ja sieltä lähtiessä

Koulu ei kuitenkaan voi järjestelmällisesti kerätä kännyköitä (sen on linjannut Avi, kun jossain kerättiin kolupäiväksi pois) mutta sen käyttöä voi tietenkin lain puitteissa rajoittaa muuallakin kuin luokkahuoneessa. Monet koulut tekevätkin niin, esimerkiksi ruokalassa.

On kouluja ja sitten on pipokouluja, olen aina sanonut.

Tuo "huoltajan on saatava yhteys oppilaaseen ja oppilaan huoltajaan" on hiukan huvittava. Kaiken aikaako on saatava yhteys äitiin ja joka hetki? Voisitko kaivaa jonkin perusopetuslain kohdan, missä tämä paalutetaan?

Koulu, jonka tällä hetkellä parhaiten tunnen, on määrännyt oppituntien lisäksi muutamia puhelimittomia vyöhykkeitä, mutta pelko on, että Opetushallitus linjaa löysemmin, eli menee juuri tuohon ajatteluun, että onhan sitä äitiin saatava yhteys joka hetki joka paikasta.

Ps. Toisella asteella häiritsevän esineen tai aineen poisotto-oikeutta ei ole. Voi kyllä pyytää laittamaan pois.

Jumalan asemaan kännykkä on nostettu, tästä ei ole sanan sijaa. Olisitko voinut kuvitella, että pipon vuoksi istuisit työryhmässä, jossa on kaksi perustuslakiprofessoria, ministeriön viskaali, nettipoliisi, opettajia ja vanhempainyhdistysten edustajia miettimässä uutta ohjeistusta kouluihin? Jotainhan se viestittää aivan liian kirjavista käytänteistä ja epävarmuudesta.

Pidän kovasti viestisi perusasenteesta. Kasvatus on kamppailulaji. Tämä unohtuu liian usein. Minun kolmelle lapselleni ei varsinaisia hirviöopettajia ole osunut kohdalle kertaakaan, pari sellaista kylläkin, jotka eivät lainkaan sovi luokkahuoneeseen. Siis 20 vuoden aikana vain pari.

Yhden poikani wilman tuntimerkintöihin tuli joskus, että "leikki koko tunnin kännykällä". Kännykkä jäi sitten pariksi viikoksi kotiin. Mietin kyllä, että mitä varten opettaja siellä ylipäänsä oli. Poika ja kaverinsa sitten selittivät, että opettaja antoi aina tunnin alussa oppikirjatehtäviä ilman oikeastaan mitään ohjaamista ja narkkasi lopun ajan itse omaa kännykkäänsä tai tietokonetta. Mutta hän oli ahkera wilmassa kaikille. Ei juuri puuttunut mihinkään työmaalla mutta raportoi tuntimerkintöihin, että mitä siellä tapahtuu. Ehkä hän oli koko tunnin koneella, koska halusi kirjoittaa niitä. Ehkä se oli sitä kodin ja koulun yhteistyötä.

On myös tärkeää, että koululla on johdonmukainen ja yhdenmukainen kuri. Mikäli se on vain EK, joka puuttuu eikä kävele joka kerran ohi, lapset ovat pakostakin vähän sekaisin. Mikäli luodaan sääntöjä eikä niihin yhdenmukaisesti sitouduta, sillä on demoralisoiva vaikutus. Tyhmiä ja tarpeettomia sääntöjä ei tarvitse ollakaan, mutta jos kasvatukseen tarvitaan koko kylä, vielä enemmän kasvatukseen tarvitaan koko koulu.

Tässä mielessä rautahousuopettajien tärkeys korostuu.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta asekaapin avaimen säilytyksestä: ainakin itse olen ottanut opiksi näistä mm Hyvinkään kamaluuksista että koskaan et voi nähdä niin hyvin lapsen/puolisosi päänsisään että äärimmäisessä tapauksessa jää sinulta pimahdus huomaamatta/reagoimatta. Tästä syystä olen pitänyt kiinni että asekaapin avain on minun omassa avainnipussa ja vara-avain kätkettynä + kätköpaikkaa vaihdellaan vaikka sen vahingossa siivotessa joskus löytäisikin. Luottamus on hieno asia mutta turvallisuus asioissa olen vanhana turvallisuusalanmiehenä kontrollin ystävä mielummin. Tietty puoliso / teini hallussapitoluvan poliisilta saatuaan saa oman kaapin avaimen että pääsee niihin käsiksi mihin laki sallii lainata.
 
MeriTJ kirjoitti:
Tuosta asekaapin avaimen säilytyksestä: ainakin itse olen ottanut opiksi näistä mm Hyvinkään kamaluuksista että koskaan et voi nähdä niin hyvin lapsen/puolisosi päänsisään että äärimmäisessä tapauksessa jää sinulta pimahdus huomaamatta/reagoimatta. Tästä syystä olen pitänyt kiinni että asekaapin avain on minun omassa avainnipussa ja vara-avain kätkettynä + kätköpaikkaa vaihdellaan vaikka sen vahingossa siivotessa joskus löytäisikin. Luottamus on hieno asia mutta turvallisuus asioissa olen vanhana turvallisuusalanmiehenä kontrollin ystävä mielummin. Tietty puoliso / teini hallussapitoluvan poliisilta saatuaan saa oman kaapin avaimen että pääsee niihin käsiksi mihin laki sallii lainata.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on hyvä.
 
J0h1F kirjoitti:
"Huolimaton säilytys", niin, eikös asia ollut niin, että poika oli vienyt isänsä avaimen asekaappiin ja vienyt aseen sieltä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyse on kokonaisuudesta. Eipä ole lukosta paljoa hyötyä jos avain on sivullisen saatavilla. Ihan sama kuin ei olisi ollut lukkoa tai koko kaappia ollenkaan.
 
J0h1F kirjoitti:
No, sitä että samassa taloudessa asuva perheenjäsen varastaa avaimen asekaappiin on aika vaikea estää. Tuskin sinäkään vahdit avaimiasi vainoharhaisesti siltä varalta, että perheenjäsenesi varastavat ne sinulta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä olen piilottanut asekaapin avaimet niin, etteivät ne ole edes perheenjäsenten käsillä.
 
Tupajumi kirjoitti:
Tuon ala-arvoisen töherryksen vastapainoksi kyseisen julkaisun sivuilta löytyy myös Jaakko Hämeen-Anttilan asiallinen kolumni. Tai itse asiassa koko stoori on näköjään alunperin kirjoitettu Hesariin:

https://demokraatti.fi/jaakko-hamee...hanmuuton-vastustaja-ole-fanaattinen-rasisti/
Klikkaa laajentaaksesi...

Alkuperäinen juttu on muuten helkkarin hyvä. Parasta Hämeen-Anttilaa ikinä.

http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000...57d4&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top