Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Vain naivit suomalaiset luulivat/luulevat, että olimme jokin valkoisen puhdas läikkä suurvaltojen pelikentällä.
Silloin 70/80 luvulla mielestäni ihmiset kyllä tiesivät Suomen tilanteen ja vaikka olimmekin vahvasti Neuvostoliiton vaikutuksessa, niin ei kaikki sitä niin mieltänyt että oltaisiin jokin puhdas läikkä.
Heikossa hirressä mieluummin.

Suomessa toki kutsuttiin neukkulan ohjuksia rauhanohjuksiksi, joka kuvaa kornilla tavalla sitä harhaa, jossa iso osa suomalaisista silloinkin eli.
Uus juttu mulle. En ole elänyt sellaisissa piireissä joissa olisin kuullut tuollaisen ohjus-luonnehdinnan. Kuulostaa tosi vieraalta. Kommarit varmaankin, mutta eri leiri.

Oletko itse ollut nuori silloin vai kerrotko kuulopuheita?

.
 
Uus juttu mulle. En ole elänyt sellaisissa piireissä joissa olisin kuullut tuollaisen ohjus-luonnehdinnan. Kuulostaa tosi vieraalta. Kommarit varmaankin, mutta eri leiri.

Oletko itse ollut nuori silloin vai kerrotko kuulopuheita?
.

80-luvulta on muistikuvia, mutta enemmänkin olen opiskellut historiaa.

Silloin Suomessa oli aivan jokapäiväisessä käytössä termejä, kuten "maailman johtava rauhanvaltio", "rauhanaseet", "rauhanohjukset" jne. Ei näitä toki kaikki käyttäneet, mutta jopa kokoomuslaiset toimivat pitkälti noiden oppien mukaisesti.
 
80-luvulta on muistikuvia......
En tiedä kultaako aika muistoja mutta itselleni on jäänyt hyvät muistot 80-luvusta. Hyvää elämää silloinkin vietettiin, eikä porukan ajatukset olleet mitenkään koko ajan naapurin paineessa. Neuvostoliitosta kyllä puhuttiin rauhanvaltiona mutta en muista ollenkaan että sanaa olisi käytetty yhdessä ohjusten kanssa. Noh, palataanpa takaisin aiheeseen mikä on otsikkoon kirjoitettu, nyt ollaan kaukana Natosta.
 
En tiedä kultaako aika muistoja mutta itselleni on jäänyt hyvät muistot 80-luvusta. Hyvää elämää silloinkin vietettiin, eikä porukan ajatukset olleet mitenkään koko ajan naapurin paineessa. Neuvostoliitosta kyllä puhuttiin rauhanvaltiona mutta en muista ollenkaan että sanaa olisi käytetty yhdessä ohjusten kanssa. Noh, palataanpa takaisin aiheeseen mikä on otsikkoon kirjoitettu, nyt ollaan kaukana Natosta.

Ei me kovin kaukana olla natosta, koska tuolta ajalta periytyy monella ajatus siitä, että NATO on paha tai suorastaan saatanasta.

Tuo ajatus on monella ollut syväjäässä, mutta tilanteen kehittyessä se on noussut sieltä kuin selkärangasta. Mihinkään analyyttisempään tarkasteluun se ei sovi, koska mikään fakta ei sitä tue, mutta moni ei pollaansa liikaa rasita pohdiskeluilla.
 
80-luvulta on muistikuvia, mutta enemmänkin olen opiskellut historiaa.

Silloin Suomessa oli aivan jokapäiväisessä käytössä termejä, kuten "maailman johtava rauhanvaltio", "rauhanaseet", "rauhanohjukset" jne. Ei näitä toki kaikki käyttäneet, mutta jopa kokoomuslaiset toimivat pitkälti noiden oppien mukaisesti.
Itsekin Neuvostoliitossa pari kertaa käyneenä ja Moskovan yötä luvatta tutkineena, en kyllä muista Suomessa em naiviuteen törmänneeni. Kyllä kaikki tiedosti naapurin ja elettiin ikään kuin kahta todellisuutta. Aivan kommarihörhöt erikseen mutta ne nyt kierrettiin kaukaa suomessakin.
 
Itsekin Neuvostoliitossa pari kertaa käyneenä ja Moskovan yötä luvatta tutkineena, en kyllä muista Suomessa em naiviuteen törmänneeni. Kyllä kaikki tiedosti naapurin ja elettiin ikään kuin kahta todellisuutta. Aivan kommarihörhöt erikseen mutta ne nyt kierrettiin kaukaa suomessakin.

Kyllähän nämä "tykit auroiksi", "työväen diktatuuri", "aseet rauhan puolesta" jne. vastaavat iskulauseet olivat aina mukana ns. sosialistisen internationaalin rauhanliikkeen marsseilla sekä kaikenlaisten muidenkin sosialististen ryhmien plakaateissa aikoinaan. Näillä "rauhan aseiden oikeutuksilla" puolusteltiin niin Tsekkoslovakian (1948) Unkarin (1956) vallankaappauksia sekä Neuvostoliiton asevoimien hyökkäyksiä ja miehitystä.

Sodan jälkeen, vielä pitkälle 1970 luvulle asti Suomessa oli lähes puolet kansasta jonkinlaisia sosialisteja sekä "kommunistihörhöjä" ja lähes kaikki keskustan ja oikeiston poliitikot varoivat visusti joutumista ns. "neuvostovastaisiksi". Lähes samanlaisena Venäjän nöyristelynä Suomen politiikka jatkuu edelleenkin. Eihän meiltä löydy edes yhtä ainoaa rehellisesti oikeistolaista puoluettakaan.
 
Ruotsin ex-puolustusministeri TS:lle: Saatamme aloittaa keskustelut Nato-jäsenyydestä
SIINA EKBERG 3 minuuttia sitten

Ruotsin seuraavaksi puolustusministeriksi veikkailtu Karin Enström sanoo, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö ei korvaa jäsenyyttä sotilasliitossa.
ffd8c8baaa97cfa5baa2175d24dd291fbf20ad69f410560f219d42ee99f1f821

Karin Enström.(LEHTIKUVA / VESA MOILANEN)

Ruotsin entinen ja mahdollisesti myös tuleva puolustusministeri Karin Enströmsanoo Turun Sanomille, että jos kansainvälinen tilanne huononee, Ruotsin täytyy vahvistaa puolustusbudjettiaan ja aloittaa keskustelu Nato-jäsenyydestä.

– Toki ennen päätöksiä Ruotsissa täytyy ensin päästä yhteisymmärrykseen Nato-jäsenyydestä, Enström vastaa viitaten istuvan hallituksen sosialidemokraatteihin ja vihreisiin, Enström sanoo.

– Ja tällä hetkellä kansainvälinen tilanne ei näytä hyvältä, hän lisää.

Enström haluaa syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Läheiseen kumppanuuteen sisältyisi, ettei Ruotsi jätä Suomea pimentoon omasta Nato-ratkaisustaan.

– Suomella ei kuitenkaan ole veto-oikeutta Ruotsin Nato-jäsenyyteen, Enström linjaa.

Hän painottaa, ettei Suomen kanssa tehtävä yhteistyö korvaa Natoa, vaan täydentää sitä.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) esiin ottama kysymys Ahvenanmaan puolustamisesta saa Enströmin varovaiseksi.

– Tämä on herkkä aihe, koska Ahvenanmaasta on kansainvälinen sopimus. Tämä ei oikeastaan ole minun kommentoitavissani oleva asia, mutta minä kyllä ymmärrän, miksi Niinistö nosti asian esiin, Enström toteaa.

Enström on vahva kandidaatti myös puolustusministerin salkun seuraavaksi haltijaksi, jos hänen puolueensa maltillinen kokoomus voittaa vaalit 2018 ja palaa valtaan.

Valitettavasti Verkkouutiset tavoittelee vain klikkauksia tuolla otsikollaan eikä mikään ole muuttunut lahden takana. Hakisivat nyt vaan jäsenyyttä Ruotsissa niin täälläkin muutama järkipoliitikko ja puolustusvoimien edustajat kävelisivät näiden Tuomiojien ja Halosen sekä Visurien ylitse.

Samaisen Vekkouutisten Jukka Tarkan hastattelussa hän kokee Matti Vanhasen näin positiivisesti. Minulle täysi yllätys. Lainaus:

"Mitä tulee Verkkouutisten tutkimuksen puoluepoliittisiin ja muihin jakaumiin, Tarkka ei näe lopputuloksissa isompia yllätyksiä. Hienoisena sellaisena hän nostaa esiin keskustalaisten 20 prosentin tuen Nato-vaihtoehdolle. Tarkka huomauttaa, että viime talvena ilmestyneessä kirjassaan Ulkopolitiikkapresidenttiyttä nykyisin tavoitteleva keskustan kansanedustaja Matti Vanhanenosoitti "yllättävän voimakasta ymmärtämystä Natoa kohtaan".

– Vanhasen sanomahan oli, että jos Venäjä jatkaa sotilaspoliittista, huonoa käytöstä eikä pidä sopimuksistaan kiinni, se aiheuttaa Suomessa muutoksia. Ja ne muutokset tapahtuvat Naton eivätkä Venäjän suuntaan. Olisiko tämä Vanhasen sanoma pikkuhiljaa ryhtynyt leviämään puolueen kannattajien keskuudessa? Tämä olisi kyllä ensimmäinen merkki siihen suuntaan, Tarkka puntaroi."
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vu tutkimus jukka tarkka-57248
Jukka Tarkka viittaa haastattelussaan Verkkouutisten tutkimukseen aivan oikein: se on tehty kömpelösti asettamalla diplomatia ja sotilaalliset keinot toistensa poissulkeviksi. Siis aivan turha tutkimus joka ei kerro varsinaisesti mitään ja jossa Verkkouutiset vielä otsikossaan vääristää johtopäätökset. http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/verkkouutiset tutkimus venaja-57164

Yhtä hyvin tutkimuksesta olisi saanut tuloksen ja otsikon: Venäjän agressioihin vastaamisessa suomalaiset kannattavat puolustusvoimien suorituskyvyn lisäämistä yhdessä Natoon liittymisen kanssa yhtä voimakkaasti kuin haluavat käytettävän diplomatiaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Silloin 70/80 luvulla mielestäni ihmiset kyllä tiesivät Suomen tilanteen ja vaikka olimmekin vahvasti Neuvostoliiton vaikutuksessa, niin ei kaikki sitä niin mieltänyt että oltaisiin jokin puhdas läikkä.
Heikossa hirressä mieluummin.


Uus juttu mulle. En ole elänyt sellaisissa piireissä joissa olisin kuullut tuollaisen ohjus-luonnehdinnan. Kuulostaa tosi vieraalta. Kommarit varmaankin, mutta eri leiri.

Oletko itse ollut nuori silloin vai kerrotko kuulopuheita?
.
Kyllä mä ainakin muistan (like yesterday ;), se oli muistaakseni sitä 80-luvun alkua, ja rauhanliikkeellä oli Stadissakin rauhanmarsseja, joissa raivosivat Pershingien sijoittamista (siis Saksaan/Eurooppaan) vastaan. Toi rauhanliikehän oli yksi absurdin parodian huippusuorituksista, eipä mitään uutta auringon alla nykyäänkään nämä bätmänit sun muut elmerit..

Siellä hilluttiin siis neukkuohjuksista että ne on "rauhanohjuksia". Joku risupartaradikaalikin (ettei olisi ollut Tuomioja) onnistui kansalliseen viestimeen ilmaisemaan tämän määritelmän kyseiselle aseelle (SS-20) .

Rauhanliike ja ylioppilaiden raittiuseura ... siinä oikeat moraalin portinvartijat :D
 
Kyllä mä ainakin muistan (like yesterday ;), se oli muistaakseni sitä 80-luvun alkua,

Olin 80-luvulla alaikäinen joten muistan niistä ajoista jotain. 90-luku onkin sitten hieman sumuisempi.

Silloin kaikki puhuivat YYA-koodikieltä, jota opetettiin jo ala-asteella. Missä ikinä nousi kolmesta piipusta savu, siellä oli Suomi-Neuvostoliitto-seuran paikallisosasto, joka huolehti siitä että jokainen kansalainen totetutti keskinäisen ystävyyden, luottamuksen ja yhä syvenevän yhteistyön periaatteita. Tämä oli puoluekannasta riippumatonta toimintaa ja varattu vain harvoile ja valituille, Vapaamuurariksikin oli helpompi päästä.

Kun Neukkulandia sitten kaatui, kääntyivät kaikki vauhdilla EU-uskoisiksi. YYA:ta ei sentää viety osaksi perustuslakia niinkuin EU-jäsenyys, yrityksistä huolimatta.
 
Kyllä rauhanohjuksista varmasti puhuttiin, jos sattui liikkumaan kommunistien porukoissa.

Minkälaista elämä oli sitten 80-luvulla? Kouluissa kävi sotaveteraanit puhumassa ennen itsenäisyyspäivää. Joka aamu veisattiin virsi ja ennen ruokailua vedettiin katse kengänkärkiin ja rukoiltiin kädet ristissä. Sodan kokeneita ihmisiä oli runsaasti opettajissa ja tietysti muissakin ammattiryhmissä. YYA-sopimuksen ihanuudesta ei koulussa puhuttu ja kyllä oppikirjoista sekä opettajien puheista sai sen käsityksen, että pakosta siihen mentiin ja se mitä ei voi estää täytyy vain kestää. Puna-armeijan vahvuus oli niihin aikoihin suurempi kuin Suomen väkiluku. Neukkula oli hyökännyt Kabuliin muutamaa vuotta aikaisemmin ja Puolassa oli sotatila. Läntinen naapurimme Ruotsi käyttäytyi myös sovinnonhaluisasti, kun neukkujen sukellusvene ajoi karille maan päälaivastotukikohdan lähellä.

Suomalaiset matkailivat myös neuvostoliitossa ja hyvin oli tiedossa mikä ihanuus sosialismissa odotti. Elintaso oli matala, mutta sekin oli tiedossa että ruplat menivät valtavien asevoimien tarpeisiin. Mitään yleisesti tiedossa olleita selviä merkkejä Neuvostoliiton voimien loppumisesta ei ollut. Sen sijaan sosialismi eteni ja järjestelmän pariin tuli yhä uusia valtioita kuten Vietnam, Nicaragua, Rhodesia ja sodat kolmannen maailman valtioissa sosialismin puolesta ei näyttäneet minkäänlaisia laantumisen merkkejä.

Ehdottomasti suurin osa kansasta ei halunnut kuulua idän eikä lännen sotilasliittoihin. Enemmän oli huolta mahdollisesta suursodasta. Rauhanmarssit eivät olleet mikään suomalainen ilmiö ja niitä järjestettiin kaikissa länsimaissa.

YYA touhut oli muutenkin enemmän isojen herrojen heiniä. Vuorineuvokset, poliitikot ja ylipäätänsä kaikki jotka olivat jotain tässä maassa pyrkivät hyviin väleihin neukkulan edustajien kanssa. Tässä on yksi syy miksi mihänkään lustraatio kiimaan ei ole Suomessa ryhdytty. Jos sitä paskakasaa kaiveltaisiin, niin suunnilteen kaikki 80-luvulla poliitiikassa, talouselämässä tai diplomatiassa mukana olleet alkaisivat haista. Ja todellakin siinä lystikkäässä leikissä oli todellakin mukana, niin suomalainen oikeisto kuin vasemmistokin.
 
Kyllä rauhanohjuksista varmasti puhuttiin, jos sattui liikkumaan kommunistien porukoissa.

Minkälaista elämä oli sitten 80-luvulla? Kouluissa kävi sotaveteraanit puhumassa ennen itsenäisyyspäivää. Joka aamu veisattiin virsi ja ennen ruokailua vedettiin katse kengänkärkiin ja rukoiltiin kädet ristissä. Sodan kokeneita ihmisiä oli runsaasti opettajissa ja tietysti muissakin ammattiryhmissä. YYA-sopimuksen ihanuudesta ei koulussa puhuttu ja kyllä oppikirjoista sekä opettajien puheista sai sen käsityksen, että pakosta siihen mentiin ja se mitä ei voi estää täytyy vain kestää. Puna-armeijan vahvuus oli niihin aikoihin suurempi kuin Suomen väkiluku. Neukkula oli hyökännyt Kabuliin muutamaa vuotta aikaisemmin ja Puolassa oli sotatila. Läntinen naapurimme Ruotsi käyttäytyi myös sovinnonhaluisasti, kun neukkujen sukellusvene ajoi karille maan päälaivastotukikohdan lähellä.

Suomalaiset matkailivat myös neuvostoliitossa ja hyvin oli tiedossa mikä ihanuus sosialismissa odotti. Elintaso oli matala, mutta sekin oli tiedossa että ruplat menivät valtavien asevoimien tarpeisiin. Mitään yleisesti tiedossa olleita selviä merkkejä Neuvostoliiton voimien loppumisesta ei ollut. Sen sijaan sosialismi eteni ja järjestelmän pariin tuli yhä uusia valtioita kuten Vietnam, Nicaragua, Rhodesia ja sodat kolmannen maailman valtioissa sosialismin puolesta ei näyttäneet minkäänlaisia laantumisen merkkejä.

Ehdottomasti suurin osa kansasta ei halunnut kuulua idän eikä lännen sotilasliittoihin. Enemmän oli huolta mahdollisesta suursodasta. Rauhanmarssit eivät olleet mikään suomalainen ilmiö ja niitä järjestettiin kaikissa länsimaissa.

YYA touhut oli muutenkin enemmän isojen herrojen heiniä. Vuorineuvokset, poliitikot ja ylipäätänsä kaikki jotka olivat jotain tässä maassa pyrkivät hyviin väleihin neukkulan edustajien kanssa. Tässä on yksi syy miksi mihänkään lustraatio kiimaan ei ole Suomessa ryhdytty. Jos sitä paskakasaa kaiveltaisiin, niin suunnilteen kaikki 80-luvulla poliitiikassa, talouselämässä tai diplomatiassa mukana olleet alkaisivat haista. Ja todellakin siinä lystikkäässä leikissä oli todellakin mukana, niin suomalainen oikeisto kuin vasemmistokin.

Nämä on aika lailla yksi yhteen miten itsekin muistan 80-luvun. Paikkakunnalla jossain toimi kai pioneerijaosto, muistan nähneeni ilmoituksen, mutten heiltä mitään toimintaa kyllä nähnyt. Partiolaisilla oli kyllä toimintaa joka puolella. Lapin Kansassa oli kasarin lopulla artikkeli partisaanisurmista. Ehkä näissä oli sitten paikkakuntakohtaisia eroja, naapurikunta mainittiin pöytäpuheissa usein kommunistiseksi.
 
Presidentti Niinistö: Trumpin valinta ei vaikuta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen
Niinistö kommentoi Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta sekä sotilasliitto Naton ja Suomen välisiä keskusteluja Brysselissä.

USA:n vaalit
9.11.2016 klo 15:09
13-1-3812179.jpg

17-6372357f4a79a13ed3.jpg

Toni Joukanen

Jaa artikkeli Facebookissa68
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tänään keskiviikkona tiedotustilaisuudessa sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa Naton päämajassa Brysselissä.

Niinistön mukaan Donald Trumpin valinta presidentiksi ei vaikuta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

– Nato ja Nato-jäsenyys eivät ole riippuvaisia yhdestä ihmisestä, vaikka tämä olisi Yhdysvaltain presidentti, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan vaalituloksen selvittyä Trump vaikutti aivan eri ihmiseltä kuin kampanjan aikaan.

– Trump oli erittäin rakentava ja toivomme, että hän jatkaa samalla linjalla myös EU:ta ja Natoa kohtaan, Niinistö jatkoi.

Naton pääsihteeri haluaa tavata pian Trumpin
Stoltenberg ja Niinistö ovat myös vakuuttuneita, että Yhdysvallat tulee jatkamaan Trumpin johdolla turvatakuitaan Naton jäsenmaita kohtaan. Stoltenberg lisäsi, että hän aikoo keskustella Trumpin kanssa niin pian kuin mahdollista.

Stoltenberg kertoi myös keskusteluista presidentti Niinistön kanssa. Keskusteluja käytiin muun muassa jännitteistä ja lentoturvallisuudesta Itämeren alueella, jossa tilanne on kiristynyt viime kuukausien aikana.

Naton yhteistyön Suomen kanssa laajenee
Naton pääsihteeri painotti puheessaan myös Suomen roolia Naton läheisenä kumppanuusmaana, joka jakaa samat arvot ja kohtaa samanlaiset turvallisuushaasteet.

– Aiomme laajentaa yhteistyötä Suomen kanssa erityisesti hybridisodankäyntiin liittyvän tiedonvaihdon osalta, sekä harjoitusten koordinoinnin ja yhteisen tilannetietouden kehittämisen osalta, Stoltenberg sanoi.

Nato aikoo jatkaa myös vuoropuheluaan Venäjän kanssa Syyrian osalta.

Niinistö on ensimmäinen suomalainen presidentti, joka on vieraillut Naton päämajassa Brysselissä. Niinistö kiittikin Jens Stoltenbergiä kutsusta, ja kutsui vuorostaan Naton pääsihteerin ensi vuonna vierailulle Suomeen, kun Suomi täyttää 100 vuotta

Väärin, väärin Sauli hyvä. Trumpin valinta ei vaikuta Suomen Natojäsenyyteen ainoastaan siinä tapauksessa, että sitä ei olla aikeissa hakea. Nimittäin nyt sitä ei voi hakea - ei juuri nyt. Jos Suomi nyt hakisi jäsenyyttä ja USA:n turvatakuita niin samalla antaisimme Trumpille yhden pelimerkin lisää kun hän aloittaa alusta yhteydenpidon ja neuvottelut laajentumishaluisen Venäjän kanssa. Jäsenyytemme olisi kauppatavaraa.

Ja tämä ei perustu Trumpin persoonaan vaan siihen, että hän aloittaa politiikan ulkopuolisena alusta ja toisaalta on osoittanut liennyttävää asennetta Venäjää kohti ja tiukenpaa puolestaan Kiinan suhteen. Sellaisessa tilanteessa pelimerkit ja vaihtokortit on ihan eri painoisia kuin piskuisen Suomen merkki jota kuitenkin Venäjä osaa "arvostaa".

Nyt on pakko odottaa, että käteiskaupat tehdään ilman meitä ja toivoa, ettei asia edes käy pöydällä tai tule valuutaksi. Sitten voimme taas myöhemmin asioiden vakiinnuttua hiipiä Natokynnykselle keräämään rohkeutta kurkata itse sen niin pelottavan Natohuoneen sisälle - Venäjän samalla pitäessä kiinni hennoista selkäpuolen henkseleistämme.
 
Viimeksi muokattu:
Ennen kuin heitätte natokirvestä kaivoon niin muistakaa että Trump puhuu mitä sylki suuhun tuo ja ensi viikolla Venäjä voikin olla Suuri Saatana jota vastaan pientä Suomea on ehdottomasti puolustettava...se on totta että jos Trump pitää vaalilupauksensa niin Suomen tie Natoon voi mutkistua.

Clinton ei tässä suhteessa olisi välttämättä ollut paljonkaan parempi, hän on ulkopolitiikassa haukkamaisempi kuin Obama ja itse asiassa lähempänä GWB:tä. Ja mehän muistamme miten suosittu Nato oli Suomessa Bush jr:n aikaan...
 
Minä ottaisin ilomielin vastaan sen, että USA arvostaisi Suomen halua hoitaa itse oman tonttinsa puolustus. Republikaanit yleensähän ovat panostaneet USA:n armeijaan ja toivottavasti tuosta asevoiman suopeudesta heruu meillekin.

Huolimatta siitä mikä on Trumpin persoona niin geopolitiikassa käydään aina kauppaa jos jotakin sovitellaan. Kun kauppapöytään käydään niin mukana pitää olla pelimerkkejä. Pelkäänpä, että pikkuinen Suomi pelimerkkinä on kokoaan suurempi Venäjälle kuin mitä Jenkit sitä arvioivat jos kerran sen arvoa uudelleen punnitsevat. Trumppi siis tuskin tarjoaa Suomea tai etujamme hyvityksenä mistään mutta Putleri voi tuon merkin pöydälle nostaa. Ja Trumpille se on vain diili.
 
Viimeksi muokattu:
Armeijan jättihankinnat vievät Suomen puolustusmenot Nato-tasolle – ”Isoissa asioissa myös politiikka painaa”
Uusilla hankinnoilla puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kohoaa 2020-luvulla jo 1,7–1,9:ään prosenttiin. Nato-mailla tavoite on kaksi prosenttia.
KOTIMAA 15.11.2016 2:00 Päivitetty: 15.11.2016 6:50
Eeva Palojärvi HELSINGIN SANOMAT

JUHA METSO
1479102255071

Jussi Niinistö

SUOMI valmistelee puolustusvoimien jättihankintoja keskellä turvallisuuspolitiikan maailmanmyllerystä. Merivoimien laivaostoilla ja tulevilla hävittäjäkaupoilla Suomi nostaa puolustusmenonsa jo tukevasti Nato-tasoille. Donald Trumpin valinnan jäljiltä Hornetien korvaajat veikataan löytyvän Yhdysvalloista.

Eduskunnan on määrä tehdä periaatepäätös suurhankinnoista puolustusselonteossa, jonka hallitus antaa eduskunnalle tammikuussa.

HS:n tietojen mukaan noin 20-sivuinen selonteko keskittyy perustelemaan tulevia suurhankintoja. Täsmähinnoista tai rahoituksesta ei vielä kerrota. Karkeasti on arvioitu, että laivat maksavat 1,2 miljardia euroa, hävittäjät 7–10 miljardia.

LAIVAKAUPPA on määrä viedä läpi kuluvalla vaalikaudelle. Vuoden 2019 bujdettikehykseen on laivoille merkitty jo 260 miljoonaa euroa.

Rauman telakka tosin julkisti kaupoista yllättäen jo esisopimuksen, vaikka sinetti hankinnasta vielä uupukin.

Hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa Suomi liputtaa läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja Natoon. Perusteet sisältyvät sellaisinaan puolustusselontekoon. Arvokkaaseen hävittäjähankintaan sisältyy siten myös vahva turvallisuuspoliittinen viesti.

HANKINTAMAAKSI onkin ryhdytty veikkaamaan jopa hallituspiirejä myöten Yhdysvaltoja, vaikka hankinnan päättää vasta seuraava hallitus vuonna 2021.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) myöntää, että kauppa on myös politiikkaa. Parasta konetta silti Suomelle haetaan.

”Puolustushallinto valmistelee kauppaa kyllä suorituskyky edellä.”

”Isoissa asioissa tietysti aina myös politiikka painaa. Ja jos ajatellaan Hornet-hankintaa, poliitikot ovat jälkikäteen sanoneet, että kaupalla oli myös turvallisuuspoliittinen merkitys”, Niinistö sanoo.

HANKINNOILLA puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) pysyy ensi vuosikymmenellä korkeana ja myös Naton suosituslukemissa.

Nato-tavoite on nyt kaksi prosenttia, Suomen osuus oli viime vuonna 1,3 prosenttia.

Jos Suomi laskee mukaan sotilaseläkkeet, osuus nousee 1,5 prosenttiin.

Uusilla hankinnoilla luku kohoaa 2020-luvulla jo 1,7–1,9:ään. Jos varusmiespalvelusajan menetetty hyöty ja rajavartiolaitoksen menot ynnättäisiin mukaan, osuus lähentelisi jo nytkin kahta prosenttia.

HÄVITTÄJÄKAUPOISTA kisaa viisi valmistajaa neljästä maasta: Saab (Ruotsi), BAE Systems (Britannia), Dassault (Ranska) sekä Boeing ja Lockheed Martin (USA). Suomen tietopyyntöön vastauksia odotetaan ensi viikolla.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) vakuuttaa, että aito kisa tulee.

”Selonteko laaditaan vaiheessa, jossa tarjouskilpailu on vasta käynnissä. Selonteon sanonnoista ei voi hävittäjähankinnan osoitetta päätellä. Eikä Suomi voi antaa etukäteen pienintäkään vinkkiä siitä, että kilpailu olisi leikkiä.”

”Ei olla vielä edes niillä näppäimillä, että mietitään, mistä maasta. Suorituskyky edellä mennään”, painottaa myös parlamentaarisen seurantaryhmän vetäjä, Seppo Kääriäinen (kesk).

Minä en ymmärrä miksi näissä ei lasketa varusmiesten antamaa panosta joka on poissa kansantalouden muista sektoreista ja suunnattu maanpuolustukseen. Samoin on jopa sivarienkin osalta tilanne. Jos varusmiesaika huomioitaisiin puolustusvoimien perus lähtöpalkkana ja kertausharjoitusten osuus ja kohtuu normipalkkana niin eikö se silloin olisi paremmin vertailtu palkka-armeijaan koska niillä lasketaan mukaan vertailuun palkkakulut.
 
Wikipedian mukaan esimerkiksi Israelissa asevelvollisuudesta aiheutuvat piilokustannukset ovat 1,7 % BKT:sta ja ne lasketaan mukaan puolustusmenoihin. Meillä puolustusmenoiksi on arvioitu 2,5 - 3,5 & BKT:sta, kun varusmiesten ja reserviläisten työpanos ym piilokustannukset lasketaan mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa

Pelkät varusmiesten vuotuiset palkkakustannukset: (oma karkea laskelma)

Keskimäärin 19 000 varusmiehen (-henkilön) laskennalliset palkkakustannukset 1 800 euron kk-palkalla työnantajan sivukustannukset (670 euroa / kk) huomioiden tekevät noin 560 miljoonaa euroa / vuosi.
https://www.yrittajat.fi/palkkalaskuri

Puolustusbudjetti olisi tuolloin 2 800 + 600 miljoonaa euroa = 3 400 miljoona euroa => nousisi vuoden 2015 1,3 % noin 1,6 % BKT:sta. Hankintamäärärahoihin lisää 500 miljoonaa / vuosi + reservin koulutusmäärien nosto => päästäisiin 2 % tasoon.
 
Väärin, väärin Sauli hyvä. Trumpin valinta ei vaikuta Suomen Natojäsenyyteen ainoastaan siinä tapauksessa, että sitä ei olla aikeissa hakea. Nimittäin nyt sitä ei voi hakea - ei juuri nyt. Jos Suomi nyt hakisi jäsenyyttä ja USA:n turvatakuita niin samalla antaisimme Trumpille yhden pelimerkin lisää kun hän aloittaa alusta yhteydenpidon ja neuvottelut laajentumishaluisen Venäjän kanssa. Jäsenyytemme olisi kauppatavaraa.

Ja tämä ei perustu Trumpin persoonaan vaan siihen, että hän aloittaa politiikan ulkopuolisena alusta ja toisaalta on osoittanut liennyttävää asennetta Venäjää kohti ja tiukenpaa puolestaan Kiinan suhteen. Sellaisessa tilanteessa pelimerkit ja vaihtokortit on ihan eri painoisia kuin piskuisen Suomen merkki jota kuitenkin Venäjä osaa "arvostaa".

Nyt on pakko odottaa, että käteiskaupat tehdään ilman meitä ja toivoa, ettei asia edes käy pöydällä tai tule valuutaksi. Sitten voimme taas myöhemmin asioiden vakiinnuttua hiipiä Natokynnykselle keräämään rohkeutta kurkata itse sen niin pelottavan Natohuoneen sisälle - Venäjän samalla pitäessä kiinni hennoista selkäpuolen henkseleistämme.

Suomen "Nato-optio" on jo valmiiksi kauppatavarana puolin ja toisin osana Naton laajenemista itään, jota Venäjä kaikissa tapauksissa ehdottomasti vastustaa. Jos Trump toimii edes suurin piirtein omien puheidensa suuntaisesti ja pyrkii liennyttämään, niin Suomessakin voi pian koittaa aika, jolloi Nato-jäsenyydestä puhuminenkin on sopimatonta tai siitä tehdään julkisessa keskustelussa lähes maahanmuuttokysymyksen vertainen tabu. Samassa yhteydessä niin kutsuttu "Nato-optio" katoaa hiljalleen puolustuspoliittisesta selonteosta ja poliitikkojen puheista, ikään kuin sellaista ei olisi koskaan ollutkaan.

Minä en ymmärrä miksi näissä ei lasketa varusmiesten antamaa panosta joka on poissa kansantalouden muista sektoreista ja suunnattu maanpuolustukseen. Samoin on jopa sivarienkin osalta tilanne. Jos varusmiesaika huomioitaisiin puolustusvoimien perus lähtöpalkkana ja kertausharjoitusten osuus ja kohtuu normipalkkana niin eikö se silloin olisi paremmin vertailtu palkka-armeijaan koska niillä lasketaan mukaan vertailuun palkkakulut.

Sitä ei lasketa sen takia, koska se on liian hankalaa, perustuu liiaksi ympäripyöreisiin odotusarvoihin ja summa on joka tapauksessa niin hävytön, ettei sitä kehtaa kukaan julkisesti sanoa. Lisäksi nykymallisella asepalveluksella on vahva aluepoliittinen ja työllisyysvaikutus, joista ei myöskään haluta luopua.
 
Back
Top